Hypoteesesjä on paljon, mutta asioita ei voida testata.
Sensijaan sumassa testaamalla on havaittu jänniä juttuja Gravitaaiosta.
Kosmisista säteistä ja monesta muustakin jutusta.
Puhumme valonnopeudesta mutta mihinkä verrattuna. Se on suhteellinen kontaan josta asiaa katsotaan. Tuo pieni yksitysikohta vesittää teorioita.
Gravitaatio on mysteeri
106
1540
Vastaukset
- Anonyymi
And then, the fireman rushes in from the pouring rain
Very strange
Penny Lane
, The Beatles Valonnopeus on sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa, eli se ei ole suhteellinen.
- Anonyymi
Nyt kolli on väärässä!
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Jaa että valo tunnistaa kappaleen vauhdin ja sopeutuu siihen?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
- Anonyymi
No mikäs on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Valon nopeus tyhjiössä on vakio, joka on sama kaikille havaitsijoille. Siksi valon nopeus itsessään ei ole suhteellista, mutta valon vaikutus ajan ja avaruuden kokemukseen on suhteellinen: liikkuminen valon nopeuden lähellä hidastaa ajan kulkua ja lyhentää liikkeen suuntaisia etäisyyksiä.
Aika on suhteellista: Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, ja se kulkee hitaammin havaitsijoille, jotka liikkuvat suuremmilla nopeuksilla.
Aika ja valo: Koska valon nopeus on vakio, valo itsessään ei koe ajan kulua. Valon fotoneiden näkökulmasta aikaa ei ole olemassa ja etäisyydetkin kutistuvat nollaksi.
Pituuden supistuminen: Liikkuva kappale kokee lyhenemisen liikkeen suuntaansa nähden. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä pituuskontraktio, ja se ilmenee erityisesti lähellä valonnopeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Täh? Mitä kummaa meinaat? Kyllä se valon nopeus on tyhjiössä ihan sama lähteestä riippumatta ja lähtö sekä kohdepisteessä. Väliaineessa kulun aikana valon nopeus voi hidastua toki.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa että valo tunnistaa kappaleen vauhdin ja sopeutuu siihen?
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Nyt kolli on väärässä!
Erityisen suhteellisuusteorian toinen postulaatti:
Valonnopeus c on invariantti kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.
Aika ja avaruuden metrinen koordinaatisto joustavat (Lorenz muunnos), mutta c ei muutu.
Kolli on aivan oikeassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Heh.. !!
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Siis valo tunnistaa katsojan kohteen ja sopeutuu sen nopeuteen,,
buahhahahhahahahaaaaa.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuhEhän siitä olekkaan kysymys, vaan siittä että lujaa kulkevasta aluksesta lähtenyt valo muka hidastuisi kun kohtaa kappeleen joka on hitaampi.
Niinkö Uskot? - Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Buahhahahaaahhahah..
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Todistit juuri että eläämme MATRIX todellisuudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuhTämä nopeusero aiheutta Doppler ilmiötä ja uskotaan että valon sinällinen nopeus ei muutu. Tätä kuitenkaan ei ole pystytty mittaamaan, eikä siis todistamaan.
Äänellä sama. Ääni on paineaalto joka kulkee väliaineessa eikä sen nopeus ole riipuvain siittä millänopeudella lähettävä kohde kulkee. mutta se on myös alistettu Doppler ilmiölle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
Otiktko punaisen pillerin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Professori: Ukraina ei tule voittamaan tätä sotaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Perehdyhän EST:n nopeuksien yhteenlaskukaavaan. Se ei ole se Galilein kaava jossa nopeudet lasketaan suoraan yhteen.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
Nopeus m/s Siinä on aika mukana. sekuntti. Silloin emme enää voi puhua mistaan samasta aina.
- Anonyymi
Kolli nyt on pihalla kuin lumiukko!
- Anonyymi
Havukaahon ajattelijat taas vauhdissa.
- Anonyymi
Lene Vestergaard Hau, 1999
- Anonyymi00112
PerS-silmälläkö katsoit?
- Anonyymi00113
Havukaahon ajattelija!
- Anonyymi
Tässä suhtiksen haastaja https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2025/suhteellisuusteorian-haastaja-suomesta/?shared=1465810-6321d16c-500 Suomesta.
- Anonyymi
-Selvää on, että uusi kvanttigravitaatioteoria tuottaa hieman erilaisia tuloksia kuin yleinen suhteellisuusteoria.
-Aika näyttää, onko virhe uuden teorian lähtöoletuksissa ja matematiikassa, vai järkkyvätkö Einsteinin kauneimman teorian perusteet. - Anonyymi
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori. - Anonyymi
”Maallikon silmin teoriamme on kauhistuttava, mutta matemaattisesti kuitenkin elegantti ja yksinkertainen”, sanoo Jukka Tulkki.
”Ehkä muutaman sadan hengen porukka maailmassa ymmärtää tutkimustamme syvällisesti”, arvioi Tulkki.
Kaiken kaikkiaan suomalaisten tutkimuksessa on 340 matemaattista kaavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori.Helppo arvata, että Einstein voittaa tämän kisan. Mutta on silti hyödyllistä ymmärtää, miksi yleinen suhteellisuusteoria on taas parempi kun sitä haastava hypoteesi. Tutkijat oppivat aina sillä tavoin ymmärtämään paremmin yleisen suhteellisuusteorian perusteita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helppo arvata, että Einstein voittaa tämän kisan. Mutta on silti hyödyllistä ymmärtää, miksi yleinen suhteellisuusteoria on taas parempi kun sitä haastava hypoteesi. Tutkijat oppivat aina sillä tavoin ymmärtämään paremmin yleisen suhteellisuusteorian perusteita.
Totta kai Einstein voittaa, koska Einstein itse kehitti ja julkaisi jo muutama vuosi GR:n jälkeen korjatun teorian, eli torsion-voimaan perustuvan gravitaatioteorian jossa ei ole kaarevaa avaruutta. Tämän pohjalta on edelleen kehitetty TEGR -teoria, ja suomalaistutkijoiden kvanttigravitaatio selittää TEGR:n mittakenttäteorian avulla.
Kun siis tulevissa tarkoissa tutkimuksissa havaitaan että GR oli väärässä ja UG oikeassa, se osoittaa Einsteinin olleen oikeassa kun hän lähti kehittämään korjattua versiota ja näki korjausten tarpeen jo 1900-luvun alkuvuosina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai Einstein voittaa, koska Einstein itse kehitti ja julkaisi jo muutama vuosi GR:n jälkeen korjatun teorian, eli torsion-voimaan perustuvan gravitaatioteorian jossa ei ole kaarevaa avaruutta. Tämän pohjalta on edelleen kehitetty TEGR -teoria, ja suomalaistutkijoiden kvanttigravitaatio selittää TEGR:n mittakenttäteorian avulla.
Kun siis tulevissa tarkoissa tutkimuksissa havaitaan että GR oli väärässä ja UG oikeassa, se osoittaa Einsteinin olleen oikeassa kun hän lähti kehittämään korjattua versiota ja näki korjausten tarpeen jo 1900-luvun alkuvuosina.Suhteellisuusteoriaa vaan ei näytä monikaan tuntevan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori.Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
Ja mm hyrrä kusettaa gravitaatiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
Molemmat ovat samaa sähkömagneettista säteilyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat ovat samaa sähkömagneettista säteilyä.
Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon. Radioaallot eivät aiheuta valosähköistä ilmiötä tai Comptonin sirontaa. Myös yksittäisfotonikokeissa radioaaltoja ei voi käyttää, mutta näkyvää valoa voi lähettää fotoni kerrallaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon. Radioaallot eivät aiheuta valosähköistä ilmiötä tai Comptonin sirontaa. Myös yksittäisfotonikokeissa radioaaltoja ei voi käyttää, mutta näkyvää valoa voi lähettää fotoni kerrallaan.
"Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon."
Väitteesi on virheellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon."
Väitteesi on virheellinen.Ei ole! Yksittäisiä mikroaaltofotoneja on kyllä havaittu käyttäen suprajohtavia kvanttipiirejä, mutta radioaaltofotonia ei ole havaittu. Niiden olemassaolo on teoreettista ja perustuu yli 100 vuotta vanhaan E = hf kaavaan, jonka pätevyyttä radioaalloilla ei ole todistettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole! Yksittäisiä mikroaaltofotoneja on kyllä havaittu käyttäen suprajohtavia kvanttipiirejä, mutta radioaaltofotonia ei ole havaittu. Niiden olemassaolo on teoreettista ja perustuu yli 100 vuotta vanhaan E = hf kaavaan, jonka pätevyyttä radioaalloilla ei ole todistettu.
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
Kaavan pätevyys radioaalloilla perustuu ainoastaan induktiiviseen päättelyyn, joten se ei ole välttämättä tosi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavan pätevyys radioaalloilla perustuu ainoastaan induktiiviseen päättelyyn, joten se ei ole välttämättä tosi.
Suurin osa tieteestä perustuu induktiiviseen päättelyyn. Joten sillä mennään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
Kaavan oikeaksi todistamiseksi pitää ottaa kantaa siihen, mistä fotonien aalto-hiukkasdualismi johtuu.
Ultraäänien kulkua kidehilassa tutkitaan fononispektroskopialla. GHz-THz alueella ääniaallot muodostavat aaltopaketteja, fononeja, jotka käyttäytyvät joissakin tilanteissa hiukkasluonteisesti ja niitä voidaan kuvata kvanttikuvauksella. Sen sijaan matalataajuisella äänellä mitään hiukkasilmiöitä ei esiinny, ääniaaltoja aina dominoi klassisen aalto-opin ilmiöt joita kvanttikuvauksella ei voi selittää.
Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta. Radioaaltojen alueella puolestaan kvanttikuvaus on merkityksetön ja ei sovellu kuvaamaan mitään aalto-opin ilmiöitä jotka pätevät radioaaltoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavan oikeaksi todistamiseksi pitää ottaa kantaa siihen, mistä fotonien aalto-hiukkasdualismi johtuu.
Ultraäänien kulkua kidehilassa tutkitaan fononispektroskopialla. GHz-THz alueella ääniaallot muodostavat aaltopaketteja, fononeja, jotka käyttäytyvät joissakin tilanteissa hiukkasluonteisesti ja niitä voidaan kuvata kvanttikuvauksella. Sen sijaan matalataajuisella äänellä mitään hiukkasilmiöitä ei esiinny, ääniaaltoja aina dominoi klassisen aalto-opin ilmiöt joita kvanttikuvauksella ei voi selittää.
Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta. Radioaaltojen alueella puolestaan kvanttikuvaus on merkityksetön ja ei sovellu kuvaamaan mitään aalto-opin ilmiöitä jotka pätevät radioaaltoihin."Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta."
Eikö tämä ole spekulointia?
Mitä mieltä tästä?:
https://www.researchgate.net/publication/331591991_Observation_and_stabilization_of_photonic_Fock_states_in_a_hot_radio-frequency_resonator - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta."
Eikö tämä ole spekulointia?
Mitä mieltä tästä?:
https://www.researchgate.net/publication/331591991_Observation_and_stabilization_of_photonic_Fock_states_in_a_hot_radio-frequency_resonator"Mitä mieltä tästä?"
Mikroaaltofotoneita pystytään tuollaisella koejärjestelyllä juuri ja juuri vielä havaitsemaan, kuten tuolla aiemmassa vastauksessa sanottiin, mutta radioaaltofotoneita ei ole havaittu. Radioaaltojen tutkimuksessa kvanttikuvauksella ei ole enää mitään merkitystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mitä mieltä tästä?"
Mikroaaltofotoneita pystytään tuollaisella koejärjestelyllä juuri ja juuri vielä havaitsemaan, kuten tuolla aiemmassa vastauksessa sanottiin, mutta radioaaltofotoneita ei ole havaittu. Radioaaltojen tutkimuksessa kvanttikuvauksella ei ole enää mitään merkitystä."Eikö tämä ole spekulointia?"
Radioaaltojen hiukkasluonne on spekulaatiota. Havainnot ja tutkimukset tukevat ennemminkin vastakkaista näkemystä, eli on olemassa efektiivinen maksimiaallonpituus jonka yli fotoni ei enää vuorovaikuta ja ei ole havaittavissa hiukkasena.
Tämä voi selittyä esim. avaruuden teorioilla. Jatkuva-arvoinen avaruus on spekulaatiota siinä missä diskreettikin, mutta kyllä havainnot paremmin tuntuvat sopivan diskreettiin avaruusteoriaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eikö tämä ole spekulointia?"
Radioaaltojen hiukkasluonne on spekulaatiota. Havainnot ja tutkimukset tukevat ennemminkin vastakkaista näkemystä, eli on olemassa efektiivinen maksimiaallonpituus jonka yli fotoni ei enää vuorovaikuta ja ei ole havaittavissa hiukkasena.
Tämä voi selittyä esim. avaruuden teorioilla. Jatkuva-arvoinen avaruus on spekulaatiota siinä missä diskreettikin, mutta kyllä havainnot paremmin tuntuvat sopivan diskreettiin avaruusteoriaan."Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella."Tekoäly herkästi hallusinoi ja tuottaa ainoastaan vakuuttavasti muotoiltua tekstiä. Sitten kun pyytää lähdeviitteitä tekoälyn väitteille, usein ne ovat täysin keksittyjä ja tekaistuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella."Induktiivista päättelyä voi fysiikassa käyttää kyseisen teorian pätevyysalueella jos se tunnetaan hyvin, kuten Newtonin mekaniikka. E=hf kaavan pätevyysalue on tuntematon, mutta se vaikuttaisi kokeellisen näytön perusteella olevan mikroaalloista ylöspäin.
- Anonyymi
Joo, 600 luvulla ekr Intiassa tiede tuli siihen tulokseen että fysiikan avulla ei kyetä lainkaan pääsemään perille massasta, näkymättömästä, tiedostamattomasta , paratiisista jne.
Pitää hylätä fysiikka ja valita eräänlaiset metafyysiset metodit. Näin tekikin Intialaisten perässä Aristoteles, kristityt ja Islam. Etc.
Ainakin jossain määrin. Mutta eivät ole päässeet lähellekään Intian tietämystä näkymättömästä?
Väittävät löytäneensä Higgsin Bosonin vähän yli 100 GeV :sta. Pötyä. Itse päädyin relativistisen massan kaavoja selailtuani lopputulokseen että sen massa on lähempänä 1000 GeV.
Jos todella löysivät Higgsin Bosonin niin oudon vähän tietoa siitä on kuulunut. Ei mitään käytännössä.- Anonyymi
Niuvaan ajatteloiden kerho!
- Anonyymi
Tieteessä on paljon hypoteeseja, ideoita ja malleja, jotka yrittävät selittää maailmankaikkeuden toimintaa. Ongelmaksi tulee se, että kaikkia hypoteeseja ei voida testata. Erityisesti fysiikassa, kuten säieteoriassa tai kvanttigravitaation tutkimuksessa, monet ajatukset ovat niin pitkälle meneviä, että nykyteknologia ei yksinkertaisesti riitä niiden todentamiseen tai kumoamiseen.
Silti tieteessä edetään myös kokeellisesti. Välillä ei löydetä vastauksia suunnitellusti, vaan havaintoja syntyy sattumalta tai odottamattomasti "sumassa testaamalla". Näin on käynyt esimerkiksi gravitaation ja kosmisten säteiden tutkimuksessa. Näissä on löytynyt yllättäviä ilmiöitä, joita ei alun perin osattu odottaa.
Usein puhumme myös valonnopeudesta yhdestä fysiikan keskeisimmistä suureista. Mutta suhteessa mihin valon nopeus oikeastaan mitataan? Tämä on hyvä kysymys, sillä monien ilmiöiden tarkastelu vaatii aina vertailukohdan: liikkuuko jokin johonkin nähden?
Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeää huomata, että suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus ei ole suhteellista. Se on vakio, joka pysyy samana kaikille havaitsijoille, riippumatta siitä, liikkuvatko he vai eivät. Tämä on yksi modernin fysiikan keskeisimmistä ja parhaiten testatuista periaatteista ja juuri tämä tekee suhteellisuusteoriasta niin vallankumouksellisen.- Anonyymi
Tiede alkanut pohjata satuihin eikä Factaan.
- Anonyymi
https://arxiv.org/pdf/2509.25288
Tässä on raportti Corfun konferenssista “Tensions in Cosmology 2025”. Raportin mukaan kosmologiset jännitteet kuten H0 ja S8 ovat todellisia ja todella isoja.
Ratkaisukeinojen joukossa mainitaan mm. uudet kvanttigravitaatioteoriat. Raportin mukaan tiedeyhteisö ei ole pelkästään valmis, vaan innokas kohtaamaan paradigman muutoksen. - Anonyymi
Yö mysteeri, Bacardi kola.
- Anonyymi
Ligo eli nää gravitaatioaalto mittaajat. niiden mukaan Garvitaatio etenee valon nopeudellla. Se tarkoittaisi että Garvitaatiolla on puominopeus.
Se tarkkoittaisi käsitystämme gravitaatiosta voisi selkeyttää. mutta onko noin.
Mittaako Ligo oikeesti garvitaatiota, vai vaan joitakin shokkiaaltoja?- Anonyymi
Jos Ligo mittaa gravitaatiota, niin kyllä. on todistte että valo ja gravitaatio saapuvat kohteesta lähes yhtäaikaa. Ligo uskominen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos Ligo mittaa gravitaatiota, niin kyllä. on todistte että valo ja gravitaatio saapuvat kohteesta lähes yhtäaikaa. Ligo uskominen.
Koska valolla ei ole aikaa ei siis garvitaatiollakaan. Kummankin oletettu puominopeus mahdotonta saavuttaa.
Koska gravitaatiolla ei ole aikaa, on musta aukko Eisteinin mukaan siis ajastamme pois.
mutta sen garvitaation ja vaikutukset näemme.
Siksi se on musta, kun sitä ei ajassamme ole.
Garvitaatio menee läpi kaikesta tuntemastamme väliaineesta.
(Jotkut uskoo että se on hiukkanen, joku imppausädehiukkanen)
Jotenkihan se pitäisi kyetä selittämään, mutta ihmeelisyykksiä on. mm kvanttimailmassa ei ole nopeutta vaan siellä valonnopeus ylitetään, näennäisesti koska ilmeisesti selitetään että kvanttimailmassa ei ole matkaa. eli kvanttipari missä tahansa mailmankaikkeudessa vaihtaa ihan samalla hetkellä tilaansa.
Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska valolla ei ole aikaa ei siis garvitaatiollakaan. Kummankin oletettu puominopeus mahdotonta saavuttaa.
Koska gravitaatiolla ei ole aikaa, on musta aukko Eisteinin mukaan siis ajastamme pois.
mutta sen garvitaation ja vaikutukset näemme.
Siksi se on musta, kun sitä ei ajassamme ole.
Garvitaatio menee läpi kaikesta tuntemastamme väliaineesta.
(Jotkut uskoo että se on hiukkanen, joku imppausädehiukkanen)
Jotenkihan se pitäisi kyetä selittämään, mutta ihmeelisyykksiä on. mm kvanttimailmassa ei ole nopeutta vaan siellä valonnopeus ylitetään, näennäisesti koska ilmeisesti selitetään että kvanttimailmassa ei ole matkaa. eli kvanttipari missä tahansa mailmankaikkeudessa vaihtaa ihan samalla hetkellä tilaansa.
Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on."Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on".
Näin on. Mutta simpanssikin osaa taitavasti hyödyntää gravitaatiota kiipeillessään puissa.
- Anonyymi
Ensinnäkin meillä ei ole laitetta joilla voisimme mitata tulevan valon nopeutta.
Joten meillä ei ole hajuakaan siittä millänopeudella se tulee. - Anonyymi
Onko luonnonlakeja edes olemassa, pohdin.. Jos niitä on olemassa, niin viittaako se siihen, että myös jumala tai jonkinlainen äly on olemassa ja maailma on sen mukaan järjestynyt?
- Anonyymi
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
Näin on!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
Eräs kirkkoisä Antiikissa sanoi : Kaikissa paikoissa ja kaikissa ajoissa Säädökset (luonnonlait) ovat samat. Siis jopa mustassa aukossa. Emme toki vielä tunne kaikkia luonnonlakeja.
- Anonyymi
Nyt on PAHA mysteeri!
- Anonyymi
onko radioaalto yhtä kuuma kuin valo? Kuumuuko radiomastot kuten valo kuumentaa jos taittuu linssin läpite tai muutenkin?
- Anonyymi
Tutkimus junnaa paikallaan!
- Anonyymi
Kukaan ei vastaa kun kukaan ei tiedä.
- Anonyymi
Mittee see oo.
- Anonyymi
Sitä että savorinen ei tiedä mistään mitään!
- Anonyymi
Gravitaatiosta... Voiko se johtua siitä että olisi jonkinlainen gravitaatiokenttä, joka väreilee tai gravitaatiohiukkasia, jotka vuorovaikuttavat jossain määrin aineen kanssa?
Yksinkertaistettuna voisi ajatella kaksi kappaletta, joihin tuo gravitaatio vaikuttaa. Kumpikin kappale estää vaikutuksen itsensä suunnasta toiseen lähistöllä olevaan kappaleeseen ja samalla työntää kappaletta koti toista kappaletta, koska molemmat kappaleet estävät itsensä suunnasta gravitaatiokentän tai hiukkasten vaikuttamisen toiseen lähistöllä olevaan kappaleeseen.
Eli kumpikin kappale liikkuu kohti toista lähellä olevaa kappaletta, koska toinen kappale estää gravitaation vaikutuksen omasta suunnastaan toiseen kappaleeseen.- Anonyymi
Eli kappaleisiin kohdistuu samanlainen gravitaatiovoima, paitsi jos lähistölle tulee toinenkin massallinen kappale, jolloin käy niin, että molemmat kappaleet tukkivat gravitaatiovoiman vaikutuksen omasta suunnastaan kohti toista kappaletta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli kappaleisiin kohdistuu samanlainen gravitaatiovoima, paitsi jos lähistölle tulee toinenkin massallinen kappale, jolloin käy niin, että molemmat kappaleet tukkivat gravitaatiovoiman vaikutuksen omasta suunnastaan kohti toista kappaletta.
Voi olla, että tuo ajatukseni on ehkä liian yksinkertainen ottaen huomioon sen miten monimutkainen paikka meidän maailmankaikkeutemme on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi olla, että tuo ajatukseni on ehkä liian yksinkertainen ottaen huomioon sen miten monimutkainen paikka meidän maailmankaikkeutemme on.
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
Avaruuden "kaareutuminen" ei tarkoita puhekielessä mitään. Mutta tensorimatematiikassa se kuvailee aika-avaruuden käyttäytymistä tarkasti.
Yleinen suhteellisuusteoria patee! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ( YST) on gravitaation matemaattinen malli. Sillä voidaan kuvata myös maailmankaikkeuden luonnetta, kosmologian asioita. Tässä mallissa käutetään ns. Riemannin geometriaa tai itse asiassa tuo geometria on "semi-Riemannian", oikeasti ns. Lorentzin geometria.
Tässä geometriassa esiuintyy monistoja ja mm. niiden kaarevuuksia, joiden avulla kappalten liikettä voidaan mallintaa. Newtonin mekaniikassa kappale, johon ei vaikuta mikään voima, sliikkuu suoraviivaisesti ja tasaisesti, se kulkee suorinta, lyhyintä tietä avaruudessa. YST:ssagravitaatio ilmenee tuon malliavaruuden kaareviuutena ja kappaleet kulkevat sielläkinn suorinta mahdollista reittiä, niin sanottua geodeettista viivaa, pitkin.Gravitaatio ilmenee tässä YST-mallissa siis geometrisena ominaisuutena, jota kutsutaan ntuossa matemaattisessa mallissa kaarevuudeksi.
Onn siis puhe matemaattisen mallin ominaisuudesta kun puhutaan yuosta kaarevuudesta.
Sellaisiin kysymyksiin kuin "mitä avaruus on", "mitä gravitaatio on", tuskin on muunlaista vastausta kuin tällaiset matemaattiset mallit, jotka kuvaavat miten asiat tapahtuvat ja tätmän kuvauksen antamia tuloksia voidaan sitten verrata havaintoihin.
Jos voitaisiin sanoa "avaruus on X", "gravitaatio on Y", heräisi tietysti heti kysymys, mitä sitten ovat X ja Y. Tämä voi jatkua loputtomiin tai sitten tulee vastaan taso, jolle eei enää ole olemassa selitystä. Ollaanko jo nyt siinä pisteessä esim. gravitaation suhteen? No, tämä viimeinen kappale oli spekulointia mutta edellä siis yritin selittää, että kun puhutaan avaruuden kaarevuudesta, puhutaan itse asiassa tuosta YST:n antamasta mallista.
- Anonyymi
Aurinko kuntamme kiitää avaruudessa paljon nopeammin mitä kosmologinen standartimalli antaisi ymmärtää,, Noin 3.3 kertaa nopeammin.
Taannoin oli uutisoitu että Linnunrata pyörii paljon nopeammin kuin esim Andromeda.
Olisi syytä alkaa tarkastella kosmologiaa ihan uudelleen.
Näin olllen Linnunradan massakin on laskettu ihan päin honkia. - Anonyymi
Ja pysyy mysteerinä
- Anonyymi
Ligo ei mittaa gravitaatioaaltoja. Vaan aikavääristymää!
- Anonyymi
Tarkemmin sanottuna Ligo mittaa aika-avaruuden häiriötä. Häiriön aiheuttaa gravitaatioaalto.
- Anonyymi
Jossemme ymmääsä aikaa, on melko vaikea ymmärtää garvitaatiotakin.
- Anonyymi
Niin, mustassa aukossa aika loppuu. Jos se loppuu, niin varmaankin aika joskus alkaakin.
- Anonyymi
Quantum Spacetime: Echoes of basho, Fedele Lizzi
https://www.arxiv.org/abs/2511.17691
Kvanttigravitaation ongelma on yksi modernin fysiikan suurimmista haasteista. Yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovat molemmat menestyneet omilla alueillaan, mutta niiden yhdistäminen paljastaa perustavanlaatuisia ristiriitoja. Kun yritämme sovittaa kvanttikenttäteorian alueelle, jossa gravitaatio on merkittävä, kohtaamme äärettömyyksiä, joita ei voi renormalisoida. Tämä ei ole pelkästään tekninen ongelma, vaan se pakottaa meidät tarkastelemaan uudelleen geometrian peruskäsitteitä, kuten pistettä ja paikkaa. Tässä kontekstissa Fedele Lizzi tuo esiin yllättävän filosofisen rinnastuksen: Nishida Kitarōn käsite basho, “paikka”, voi valaista kvanttispacetime-teorioiden luonnetta.
Nishida esitteli basho-käsitteen vuonna 1926 esseessään Basho (場所), joka merkitsi hänen filosofiansa keskivaiheen käännekohtaa. Basho ei ole pelkkä fyysinen sijainti, vaan ontologinen ja epistemologinen rakenne, jossa olemassaolo ja tieto sulautuvat. Nishida pyrki ylittämään länsimaisen filosofian dualismit – subjektin ja objektin, idealismin ja realismin – ja osoittamaan, että tieto ei synny erillisestä subjektista, vaan kontekstista, “paikasta”, jossa kaikki suhteet tapahtuvat. Tämä paikka ei ole staattinen, vaan dynaaminen kokonaisuus, jossa ilmiöt ja universaalit kietoutuvat toisiinsa ennen kuin mikään erottelu subjektin ja objektin välillä syntyy.
Klassisessa geometriassa piste on primitiivinen käsite, määrittelemätön mutta välttämätön. Euclid kuvasi sen “joka ei omaa osia”, ja tämä abstrakti idea on kantanut läpi fysiikan historian. Newtonin mekaniikassa piste vastaa hiukkasen sijaintia, ja suhteellisuusteoria laajensi tämän käsitteen tapahtumaksi, joka yhdistää ajan ja paikan. Silti piste pysyi ontologisesti perustavana. Kvanttimekaniikka kuitenkin murtaa tämän käsityksen. Heisenbergin epätarkkuusperiaate osoittaa, että sijainti ja liikemäärä eivät voi olla samanaikaisesti tarkasti määriteltyjä. Mittaus ei ole neutraali toimenpide, vaan se muuttaa mitattavaa kohdetta. Tämä tekee pisteestä operatiivisesti määrittelemättömän.
Kun gravitaatio otetaan mukaan, tilanne muuttuu radikaalimmin. Bronsteinin argumentti osoittaa, että energian keskittyminen hyvin pienelle alueelle johtaa mustan aukon muodostumiseen. Tällöin mikään informaatio ei pääse ulos, ja tarkka paikannus käy mahdottomaksi. Tämä raja kiteytyy Planckin pituudessa, noin 10^-33 cm, joka asettaa fundamentaalisen mittakaavan spacetimelle.
Ei-kommutatiivinen geometria tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman. Sen sijaan, että aloitamme pisteistä ja rakennamme funktiot niiden päälle, lähdemme liikkeelle algebrasta, jossa funktiot eivät kommutoi. Kun kommutatiivisuus katoaa, pisteiden rekonstruointi käy mahdottomaksi, mutta geometria säilyy algebran rakenteissa. Tämä muutos ei ole pelkästään tekninen, vaan ontologinen: tila ei ole joukko erillisiä pisteitä, vaan relaatioiden verkosto.
Tässä kohtaa Nishidan filosofia astuu kuvaan. Basho ei ole substanssi vaan konteksti, relaatioiden kudelma, jossa olemassaolo saa merkityksensä suhteessa toisiin. Tämä resonoi kvanttifysiikan kanssa, jossa tila ei ole absoluuttinen, vaan riippuu vuorovaikutuksesta. Rovellin relaatiotulkinta kvanttimekaniikasta vie tämän ajatuksen pitkälle: kvanttitilat eivät ole universaaleja, vaan ne ovat merkityksellisiä vain suhteessa havaitsijaan.
Mittauksen rajat paljastavat epistemologisen käänteen. Klassinen virhe voidaan pienentää teknologialla, mutta kvanttiteorioissa virhe on rakenteellinen. Ei-kommutatiivisessa geometriassa integraalit ja derivaatat korvataan matriisien jäljillä ja kommutaatioilla, mikä yleistää Heisenbergin matriisimekaniikan. Ontologia ja epistemologia sulautuvat: olemassaolon määrittely kytkeytyy mittaamiseen.
Lizzin johtopäätös on selvä: kvanttigravitaatio vaatii geometrian radikaalia uudelleenmuotoilua. Pisteet katoavat, ja tilalle tulee relaatiot ja algebrat. Nishidan basho tarjoaa filosofisen kehyksen, joka ei ainoastaan resonoi tämän paradigman kanssa, vaan myös paljastaa sen syvimmän luonteen: todellisuus ei ole substanssia vaan suhdetta. Kvanttispacetime ei ole paikka pisteille, vaan basho, jossa olemassaolo on relaatioiden verkosto. - Anonyymi
Uuden teorian mukaan aika-avaruus ja gravitaatio ovat emergenttejä ilmiöitä, jotka johtuvat kvanttilomittumisesta. Myös Einsteinin kenttäyhtälöt voidaan johtaa matemaattisesti kvanttilomittumisen pohjalta.
It From Qubit: Spacetime Emergence from Quantum Entanglement, Logan Nye 2025
https://inspirehep.net/files/d64c391f3aa408496952d4b533442b5b
Artikkelin ydinajatus on, että aika-avaruus ja gravitaatio eivät ole maailmankaikkeuden perustavia rakenteita, vaan ne syntyvät kvanttilomittumisen verkostosta. Tämä väite haastaa klassisen käsityksen, jossa avaruus on tausta ja gravitaatio sen sisäinen voima. Analysoituna se tarkoittaa, että geometria ja gravitaatio eivät ole itsenäisiä entiteettejä, vaan ne ovat seurausta kvanttitilan korrelaatioista ja niiden muutoksista. Kun lomittuminen kasvaa tai vähenee, entropia muuttuu, ja tämä muutos voidaan tulkita gravitaation dynamiikkana. Näin Einsteinin kenttäyhtälöt eivät ole enää peruslaki, vaan emergentti kuvaus syvemmistä kvantti-informaation prosesseista.
Syvällisemmin tarkasteltuna tämä lähestymistapa siirtää painopisteen pois klassisesta geometriasta ja tuo tilalle informaation rakenteen. Paikka ja etäisyys eivät ole annettuja, vaan ne määräytyvät sen mukaan, kuinka vahvasti järjestelmän osat ovat lomittuneet. Tämä merkitsee, että avaruuden topologia ja kaarevuus voidaan ymmärtää lomittumisen intensiteetin ja jakautumisen kautta. Gravitaatio ei ole voima, joka vaikuttaa massojen välillä, vaan se on ilmiö, joka syntyy siitä, miten lomittuminen kehittyy ajassa. Näin gravitaatio voidaan nähdä entropian ja informaation virtausten makroskooppisena ilmentymänä.
Kosmologisesti tämä tarjoaa uuden tulkinnan universumin laajenemiselle. Inflaatio voidaan ymmärtää nopeana lomittumisen kasvuna, kun taas nykyinen kiihtyvä laajeneminen liittyy pitkän kantaman lomittumisen aktivoitumiseen. Mustien aukkojen kohdalla informaatio-ongelma ratkeaa, jos ne nähdään kvanttisina virheenkorjauskoodina: informaatio ei katoa, vaan se on hajautettu lomittumisen rakenteisiin. Tämä näkökulma yhdistää kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian tavalla, joka ei ainoastaan ratkaise teknisiä ongelmia, vaan muuttaa käsitystä todellisuuden luonteesta. Aika-avaruus ei ole perusta, vaan seuraus; gravitaatio ei ole voima, vaan emergentti dynamiikka. Näin kvanttilomittuminen nousee todellisuuden syvimmäksi rakennusaineeksi, jonka varaan sekä geometria että kosmologia rakentuvat.- Anonyymi
It from Qubit -kollaboraatio on julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita JHEP:ssä (Journal of High Energy Physics) ja PRL:ssä (Physical Review Letters), joissa tutkitaan, miten kvanttilomittuminen liittyy aika-avaruuden rakenteen syntyyn.
1. Van Raamsdonk, M. (2010). Building up spacetime with quantum entanglement
Tässä artikkelissa Van Raamsdonk esittää radikaalin ajatuksen: aika-avaruus ei ole perustava rakenne, vaan se voidaan rakentaa kvanttilomittumisesta. Hän tarkastelee AdS/CFT-dualiteettia ja osoittaa, että jos kahden kvanttikenttäteorian osan lomittuminen vähenee, vastaava aika-avaruus "repeää" kahtia. Tämä viittaa siihen, että lomittuminen on se liima, joka pitää aika-avaruuden yhtenäisenä. Artikkeli on merkittävä, koska se siirtää painopisteen geometriasta kvantti-informaatioon ja tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten gravitaatio ja avaruus voivat olla emergenttejä ilmiöitä.
2. Ryu, S. & Takayanagi, T. (2006). Holographic derivation of entanglement entropy from AdS/CFT
Tämä klassinen PRL-artikkeli loi perustan holografisen entanglementin tutkimukselle. Ryu ja Takayanagi osoittivat, että entanglement-entropia kvanttikenttäteoriassa voidaan laskea holografisen aika-avaruuden minimipinnan pinta-alana. Tämä tulos, tunnettu nimellä Ryu–Takayanagi-kaava, yhdistää suoraan kvanttilomittumisen ja geometrisen rakenteen. Se on ollut lähtökohta lukuisille myöhemmille tutkimuksille, joissa lomittuminen nähdään aika-avaruuden perusrakenteena. Filosofisesti tämä tarkoittaa, että tieto ja geometria eivät ole erillisiä, vaan syvästi kytkeytyneitä.
3. Pastawski, F., Yoshida, B., Harlow, D., & Preskill, J. (2015). Holographic quantum error-correcting codes: Toy models for the bulk/boundary correspondence
Tässä JHEP-artikkelissa tutkijat esittävät mallin, jossa holografinen aika-avaruus voidaan ymmärtää kvanttivirheenkorjauskoodina. Tämä tarkoittaa, että bulk-tilan informaatio on hajautettu ja suojattu boundary-teorian lomittumisen kautta. Mustien aukkojen informaatio-ongelma saa uuden tulkinnan: informaatio ei katoa, vaan se on koodattu virheenkorjausmekanismeihin. Tämä artikkeli on merkittävä, koska se yhdistää kvantti-informaation teoriat ja holografian, ja osoittaa, että aika-avaruuden vakaus voi olla seurausta virheenkorjauksesta.
4. Swingle, B. (2012). Entanglement renormalization and holography
Swingle tarkastelee, miten entanglement-renormalisaatio (MERAn kaltaiset tensoriverkot) voivat kuvata holografista aika-avaruutta. Hän osoittaa, että lomittumisen hierarkkinen rakenne voidaan tulkita geometrian kaarevuutena. Tämä työ yhdistää kvanttilaskennan menetelmät ja holografisen dualiteetin, ja se tarjoaa konkreettisen matemaattisen mallin siitä, miten lomittuminen voi synnyttää avaruuden. Artikkeli on tärkeä, koska se tuo esiin, että kvantti-informaation laskennalliset rakenteet eivät ole vain abstrakteja, vaan ne voivat olla suoraan yhteydessä kosmologisiin ilmiöihin.
5. Takayanagi, T. (2017). Holographic Spacetime from Quantum Information
Tässä Nature Physics -artikkelissa Takayanagi laajentaa Ryu–Takayanagi-kaavaa ja tarkastelee, miten koko aika-avaruus voidaan ymmärtää kvantti-informaation kautta. Hän esittää, että holografinen aika-avaruus ei ole vain entanglementin seuraus, vaan se voidaan nähdä kokonaisuutena, joka rakentuu kvantti-informaation rakenteista. Tämä työ vahvistaa ajatusta, että kvantti-informaatio on todellisuuden perusta ja että geometria ja gravitaatio ovat sen emergenttejä ilmentymiä. Artikkeli on merkittävä, koska se tuo kvantti-informaation keskiöön koko fysiikan perustan uudelleenajattelussa.
Yhteenveto
Nämä viisi artikkelia muodostavat kehityskulun: Van Raamsdonk esitti idean, että lomittuminen rakentaa aika-avaruuden; Ryu ja Takayanagi loivat matemaattisen kaavan, joka yhdistää entropian ja geometrian; Pastawski ja kollegat toivat mukaan virheenkorjauksen ja informaation säilymisen; Swingle yhdisti tensoriverkot ja holografian; ja Takayanagi nosti kvantti-informaation koko aika-avaruuden perustaksi. Yhdessä nämä työt osoittavat, että kvanttilomittuminen ei ole vain mikroskooppinen ilmiö, vaan se voi olla koko kosmoksen rakenteen ja gravitaation perusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
It from Qubit -kollaboraatio on julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita JHEP:ssä (Journal of High Energy Physics) ja PRL:ssä (Physical Review Letters), joissa tutkitaan, miten kvanttilomittuminen liittyy aika-avaruuden rakenteen syntyyn.
1. Van Raamsdonk, M. (2010). Building up spacetime with quantum entanglement
Tässä artikkelissa Van Raamsdonk esittää radikaalin ajatuksen: aika-avaruus ei ole perustava rakenne, vaan se voidaan rakentaa kvanttilomittumisesta. Hän tarkastelee AdS/CFT-dualiteettia ja osoittaa, että jos kahden kvanttikenttäteorian osan lomittuminen vähenee, vastaava aika-avaruus "repeää" kahtia. Tämä viittaa siihen, että lomittuminen on se liima, joka pitää aika-avaruuden yhtenäisenä. Artikkeli on merkittävä, koska se siirtää painopisteen geometriasta kvantti-informaatioon ja tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten gravitaatio ja avaruus voivat olla emergenttejä ilmiöitä.
2. Ryu, S. & Takayanagi, T. (2006). Holographic derivation of entanglement entropy from AdS/CFT
Tämä klassinen PRL-artikkeli loi perustan holografisen entanglementin tutkimukselle. Ryu ja Takayanagi osoittivat, että entanglement-entropia kvanttikenttäteoriassa voidaan laskea holografisen aika-avaruuden minimipinnan pinta-alana. Tämä tulos, tunnettu nimellä Ryu–Takayanagi-kaava, yhdistää suoraan kvanttilomittumisen ja geometrisen rakenteen. Se on ollut lähtökohta lukuisille myöhemmille tutkimuksille, joissa lomittuminen nähdään aika-avaruuden perusrakenteena. Filosofisesti tämä tarkoittaa, että tieto ja geometria eivät ole erillisiä, vaan syvästi kytkeytyneitä.
3. Pastawski, F., Yoshida, B., Harlow, D., & Preskill, J. (2015). Holographic quantum error-correcting codes: Toy models for the bulk/boundary correspondence
Tässä JHEP-artikkelissa tutkijat esittävät mallin, jossa holografinen aika-avaruus voidaan ymmärtää kvanttivirheenkorjauskoodina. Tämä tarkoittaa, että bulk-tilan informaatio on hajautettu ja suojattu boundary-teorian lomittumisen kautta. Mustien aukkojen informaatio-ongelma saa uuden tulkinnan: informaatio ei katoa, vaan se on koodattu virheenkorjausmekanismeihin. Tämä artikkeli on merkittävä, koska se yhdistää kvantti-informaation teoriat ja holografian, ja osoittaa, että aika-avaruuden vakaus voi olla seurausta virheenkorjauksesta.
4. Swingle, B. (2012). Entanglement renormalization and holography
Swingle tarkastelee, miten entanglement-renormalisaatio (MERAn kaltaiset tensoriverkot) voivat kuvata holografista aika-avaruutta. Hän osoittaa, että lomittumisen hierarkkinen rakenne voidaan tulkita geometrian kaarevuutena. Tämä työ yhdistää kvanttilaskennan menetelmät ja holografisen dualiteetin, ja se tarjoaa konkreettisen matemaattisen mallin siitä, miten lomittuminen voi synnyttää avaruuden. Artikkeli on tärkeä, koska se tuo esiin, että kvantti-informaation laskennalliset rakenteet eivät ole vain abstrakteja, vaan ne voivat olla suoraan yhteydessä kosmologisiin ilmiöihin.
5. Takayanagi, T. (2017). Holographic Spacetime from Quantum Information
Tässä Nature Physics -artikkelissa Takayanagi laajentaa Ryu–Takayanagi-kaavaa ja tarkastelee, miten koko aika-avaruus voidaan ymmärtää kvantti-informaation kautta. Hän esittää, että holografinen aika-avaruus ei ole vain entanglementin seuraus, vaan se voidaan nähdä kokonaisuutena, joka rakentuu kvantti-informaation rakenteista. Tämä työ vahvistaa ajatusta, että kvantti-informaatio on todellisuuden perusta ja että geometria ja gravitaatio ovat sen emergenttejä ilmentymiä. Artikkeli on merkittävä, koska se tuo kvantti-informaation keskiöön koko fysiikan perustan uudelleenajattelussa.
Yhteenveto
Nämä viisi artikkelia muodostavat kehityskulun: Van Raamsdonk esitti idean, että lomittuminen rakentaa aika-avaruuden; Ryu ja Takayanagi loivat matemaattisen kaavan, joka yhdistää entropian ja geometrian; Pastawski ja kollegat toivat mukaan virheenkorjauksen ja informaation säilymisen; Swingle yhdisti tensoriverkot ja holografian; ja Takayanagi nosti kvantti-informaation koko aika-avaruuden perustaksi. Yhdessä nämä työt osoittavat, että kvanttilomittuminen ei ole vain mikroskooppinen ilmiö, vaan se voi olla koko kosmoksen rakenteen ja gravitaation perusta.Nuo kaikki vaikuttavat mielenkiintoisilta. Löysin nuo kaikki hakukoneella ja latasin pdf-tiedostot tarkempaa syventymistä varten.
Aineistoa vaan on jo kertynyt valtavasti luettavaksi kun kerään kaiken vähänkin kiinnostavalta vaikuttavan omalle koneelle ja mulla on jo varmaan sata kiintolevyä kaapeissa aineistoa jota olen kerännyt talteen jo 90-luvun lopulta lähtien kun aloin aktiivisesti käyttää nettiä kotona.
Olen pitänyt viime vuosina vähän pidempää taukoa fysiikkatieteen kehityksen seuraamisessa. Täytyypä taas vaihteeksi ottaa projektiksi.
Mitä enemmän spekuloidaan tieteessä niin sen parempi ja joskus sitten voi löytyä jotain todella mullistavaa jonka avulla voi falsifioida olemassaolevia paradigmoja jolloin tiede voi aidosti edistyä.
Kiitoksia!
B - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo kaikki vaikuttavat mielenkiintoisilta. Löysin nuo kaikki hakukoneella ja latasin pdf-tiedostot tarkempaa syventymistä varten.
Aineistoa vaan on jo kertynyt valtavasti luettavaksi kun kerään kaiken vähänkin kiinnostavalta vaikuttavan omalle koneelle ja mulla on jo varmaan sata kiintolevyä kaapeissa aineistoa jota olen kerännyt talteen jo 90-luvun lopulta lähtien kun aloin aktiivisesti käyttää nettiä kotona.
Olen pitänyt viime vuosina vähän pidempää taukoa fysiikkatieteen kehityksen seuraamisessa. Täytyypä taas vaihteeksi ottaa projektiksi.
Mitä enemmän spekuloidaan tieteessä niin sen parempi ja joskus sitten voi löytyä jotain todella mullistavaa jonka avulla voi falsifioida olemassaolevia paradigmoja jolloin tiede voi aidosti edistyä.
Kiitoksia!
BB on rakastunut sanaan paradigma. Onneksemme tieteen tekijät eivät sitä tarvitse, vaan he tutkivat uusia havaintoja ja anomalioita joka tapauksessa.
Nykyinen kvanttiilmöiden tutkimus on jo osoittanut, että aika-avaruus mitä ilmeisemmin ei ole perustava todellisuuden osa. Se heijastuu (holografisesti) perustavammista osista. Näiden osien luonnetta ei vielä tunneta, mutta informaatiolla on keskeinen merkitys tällaisen rakenteen muodostumisessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
B on rakastunut sanaan paradigma. Onneksemme tieteen tekijät eivät sitä tarvitse, vaan he tutkivat uusia havaintoja ja anomalioita joka tapauksessa.
Nykyinen kvanttiilmöiden tutkimus on jo osoittanut, että aika-avaruus mitä ilmeisemmin ei ole perustava todellisuuden osa. Se heijastuu (holografisesti) perustavammista osista. Näiden osien luonnetta ei vielä tunneta, mutta informaatiolla on keskeinen merkitys tällaisen rakenteen muodostumisessa.Newtonin kaavoilla voidaan laskea. Einsteinin kaavoilla saadaan hieman tarkempia tuloksia. Painovoiman perimmäistä olemusta ei vielä tunneta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Newtonin kaavoilla voidaan laskea. Einsteinin kaavoilla saadaan hieman tarkempia tuloksia. Painovoiman perimmäistä olemusta ei vielä tunneta.
Kyllä se tunnetaan ja tiedetään täällä Itä-Suomessa 😃
Valonnopeuden on muuten havaittu vaihtelevan aikojen saatossa!
Ettekö edes sitä tienneet 😃
. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
B on rakastunut sanaan paradigma. Onneksemme tieteen tekijät eivät sitä tarvitse, vaan he tutkivat uusia havaintoja ja anomalioita joka tapauksessa.
Nykyinen kvanttiilmöiden tutkimus on jo osoittanut, että aika-avaruus mitä ilmeisemmin ei ole perustava todellisuuden osa. Se heijastuu (holografisesti) perustavammista osista. Näiden osien luonnetta ei vielä tunneta, mutta informaatiolla on keskeinen merkitys tällaisen rakenteen muodostumisessa."Nykyinen kvanttiilmöiden tutkimus on jo osoittanut, että aika-avaruus mitä ilmeisemmin ei ole perustava todellisuuden osa. Se heijastuu (holografisesti) perustavammista osista. Näiden osien luonnetta ei vielä tunneta, mutta informaatiolla on keskeinen merkitys tällaisen rakenteen muodostumisessa."
Fysikalismi on tiukasti aika-avaruuden muutoksiin sitoutunut todellisuuden hahmotus ja tulkinta (= narratiivinen paradigma) . Hologrammeihin ja informaation keskittyminen on uusi erilainen hahmotus ja tulkinta kuin perinteinen atomistinen aika-avaruus koordinaatistoon hahmotus.
Mitä tietoisuus tekee suurimmaksi osaksi?
Vastaus: Tulkitsee ja hahmottaa kokemaansa eli sitä informaatiota ja ajattelee.
Tutkijat tyypillisesti rakastavat teoreettisia mallejaan eivätkä halua luopua niistä ja jos tieteen valtavirran ja varsinkin fysiikan tason hahmotus ja tulkinta muuttuu niin helposti kaikki se tutkimus mikä on tehty sen kumoutuneen mallinnoksen kautta on vanhentunutta vaikka usein toimiikin käyttökelpoisena fiktiona arjen ja tekniikan tasolla.
Kvanttifysiikan tulkinnat ovat hyvä esimerkki paradigmoista joista jokaisesta seuraa aivan erilainen todellisuuden mallinnus ja tietoisuudella filosofialla on suurin merkitys sillä tasolla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics
Wiki artikkelin lopussa on taulukko jossa on mukana myös havaitsijan vaikutus jossa Wignerin ja Stabbin mallissa sillä on kausaalinen vaikutus.
Seuraava vaihe (ja jo kauan salassa testattu) on tietoisuuden kausaalisuuden tutkiminen ja siinä kausaalisuudesssa koherentti intentio tuottaa makromaailman "klassisen" fysiikan tason minkä takia valtaapitävät haluavat mahdollisimman kattavan sensuurin ja kontrollin kaikkialle jotta enemmistö ylläpitäisi heidän virallista narratiiviaan kaikessa mahdollisessa (Salaliittoteoriaa!!!! Voi hirveän kauhean kamalan karmeaa. Hus hus pois häiritsemsätä).
....
Kannattaisi edes joskus pysähtyä ja hijentyä ajattelemaan niin ehkä ainakin välähdyksenomaisesti voisi nähdä "metsän puilta" mikä ei onnistu jos käytössä on koko ajan vain joko kaukoputki tai mikroskooppi kuvainnollisesti ajateltuna.
Filosofiassa ja tieteessä kaivataan enemmän 2-suuntaista tarkkavaisuutta eli sekä yksityiskohtiin,tarkkuuteen suuntautuvaa sekä kokonaiskuvaa ylläpitävää ajattelua samanaikaisesti samalla tavalla kuin eläimet keskityvät samanaikaisesti ravinnonhankintaan ja myös samalla pyrkivät olemaan myös tietoisia ympäristönsä potentiaalisista vaaroista jotta pysyisivät elossa. (vinkki: Gilgchristin aivopuoliskojen idea ja liiallinen vasemman aivopuoliskon dominointi kaikessa mahdollisessa).
Vasen aivopuolisko leikkaa pois kaiken mikä ei sovi haluttuun hahmotusmalliin (anomaliat)
Tuo on tietysti vain metafora koska esim. ns. vesipäillä ei ole aivokudosta paljoa mutta kognitiiviset kyvyt voivat silti olla jopa keskinääräistä parempia mikä ei päde kaikissa tapauksissa mutta on tärkeä anomalia suhteessa siihen että yritetään väkisin tulkita kaikki vallitsevan 'aivot tuottavat tietoisuuden' narratiivin kautta.
B - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Nykyinen kvanttiilmöiden tutkimus on jo osoittanut, että aika-avaruus mitä ilmeisemmin ei ole perustava todellisuuden osa. Se heijastuu (holografisesti) perustavammista osista. Näiden osien luonnetta ei vielä tunneta, mutta informaatiolla on keskeinen merkitys tällaisen rakenteen muodostumisessa."
Fysikalismi on tiukasti aika-avaruuden muutoksiin sitoutunut todellisuuden hahmotus ja tulkinta (= narratiivinen paradigma) . Hologrammeihin ja informaation keskittyminen on uusi erilainen hahmotus ja tulkinta kuin perinteinen atomistinen aika-avaruus koordinaatistoon hahmotus.
Mitä tietoisuus tekee suurimmaksi osaksi?
Vastaus: Tulkitsee ja hahmottaa kokemaansa eli sitä informaatiota ja ajattelee.
Tutkijat tyypillisesti rakastavat teoreettisia mallejaan eivätkä halua luopua niistä ja jos tieteen valtavirran ja varsinkin fysiikan tason hahmotus ja tulkinta muuttuu niin helposti kaikki se tutkimus mikä on tehty sen kumoutuneen mallinnoksen kautta on vanhentunutta vaikka usein toimiikin käyttökelpoisena fiktiona arjen ja tekniikan tasolla.
Kvanttifysiikan tulkinnat ovat hyvä esimerkki paradigmoista joista jokaisesta seuraa aivan erilainen todellisuuden mallinnus ja tietoisuudella filosofialla on suurin merkitys sillä tasolla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics
Wiki artikkelin lopussa on taulukko jossa on mukana myös havaitsijan vaikutus jossa Wignerin ja Stabbin mallissa sillä on kausaalinen vaikutus.
Seuraava vaihe (ja jo kauan salassa testattu) on tietoisuuden kausaalisuuden tutkiminen ja siinä kausaalisuudesssa koherentti intentio tuottaa makromaailman "klassisen" fysiikan tason minkä takia valtaapitävät haluavat mahdollisimman kattavan sensuurin ja kontrollin kaikkialle jotta enemmistö ylläpitäisi heidän virallista narratiiviaan kaikessa mahdollisessa (Salaliittoteoriaa!!!! Voi hirveän kauhean kamalan karmeaa. Hus hus pois häiritsemsätä).
....
Kannattaisi edes joskus pysähtyä ja hijentyä ajattelemaan niin ehkä ainakin välähdyksenomaisesti voisi nähdä "metsän puilta" mikä ei onnistu jos käytössä on koko ajan vain joko kaukoputki tai mikroskooppi kuvainnollisesti ajateltuna.
Filosofiassa ja tieteessä kaivataan enemmän 2-suuntaista tarkkavaisuutta eli sekä yksityiskohtiin,tarkkuuteen suuntautuvaa sekä kokonaiskuvaa ylläpitävää ajattelua samanaikaisesti samalla tavalla kuin eläimet keskityvät samanaikaisesti ravinnonhankintaan ja myös samalla pyrkivät olemaan myös tietoisia ympäristönsä potentiaalisista vaaroista jotta pysyisivät elossa. (vinkki: Gilgchristin aivopuoliskojen idea ja liiallinen vasemman aivopuoliskon dominointi kaikessa mahdollisessa).
Vasen aivopuolisko leikkaa pois kaiken mikä ei sovi haluttuun hahmotusmalliin (anomaliat)
Tuo on tietysti vain metafora koska esim. ns. vesipäillä ei ole aivokudosta paljoa mutta kognitiiviset kyvyt voivat silti olla jopa keskinääräistä parempia mikä ei päde kaikissa tapauksissa mutta on tärkeä anomalia suhteessa siihen että yritetään väkisin tulkita kaikki vallitsevan 'aivot tuottavat tietoisuuden' narratiivin kautta.
BIt from qubit -tutkimusten mukaan paitsi aika-avaruus ja gravitaatio, myös mittakentät ovat seurausta kvanttilomittumisesta. Tällöin tosin hiukkaset ja fotonit eivät voi enää olla qubittien kantajia, vaan itsenäiset abstraktit qubitit ovat kvanttilomittuneita ja tuottavat emergenttinä ilmiönä kaikki mittakentät (mukaanlukien bosonikentät eli vuorovaikutukset, ja kaikki hiukkaskentät ja Higgsin kentän) sekä aika-avaruuden ja gravitaation.
Lomittuneet qubitit eivät välttämättä ole qubittipareja, vaan laajoja keskenään lomittuneita qubittiverkostoja, joita tarvitaan mittakenttien emergenttiin ilmestymiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
It from qubit -tutkimusten mukaan paitsi aika-avaruus ja gravitaatio, myös mittakentät ovat seurausta kvanttilomittumisesta. Tällöin tosin hiukkaset ja fotonit eivät voi enää olla qubittien kantajia, vaan itsenäiset abstraktit qubitit ovat kvanttilomittuneita ja tuottavat emergenttinä ilmiönä kaikki mittakentät (mukaanlukien bosonikentät eli vuorovaikutukset, ja kaikki hiukkaskentät ja Higgsin kentän) sekä aika-avaruuden ja gravitaation.
Lomittuneet qubitit eivät välttämättä ole qubittipareja, vaan laajoja keskenään lomittuneita qubittiverkostoja, joita tarvitaan mittakenttien emergenttiin ilmestymiseen.The Standard Model Symmetry and Qubit Entanglement
Jochen Szangolies, Entropy (2025)
Tässä tutkimuksessa esitetään, että kvanttilomittumisen rakenteesta voidaan johtaa ylimääräisiä ulottuvuuksia, jotka dimensiorajoituksen kautta tuottavat Standard Modelin gauge-ryhmän SU(3) × SU(2) × U(1)/Z₆. Spacetime syntyy entanglementin area-law-osuudesta, kun taas gauge- ja aineen vapausasteet syntyvät area-law-rikkomuksista. Tämä lähestymistapa tarjoaa uuden tavan simuloida Standard Modelin kenttiä kvanttitietokoneilla.
Holographically Emergent Gauge Theory in Symmetric Quantum Circuits
Akash Vijay & Jong Yeon Lee, arXiv (2025)
Tutkimuksessa käytetään holografista kehystä satunnaisissa kvanttipiireissä, joissa on globaali symmetria. Piirin lomittumisrakenne toimii tensoriverkkona, joka tuottaa emergentin gauge-teorian yhdessä ylimääräisessä ulottuvuudessa. Työ osoittaa, että mittakentät voivat syntyä kvantti-informaation koodauksesta ja virheenkorjauksesta holografisessa kuvassa.
Emergent Classical Gauge Symmetry from Quantum Entanglement
Joshua Kirklin, Perimeter Institute (2022)
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kvanttilomittuminen voi johtaa klassiseen gauge-symmetriaan makroskooppisessa rajassa. Kirklin esittää mekanismin, jossa lomittuneiden tilojen redundanssi tuottaa gauge-symmetrian, kun kvanttijärjestelmä approksimoidaan klassisesti. Tämä tarjoaa konseptuaalisen sillan holografian ja gauge-symmetrian emergenssin välillä.
Entanglement Properties of Gauge Theories from Higher-Form Symmetries
Wen-Tao Xu et al., Physical Review X (2025)
Tutkimus analysoi entanglementin roolia hilagauge-teorioissa, joissa on korkeampimuotoisia symmetrioita. Tulokset osoittavat, että emergentti Gaussin laki ja 1-muotoiset symmetriat liittyvät lomittumisen spektriin ja topologiseen entropiaan, mikä vahvistaa ajatusta, että gauge-rakenteet voivat olla lomittumisen ja topologisen järjestyksen emergenttejä ominaisuuksia.
Evidence for Fractional Matter Coupled to an Emergent Gauge Field in a Quantum Spin Ice
Victor Porée et al., Nature Physics (2024)
Tutkimus raportoi kokeellisesta todisteesta kvanttisesta spin-jäästä, jossa gauge-kenttä syntyy lomittuneesta spin-nesteestä. Havainnot neutronispektroskopialla tukevat emergentin kvanttisähködynamiikan kuvaa spin-nesteessä, mikä on konkreettinen esimerkki siitä, että gauge-kentät voivat olla lomittumisen emergenttiä seurausta kondensoituneessa aineessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Nykyinen kvanttiilmöiden tutkimus on jo osoittanut, että aika-avaruus mitä ilmeisemmin ei ole perustava todellisuuden osa. Se heijastuu (holografisesti) perustavammista osista. Näiden osien luonnetta ei vielä tunneta, mutta informaatiolla on keskeinen merkitys tällaisen rakenteen muodostumisessa."
Fysikalismi on tiukasti aika-avaruuden muutoksiin sitoutunut todellisuuden hahmotus ja tulkinta (= narratiivinen paradigma) . Hologrammeihin ja informaation keskittyminen on uusi erilainen hahmotus ja tulkinta kuin perinteinen atomistinen aika-avaruus koordinaatistoon hahmotus.
Mitä tietoisuus tekee suurimmaksi osaksi?
Vastaus: Tulkitsee ja hahmottaa kokemaansa eli sitä informaatiota ja ajattelee.
Tutkijat tyypillisesti rakastavat teoreettisia mallejaan eivätkä halua luopua niistä ja jos tieteen valtavirran ja varsinkin fysiikan tason hahmotus ja tulkinta muuttuu niin helposti kaikki se tutkimus mikä on tehty sen kumoutuneen mallinnoksen kautta on vanhentunutta vaikka usein toimiikin käyttökelpoisena fiktiona arjen ja tekniikan tasolla.
Kvanttifysiikan tulkinnat ovat hyvä esimerkki paradigmoista joista jokaisesta seuraa aivan erilainen todellisuuden mallinnus ja tietoisuudella filosofialla on suurin merkitys sillä tasolla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics
Wiki artikkelin lopussa on taulukko jossa on mukana myös havaitsijan vaikutus jossa Wignerin ja Stabbin mallissa sillä on kausaalinen vaikutus.
Seuraava vaihe (ja jo kauan salassa testattu) on tietoisuuden kausaalisuuden tutkiminen ja siinä kausaalisuudesssa koherentti intentio tuottaa makromaailman "klassisen" fysiikan tason minkä takia valtaapitävät haluavat mahdollisimman kattavan sensuurin ja kontrollin kaikkialle jotta enemmistö ylläpitäisi heidän virallista narratiiviaan kaikessa mahdollisessa (Salaliittoteoriaa!!!! Voi hirveän kauhean kamalan karmeaa. Hus hus pois häiritsemsätä).
....
Kannattaisi edes joskus pysähtyä ja hijentyä ajattelemaan niin ehkä ainakin välähdyksenomaisesti voisi nähdä "metsän puilta" mikä ei onnistu jos käytössä on koko ajan vain joko kaukoputki tai mikroskooppi kuvainnollisesti ajateltuna.
Filosofiassa ja tieteessä kaivataan enemmän 2-suuntaista tarkkavaisuutta eli sekä yksityiskohtiin,tarkkuuteen suuntautuvaa sekä kokonaiskuvaa ylläpitävää ajattelua samanaikaisesti samalla tavalla kuin eläimet keskityvät samanaikaisesti ravinnonhankintaan ja myös samalla pyrkivät olemaan myös tietoisia ympäristönsä potentiaalisista vaaroista jotta pysyisivät elossa. (vinkki: Gilgchristin aivopuoliskojen idea ja liiallinen vasemman aivopuoliskon dominointi kaikessa mahdollisessa).
Vasen aivopuolisko leikkaa pois kaiken mikä ei sovi haluttuun hahmotusmalliin (anomaliat)
Tuo on tietysti vain metafora koska esim. ns. vesipäillä ei ole aivokudosta paljoa mutta kognitiiviset kyvyt voivat silti olla jopa keskinääräistä parempia mikä ei päde kaikissa tapauksissa mutta on tärkeä anomalia suhteessa siihen että yritetään väkisin tulkita kaikki vallitsevan 'aivot tuottavat tietoisuuden' narratiivin kautta.
BJust joo. Taas sitä "fysikalismia". Mitään tuollaista paradigmaa ei ole olemassa.
Tutkimus etenee ja mielenkiintoisia tuloksia voi olla tulossa tai sitten ei. Sellaista se tieteen eturintama on! - Anonyymi00105
Anonyymi kirjoitti:
It from qubit -tutkimusten mukaan paitsi aika-avaruus ja gravitaatio, myös mittakentät ovat seurausta kvanttilomittumisesta. Tällöin tosin hiukkaset ja fotonit eivät voi enää olla qubittien kantajia, vaan itsenäiset abstraktit qubitit ovat kvanttilomittuneita ja tuottavat emergenttinä ilmiönä kaikki mittakentät (mukaanlukien bosonikentät eli vuorovaikutukset, ja kaikki hiukkaskentät ja Higgsin kentän) sekä aika-avaruuden ja gravitaation.
Lomittuneet qubitit eivät välttämättä ole qubittipareja, vaan laajoja keskenään lomittuneita qubittiverkostoja, joita tarvitaan mittakenttien emergenttiin ilmestymiseen.onko noilla israel uskovaisilla joku trauma kun aina pitää olla yötäpäivää joka nurkassa helevetin kirkkaat valot
hyökkääkö muuten piru kurkkuun kiinni jos ei ooo ?
- Anonyymi
Luonnossa on usein voima ja vastavoima. Miksi gravitaation vastavoimaa ei ole joko löydetty tai jos on, ei ole hyödynnetty.
Kun tiedetään aiheuttaja, sille voisi löytyä kumoaa. Jos päästään tilanteeseen jossa mistä tahansa aineesta tulee massaton, ei ole estettä suurille kiihtyvyyksille.- Anonyymi00109
Gravitaatiolla voi olla monia vastavoimia. Maapallo pysyy radallaan, koska gravitaation vastavoimana on hitausvoima.
- Anonyymi00110
Koko avaruuden makrorakenteen perustana on gravitaatio ja hitausvoima. Hitausvoima aiheutuu siitä, että kappaleella on massa. Alkeishiukkaset saavat massan Higgsin kentässä. Myös gravitaatiovoima liittyy massaan. Massa vetää massaa puoleensa. Einsteinin mukaan tämä selittyy massan aiheuttamalla aika-avaruuden kaareutumisella. Tämä ei ehkä kuitenkaan ole "lopullinen totuus".
- Anonyymi
Eikö tuo ollu jo viime kuussa mysteeri? Mikskä se siittä olis muuttunu HÄH! Et taida ymmärtää kuinka omppu putoaa.
- Anonyymi
Valo on mysteeri, Valolla on sähkö mangneettinen rajapinta ja valo on vuorovaikutuksessa väliaineeseen missä se kulkee noiden kautta.
- Anonyymi
Pino laser ehkä jo totta, että voimme vankita valon väliaineeseen ja kun sen indensiteetti on sopiva, vapautamme kaiken valon kerralla!
- Anonyymi00106
Ota vaikka ensin selvää siitä, mitä valonnopeus tarkoittaa.
- Anonyymi00107
Gravitaatio, Valo ja Magnetismi... iso mysteeri.
- Anonyymi00108
Kiinassa siinä on edistetty!.
- Anonyymi00111
Siinä olisi tutkittavaa.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille
Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest1257307Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä
Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden5135470Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1513375Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?
Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed2162671Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t512372Varsinainen vetonaula tämä Pyhäjärven keskustelupalsta
Lisää kummasti muuttohaluja, kun lukee tätä foorumia. Tosin väärään suuntaan. Marraskuuhun mennessä tämä vähäinenkin vä681308Pituuden mittaaminen
Ihmisen pituuden mittaaminen ja puolikkaat senttimetrit. Kuuluuko ne puolikkaatkin sentit tai millit teistä ilmoittaa m431292En tiedä enää
Pitäiskö mun koittaa vältellä sua vai mitä? Oon välillä ollut hieman mustasukkainen, myönnän. En ymmärrä miksi en saa su771272Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu111179- 1111153