Ootko sellainen hyvähermoinen

Aiemmin olin. Nyttemmin en.

En todellakaan. Kiihdyn nollasta tuhanteen sekunnissa. Niin hyvässä kuin pahassa. Mutta lepyn myös nopeasti.

Olen. Ja muutenkin estynyt tunneilmaisuissani.

Aika hyvä, mutta jos epäkohtia niin tulee kyllä sanottua suoraan.

En hermostu kovin herkästi ja silloinkin kun hermostun pyrin olemaan rauhallinen.

Olen. Mulla on lehmän hermot. Kestän kyllä sinun kiukuttelut.

Ihan eläin kun sille päälle satun. Tän takia kun ei me voitas olla ihmisten edessä.

Yleensä. Riippuu asiasta ja henkilöstä.

Kyllä, aina. En tiedä mitä pitäisi tapahtua että menettäisin kontrollin. Ei ole vielä onnistunut kukaan niin suututtamaan.

Olen nykyään ennen en ollut

En tosiaankaan. Pikkuhiljaa opetellut kärsivällisyyttä, mutta aina eo kestä semmosta.

olen, yleensä. joku muu ei näitä paineita kestä.... Ja jollekin ne on lasten leikkiä..... mutta yleensä olen. Minusta se on häpeällistä ja nöyryyttävää. itselle. muilla varmaan huuto kuuntele minua.

Eeeeen kyllä kovin 🤭 joissain asioissa kyllä.

En oikein tykkää sellasesta raivoomisesta ja huutamisesta. Suoraan voi sanoa asiallisestikin.

Hallitsen tunteeni,vaikka välillä voi kiehua 🤣

Mulla on sellainen tunne että oharikiintiöni on nyt saavutettu ja turhautumiseni osoitti sen itselleni.
Tarvin omaa tilaa.

ja kun rahaa tulee, en auta teistä ketään. Enkä tee yhtään hyvää tekoa teidän piireille.

Kiukuttelisin naiselle rauhanomaisesti. Öitä. Mieheltä.

mitä ootte laittanut saatte rahanne, mutta ostan lisänä kiusaa ja vähän karmaa ja kunnolla opetusta teille 😂😂😂😂😂😂😂😂saadaan kunnolla turpaan teille 😈🤫

Mä oon silkkaa dynamiittiä.

Vääristä syytöksistä ja selän takana suolaamisesta olen joskus menettänyt hermuset. Nykyään osaan kyllä hillitä itseni ja nauran vain moisille suolaajille.

En ole, räjähdän helposti, pystyn toki peittämään sen tarvittaessa. Yleensä paha mieli menee kuitenkin myös ohi, oli sitten mikä oli.

Minä olen sellainen, se pitää paikkansa!

Olen kylmähermoinen, mutta välillä alkanut tuntumaan että hermot pettää kun tilanne on mikä on. Minusta ei huomaa kun olen hiileenä, saatan sanoa että vttu että vtuttaa sillee, ettei kukaan kuule...

Kuulema ärsyttävän rauhallinen tiettyyn pisteeseen, sitten kääntyy kaikki kivet ja kovaa.

Ei, kyllä mä räjähdän niin, että peräpää vilkuttaa ja käännyn vielä hölmistyneenä kameraan päin katsomaan.

Onko mahdollista kokeilla tissejä?

Luonnetta kuvailtu joskus lampaankääpäksi sieniseurassa, hiljainen hössöttäjä.

Kyllä. Olen joskus impulsiivinen mutta en räjähtele. Tiedän olevani vain ihminen ja tekeväni virheitä, itsekin, joten en suutu virheistä. Jos taas joku loukkaa tahallisesti, tulen surulliseksi ja ehkä välttelen.

Olen. Mutta sekin on asia mitä voi opetella. Monta kertaa tekee mieli räjähtää tai potkaista sitä kiveä kuvainnollisesti, mutta kun vaan malttaa mielensä. Enkä tarkoita mitään patoutunutta raivoa vaan ihan arkisissa tilanteissa tulevaa turhautumista välillä.

Minä en yleensä räjähtele kuin liikenteessä. Jos esimerkiksi töissä alkaa keittämään, niin en ammatillisuudenkaan vuoksi näytä sitä ulospäin vaan jatkan työntekoa tyynesti, vaikka joskus hammasta purren. :D Töissä, jokaikisellä alalla täytyy muistaa se ammatillisuus...

te tuhoatte koko maailman. te ette usko ammattitaitoon, normaaliin työhön, liiketoimintaan ja elämään. ja hakkastte kaiken muiltakin. en. inö ole itseä täynnä, osaa parempi kyllä, en minä ole inhottava. vaan te. ja te olette sitä kaikille joille teette tätä.

Minä en ole samoissa projekteissa, eikä se ole elämää. ei tänne. se tuhoaa kaiken.

te tuhoatte ihmisyyden toivon luottamuksen ja elämän. teette kaikesta kärsimystä ja huonoa ja, aliststte ihmisiä koska luulette että teillä on nslts. hyvä että teitä kuolee kokoajan pois.

En oo, vaikka saatan semmoselta jossain tilanteissa vaikuttaakin mutta oikeasti en ole 😂

No en valitettavasti. Tai olen melko usein hyväntuulinen, mutta sitten saatan hermostua. Jos toinen on jotenkin provosoiva olen herkästi mukana juonessa.

Jaa kuka kaipa mulla on jo tätänykyä lehmän hermot