Hypoteesesjä on paljon, mutta asioita ei voida testata.
Sensijaan sumassa testaamalla on havaittu jänniä juttuja Gravitaaiosta.
Kosmisista säteistä ja monesta muustakin jutusta.
Puhumme valonnopeudesta mutta mihinkä verrattuna. Se on suhteellinen kontaan josta asiaa katsotaan. Tuo pieni yksitysikohta vesittää teorioita.
Gravitaatio on mysteeri
Anonyymi-ap
75
862
Vastaukset
- Anonyymi
And then, the fireman rushes in from the pouring rain
Very strange
Penny Lane
, The Beatles Valonnopeus on sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa, eli se ei ole suhteellinen.
- Anonyymi
Nyt kolli on väärässä!
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Esitätkö, ettei valonnopeus ole mitattuna sama mittasi sitä mihin suuntaan tahansa?
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Jaa että valo tunnistaa kappaleen vauhdin ja sopeutuu siihen?
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
- Anonyymi
No mikäs on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Valon nopeus tyhjiössä on vakio, joka on sama kaikille havaitsijoille. Siksi valon nopeus itsessään ei ole suhteellista, mutta valon vaikutus ajan ja avaruuden kokemukseen on suhteellinen: liikkuminen valon nopeuden lähellä hidastaa ajan kulkua ja lyhentää liikkeen suuntaisia etäisyyksiä.
Aika on suhteellista: Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika on suhteellista, ja se kulkee hitaammin havaitsijoille, jotka liikkuvat suuremmilla nopeuksilla.
Aika ja valo: Koska valon nopeus on vakio, valo itsessään ei koe ajan kulua. Valon fotoneiden näkökulmasta aikaa ei ole olemassa ja etäisyydetkin kutistuvat nollaksi.
Pituuden supistuminen: Liikkuva kappale kokee lyhenemisen liikkeen suuntaansa nähden. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä pituuskontraktio, ja se ilmenee erityisesti lähellä valonnopeutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Täh? Mitä kummaa meinaat? Kyllä se valon nopeus on tyhjiössä ihan sama lähteestä riippumatta ja lähtö sekä kohdepisteessä. Väliaineessa kulun aikana valon nopeus voi hidastua toki.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaa että valo tunnistaa kappaleen vauhdin ja sopeutuu siihen?
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Nyt kolli on väärässä!
Erityisen suhteellisuusteorian toinen postulaatti:
Valonnopeus c on invariantti kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa.
Aika ja avaruuden metrinen koordinaatisto joustavat (Lorenz muunnos), mutta c ei muutu.
Kolli on aivan oikeassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Heh.. !!
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Siis valo tunnistaa katsojan kohteen ja sopeutuu sen nopeuteen,,
buahhahahhahahahaaaaa.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuhEhän siitä olekkaan kysymys, vaan siittä että lujaa kulkevasta aluksesta lähtenyt valo muka hidastuisi kun kohtaa kappeleen joka on hitaampi.
Niinkö Uskot? - Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Buahhahahaaahhahah..
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Ei mene niinkään. Kaikkialta avaruudesta tuleva valo on samannopeuksista.
Todistit juuri että eläämme MATRIX todellisuudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valon nopeus ei muutu miksikään esimerkiksi siitä riippumatta kuinka kovaa avaruusalus kulkee. Kyllä se valon nopeus pysyy samana riippumatta siitä kuinka kovaa se alus paahtaa eteenpäin.
T. miksuhTämä nopeusero aiheutta Doppler ilmiötä ja uskotaan että valon sinällinen nopeus ei muutu. Tätä kuitenkaan ei ole pystytty mittaamaan, eikä siis todistamaan.
Äänellä sama. Ääni on paineaalto joka kulkee väliaineessa eikä sen nopeus ole riipuvain siittä millänopeudella lähettävä kohde kulkee. mutta se on myös alistettu Doppler ilmiölle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
Otiktko punaisen pillerin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nonniin! nyt tultiin MATRIX mailmaan, jossa juttua pyörittävän koneen kellotaajuus tulee vastaan.
Nyt jouduimme avaamaan kokonaan uuden osaston Win10-tuen lopun takia! Windows potilaille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Taistelut Pokrovskissa kiihtyvät – ukrainalaiskomentajalta hyytävä arvio tilanteesta
Strategisesti merkittävän kaupungin kaatuminen aiheuttaisi Ukrainalle vakavia ongelmia myös muilla rintamilla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Se ei ole enää taistelukenttä, vaan heidän jalkaväkensä hautausmaa, ukrainalaiskomentaja kuvailee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kolli on väärässä!
Professori: Ukraina ei tule voittamaan tätä sotaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En vaan tännetuleva valo eri kohteista on eri nopeuksista. jos valonnopeus on vakio sen lähtöpisteessä.
Perehdyhän EST:n nopeuksien yhteenlaskukaavaan. Se ei ole se Galilein kaava jossa nopeudet lasketaan suoraan yhteen.
- Anonyymi
Tässä suhtiksen haastaja https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2025/suhteellisuusteorian-haastaja-suomesta/?shared=1465810-6321d16c-500 Suomesta.
- Anonyymi
-Selvää on, että uusi kvanttigravitaatioteoria tuottaa hieman erilaisia tuloksia kuin yleinen suhteellisuusteoria.
-Aika näyttää, onko virhe uuden teorian lähtöoletuksissa ja matematiikassa, vai järkkyvätkö Einsteinin kauneimman teorian perusteet. - Anonyymi
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori. - Anonyymi
”Maallikon silmin teoriamme on kauhistuttava, mutta matemaattisesti kuitenkin elegantti ja yksinkertainen”, sanoo Jukka Tulkki.
”Ehkä muutaman sadan hengen porukka maailmassa ymmärtää tutkimustamme syvällisesti”, arvioi Tulkki.
Kaiken kaikkiaan suomalaisten tutkimuksessa on 340 matemaattista kaavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori.Helppo arvata, että Einstein voittaa tämän kisan. Mutta on silti hyödyllistä ymmärtää, miksi yleinen suhteellisuusteoria on taas parempi kun sitä haastava hypoteesi. Tutkijat oppivat aina sillä tavoin ymmärtämään paremmin yleisen suhteellisuusteorian perusteita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helppo arvata, että Einstein voittaa tämän kisan. Mutta on silti hyödyllistä ymmärtää, miksi yleinen suhteellisuusteoria on taas parempi kun sitä haastava hypoteesi. Tutkijat oppivat aina sillä tavoin ymmärtämään paremmin yleisen suhteellisuusteorian perusteita.
Totta kai Einstein voittaa, koska Einstein itse kehitti ja julkaisi jo muutama vuosi GR:n jälkeen korjatun teorian, eli torsion-voimaan perustuvan gravitaatioteorian jossa ei ole kaarevaa avaruutta. Tämän pohjalta on edelleen kehitetty TEGR -teoria, ja suomalaistutkijoiden kvanttigravitaatio selittää TEGR:n mittakenttäteorian avulla.
Kun siis tulevissa tarkoissa tutkimuksissa havaitaan että GR oli väärässä ja UG oikeassa, se osoittaa Einsteinin olleen oikeassa kun hän lähti kehittämään korjattua versiota ja näki korjausten tarpeen jo 1900-luvun alkuvuosina. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai Einstein voittaa, koska Einstein itse kehitti ja julkaisi jo muutama vuosi GR:n jälkeen korjatun teorian, eli torsion-voimaan perustuvan gravitaatioteorian jossa ei ole kaarevaa avaruutta. Tämän pohjalta on edelleen kehitetty TEGR -teoria, ja suomalaistutkijoiden kvanttigravitaatio selittää TEGR:n mittakenttäteorian avulla.
Kun siis tulevissa tarkoissa tutkimuksissa havaitaan että GR oli väärässä ja UG oikeassa, se osoittaa Einsteinin olleen oikeassa kun hän lähti kehittämään korjattua versiota ja näki korjausten tarpeen jo 1900-luvun alkuvuosina.Suhteellisuusteoriaa vaan ei näytä monikaan tuntevan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
-Viime keväänä Mikko Partanen ja Jukka Tulkki kertoivat kehittäneensä ”uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa”.
-Tutkijatohtori Mikko Partanen vastaa teorian laskelmista. Parhaillaan hän laskee, tuottaako uusi teoria samoja tuloksia kuin ne kokeelliset havainnot, joiden avulla myös yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyys on taannoin varmistettu. ”Esitämme teoriamme avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi, otamme kritiikin vastaan ja parannamme sitä, jos mahdollista”, sanoo Jukka Tulkki, Aalto-yliopiston emeritusprofessori.Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
Ja mm hyrrä kusettaa gravitaatiota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaallot on sähkömangneettista säteilyä , mutta valo? Se on fotoneja.
Molemmat ovat samaa sähkömagneettista säteilyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat ovat samaa sähkömagneettista säteilyä.
Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon. Radioaallot eivät aiheuta valosähköistä ilmiötä tai Comptonin sirontaa. Myös yksittäisfotonikokeissa radioaaltoja ei voi käyttää, mutta näkyvää valoa voi lähettää fotoni kerrallaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon. Radioaallot eivät aiheuta valosähköistä ilmiötä tai Comptonin sirontaa. Myös yksittäisfotonikokeissa radioaaltoja ei voi käyttää, mutta näkyvää valoa voi lähettää fotoni kerrallaan.
"Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon."
Väitteesi on virheellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Radioaaltojen hiukkasluonne perustuu spekulaatioon."
Väitteesi on virheellinen.Ei ole! Yksittäisiä mikroaaltofotoneja on kyllä havaittu käyttäen suprajohtavia kvanttipiirejä, mutta radioaaltofotonia ei ole havaittu. Niiden olemassaolo on teoreettista ja perustuu yli 100 vuotta vanhaan E = hf kaavaan, jonka pätevyyttä radioaalloilla ei ole todistettu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole! Yksittäisiä mikroaaltofotoneja on kyllä havaittu käyttäen suprajohtavia kvanttipiirejä, mutta radioaaltofotonia ei ole havaittu. Niiden olemassaolo on teoreettista ja perustuu yli 100 vuotta vanhaan E = hf kaavaan, jonka pätevyyttä radioaalloilla ei ole todistettu.
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
Kaavan pätevyys radioaalloilla perustuu ainoastaan induktiiviseen päättelyyn, joten se ei ole välttämättä tosi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavan pätevyys radioaalloilla perustuu ainoastaan induktiiviseen päättelyyn, joten se ei ole välttämättä tosi.
Suurin osa tieteestä perustuu induktiiviseen päättelyyn. Joten sillä mennään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja perustelusi, miksi tuo kaava ei pätisi juuri radioaalloille? Ja - miksi se ei koskisi koko sähkömagneettista spektriä?
Kaavan oikeaksi todistamiseksi pitää ottaa kantaa siihen, mistä fotonien aalto-hiukkasdualismi johtuu.
Ultraäänien kulkua kidehilassa tutkitaan fononispektroskopialla. GHz-THz alueella ääniaallot muodostavat aaltopaketteja, fononeja, jotka käyttäytyvät joissakin tilanteissa hiukkasluonteisesti ja niitä voidaan kuvata kvanttikuvauksella. Sen sijaan matalataajuisella äänellä mitään hiukkasilmiöitä ei esiinny, ääniaaltoja aina dominoi klassisen aalto-opin ilmiöt joita kvanttikuvauksella ei voi selittää.
Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta. Radioaaltojen alueella puolestaan kvanttikuvaus on merkityksetön ja ei sovellu kuvaamaan mitään aalto-opin ilmiöitä jotka pätevät radioaaltoihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavan oikeaksi todistamiseksi pitää ottaa kantaa siihen, mistä fotonien aalto-hiukkasdualismi johtuu.
Ultraäänien kulkua kidehilassa tutkitaan fononispektroskopialla. GHz-THz alueella ääniaallot muodostavat aaltopaketteja, fononeja, jotka käyttäytyvät joissakin tilanteissa hiukkasluonteisesti ja niitä voidaan kuvata kvanttikuvauksella. Sen sijaan matalataajuisella äänellä mitään hiukkasilmiöitä ei esiinny, ääniaaltoja aina dominoi klassisen aalto-opin ilmiöt joita kvanttikuvauksella ei voi selittää.
Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta. Radioaaltojen alueella puolestaan kvanttikuvaus on merkityksetön ja ei sovellu kuvaamaan mitään aalto-opin ilmiöitä jotka pätevät radioaaltoihin."Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta."
Eikö tämä ole spekulointia?
Mitä mieltä tästä?:
https://www.researchgate.net/publication/331591991_Observation_and_stabilization_of_photonic_Fock_states_in_a_hot_radio-frequency_resonator - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Sähkömangeettisen aaltoilun fotoniluonne saattaa myös johtua samasta syystä, esim. jos avaruus on diskreetti, ja diskreetin avaruuden alkiot jossain määrin muistuttavat kidehilan rakennetta, tällöin korkeataajuisella säteilyllä voi ilmetä hiukkasluonnetta."
Eikö tämä ole spekulointia?
Mitä mieltä tästä?:
https://www.researchgate.net/publication/331591991_Observation_and_stabilization_of_photonic_Fock_states_in_a_hot_radio-frequency_resonator"Mitä mieltä tästä?"
Mikroaaltofotoneita pystytään tuollaisella koejärjestelyllä juuri ja juuri vielä havaitsemaan, kuten tuolla aiemmassa vastauksessa sanottiin, mutta radioaaltofotoneita ei ole havaittu. Radioaaltojen tutkimuksessa kvanttikuvauksella ei ole enää mitään merkitystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mitä mieltä tästä?"
Mikroaaltofotoneita pystytään tuollaisella koejärjestelyllä juuri ja juuri vielä havaitsemaan, kuten tuolla aiemmassa vastauksessa sanottiin, mutta radioaaltofotoneita ei ole havaittu. Radioaaltojen tutkimuksessa kvanttikuvauksella ei ole enää mitään merkitystä."Eikö tämä ole spekulointia?"
Radioaaltojen hiukkasluonne on spekulaatiota. Havainnot ja tutkimukset tukevat ennemminkin vastakkaista näkemystä, eli on olemassa efektiivinen maksimiaallonpituus jonka yli fotoni ei enää vuorovaikuta ja ei ole havaittavissa hiukkasena.
Tämä voi selittyä esim. avaruuden teorioilla. Jatkuva-arvoinen avaruus on spekulaatiota siinä missä diskreettikin, mutta kyllä havainnot paremmin tuntuvat sopivan diskreettiin avaruusteoriaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Eikö tämä ole spekulointia?"
Radioaaltojen hiukkasluonne on spekulaatiota. Havainnot ja tutkimukset tukevat ennemminkin vastakkaista näkemystä, eli on olemassa efektiivinen maksimiaallonpituus jonka yli fotoni ei enää vuorovaikuta ja ei ole havaittavissa hiukkasena.
Tämä voi selittyä esim. avaruuden teorioilla. Jatkuva-arvoinen avaruus on spekulaatiota siinä missä diskreettikin, mutta kyllä havainnot paremmin tuntuvat sopivan diskreettiin avaruusteoriaan."Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella."Tekoäly herkästi hallusinoi ja tuottaa ainoastaan vakuuttavasti muotoiltua tekstiä. Sitten kun pyytää lähdeviitteitä tekoälyn väitteille, usein ne ovat täysin keksittyjä ja tekaistuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Havainnot ja tutkimukset"
Mitkä havainnot ja tutkimukset?
En ole fyysikko, mutta tulee mieleen tilanne, jossa löydän hiekkarannalta kenkien jättämät jäljet, mutta pidän pelkkänä spekulaationa sitä, että joku on kävellyt siitä. Tai, että heitän ikkunastani pihalle pallon samalla pitäen spekulaationa sitä, että se putoaa maahan asti - jos en katso. Jos en pysty todistamaan, että joku on kävellyt siitä (on toki mahdollista, ettei ole kävellyt), ja pidän sitä välttämättömänä - en pääse lähemmäksi totuutta, jonka etsinnässä on tehokkainta seurata ensin todennäköisimpiä polkuja ja jos ne päättyvät umpikujaan, vasta sitten pakittaa edelliseen risteykseen.
AI:n yhteenveto tekstistäsi - en kopioi sen piitkää vastausta:
"Tekstin väitteet radioaaltojen hiukkasluonteesta ja fotonien maksimiaallonpituudesta ovat vääriä kvanttifysiikan perusperiaatteiden valossa. Väite diskreetin avaruuden tuesta havainnoissa on myös virheellinen nykyisen kokeellisen tilanteen perusteella."Induktiivista päättelyä voi fysiikassa käyttää kyseisen teorian pätevyysalueella jos se tunnetaan hyvin, kuten Newtonin mekaniikka. E=hf kaavan pätevyysalue on tuntematon, mutta se vaikuttaisi kokeellisen näytön perusteella olevan mikroaalloista ylöspäin.
- Anonyymi
Joo, 600 luvulla ekr Intiassa tiede tuli siihen tulokseen että fysiikan avulla ei kyetä lainkaan pääsemään perille massasta, näkymättömästä, tiedostamattomasta , paratiisista jne.
Pitää hylätä fysiikka ja valita eräänlaiset metafyysiset metodit. Näin tekikin Intialaisten perässä Aristoteles, kristityt ja Islam. Etc.
Ainakin jossain määrin. Mutta eivät ole päässeet lähellekään Intian tietämystä näkymättömästä?
Väittävät löytäneensä Higgsin Bosonin vähän yli 100 GeV :sta. Pötyä. Itse päädyin relativistisen massan kaavoja selailtuani lopputulokseen että sen massa on lähempänä 1000 GeV.
Jos todella löysivät Higgsin Bosonin niin oudon vähän tietoa siitä on kuulunut. Ei mitään käytännössä.- Anonyymi
Niuvaan ajatteloiden kerho!
- Anonyymi
Tieteessä on paljon hypoteeseja, ideoita ja malleja, jotka yrittävät selittää maailmankaikkeuden toimintaa. Ongelmaksi tulee se, että kaikkia hypoteeseja ei voida testata. Erityisesti fysiikassa, kuten säieteoriassa tai kvanttigravitaation tutkimuksessa, monet ajatukset ovat niin pitkälle meneviä, että nykyteknologia ei yksinkertaisesti riitä niiden todentamiseen tai kumoamiseen.
Silti tieteessä edetään myös kokeellisesti. Välillä ei löydetä vastauksia suunnitellusti, vaan havaintoja syntyy sattumalta tai odottamattomasti "sumassa testaamalla". Näin on käynyt esimerkiksi gravitaation ja kosmisten säteiden tutkimuksessa. Näissä on löytynyt yllättäviä ilmiöitä, joita ei alun perin osattu odottaa.
Usein puhumme myös valonnopeudesta yhdestä fysiikan keskeisimmistä suureista. Mutta suhteessa mihin valon nopeus oikeastaan mitataan? Tämä on hyvä kysymys, sillä monien ilmiöiden tarkastelu vaatii aina vertailukohdan: liikkuuko jokin johonkin nähden?
Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeää huomata, että suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus ei ole suhteellista. Se on vakio, joka pysyy samana kaikille havaitsijoille, riippumatta siitä, liikkuvatko he vai eivät. Tämä on yksi modernin fysiikan keskeisimmistä ja parhaiten testatuista periaatteista ja juuri tämä tekee suhteellisuusteoriasta niin vallankumouksellisen.- Anonyymi
Tiede alkanut pohjata satuihin eikä Factaan.
- Anonyymi
https://arxiv.org/pdf/2509.25288
Tässä on raportti Corfun konferenssista “Tensions in Cosmology 2025”. Raportin mukaan kosmologiset jännitteet kuten H0 ja S8 ovat todellisia ja todella isoja.
Ratkaisukeinojen joukossa mainitaan mm. uudet kvanttigravitaatioteoriat. Raportin mukaan tiedeyhteisö ei ole pelkästään valmis, vaan innokas kohtaamaan paradigman muutoksen. - Anonyymi
Yö mysteeri, Bacardi kola.
- Anonyymi
Ligo eli nää gravitaatioaalto mittaajat. niiden mukaan Garvitaatio etenee valon nopeudellla. Se tarkoittaisi että Garvitaatiolla on puominopeus.
Se tarkkoittaisi käsitystämme gravitaatiosta voisi selkeyttää. mutta onko noin.
Mittaako Ligo oikeesti garvitaatiota, vai vaan joitakin shokkiaaltoja?- Anonyymi
Jos Ligo mittaa gravitaatiota, niin kyllä. on todistte että valo ja gravitaatio saapuvat kohteesta lähes yhtäaikaa. Ligo uskominen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos Ligo mittaa gravitaatiota, niin kyllä. on todistte että valo ja gravitaatio saapuvat kohteesta lähes yhtäaikaa. Ligo uskominen.
Koska valolla ei ole aikaa ei siis garvitaatiollakaan. Kummankin oletettu puominopeus mahdotonta saavuttaa.
Koska gravitaatiolla ei ole aikaa, on musta aukko Eisteinin mukaan siis ajastamme pois.
mutta sen garvitaation ja vaikutukset näemme.
Siksi se on musta, kun sitä ei ajassamme ole.
Garvitaatio menee läpi kaikesta tuntemastamme väliaineesta.
(Jotkut uskoo että se on hiukkanen, joku imppausädehiukkanen)
Jotenkihan se pitäisi kyetä selittämään, mutta ihmeelisyykksiä on. mm kvanttimailmassa ei ole nopeutta vaan siellä valonnopeus ylitetään, näennäisesti koska ilmeisesti selitetään että kvanttimailmassa ei ole matkaa. eli kvanttipari missä tahansa mailmankaikkeudessa vaihtaa ihan samalla hetkellä tilaansa.
Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koska valolla ei ole aikaa ei siis garvitaatiollakaan. Kummankin oletettu puominopeus mahdotonta saavuttaa.
Koska gravitaatiolla ei ole aikaa, on musta aukko Eisteinin mukaan siis ajastamme pois.
mutta sen garvitaation ja vaikutukset näemme.
Siksi se on musta, kun sitä ei ajassamme ole.
Garvitaatio menee läpi kaikesta tuntemastamme väliaineesta.
(Jotkut uskoo että se on hiukkanen, joku imppausädehiukkanen)
Jotenkihan se pitäisi kyetä selittämään, mutta ihmeelisyykksiä on. mm kvanttimailmassa ei ole nopeutta vaan siellä valonnopeus ylitetään, näennäisesti koska ilmeisesti selitetään että kvanttimailmassa ei ole matkaa. eli kvanttipari missä tahansa mailmankaikkeudessa vaihtaa ihan samalla hetkellä tilaansa.
Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on."Mutta emme vieläkään tiedä mitä gravitaatio on".
Näin on. Mutta simpanssikin osaa taitavasti hyödyntää gravitaatiota kiipeillessään puissa.
- Anonyymi
Ensinnäkin meillä ei ole laitetta joilla voisimme mitata tulevan valon nopeutta.
Joten meillä ei ole hajuakaan siittä millänopeudella se tulee. - Anonyymi
Onko luonnonlakeja edes olemassa, pohdin.. Jos niitä on olemassa, niin viittaako se siihen, että myös jumala tai jonkinlainen äly on olemassa ja maailma on sen mukaan järjestynyt?
- Anonyymi
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
Näin on!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väitetään että eri galakseissa on erilaisia luonnonlakeja. Onko Elämämme van Matrixia jossa voidaan tehdä mitä pelaaja haluaa.
Eräs kirkkoisä Antiikissa sanoi : Kaikissa paikoissa ja kaikissa ajoissa Säädökset (luonnonlait) ovat samat. Siis jopa mustassa aukossa. Emme toki vielä tunne kaikkia luonnonlakeja.
- Anonyymi
Nyt on PAHA mysteeri!
- Anonyymi
onko radioaalto yhtä kuuma kuin valo? Kuumuuko radiomastot kuten valo kuumentaa jos taittuu linssin läpite tai muutenkin?
- Anonyymi
Tutkimus junnaa paikallaan!
- Anonyymi
Kukaan ei vastaa kun kukaan ei tiedä.
- Anonyymi
Mittee see oo.
- Anonyymi
Sitä että savorinen ei tiedä mistään mitään!
- Anonyymi
Gravitaatiosta... Voiko se johtua siitä että olisi jonkinlainen gravitaatiokenttä, joka väreilee tai gravitaatiohiukkasia, jotka vuorovaikuttavat jossain määrin aineen kanssa?
Yksinkertaistettuna voisi ajatella kaksi kappaletta, joihin tuo gravitaatio vaikuttaa. Kumpikin kappale estää vaikutuksen itsensä suunnasta toiseen lähistöllä olevaan kappaleeseen ja samalla työntää kappaletta koti toista kappaletta, koska molemmat kappaleet estävät itsensä suunnasta gravitaatiokentän tai hiukkasten vaikuttamisen toiseen lähistöllä olevaan kappaleeseen.
Eli kumpikin kappale liikkuu kohti toista lähellä olevaa kappaletta, koska toinen kappale estää gravitaation vaikutuksen omasta suunnastaan toiseen kappaleeseen.- Anonyymi
Eli kappaleisiin kohdistuu samanlainen gravitaatiovoima, paitsi jos lähistölle tulee toinenkin massallinen kappale, jolloin käy niin, että molemmat kappaleet tukkivat gravitaatiovoiman vaikutuksen omasta suunnastaan kohti toista kappaletta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli kappaleisiin kohdistuu samanlainen gravitaatiovoima, paitsi jos lähistölle tulee toinenkin massallinen kappale, jolloin käy niin, että molemmat kappaleet tukkivat gravitaatiovoiman vaikutuksen omasta suunnastaan kohti toista kappaletta.
Voi olla, että tuo ajatukseni on ehkä liian yksinkertainen ottaen huomioon sen miten monimutkainen paikka meidän maailmankaikkeutemme on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi olla, että tuo ajatukseni on ehkä liian yksinkertainen ottaen huomioon sen miten monimutkainen paikka meidän maailmankaikkeutemme on.
Puhutaan myös avaruuden kaareutumisesta. Mitähän se mahtaa käytänössä tarkoittaa? Ainakin minun mielestäni ne kuvat kaareutuvasta avaruudesta tuntuvat jotenkin ei niin järkeviltä.
- Anonyymi
Timur Minditš väitti Zelenskyn käyttävän valtion tiliä kuin omaansa, ostellessaan huviloita ja hotelleja mailmalta.
- Anonyymi
Aurinko kuntamme kiitää avaruudessa paljon nopeammin mitä kosmologinen standartimalli antaisi ymmärtää,, Noin 3.3 kertaa nopeammin.
Taannoin oli uutisoitu että Linnunrata pyörii paljon nopeammin kuin esim Andromeda.
Olisi syytä alkaa tarkastella kosmologiaa ihan uudelleen.
Näin olllen Linnunradan massakin on laskettu ihan päin honkia.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1265676
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai984876Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1404834Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3952449- 1312370
Persut rahoittavat velkarahalla rikkaiden ökyelämää
Minkä vuoksi persut eivät leikkaa rikkailta, joilla on maksukykyä? Tuskinpa tuo persujen käytös saa Suomen kansalta hyv42032- 1151965
- 2561627
- 3831397
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.601243