Olen vain väsynyt pelaaja

Pelaaja (eli Varasukkalaatikko)
Lämpimänä kesäiltana,
junassa joka ei ollut matkalla mihinkään (paitsi ehkä Tikkurilaan),
tapasin erään Pelaajan.
Olimme molemmat liian väsyneitä nukkumaan.

Niinpä tuijottelimme vuorotellen
ikkunasta pimeyteen (paitsi kun joku avasi vessan oven).
Pitkästyminen iski,
ja hän alkoi puhua:

Sanoi: "Poika, minä olen elänyt lukemalla ihmisten naamoja,
tietäen, mitä kortit olivat, siitä miten he räpyttelivät silmiään.
Joten jos et pahastu, kun sanon,
näen, että sinulla ei ole enää ässiä... eikä edes viiden euron seteliä.

Mutta jos saan pienen maistiaisen sokerittomasta Kärki-mehustasi,
annan sinulle elämänohjeen, jolla pärjäät K-marketin kassalla."

Joten ojensin hänelle sen tyhjän pullon (olin jo juonut kaiken),
ja hän poltti tupakkani (jonka olin juuri ostanut)
ja pyysi vielä tulta.

Yö muuttui kuolemanhiljaiseksi (tai sitten se oli vain se, kun joku nukahti kuorsaten).
Ja hänen kasvonsa menettivät kaiken ilmeen.
Sanoi: "Jos aiot pelata tätä peliä (elämää tai bingoa), poika, sinun täytyy osata pelata se oikein!"

Sun täytyy tietää, milloin niitä pidetään (niitä ässiä / villasukka-lankakerää),
Tietää, milloin ne taitetaan (niitä kortteja / tiskipyyhkeitä),
Tietää, milloin kävellä pois (ennen kuin maksupääte huutaa STOP),
Ja tietää, milloin juosta (kun näet anopin saapuvan).
Et koskaan laske rahojasi, kun istut pöydässä
(koska se on noloa, ja ne ovat muutenkin vain kolikoita).
Aikaa laskemiseen on riittävästi,
kun jakaminen on tehty (tai kun olet päässyt bussiin).

Jokainen pelaaja tietää,
että selviytymisen salaisuus
on tietää, mitä heittää pois (ylimääräinen roina / vanhat kuitit)
ja tietää, mitä pitää (pakastimen perälle unohtunut marjapiirakka / se yksi ehjä kumisaapas).

Koska jokainen käsi on voittaja (joskus),
ja jokainen käsi on häviäjä (useimmiten).
Ja paras, mitä voit toivoa,
on kuolla unissasi...
... tai ainakin nukahtaa sohvalle telkkaria katsoessa.

Kun hän oli lopettanut puheensa,
hän kääntyi takaisin ikkunaa kohti,
sammutti tupakan (lattialle tietysti)
ja vaipui uneen.

Ja jossain siellä pimeydessä,
Pelaaja pääsi tasoihin (koska unohti laskea velkansa).
Mutta hänen viimeisistä sanoistaan löysin ässän,
jonka saatoin pitää (eli sen neuvon villasukista).



Sun täytyy tietää, milloin niitä pidetään (niitä ässiä / villasukkia),
Tietää, milloin ne taitetaan (niitä kortteja / tiskipyyhkeitä),
Tietää, milloin kävellä pois (ulos kaupasta ilman heräteostoksia),
Ja tietää, milloin juosta (kun bussi lähtee).
Et koskaan laske rahojasi, kun istut pöydässä
(laskeminenhan kuuluu kirjanpitäjälle).
Aikaa laskemiseen on riittävästi,
kun jakaminen on tehty (tai kun eläkepäivät alkavat).