Isojoki palautti lakkautetut lääkäripalvelut kuntaan omalla rahalla – ministeriö: Osasimme odottaa tällaista
Isojoki päätti ostaa kuntaan lääkäripalveluita, jotka hyvinvointialue lakkautti. STM:n alivaltiosihteeri Marina Erhola ei halua arvioida, saako esimerkki laajemmin seuraajia.
Alivaltiosihteeri Marina Erhola sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan Isojoen tapausta mielenkiinnolla.
Isojoen kunnan päätös palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omalla rahalla on yksittäistapaus, mutta mielenkiintoinen sellainen.
Näin sanoo sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeri Marina Erhola.
– Tämä on ensimmäinen tällainen tapaus, joka meillä on tiedossa täällä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tällainen oli ehkä odotettavissakin, ja seuraamme sitä mielenkiinnolla. Isojoki on päättänyt katsoa tämän kortin, Erhola sanoo.
1 800 asukkaan Isojoen kunnanvaltuusto päätti maanantaina kahden vuoden kokeilusta, jossa se ostaa kuntalaisille yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä 1 200 hoitajan vastaanottokäyntiä ja 700 lääkärikäyntiä vuodessa. Asukkaat saavat palvelut kotipaikkakunnalla.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lakkautti lääkäripalvelut Isojoelta vuonna 2023.
– Tämä liittyy pitkälti hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaan ja huoleen siitä, että kuntaan ei pystytä ihan samantasoisia palveluita tuottamaan kuin aikaisemmin.
Erhola ei halua arvioida, saako Isojoen esimerkki laajemmin seuraajia. Tyytymättömyyttä nykyiseen palvelutarjontaan kun on kunnissa paljon.
– Isojoen kunta näyttää olevan aika vakavarainen, ja se haluaa tällaisen lisäpalvelun kuntalaisille tuottaa, hän toteaa.
– On tärkeää, että kuntalaiset hahmottavat, minkälainen oikeus heillä tällaiseen määrärahan puitteissa järjestettävään lisäpalveluun on. Riippuu varmaan muun muassa kuntien taloudellisesta tilanteesta, onko niissä halua tällaiseen lähteä.
Sote-uudistuksen tavoitteena oli siirtää sote-palveluiden järjestäminen kunnilta ”leveämmille hartioille”, koska monet kunnat olivat vaikeuksissa palveluiden pyörittämisen kanssa.
Erhola myöntää, että tästä näkökulmasta Isojoen tapaus on kiinnostava.
– Palveluiden tasaaminen hyvinvointialueilla ei suinkaan aina tarkoita sitä, että ne tasataan suurimpaan saatavuuteen. Se tarkoittaa, että joissakin kunnissa palvelut tarvearvioperusteisesti lisääntyvät, joissakin ne vähenevät toisten hyväksi. Totta kai se tuntuu yksittäisissä kunnissa kipeältä, Erhola sanoo.
Erholan mukaan alustavien tulosten perusteella alueellinen yhdenvertaisuus on Suomessa sote-uudistuksen myötä silti parantunut.
https://yle.fi/a/74-20186134
Isojoki päätti ostaa kuntaan lääkäripalveluita, jotka hyvinvointialue lakkautti. STM:n alivaltiosihteeri Marina Erhola ei halua arvioida, saako esimerkki laajemmin seuraajia.
Alivaltiosihteeri Marina Erhola sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan Isojoen tapausta mielenkiinnolla.
Isojoen kunnan päätös palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omalla rahalla on yksittäistapaus, mutta mielenkiintoinen sellainen.
Näin sanoo sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeri Marina Erhola.
– Tämä on ensimmäinen tällainen tapaus, joka meillä on tiedossa täällä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tällainen oli ehkä odotettavissakin, ja seuraamme sitä mielenkiinnolla. Isojoki on päättänyt katsoa tämän kortin, Erhola sanoo.
1 800 asukkaan Isojoen kunnanvaltuusto päätti maanantaina kahden vuoden kokeilusta, jossa se ostaa kuntalaisille yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä 1 200 hoitajan vastaanottokäyntiä ja 700 lääkärikäyntiä vuodessa. Asukkaat saavat palvelut kotipaikkakunnalla.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lakkautti lääkäripalvelut Isojoelta vuonna 2023.
– Tämä liittyy pitkälti hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaan ja huoleen siitä, että kuntaan ei pystytä ihan samantasoisia palveluita tuottamaan kuin aikaisemmin.
Erhola ei halua arvioida, saako Isojoen esimerkki laajemmin seuraajia. Tyytymättömyyttä nykyiseen palvelutarjontaan kun on kunnissa paljon.
– Isojoen kunta näyttää olevan aika vakavarainen, ja se haluaa tällaisen lisäpalvelun kuntalaisille tuottaa, hän toteaa.
– On tärkeää, että kuntalaiset hahmottavat, minkälainen oikeus heillä tällaiseen määrärahan puitteissa järjestettävään lisäpalveluun on. Riippuu varmaan muun muassa kuntien taloudellisesta tilanteesta, onko niissä halua tällaiseen lähteä.
Sote-uudistuksen tavoitteena oli siirtää sote-palveluiden järjestäminen kunnilta ”leveämmille hartioille”, koska monet kunnat olivat vaikeuksissa palveluiden pyörittämisen kanssa.
Erhola myöntää, että tästä näkökulmasta Isojoen tapaus on kiinnostava.
– Palveluiden tasaaminen hyvinvointialueilla ei suinkaan aina tarkoita sitä, että ne tasataan suurimpaan saatavuuteen. Se tarkoittaa, että joissakin kunnissa palvelut tarvearvioperusteisesti lisääntyvät, joissakin ne vähenevät toisten hyväksi. Totta kai se tuntuu yksittäisissä kunnissa kipeältä, Erhola sanoo.
Erholan mukaan alustavien tulosten perusteella alueellinen yhdenvertaisuus on Suomessa sote-uudistuksen myötä silti parantunut.
https://yle.fi/a/74-20186134
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vaikuttaa upealta!! !
Pyörillä kulkevia yskiköitä on jo Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Päijät -Hämeessä. Ne korvaa osan päivytyksiä.
Kerrankin järkitekoja
Woltin ruokarobotit tulee ennemmin kun lääkäri haapaveelle,nivalassa jo liikkuvat
Ai! Täälä ei kuule ropotti kule ku on töyssyset tiet! Kapiat on kujat
Ja ruokavarkaat kytiksellä. Nivalaiset on järkevämpiä siinä suhteessa.
Terve trendeistä vapaa suuntaus. Oma lääkäri, oma hoitaja.
Takaisin entisajan pitäjänlääkärit! Ne päivysti. Ne meni kotiin asti. Nurkumatti
Ei tuollaista sekoilua. Sote on voimassa ja hallituksen on taattava alueille resurssit hoitaa palvelut.
Komppaan sua!
Myyrilässähän on valmiit tilat jossa kun Pohde lopettaa teekoon
Siellähän oli aikoinaan lääkärin vastaanotto,kun tuota nykystä TK ta rakennettiin
Puolet kunnanviraston turhista koordinaattoreista ja hanke ja pätkävastaavista pois ja kunnanlääkäreitä muutama tilalle.
Oikeilla jäljillä!