Koska kunta hankkii ensimmäisen oman lääkärin ja hoitajan?

Isojoki palautti lakkautetut lääkäripalvelut kuntaan omalla rahalla – ministeriö: Osasimme odottaa tällaista

Isojoki päätti ostaa kuntaan lääkäripalveluita, jotka hyvinvointialue lakkautti. STM:n alivaltiosihteeri Marina Erhola ei halua arvioida, saako esimerkki laajemmin seuraajia.

Alivaltiosihteeri Marina Erhola sanoo, että sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan Isojoen tapausta mielenkiinnolla.

Isojoen kunnan päätös palauttaa lääkäripalvelut kuntaan omalla rahalla on yksittäistapaus, mutta mielenkiintoinen sellainen.

Näin sanoo sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeri Marina Erhola.

– Tämä on ensimmäinen tällainen tapaus, joka meillä on tiedossa täällä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tällainen oli ehkä odotettavissakin, ja seuraamme sitä mielenkiinnolla. Isojoki on päättänyt katsoa tämän kortin, Erhola sanoo.

1­ 800 asukkaan Isojoen kunnanvaltuusto päätti maanantaina kahden vuoden kokeilusta, jossa se ostaa kuntalaisille yksityiseltä terveyspalveluyritykseltä 1 200 hoitajan vastaanottokäyntiä ja 700 lääkärikäyntiä vuodessa. Asukkaat saavat palvelut kotipaikkakunnalla.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue lakkautti lääkäripalvelut Isojoelta vuonna 2023.

– Tämä liittyy pitkälti hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmaan ja huoleen siitä, että kuntaan ei pystytä ihan samantasoisia palveluita tuottamaan kuin aikaisemmin.

Erhola ei halua arvioida, saako Isojoen esimerkki laajemmin seuraajia. Tyytymättömyyttä nykyiseen palvelutarjontaan kun on kunnissa paljon.

– Isojoen kunta näyttää olevan aika vakavarainen, ja se haluaa tällaisen lisäpalvelun kuntalaisille tuottaa, hän toteaa.

– On tärkeää, että kuntalaiset hahmottavat, minkälainen oikeus heillä tällaiseen määrärahan puitteissa järjestettävään lisäpalveluun on. Riippuu varmaan muun muassa kuntien taloudellisesta tilanteesta, onko niissä halua tällaiseen lähteä.

Sote-uudistuksen tavoitteena oli siirtää sote-palveluiden järjestäminen kunnilta ”leveämmille hartioille”, koska monet kunnat olivat vaikeuksissa palveluiden pyörittämisen kanssa.

Erhola myöntää, että tästä näkökulmasta Isojoen tapaus on kiinnostava.

– Palveluiden tasaaminen hyvinvointialueilla ei suinkaan aina tarkoita sitä, että ne tasataan suurimpaan saatavuuteen. Se tarkoittaa, että joissakin kunnissa palvelut tarvearvioperusteisesti lisääntyvät, joissakin ne vähenevät toisten hyväksi. Totta kai se tuntuu yksittäisissä kunnissa kipeältä, Erhola sanoo.

Erholan mukaan alustavien tulosten perusteella alueellinen yhdenvertaisuus on Suomessa sote-uudistuksen myötä silti parantunut.

https://yle.fi/a/74-20186134