Hypoteesesjä on paljon, mutta asioita ei voida testata.
Sensijaan sumassa testaamalla on havaittu jänniä juttuja Gravitaaiosta.
Kosmisista säteistä ja monesta muustakin jutusta.
Puhumme valonnopeudesta mutta mihinkä verrattuna. Se on suhteellinen kontaan josta asiaa katsotaan. Tuo pieni yksitysikohta vesittää teorioita.
Gravitaatio on mysteeri
Anonyymi-ap
82
1111
Vastaukset
- Anonyymi
And then, the fireman rushes in from the pouring rain
Very strange
Penny Lane
, The Beatles Valonnopeus on sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa, eli se ei ole suhteellinen.
- Anonyymi
Nyt kolli on väärässä!
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Jaa että valo tunnistaa kappaleen vauhdin ja sopeutuu siihen?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
- Anonyymi
No mikäs on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Valon nopeus tyhjiössä on vakio, joka on sama kaikille havaitsijoille. Siksi valon nopeus itsessään ei ole suhteellista, mutta valon vaikutus ajan ja avaruuden kokemukseen on suhteellinen: liikkuminen valon nopeuden lähellä hidastaa ajan kulkua ja lyhentää liikkeen suuntaisia etäisyyksiä.
Aika on suhteellista: Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, ja se kulkee hitaammin havaitsijoille, jotka liikkuvat suuremmilla nopeuksilla.
Aika ja valo: Koska valon nopeus on vakio, valo itsessään ei koe ajan kulua. Valon fotoneiden näkökulmasta aikaa ei ole olemassa ja etäisyydetkin kutistuvat nollaksi.
Pituuden supistuminen: Liikkuva kappale kokee lyhenemisen liikkeen suuntaansa nähden. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä pituuskontraktio, ja se ilmenee erityisesti lähellä valonnopeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Täh? Mitä kummaa meinaat? Kyllä se valon nopeus on tyhjiössä ihan sama lähteestä riippumatta ja lähtö sekä kohdepisteessä. Väliaineessa kulun aikana valon nopeus voi hidastua toki.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa että valo tunnistaa kappaleen vauhdin ja sopeutuu siihen?
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Nyt kolli on väärässä!
Erityisen suhteellisuusteorian toinen postulaatti:
Valonnopeus c on invariantti kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.
Aika ja avaruuden metrinen koordinaatisto joustavat (Lorenz muunnos), mutta c ei muutu.
Kolli on aivan oikeassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Heh.. !!
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Siis valo tunnistaa katsojan kohteen ja sopeutuu sen nopeuteen,,
buahhahahhahahahaaaaa.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuhEhän siitä olekkaan kysymys, vaan siittä että lujaa kulkevasta aluksesta lähtenyt valo muka hidastuisi kun kohtaa kappeleen joka on hitaampi.
Niinkö Uskot? - Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Buahhahahaaahhahah..
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Todistit juuri että eläämme MATRIX todellisuudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuhTämä nopeusero aiheutta Doppler ilmiötä ja uskotaan että valon sinällinen nopeus ei muutu. Tätä kuitenkaan ei ole pystytty mittaamaan, eikä siis todistamaan.
Äänellä sama. Ääni on paineaalto joka kulkee väliaineessa eikä sen nopeus ole riipuvain siittä millänopeudella lähettävä kohde kulkee. mutta se on myös alistettu Doppler ilmiölle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
Otiktko punaisen pillerin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Professori: Ukraina ei tule voittamaan tätä sotaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Perehdyhän EST:n nopeuksien yhteenlaskukaavaan. Se ei ole se Galilein kaava jossa nopeudet lasketaan suoraan yhteen.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
Nopeus m/s Siinä on aika mukana. sekuntti. Silloin emme enää voi puhua mistaan samasta aina.
- Anonyymi
Kolli nyt on pihalla kuin lumiukko!
- Anonyymi
Havukaahon ajattelijat taas vauhdissa.
- Anonyymi
Tässä suhtiksen haastaja https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2025/suhteellisuusteorian-haastaja-suomesta/?shared=1465810-6321d16c-500 Suomesta.
- Anonyymi
-Selvää on, että uusi kvanttigravitaatioteoria tuottaa hieman erilaisia tuloksia kuin yleinen suhteellisuusteoria.
-Aika näyttää, onko virhe uuden teorian lähtöoletuksissa ja matematiikassa, vai järkkyvätkö Einsteinin kauneimman teorian perusteet. - Anonyymi
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori. - Anonyymi
”Maallikon silmin teoriamme on kauhistuttava, mutta matemaattisesti kuitenkin elegantti ja yksinkertainen”, sanoo Jukka Tulkki.
”Ehkä muutaman sadan hengen porukka maailmassa ymmärtää tutkimustamme syvällisesti”, arvioi Tulkki.
Kaiken kaikkiaan suomalaisten tutkimuksessa on 340 matemaattista kaavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori.Helppo arvata, että Einstein voittaa tämän kisan. Mutta on silti hyödyllistä ymmärtää, miksi yleinen suhteellisuusteoria on taas parempi kun sitä haastava hypoteesi. Tutkijat oppivat aina sillä tavoin ymmärtämään paremmin yleisen suhteellisuusteorian perusteita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helppo arvata, että Einstein voittaa tämän kisan. Mutta on silti hyödyllistä ymmärtää, miksi yleinen suhteellisuusteoria on taas parempi kun sitä haastava hypoteesi. Tutkijat oppivat aina sillä tavoin ymmärtämään paremmin yleisen suhteellisuusteorian perusteita.
Totta kai Einstein voittaa, koska Einstein itse kehitti ja julkaisi jo muutama vuosi GR:n jälkeen korjatun teorian, eli torsion-voimaan perustuvan gravitaatioteorian jossa ei ole kaarevaa avaruutta. Tämän pohjalta on edelleen kehitetty TEGR -teoria, ja suomalaistutkijoiden kvanttigravitaatio selittää TEGR:n mittakenttäteorian avulla.
Kun siis tulevissa tarkoissa tutkimuksissa havaitaan että GR oli väärässä ja UG oikeassa, se osoittaa Einsteinin olleen oikeassa kun hän lähti kehittämään korjattua versiota ja näki korjausten tarpeen jo 1900-luvun alkuvuosina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai Einstein voittaa, koska Einstein itse kehitti ja julkaisi jo muutama vuosi GR:n jälkeen korjatun teorian, eli torsion-voimaan perustuvan gravitaatioteorian jossa ei ole kaarevaa avaruutta. Tämän pohjalta on edelleen kehitetty TEGR -teoria, ja suomalaistutkijoiden kvanttigravitaatio selittää TEGR:n mittakenttäteorian avulla.
Kun siis tulevissa tarkoissa tutkimuksissa havaitaan että GR oli väärässä ja UG oikeassa, se osoittaa Einsteinin olleen oikeassa kun hän lähti kehittämään korjattua versiota ja näki korjausten tarpeen jo 1900-luvun alkuvuosina.Suhteellisuusteoriaa vaan ei näytä monikaan tuntevan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori.Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
Ja mm hyrrä kusettaa gravitaatiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
Molemmat ovat samaa sähkömagneettista säteilyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat ovat samaa sähkömagneettista säteilyä.
Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon. Radioaallot eivät aiheuta valosähköistä ilmiötä tai Comptonin sirontaa. Myös yksittäisfotonikokeissa radioaaltoja ei voi käyttää, mutta näkyvää valoa voi lähettää fotoni kerrallaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon. Radioaallot eivät aiheuta valosähköistä ilmiötä tai Comptonin sirontaa. Myös yksittäisfotonikokeissa radioaaltoja ei voi käyttää, mutta näkyvää valoa voi lähettää fotoni kerrallaan.
"Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon."
Väitteesi on virheellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon."
Väitteesi on virheellinen.Ei ole! Yksittäisiä mikroaaltofotoneja on kyllä havaittu käyttäen suprajohtavia kvanttipiirejä, mutta radioaaltofotonia ei ole havaittu. Niiden olemassaolo on teoreettista ja perustuu yli 100 vuotta vanhaan E = hf kaavaan, jonka pätevyyttä radioaalloilla ei ole todistettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole! Yksittäisiä mikroaaltofotoneja on kyllä havaittu käyttäen suprajohtavia kvanttipiirejä, mutta radioaaltofotonia ei ole havaittu. Niiden olemassaolo on teoreettista ja perustuu yli 100 vuotta vanhaan E = hf kaavaan, jonka pätevyyttä radioaalloilla ei ole todistettu.
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
Kaavan pätevyys radioaalloilla perustuu ainoastaan induktiiviseen päättelyyn, joten se ei ole välttämättä tosi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavan pätevyys radioaalloilla perustuu ainoastaan induktiiviseen päättelyyn, joten se ei ole välttämättä tosi.
Suurin osa tieteestä perustuu induktiiviseen päättelyyn. Joten sillä mennään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
Kaavan oikeaksi todistamiseksi pitää ottaa kantaa siihen, mistä fotonien aalto-hiukkasdualismi johtuu.
Ultraäänien kulkua kidehilassa tutkitaan fononispektroskopialla. GHz-THz alueella ääniaallot muodostavat aaltopaketteja, fononeja, jotka käyttäytyvät joissakin tilanteissa hiukkasluonteisesti ja niitä voidaan kuvata kvanttikuvauksella. Sen sijaan matalataajuisella äänellä mitään hiukkasilmiöitä ei esiinny, ääniaaltoja aina dominoi klassisen aalto-opin ilmiöt joita kvanttikuvauksella ei voi selittää.
Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta. Radioaaltojen alueella puolestaan kvanttikuvaus on merkityksetön ja ei sovellu kuvaamaan mitään aalto-opin ilmiöitä jotka pätevät radioaaltoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavan oikeaksi todistamiseksi pitää ottaa kantaa siihen, mistä fotonien aalto-hiukkasdualismi johtuu.
Ultraäänien kulkua kidehilassa tutkitaan fononispektroskopialla. GHz-THz alueella ääniaallot muodostavat aaltopaketteja, fononeja, jotka käyttäytyvät joissakin tilanteissa hiukkasluonteisesti ja niitä voidaan kuvata kvanttikuvauksella. Sen sijaan matalataajuisella äänellä mitään hiukkasilmiöitä ei esiinny, ääniaaltoja aina dominoi klassisen aalto-opin ilmiöt joita kvanttikuvauksella ei voi selittää.
Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta. Radioaaltojen alueella puolestaan kvanttikuvaus on merkityksetön ja ei sovellu kuvaamaan mitään aalto-opin ilmiöitä jotka pätevät radioaaltoihin."Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta."
Eikö tämä ole spekulointia?
Mitä mieltä tästä?:
https://www.researchgate.net/publication/331591991_Observation_and_stabilization_of_photonic_Fock_states_in_a_hot_radio-frequency_resonator - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta."
Eikö tämä ole spekulointia?
Mitä mieltä tästä?:
https://www.researchgate.net/publication/331591991_Observation_and_stabilization_of_photonic_Fock_states_in_a_hot_radio-frequency_resonator"Mitä mieltä tästä?"
Mikroaaltofotoneita pystytään tuollaisella koejärjestelyllä juuri ja juuri vielä havaitsemaan, kuten tuolla aiemmassa vastauksessa sanottiin, mutta radioaaltofotoneita ei ole havaittu. Radioaaltojen tutkimuksessa kvanttikuvauksella ei ole enää mitään merkitystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mitä mieltä tästä?"
Mikroaaltofotoneita pystytään tuollaisella koejärjestelyllä juuri ja juuri vielä havaitsemaan, kuten tuolla aiemmassa vastauksessa sanottiin, mutta radioaaltofotoneita ei ole havaittu. Radioaaltojen tutkimuksessa kvanttikuvauksella ei ole enää mitään merkitystä."Eikö tämä ole spekulointia?"
Radioaaltojen hiukkasluonne on spekulaatiota. Havainnot ja tutkimukset tukevat ennemminkin vastakkaista näkemystä, eli on olemassa efektiivinen maksimiaallonpituus jonka yli fotoni ei enää vuorovaikuta ja ei ole havaittavissa hiukkasena.
Tämä voi selittyä esim. avaruuden teorioilla. Jatkuva-arvoinen avaruus on spekulaatiota siinä missä diskreettikin, mutta kyllä havainnot paremmin tuntuvat sopivan diskreettiin avaruusteoriaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eikö tämä ole spekulointia?"
Radioaaltojen hiukkasluonne on spekulaatiota. Havainnot ja tutkimukset tukevat ennemminkin vastakkaista näkemystä, eli on olemassa efektiivinen maksimiaallonpituus jonka yli fotoni ei enää vuorovaikuta ja ei ole havaittavissa hiukkasena.
Tämä voi selittyä esim. avaruuden teorioilla. Jatkuva-arvoinen avaruus on spekulaatiota siinä missä diskreettikin, mutta kyllä havainnot paremmin tuntuvat sopivan diskreettiin avaruusteoriaan."Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella."Tekoäly herkästi hallusinoi ja tuottaa ainoastaan vakuuttavasti muotoiltua tekstiä. Sitten kun pyytää lähdeviitteitä tekoälyn väitteille, usein ne ovat täysin keksittyjä ja tekaistuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella."Induktiivista päättelyä voi fysiikassa käyttää kyseisen teorian pätevyysalueella jos se tunnetaan hyvin, kuten Newtonin mekaniikka. E=hf kaavan pätevyysalue on tuntematon, mutta se vaikuttaisi kokeellisen näytön perusteella olevan mikroaalloista ylöspäin.
- Anonyymi
Joo, 600 luvulla ekr Intiassa tiede tuli siihen tulokseen että fysiikan avulla ei kyetä lainkaan pääsemään perille massasta, näkymättömästä, tiedostamattomasta , paratiisista jne.
Pitää hylätä fysiikka ja valita eräänlaiset metafyysiset metodit. Näin tekikin Intialaisten perässä Aristoteles, kristityt ja Islam. Etc.
Ainakin jossain määrin. Mutta eivät ole päässeet lähellekään Intian tietämystä näkymättömästä?
Väittävät löytäneensä Higgsin Bosonin vähän yli 100 GeV :sta. Pötyä. Itse päädyin relativistisen massan kaavoja selailtuani lopputulokseen että sen massa on lähempänä 1000 GeV.
Jos todella löysivät Higgsin Bosonin niin oudon vähän tietoa siitä on kuulunut. Ei mitään käytännössä.- Anonyymi
Niuvaan ajatteloiden kerho!
- Anonyymi
Tieteessä on paljon hypoteeseja, ideoita ja malleja, jotka yrittävät selittää maailmankaikkeuden toimintaa. Ongelmaksi tulee se, että kaikkia hypoteeseja ei voida testata. Erityisesti fysiikassa, kuten säieteoriassa tai kvanttigravitaation tutkimuksessa, monet ajatukset ovat niin pitkälle meneviä, että nykyteknologia ei yksinkertaisesti riitä niiden todentamiseen tai kumoamiseen.
Silti tieteessä edetään myös kokeellisesti. Välillä ei löydetä vastauksia suunnitellusti, vaan havaintoja syntyy sattumalta tai odottamattomasti "sumassa testaamalla". Näin on käynyt esimerkiksi gravitaation ja kosmisten säteiden tutkimuksessa. Näissä on löytynyt yllättäviä ilmiöitä, joita ei alun perin osattu odottaa.
Usein puhumme myös valonnopeudesta yhdestä fysiikan keskeisimmistä suureista. Mutta suhteessa mihin valon nopeus oikeastaan mitataan? Tämä on hyvä kysymys, sillä monien ilmiöiden tarkastelu vaatii aina vertailukohdan: liikkuuko jokin johonkin nähden?
Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeää huomata, että suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus ei ole suhteellista. Se on vakio, joka pysyy samana kaikille havaitsijoille, riippumatta siitä, liikkuvatko he vai eivät. Tämä on yksi modernin fysiikan keskeisimmistä ja parhaiten testatuista periaatteista ja juuri tämä tekee suhteellisuusteoriasta niin vallankumouksellisen.- Anonyymi
Tiede alkanut pohjata satuihin eikä Factaan.
- Anonyymi
https://arxiv.org/pdf/2509.25288
Tässä on raportti Corfun konferenssista “Tensions in Cosmology 2025”. Raportin mukaan kosmologiset jännitteet kuten H0 ja S8 ovat todellisia ja todella isoja.
Ratkaisukeinojen joukossa mainitaan mm. uudet kvanttigravitaatioteoriat. Raportin mukaan tiedeyhteisö ei ole pelkästään valmis, vaan innokas kohtaamaan paradigman muutoksen. - Anonyymi
Yö mysteeri, Bacardi kola.
- Anonyymi
Ligo eli nää gravitaatioaalto mittaajat. niiden mukaan Garvitaatio etenee valon nopeudellla. Se tarkoittaisi että Garvitaatiolla on puominopeus.
Se tarkkoittaisi käsitystämme gravitaatiosta voisi selkeyttää. mutta onko noin.
Mittaako Ligo oikeesti garvitaatiota, vai vaan joitakin shokkiaaltoja?- Anonyymi
Jos Ligo mittaa gravitaatiota, niin kyllä. on todistte että valo ja gravitaatio saapuvat kohteesta lähes yhtäaikaa. Ligo uskominen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos Ligo mittaa gravitaatiota, niin kyllä. on todistte että valo ja gravitaatio saapuvat kohteesta lähes yhtäaikaa. Ligo uskominen.
Koska valolla ei ole aikaa ei siis garvitaatiollakaan. Kummankin oletettu puominopeus mahdotonta saavuttaa.
Koska gravitaatiolla ei ole aikaa, on musta aukko Eisteinin mukaan siis ajastamme pois.
mutta sen garvitaation ja vaikutukset näemme.
Siksi se on musta, kun sitä ei ajassamme ole.
Garvitaatio menee läpi kaikesta tuntemastamme väliaineesta.
(Jotkut uskoo että se on hiukkanen, joku imppausädehiukkanen)
Jotenkihan se pitäisi kyetä selittämään, mutta ihmeelisyykksiä on. mm kvanttimailmassa ei ole nopeutta vaan siellä valonnopeus ylitetään, näennäisesti koska ilmeisesti selitetään että kvanttimailmassa ei ole matkaa. eli kvanttipari missä tahansa mailmankaikkeudessa vaihtaa ihan samalla hetkellä tilaansa.
Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska valolla ei ole aikaa ei siis garvitaatiollakaan. Kummankin oletettu puominopeus mahdotonta saavuttaa.
Koska gravitaatiolla ei ole aikaa, on musta aukko Eisteinin mukaan siis ajastamme pois.
mutta sen garvitaation ja vaikutukset näemme.
Siksi se on musta, kun sitä ei ajassamme ole.
Garvitaatio menee läpi kaikesta tuntemastamme väliaineesta.
(Jotkut uskoo että se on hiukkanen, joku imppausädehiukkanen)
Jotenkihan se pitäisi kyetä selittämään, mutta ihmeelisyykksiä on. mm kvanttimailmassa ei ole nopeutta vaan siellä valonnopeus ylitetään, näennäisesti koska ilmeisesti selitetään että kvanttimailmassa ei ole matkaa. eli kvanttipari missä tahansa mailmankaikkeudessa vaihtaa ihan samalla hetkellä tilaansa.
Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on."Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on".
Näin on. Mutta simpanssikin osaa taitavasti hyödyntää gravitaatiota kiipeillessään puissa.
- Anonyymi
Ensinnäkin meillä ei ole laitetta joilla voisimme mitata tulevan valon nopeutta.
Joten meillä ei ole hajuakaan siittä millänopeudella se tulee. - Anonyymi
Onko luonnonlakeja edes olemassa, pohdin.. Jos niitä on olemassa, niin viittaako se siihen, että myös jumala tai jonkinlainen äly on olemassa ja maailma on sen mukaan järjestynyt?
- Anonyymi
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
Näin on!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
Eräs kirkkoisä Antiikissa sanoi : Kaikissa paikoissa ja kaikissa ajoissa Säädökset (luonnonlait) ovat samat. Siis jopa mustassa aukossa. Emme toki vielä tunne kaikkia luonnonlakeja.
- Anonyymi
Nyt on PAHA mysteeri!
- Anonyymi
onko radioaalto yhtä kuuma kuin valo? Kuumuuko radiomastot kuten valo kuumentaa jos taittuu linssin läpite tai muutenkin?
- Anonyymi
Tutkimus junnaa paikallaan!
- Anonyymi
Kukaan ei vastaa kun kukaan ei tiedä.
- Anonyymi
Mittee see oo.
- Anonyymi
Sitä että savorinen ei tiedä mistään mitään!
- Anonyymi
Gravitaatiosta... Voiko se johtua siitä että olisi jonkinlainen gravitaatiokenttä, joka väreilee tai gravitaatiohiukkasia, jotka vuorovaikuttavat jossain määrin aineen kanssa?
Yksinkertaistettuna voisi ajatella kaksi kappaletta, joihin tuo gravitaatio vaikuttaa. Kumpikin kappale estää vaikutuksen itsensä suunnasta toiseen lähistöllä olevaan kappaleeseen ja samalla työntää kappaletta koti toista kappaletta, koska molemmat kappaleet estävät itsensä suunnasta gravitaatiokentän tai hiukkasten vaikuttamisen toiseen lähistöllä olevaan kappaleeseen.
Eli kumpikin kappale liikkuu kohti toista lähellä olevaa kappaletta, koska toinen kappale estää gravitaation vaikutuksen omasta suunnastaan toiseen kappaleeseen.- Anonyymi
Eli kappaleisiin kohdistuu samanlainen gravitaatiovoima, paitsi jos lähistölle tulee toinenkin massallinen kappale, jolloin käy niin, että molemmat kappaleet tukkivat gravitaatiovoiman vaikutuksen omasta suunnastaan kohti toista kappaletta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli kappaleisiin kohdistuu samanlainen gravitaatiovoima, paitsi jos lähistölle tulee toinenkin massallinen kappale, jolloin käy niin, että molemmat kappaleet tukkivat gravitaatiovoiman vaikutuksen omasta suunnastaan kohti toista kappaletta.
Voi olla, että tuo ajatukseni on ehkä liian yksinkertainen ottaen huomioon sen miten monimutkainen paikka meidän maailmankaikkeutemme on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi olla, että tuo ajatukseni on ehkä liian yksinkertainen ottaen huomioon sen miten monimutkainen paikka meidän maailmankaikkeutemme on.
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
Avaruuden "kaareutuminen" ei tarkoita puhekielessä mitään. Mutta tensorimatematiikassa se kuvailee aika-avaruuden käyttäytymistä tarkasti.
Yleinen suhteellisuusteoria patee! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ( YST) on gravitaation matemaattinen malli. Sillä voidaan kuvata myös maailmankaikkeuden luonnetta, kosmologian asioita. Tässä mallissa käutetään ns. Riemannin geometriaa tai itse asiassa tuo geometria on "semi-Riemannian", oikeasti ns. Lorentzin geometria.
Tässä geometriassa esiuintyy monistoja ja mm. niiden kaarevuuksia, joiden avulla kappalten liikettä voidaan mallintaa. Newtonin mekaniikassa kappale, johon ei vaikuta mikään voima, sliikkuu suoraviivaisesti ja tasaisesti, se kulkee suorinta, lyhyintä tietä avaruudessa. YST:ssagravitaatio ilmenee tuon malliavaruuden kaareviuutena ja kappaleet kulkevat sielläkinn suorinta mahdollista reittiä, niin sanottua geodeettista viivaa, pitkin.Gravitaatio ilmenee tässä YST-mallissa siis geometrisena ominaisuutena, jota kutsutaan ntuossa matemaattisessa mallissa kaarevuudeksi.
Onn siis puhe matemaattisen mallin ominaisuudesta kun puhutaan yuosta kaarevuudesta.
Sellaisiin kysymyksiin kuin "mitä avaruus on", "mitä gravitaatio on", tuskin on muunlaista vastausta kuin tällaiset matemaattiset mallit, jotka kuvaavat miten asiat tapahtuvat ja tätmän kuvauksen antamia tuloksia voidaan sitten verrata havaintoihin.
Jos voitaisiin sanoa "avaruus on X", "gravitaatio on Y", heräisi tietysti heti kysymys, mitä sitten ovat X ja Y. Tämä voi jatkua loputtomiin tai sitten tulee vastaan taso, jolle eei enää ole olemassa selitystä. Ollaanko jo nyt siinä pisteessä esim. gravitaation suhteen? No, tämä viimeinen kappale oli spekulointia mutta edellä siis yritin selittää, että kun puhutaan avaruuden kaarevuudesta, puhutaan itse asiassa tuosta YST:n antamasta mallista.
- Anonyymi
Aurinko kuntamme kiitää avaruudessa paljon nopeammin mitä kosmologinen standartimalli antaisi ymmärtää,, Noin 3.3 kertaa nopeammin.
Taannoin oli uutisoitu että Linnunrata pyörii paljon nopeammin kuin esim Andromeda.
Olisi syytä alkaa tarkastella kosmologiaa ihan uudelleen.
Näin olllen Linnunradan massakin on laskettu ihan päin honkia. - Anonyymi
Ja pysyy mysteerinä
- Anonyymi
Ligo ei mittaa gravitaatioaaltoja. Vaan aikavääristymää!
- Anonyymi
Tarkemmin sanottuna Ligo mittaa aika-avaruuden häiriötä. Häiriön aiheuttaa gravitaatioaalto.
- Anonyymi
Jossemme ymmääsä aikaa, on melko vaikea ymmärtää garvitaatiotakin.
- Anonyymi
Niin, mustassa aukossa aika loppuu. Jos se loppuu, niin varmaankin aika joskus alkaakin.
- Anonyymi
Quantum Spacetime: Echoes of basho, Fedele Lizzi
https://www.arxiv.org/abs/2511.17691
Kvanttigravitaation ongelma on yksi modernin fysiikan suurimmista haasteista. Yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovat molemmat menestyneet omilla alueillaan, mutta niiden yhdistäminen paljastaa perustavanlaatuisia ristiriitoja. Kun yritämme sovittaa kvanttikenttäteorian alueelle, jossa gravitaatio on merkittävä, kohtaamme äärettömyyksiä, joita ei voi renormalisoida. Tämä ei ole pelkästään tekninen ongelma, vaan se pakottaa meidät tarkastelemaan uudelleen geometrian peruskäsitteitä, kuten pistettä ja paikkaa. Tässä kontekstissa Fedele Lizzi tuo esiin yllättävän filosofisen rinnastuksen: Nishida Kitarōn käsite basho, “paikka”, voi valaista kvanttispacetime-teorioiden luonnetta.
Nishida esitteli basho-käsitteen vuonna 1926 esseessään Basho (場所), joka merkitsi hänen filosofiansa keskivaiheen käännekohtaa. Basho ei ole pelkkä fyysinen sijainti, vaan ontologinen ja epistemologinen rakenne, jossa olemassaolo ja tieto sulautuvat. Nishida pyrki ylittämään länsimaisen filosofian dualismit – subjektin ja objektin, idealismin ja realismin – ja osoittamaan, että tieto ei synny erillisestä subjektista, vaan kontekstista, “paikasta”, jossa kaikki suhteet tapahtuvat. Tämä paikka ei ole staattinen, vaan dynaaminen kokonaisuus, jossa ilmiöt ja universaalit kietoutuvat toisiinsa ennen kuin mikään erottelu subjektin ja objektin välillä syntyy.
Klassisessa geometriassa piste on primitiivinen käsite, määrittelemätön mutta välttämätön. Euclid kuvasi sen “joka ei omaa osia”, ja tämä abstrakti idea on kantanut läpi fysiikan historian. Newtonin mekaniikassa piste vastaa hiukkasen sijaintia, ja suhteellisuusteoria laajensi tämän käsitteen tapahtumaksi, joka yhdistää ajan ja paikan. Silti piste pysyi ontologisesti perustavana. Kvanttimekaniikka kuitenkin murtaa tämän käsityksen. Heisenbergin epätarkkuusperiaate osoittaa, että sijainti ja liikemäärä eivät voi olla samanaikaisesti tarkasti määriteltyjä. Mittaus ei ole neutraali toimenpide, vaan se muuttaa mitattavaa kohdetta. Tämä tekee pisteestä operatiivisesti määrittelemättömän.
Kun gravitaatio otetaan mukaan, tilanne muuttuu radikaalimmin. Bronsteinin argumentti osoittaa, että energian keskittyminen hyvin pienelle alueelle johtaa mustan aukon muodostumiseen. Tällöin mikään informaatio ei pääse ulos, ja tarkka paikannus käy mahdottomaksi. Tämä raja kiteytyy Planckin pituudessa, noin 10^-33 cm, joka asettaa fundamentaalisen mittakaavan spacetimelle.
Ei-kommutatiivinen geometria tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman. Sen sijaan, että aloitamme pisteistä ja rakennamme funktiot niiden päälle, lähdemme liikkeelle algebrasta, jossa funktiot eivät kommutoi. Kun kommutatiivisuus katoaa, pisteiden rekonstruointi käy mahdottomaksi, mutta geometria säilyy algebran rakenteissa. Tämä muutos ei ole pelkästään tekninen, vaan ontologinen: tila ei ole joukko erillisiä pisteitä, vaan relaatioiden verkosto.
Tässä kohtaa Nishidan filosofia astuu kuvaan. Basho ei ole substanssi vaan konteksti, relaatioiden kudelma, jossa olemassaolo saa merkityksensä suhteessa toisiin. Tämä resonoi kvanttifysiikan kanssa, jossa tila ei ole absoluuttinen, vaan riippuu vuorovaikutuksesta. Rovellin relaatiotulkinta kvanttimekaniikasta vie tämän ajatuksen pitkälle: kvanttitilat eivät ole universaaleja, vaan ne ovat merkityksellisiä vain suhteessa havaitsijaan.
Mittauksen rajat paljastavat epistemologisen käänteen. Klassinen virhe voidaan pienentää teknologialla, mutta kvanttiteorioissa virhe on rakenteellinen. Ei-kommutatiivisessa geometriassa integraalit ja derivaatat korvataan matriisien jäljillä ja kommutaatioilla, mikä yleistää Heisenbergin matriisimekaniikan. Ontologia ja epistemologia sulautuvat: olemassaolon määrittely kytkeytyy mittaamiseen.
Lizzin johtopäätös on selvä: kvanttigravitaatio vaatii geometrian radikaalia uudelleenmuotoilua. Pisteet katoavat, ja tilalle tulee relaatiot ja algebrat. Nishidan basho tarjoaa filosofisen kehyksen, joka ei ainoastaan resonoi tämän paradigman kanssa, vaan myös paljastaa sen syvimmän luonteen: todellisuus ei ole substanssia vaan suhdetta. Kvanttispacetime ei ole paikka pisteille, vaan basho, jossa olemassaolo on relaatioiden verkosto.
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?
Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,672493Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.1052157Olit ihan
Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu242147Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa miljonääriveroa
Kertoo vasemmistoliiton teettämä kysely. Veron ulkopuolelle jätettäisiin asunto. "Puolet vastaajista oli sitä mieltä, e972107Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue
se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod92052MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,141885Evoluutioon ja alkuräjähdykseen uskominen vaatii todella vahvaa uskoa
Että tyhjästä syntyi ja kehittyi kaikki se mitä näemme ympärillämme.5871846Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?
"Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu1071843Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S181660Kemet lomautukset
Onkohan tuo oikein lain mukaista toimintaa jatkaa jo lomautettuina olevien uudelleen lomautusta yhdenvertaisuuden ja tas411433