voi voi

Kuullostaa kieltämättä aika naurettavalta se isäsi reagointi, koska ikääkin sulla jo on ja varmasti oma elämä... Minä en ainakaan välittäisi moisesta paapatuksesta mitään, vauvan tulohan on teidän perheen asia etteköhän te tiedä pärjäättekö yms. Itse olen sinua 10 vuotta nuorempi ja ajattelin omaa vauvauutista kertoessani että jos porukat hermoilee niin sehän on heidän ongelmansa, me kuitenkin tiedämme poikaystävän kanssa mitä haluamme... Ilokseni uutinen otettiin erittäin positiivisesti vastaan.

Sinun kannattaisi sanoa isällesi suoraan rehellisesti miten pahalta sinusta tuntuu se, että isä valittaa. Kerro toiveistasi ja siitä mikä ilahduttaisi sinua.
Raha-asioista sen verran, että asioilla on yleensä tapana järjestyä. Jos saat isäsi vakuuttuneeksi siitä, että itse et ole yhtään huolissasi raha-asioistanne, se saattaa pitemmällä aikavälillä rauhoittaa myös isääsi.
Älä lannistu vaikka jutellessasi isäsi valittaisikin, luulenpa kuitenkin, että asiallisessa ja rakkaudellisessa sävyssä ilmaisemasi asiat jäävät kytemään isäsi mieleen ja hän luultavasti pohtii niitä myöhemmin omassa rauhassaan.
Onnellista odotusaikaa, nautihan kesästä :)

Sain kolmannen lapseni ollessani 29. Ennestään oli kaksi poikaa. En kertonut vanhemmilleni odottavani ennenkuin näkyi päälle päin. Syy oli tämä: Äitini sanoi, ettei meidän kannattaisi tehdä enempää lapsia koska hänen mielestään emme ole mieheni kanssa niin lapsirakkaita ihmisiä että jaksaisimme enää hoitaa kolmatta. Isäni sanoi ettei kannata koska se olisi kuitenkin poika...
Nyt on tytär kietonut molemmat sormensa ympärille, mutta koskaan en unohda heidän sanomisiaan.