Kekkonen tuhosi

Suomeen palautui demokratia lopullisesti 30.4. 1987 kun maalaisliitolla ei ollut enää Moskovan kiintiö paikkaa hallituksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomeen palautui demokratia lopullisesti 30.4. 1987 kun maalaisliitolla ei ollut enää Moskovan kiintiö paikkaa hallituksessa.

Maalaisliitto kuopattiin jo 1960-luvulla
.

Alexx Stubb kuvasi hyvins ukupolvemme tunnot.
Vartuimme Kekkoslovakiassa ja sen seurauksena siirsimme katselemme länteen.

Aika kultaa muistot ja jopa kakkakin näyttää suklaalta. Sujuvasti on kepuloinen unohtanut, että jos joku lehti kirjoitti edes aavistuksen todenmukaisesti neuvostoliitosta, niin päätoimittaja se Kekkosen myllykirjeen, menetti työpaikkansa ja sai leiman "neuvostovastainen" ja työura oli siinä. Samoin Kekkosen aikana kirjallisuuteen, teatteriin, elokuviin, musiikkiin ja jopa tieteeseen ulotettiin Kekkosen valvonta siitä, että onko niissä neuvostovastaisuutta, tästä sai hyvän kokemuksen Johannes Virolainen. Kekkonen yritti kaikin voimin kieltää Berijan tarhat ilmestymisen, mutta totuuden tietämisen halu oli niin suuri, että edes Kekkonen ei sitä pystynyt estämään. Kekkosen pahimmilta ylilöyneiltä meidät pelasti länsimaiden valvovasilmä ja sieltä tullut totuuden mukainen kritiikki Kekkosen toimista. Hyvin on sinutkin aivopesty kekkosen kuvilla kansakoulun ja maamiestalon seinillä.

Kekkoslovakiassa (1956-1981) parasta oli, että kokoomus oli oppositiossa, niin valtio ei ylivelkaantunut kuten Holkerin, Käteisen, Tuppelon ja Orpon hallituksissa.

https://www.velkakello.fi

Anonyymi kirjoitti:

Aika kultaa muistot ja jopa kakkakin näyttää suklaalta. Sujuvasti on kepuloinen unohtanut, että jos joku lehti kirjoitti edes aavistuksen todenmukaisesti neuvostoliitosta, niin päätoimittaja se Kekkosen myllykirjeen, menetti työpaikkansa ja sai leiman "neuvostovastainen" ja työura oli siinä. Samoin Kekkosen aikana kirjallisuuteen, teatteriin, elokuviin, musiikkiin ja jopa tieteeseen ulotettiin Kekkosen valvonta siitä, että onko niissä neuvostovastaisuutta, tästä sai hyvän kokemuksen Johannes Virolainen. Kekkonen yritti kaikin voimin kieltää Berijan tarhat ilmestymisen, mutta totuuden tietämisen halu oli niin suuri, että edes Kekkonen ei sitä pystynyt estämään. Kekkosen pahimmilta ylilöyneiltä meidät pelasti länsimaiden valvovasilmä ja sieltä tullut totuuden mukainen kritiikki Kekkosen toimista. Hyvin on sinutkin aivopesty kekkosen kuvilla kansakoulun ja maamiestalon seinillä.

Lue lisää

Se olikin Suomelle hyvä aika.

Anonyymi kirjoitti:

Se olikin Suomelle hyvä aika.

Nepulit meni poistattamaannkunnsanoin Kekkosen olleen työpaikkakiusaaja.

Anonyymi kirjoitti:

Se olikin Suomelle hyvä aika.

Oli tosiaan. Moskova päätti Suomen hallituksesta.
Ilman Tanneria ja aseveldemareita sinäkin olisit kasvanut kolhoosissa.

Anonyymi kirjoitti:

Oli tosiaan. Moskova päätti Suomen hallituksesta.
Ilman Tanneria ja aseveldemareita sinäkin olisit kasvanut kolhoosissa.

Kekkuli erotutti Simpan, viimeisen TANNERILAISEN.

Eila Hyppönen viittasi SSLL-uransa alun voittoon Simo ”Simppa” Juntusen tapauksessa 1974–1975.
Siinä Suomen Sosiaalidemokraatin katsottiin erottaneen toimittaja Juntusen lehden linjasta poikenneen kekkoskriittisen puheensa ja sitä seuranneen presidentti Kekkosen myllykirjeen johdosta. Työtuomioistuin totesi irtisanomisen laittomaksi.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/timotarmio/tapaus-pesanjakajat-miten-musta-muuttuu-valkoiseksi/


Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja Aimo Kairamo irtisanoi Juntusen lehden palveluksesta 2. joulukuuta 1974 presidentti Urho Kekkoselta tulleen ”myllykirjeen” perusteella. Juntunen oli aiemmin syksyllä pitänyt puheen sotaveteraaneille ja sanonut, että Kekkonen maksaa Neuvostoliitolle öljylaskua väärentämällä Suomen historiaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_Juntunen

Sanomalehtimiesten Liitto vei Juntusen erottamisasian työtuomioistuimeen, joka totesi ratkaisussaan irtisanomisen laittomaksi ja määräsi lehden kustantajan, Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan, maksamaan Juntuselle 7000 markan vahingonkorvauksen.

---

Kekkonen pani Suomen Sosialidemokraatti -lehden erottamaan pakinoitsijansa Simo Juntusen joulukuussa 1974. Kekkonen lähetti päätoimittaja Aimo Kairamolle ”myllykirjeen”, jossa hän haukkui Juntusen pitämän puheen maanpuolustushenkisessä tilaisuudessa. Juntunen oli sanonut, että Suomi maksoi Neuvostoliitolle öljylaskunsa myymällä historiansa. Myyjällä Juntunen tietenkin tarkoitti Kekkosta.


Kekkosta riepoi Juntusen öljypuheessa Kekkosta ylimääräisesti vielä se, että puhe oli julkaistu vähemmistökommunistien Tiedonantaja-lehdessä. ”Tämä on niin törkeää ja edesvastuutonta puhetta, että jään odottamaan, miten lehtenne voi sen hyväksyä”, kirjoitti Kekkonen Kairamolle. Vasta neljä kuukautta aiemmin päätoimittajaksi tullut Kairamo hoiti irtisanomisen varmistaen sen oikeellisuuden lehteä kustantaneen Kansanvalta Oy:n hallituksen puheenjohtajalta ja SDP:n puheenjohtajalta Rafael Paasiolta sekä puoluetoimikunnalta, jossa vain Veikko Helle vastusti irtisanomista.

https://naskinen.blogspot.com/2020/10/kekkonen-erotti-pakinoitsijan.html?m=1


---

Ällöttävää tuo Stubbin polvillaan olo Trumpin edessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ällöttävää tuo Stubbin polvillaan olo Trumpin edessä.

Ällöttävää on Maalaisliiton itsenäisyyspäivä 19.9.

Linkki toimivana:

Yle Arkistossa tapahtumasta:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/31/lokakuun-vallankumouksen-60-vuotisjuhla

Mutta mitä ruplalla teki kun se kelpasi vain nl:ssa?
Eihän kukaan syö, juo ja nai enempäänsä. Ja naapurin tavaroilla ei mitään tehnyt, romula se olii.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta mitä ruplalla teki kun se kelpasi vain nl:ssa?
Eihän kukaan syö, juo ja nai enempäänsä. Ja naapurin tavaroilla ei mitään tehnyt, romula se olii.

Dollarilla pääsi jonon ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Dollarilla pääsi jonon ohi.

Länsivalloissa epäiltiin Kekkosta aivan suoraankin NL:n asiamieheksi ja siksipä hänen ehdotuksiinsa, Itämeren ja Pohjolan aseistariisumisessa ja ydinaseettomista vyöhykkeistä, suhtauduttiin sen mukaisesti.

Tämä kirja, Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui, on paikoin järkyttävää luettavaa selkärangattomista poliitikoista. Kuitenkin juuri Kekkosen omassa Keskustapuolueessa oli näitä seteliselkärankaisia ylivoimaisesti kaikkein eniten. Korsimo lienee heistä kaikkein tunnetuin ja hänen kohdallaan "seteleistä" on näyttöäkin. Siitä heille ikuinen häpeä.

Professori Jukka Nevakiven kirjoista sopii lukea mm. Suomen ruotsalaisten osuus suomettumisessa, jonka eräänä lähtökohtana ja kulmakivenä on sota-aikainen rauhanoppositio. Siinähän Suomen ruotsalaisten osuus oli häkellyttävän suuri. Kekkonenhan oli tuon klikin innokas puuhamies.


Ždanov Suomessa − Miksi meitä ei neuvostoliittolaistettu?. Otava, 1995. ISBN 951-1-13274-1.

Tämä kirja on suoraa jatkoa edelliselle: Miksi meitä ei neuvostoliittolaistettu -kirjalle.

Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui. Otava, 1996. ISBN 951-1-13984-3.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Nevakivi

Kekkosesta huolimatta Suomi säilyi itsenäisenä.

Olisko maamieskoulun pojalla aika keksiä jotain sanottavaa?

KUN PRESIDENTTI PELKÄSI


Kirjoitettu 15.10.2003 / Lapin Kansa 16.10.2003 ym

Kylmän sodan aikaa käsittelevät syksyn kirjat ovat avanneet uusia
tirkistelyikkunoita Suomen ylimmän johdon henkilösuhteisiin Neuvostoliiton
edustajien kanssa.

Suurlähettiläs Vladimir Stepanovilla on aina ollut huono maine, mutta nyt
vasta alkaa paljastua yksityiskohtia hänen käytöksestään ja siitä, miten
suomalaiset suhtautuivat nöyryytykseksi tarkoitettuun mahtailuun.

Stepanovin henkinen kypsyys oli 1800-luvun tykkivenediplomatian tasolla.
Hän uhkasi järjestää mielenosoituksellisen merisotaharjoituksen
Suomenlahdella elleivät suomalaiset alkaisi käyttäytyä kuuliaisemmin.

* *
*

Kenraali Lauri Sutelan elämäntyötä kuvaava Matti Lukkarin kirja antaa
surkean kuvan siitä, mitä virallisesti sanottiin ystävyydeksi ja
luottamukseksi.

Stepanovin röyhkeys Sutelaa kohtaa oli oikeastaan ymmärrettävää ja itse
ansaittua - ja Sutelalle kunniaksi. Pääesikunnan päällikkönä ja
puolustusvoimain komentajana toimiessaan hän oli iso kanto Tehtaankadun
kaskessa.

Useimmat muut suomalaiset alkoivat kevyestäkin kritiikistä ripotella tuhkaa
päälleen Niin teki usein Kekkonenkin, vaikka onneksi hän sentään piti
linjansa tärkeimmissä suurissa kysymyksissä.

Suurlähettiläs ärhenteli puolustusvoimain lippupäivän vastaanottotilan
portaissa olevasta Mannerheimin muotokuvasta ja määräsi Sutelan poistamaan
sen. Kun ambassadööri sitten myöhemmin kysyi, mitä Mannerheimin kuvalle oli
tehty, Sutela kertoi hankkineensa niitä lisää.

Stepanov simputti eräällä hiihtoretkellä Sutelaa, kun tämä ei suostunut
juopottelemaan neuvostovenäläisessä tahdissa, ja Kekkonen liittyi kenraalin
pilkkaajiin.

* *
*

Lukkarin Sutela-kirjan järkyttävin väläys kulissien takaisista draamasta on
kertomus Sutelan asemaa koskeneessa jännitteessä. Siinä supervallan
suurlähettilään röyhkeys ja presidentin raukkamaisuus ovat
masentavimmillaan.

Pian sen jälkeen kun Sutela oli yksipuolisesti ja ilman Kekkosen
etukäteislupaa keskeyttänyt salaiset YYA-konsultaatiot Sutela teki vielä
toisenkin virheen. Hän lausui itsenäisyyspäivän paraatipuheessa muutaman
tunnustuksen sanan rintamamiehille ja sotainvalideille, sanoipa kaiken
kukkuraksi jotain myönteistä Suomen itsenäisyydestäkin.

Stepanov uhosi ulkoministeri Paavo Väyryselle, että hän kyllä savustaa
sellaisen komentajan tehtävistään.

Tieto kulki sisäpiireissä nopeasti ja kun se tuli Sutelan korviin, hänen
velvollisuuksiinsa kuului luonnollisesti tarjoutua eroamaan. Eleen tarkoitus
oli varmistaa entistä vahvempi valtakirja presidentiltä ja jatkaa kylmän
sodan puolustustaistelua.

Mutta Kekkonen vetikin maton Sutelan alta. Hän sanoi, että asia riippuu
venäläisistä. Sutela tuntuu vieläkin olevan kauhuissaan tästä kokemuksesta.
Hän kommentoi sitä Lukkarille: "En pitänyt vastauksesta".

Ilmaus on lievä. Koko sodan jälkeisen ajan Suomen itsenäisyyden
kruununjalokivi oli siinä, että kommunistien hivutus ja Neuvostoliiton paine
eivät koskaan ulottuneet puolustusvoimiin, vaikka poliitikot, virkamieskunta
ja ajoittain poliisikin olivat niiden vahvassa vaikutuspiirissä. Viimeinen
vastarintapesäke puolustusvoimain huipulla oli murtumaisillaan.

* *
*

Kekkosen käytös on kummallinen. Hän oli muutamia vuosia aikaisemmin antanut
julkiset moitteet kenraali Yrjö Keinoselle, joka komentajana ollessaan sanoi
lehtihaastattelussa, että Suomen puolustusvoimat ovat vain puna-armeijan
apuosasto.

Kekkonen oli tukenut Sutelaa jämäkästi 1970-luvun alkupuolen salaisissa
YYA-konsultaatioissa. Miksi hän nyt äkkiä käyttäytyi täysin toisin?

Sutelan kirja vahvistaa joidenkin Kekkosta läheisten avustajien varovaisia
lausumia siitä, että Kekkonen pohjimmiltaan pelkäsi Neuvostoliittoa ja
varsinkin Stepanovia.

Tulkinta 1970-luvusta vaaran vuosina saa uuden lisäpiirteen. Yksi
kansallista olemassaoloa uhannut vaara oli presidentti, joka pelkäsi.



https://web.archive.org/web/20040807144424/http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/15-10-2003.htm

Vauraus on siis sitä että käydään vähemmän kauppaa ja elintaso tippuu?

Miksi Maalaisliitto vastaanotti Ruplia?


https://lahihistoria.journal.fi/article/download/131059/79949/286096

Kirjailija ja filosofian tohtori Lasse Lehtinen tarkastelee esseessään Maa-
laisliitto-Keskustan kansainvälisiä rahoituskuvioita. Lehtisen mukaan itä-
rahoituksen historiaa ja siihen kytkeytyviä toimijoita ja organisaatioita ei
ole vielä kaikilta osin pengottu.

Anonyymi kirjoitti:

Vauraus on siis sitä että käydään vähemmän kauppaa ja elintaso tippuu?

Kokoomuksen mielestä asia on näin, kuten Holkerin, Käteisen, Tuppelon ja Orpon hallituksista on ollut helppo havaita. Sen sijaan UKK suosi suomalaista yrittäjyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

Vauraus on siis sitä että käydään vähemmän kauppaa ja elintaso tippuu?

Punamultakeynesiläisyyden.mukasn vauraus on rahan pumppaamista tukiin ja julkiseen sektoriin.

Anonyymi kirjoitti:

Punamultakeynesiläisyyden.mukasn vauraus on rahan pumppaamista tukiin ja julkiseen sektoriin.

Kekkosen aikaan mentiin vain töihin ja maksettiin asuntolainat pois ei kärvistelty köyhyydessä

Viljami Kalliokoski sanoi, että ”Urho Kekkosen politiikan ainoa sisältö ja päämäärä on Urho Kekkonen”. Tämä kerrotaan hänestä kertovassa kirjassa Pitkä sarka. Kalliokosken oma muistelmakirja on Kiitollisena muistan ja se ei ole aivan noin räväkkä jutuiltaan.


"Vielä pieni Kekkosen käyttäytymistä kuvaava episodi: Suomen tavoin Saksan rinnalla taistellut Romania oli irtaantunut sodasta loppukesällä 1944. Kuningas Mikael antoi vangita maata johtaneen marsalkka Ion Antonescun, joka keväällä 1945 teloitettiin. Maalaisliitto piti puoluekokoustaan Helsingin kauppakorkeakoululla 17. ja 18. kesäkuuta 1945 ja E.M.Tarkkanen johti puhetta. Myös Kalliokoski oli puheenjohtajistossa. Tuolloin tilaisuuteen juuri tullut Kekkonen sanoi tuohtuneena: ”Kuinkas täällä tuollaiset miehet ovat puoluekokousta johtamassa, kun Balkanilla sellaiset on jo ammuttu?” Useat kokouksessa läsnä olleet vakuuttavat Kekkosen käyttäytymisen todeksi."

Lisäksi Kekkosen kerrottiin olleen peräti humalassa.

Komppaan. Koiviston konklaavi aloitti maamme talouden alasajon, jota Holkerin hallituksen lama voimisti ja josta ei ole vieläkään toivuttu.

Anonyymi kirjoitti:

Komppaan. Koiviston konklaavi aloitti maamme talouden alasajon, jota Holkerin hallituksen lama voimisti ja josta ei ole vieläkään toivuttu.

Olisko tollojen.pitänyt ne lainapaperit lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Komppaan. Koiviston konklaavi aloitti maamme talouden alasajon, jota Holkerin hallituksen lama voimisti ja josta ei ole vieläkään toivuttu.

Talous?
Punamulta.lupasi katteettomat palkankorotukset ja maatalous- ja aluetuet.

VOi SINUA HULLUJEN HUONEEN POIKAA.
ONKO IHANAA OLLA NOIN TYHMÄ KEPULAINEN ELÄTTI.

Anonyymi kirjoitti:

Olisko tollojen.pitänyt ne lainapaperit lukea.

Rehellisessä yhteiskunnassa moraalinen ja myös juridinen vastuu on lainan myyjällä. Myös siinä tapauksessa, että tämä ei itsekään ole niitä papereitaan lukenut ja ymmärtänyt. Eikös näitä lainojen myyjiä tuomittukin oikeudenkäynneissä?

Yhteiskunnan vastuu jäi toki vain moraaliselle tasolle. Mutta näinhän se menee muissakin valtiovallan päätöksissä.

Anonyymi kirjoitti:

Rehellisessä yhteiskunnassa moraalinen ja myös juridinen vastuu on lainan myyjällä. Myös siinä tapauksessa, että tämä ei itsekään ole niitä papereitaan lukenut ja ymmärtänyt. Eikös näitä lainojen myyjiä tuomittukin oikeudenkäynneissä?

Yhteiskunnan vastuu jäi toki vain moraaliselle tasolle. Mutta näinhän se menee muissakin valtiovallan päätöksissä.

Lue lisää

Ai valtiovalta päätti valuuttalainan myöntämisestä.

Kekkonen oli kaikkien janoisten sankari