on vahvat sisäiset arvot ja taipumus pitää niistä kiinni. Jos muut eivät noudata arvojaan yhtä tinkimättösti, niin voi olla vaikea prosessoida ristiriitaa ulkomaailman kanssa. Vaikka sitä ei aina edes tunnustaisi, niin on pettymys, kuinka näyttää siltä, että muut ihmiset eivät ole lähellekään yhtä johdonmukaisesti ihmisten hyvinvoinnin puolella, eivätkä he usein edes yritä nähdä suurempia kokonaisuuksia omien lyhytjänteistensä intressiensä yläpuolelta.
Pakokeinona voi yrittää eristäytyä henkisestä ja/tai fyysisesti muista ihmisistä, myös omasta itsestään. Roolin ottaminen on myös yleistä, jolloin esitetään jotain, jotta saataisi muilta hyväksyntää. Katsotaan, että mitä muut tekevät ja sen perusteella viritetään rooli sellaiseksi, että ei ärsytettäisi muita. Herkkä sielu on altis muiden kritiikille ja näkee sen helposti henkilökohtaisesti silloinkin, jos se ei sitä ole. Myös hyökkäävämpi rooli on mahdollinen, jolloin yritetään ottaa moraalinen paremmuus muista ja ollaan alituiseen ohjailemassa ja neuvomassa toisia. Itse katson kuuluneen ja vieläkin jonkin verran kuuluvan eniten edellämainituista tuohon ensimmäisenä mainitsemaani.
Maailmassa menee aivan mielettömästi ihmisten potentiaalia hukkaan, kun toisaalta ihmiset eivät ymmärrä erityisherkkien ajatusmaailmaa kokonaisuutena, mutta toisaalta erityisherkät eivät aina saa riittävää itsevarmuutta toimia ristiriitaisessa maailmassa.
Toimivin lääke on omasta näkökulmasta yleensä tutustuminen ihmisluonteeseen yleisesti kuin myös ihmistyyppeihin ja erityisesti erilaisiin ihmisiin, yrittää nähdä maailmaa toisten silmin. Mua se on ainakin auttanut suunnattoman paljon monessa mielessä. Kun näkee asioita kokonaisuuksina eikä yksittäisinä henkilökohtaisina transaktioina, pystyy asettumaan monen negatiivisen tunteen yläpuolelle ja tällä tavalla olenkin päässyt pitkälle taistelussa masennuksen kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=KSBE_VuDo5Q
Pakokeinona voi yrittää eristäytyä henkisestä ja/tai fyysisesti muista ihmisistä, myös omasta itsestään. Roolin ottaminen on myös yleistä, jolloin esitetään jotain, jotta saataisi muilta hyväksyntää. Katsotaan, että mitä muut tekevät ja sen perusteella viritetään rooli sellaiseksi, että ei ärsytettäisi muita. Herkkä sielu on altis muiden kritiikille ja näkee sen helposti henkilökohtaisesti silloinkin, jos se ei sitä ole. Myös hyökkäävämpi rooli on mahdollinen, jolloin yritetään ottaa moraalinen paremmuus muista ja ollaan alituiseen ohjailemassa ja neuvomassa toisia. Itse katson kuuluneen ja vieläkin jonkin verran kuuluvan eniten edellämainituista tuohon ensimmäisenä mainitsemaani.
Maailmassa menee aivan mielettömästi ihmisten potentiaalia hukkaan, kun toisaalta ihmiset eivät ymmärrä erityisherkkien ajatusmaailmaa kokonaisuutena, mutta toisaalta erityisherkät eivät aina saa riittävää itsevarmuutta toimia ristiriitaisessa maailmassa.
Toimivin lääke on omasta näkökulmasta yleensä tutustuminen ihmisluonteeseen yleisesti kuin myös ihmistyyppeihin ja erityisesti erilaisiin ihmisiin, yrittää nähdä maailmaa toisten silmin. Mua se on ainakin auttanut suunnattoman paljon monessa mielessä. Kun näkee asioita kokonaisuuksina eikä yksittäisinä henkilökohtaisina transaktioina, pystyy asettumaan monen negatiivisen tunteen yläpuolelle ja tällä tavalla olenkin päässyt pitkälle taistelussa masennuksen kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=KSBE_VuDo5Q
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hyvää yötä ja kauniita unia... ;-))
Hyvää yötä! -ap
Totta on eikä siihen ole varaa
Öitä
Hyvää yötä! -ap
Ihmiset pyrkivät nykyään vain hyötymään ja käyttämään hyväksi altruistisia ihmisiä. Kupataan loppuun henkisesti ja taloudellisesti. Pitäisi olla itsekkäämpi ja pitää paremmin puolensa. Mutta kun ei olla opetettu.
Näkemykseni mukaan ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä ympäri maailmaa ovat hyvää tahtovia ihmisiä, joille tärkeintä elämässä on oma ja läheistensä hyvinvointi, mutta toivovat aidosti hyvää myös muillekin. Pieni osa ihmisistä laittaa kuitenkin liikkeelle negatiivisiä ajatusmalleja, joihin jotkut saattavat pudota, vaikka se olisikin ainakin osittain vastoin heidän sisäisiä arvojaan. Maailma on kuitenkin ihmiskunnan olemassaolon aikana mennyt tässäkin nähdäkseni valtavia askelia eteenpäin, vaikka aina ei siltä näytä ja edistys meneekin eteenpäin usein aaltoina ylös ja alas. -ap
Taidan olla sijoittunut ikävämpiin piireihin sitten vaan 😞
Minä vedin rajat, niin ei ole tarvinnut juurikaan hylätä ketään. Ihmiset blokkaa itsensä automaattisesti kun eivät saa sitä hyötyä, mitä ovat olleet hakemassa. Minulla ei ole montaa ystävää, mutta ei se määrä vaan laatu. Pelkkien herkkien empaattien kanssa olen enää tekemisissä. Minua ei kiusaa enää yhtään kukaan tai käytä väärin empaattisuuttani. Energiaa jää elämiseen enemmän. - en ap
VALETTA STANA
Valetta
Kiva että spämmäät palstan täyteen näitä omia juttujas.
Olisiko mielestäsi parempi, että laittaisin kaikki viestini yhden ketju alle, jolloin he, jotka eivät teksteistäni pidä, pystyisivät ohittamaan ne helpommin? Viestien kirjoittamista aion kyllä jatkaa niin kauan, kuin inspiraatiota nihiin löytyy ja ajatuksia, joita tekee mieli tuoda esiin. Aivan joka ilta ei ole tarkoitus aina näitä kirjoittaa. -ap
Hyvä kirjoitus!
Kiitos! -ap
Hyvää yötä vain.
Mä en oikein ymmärrä mitä näillä arvoilla tarkotetaan.
Naisjohtajainstituutin toiminnanjohtaja katsoo arvojen olevan ikuisia ja saavuttamattomia. Kuten totuus, hyvyys ja kauneus. Arvot on aina totta yksilön näkökulmasta ja kuvaavat ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan.
Arvoja ei myöskään voi sanoa hyviksi tai pahoiksi, mutta niiden nimissä voi tehdä paljon hyvää tai pahaa. Arvoja ei voi myöskään asettaa vaan ne ovat olemassa ja ne voidaan ajattelun avulla tunnistaa.
Kiitos kun kirjoitat❤️
Minuun resonoi erityisesti ensimmäinen kappale. Olen tehnyt korjausliikkeitä omassa käyttäytymisessä, enkä enää kompastu tilanteisiin, joissa koen henkilön olevan vilpillinen.
Itse taas koen itseni jotenkin vialliseksi. Miksi koen näen ja miksi ajattelen näin. Kun niin moni ei tee niin. Olen koittanut mukautua siihen rooliin millainen minun pitäisi olla että olisin niinku muutkin. Mutta voin silloin niin huonosti. En tahdo neuvoa toisia. Enkä koe olevani jotenkin parempi. Haluan vaan olla oma itseni sellaisenaan ja tulla hyväksytksi ja rakastetuksi näin.
Minulla on samansuuntaisia ajatuksia, koska koen olevani erilainen kuin muut ja se liittyy osittain erityispiirteisyyteeni ja myös muihin ominaisuuksiini. Mutta olen vanhempaa ikäluokkaa ja olen ollut kauan kestävässä parisuhteessa ja sen takia minulla ei ole mitään pakkoa enää löytää uutta kumppania. Pelkkä ystävyys ikäiseni miehen kanssa riittäisi minulle.