Hs-pääkirjoitus

Upin moshes palsternakin raivoissaan provoaa suomea synkkyyteen

Suomalaisia on vuosia valmisteltu sotaan ja asenteita jyrkennetään entisestään. Jos sota tulee, ei enää voi sanoa, että olisimme joutuneet siihen ajopuun tavoin eli pystymättä vaikuttamaan tilanteeseen itse.

Hesari ja Saska Saarikoski antaa tukensa nobelin rauhanpalkinnon saaneelle naiselle. Verenvuodatuskaan ei ole Saarikosken mukaan paha, jos demokratia vaan voittaa. Tämä on tätä amerikan imperialismia, maailmanpoliisi-toimintaa ja Suomen eliitin itseriittoisuutta: nämä saarikosket ja villeniinistöt haluavat päättää, kuka olisi vallassa missäkin maassa. Venäjällä pitäisi olla vallassa jabloko-puolue, valkovenäjällä joku nainen, unkarissa ehdottomasti oku muu kuin orban ja venezuelassa ei maduro. Olette ällistyttäviä siellä hesarissa.

HS tukee vahvasti nykyisen hallituksen politiikkaa valikoimalla uutisoinnin sopivaksi.
Päättäjät siellä vaikuttavat sairastavan russofobiaa, kuten hallituksessa.

Suomessa ei ole puolueetonta mediaa tällä hetkellä!

Suomen eliitti haluaa tai ainakin halusi sotaa. Jos ukrainassa olisi käynyt toisin, jos venäjä olisi joutunut häviölle ja, jos maa olisi jopa romahtanut taloudellisesti "heti maanantaina" niin kuin ristoejpenttilä ennakoi, naton ja suomen aggressio olisi laajentunut. Nyt olisi ollut niin hyvät mahdollisuudet, kun mukana olisi ollut jopa usa. Edellisellä kerralla ei ollut, kaverina oli vain saksa. Kun venäjä ei romahtanutkaan, ei sotilaallisesti eikä taloudellisesti, pää on tulossa vetävän käteen. Seikkailu on johtamassa suomen taloudelliseen turmioon.

Koska Hesarissa, ylessä ja koko valtamediassa ymmärretään, että tappio tuli Ukrainassa. Venäjä-projekti ei onnistunut. Nyt on ahdingossa koko Eu ja sen mukana Suomi. Ja usa:n myötäily jatkuu. Nyt kohteena Venezuela. Kuubaahan on kiusattu jo 60 vuotta.

Itsenäisyyspäivän pääkirjoitus haaveili kostosta.

Politikkojen trollaus ja agitaatio on niin tehokasta, että yksityiset ihmiset varovat kertomasta mielipiteitään julkisesti.
Lähipiirissä kyllä käydään keskusteluja sodan mielettömyydestä, mutta valitettavasti media ei kerro siitä.

"Sota on neuvottelutaidon puutetta"!

Hesari liputtaa taas avoimesti sodan puolesta Venezuelassa. Nyt tukeudutaan "kotiäidin" sanomisiin.

Huvittavaakin nuo median skenaariot Putinin suunnitelmista maailmanvalloitukseen.
Totuuspohjaa niille ei voi olla, sillä Putinin pään sisään ei kukaan ulkopuolinen voi päästä.

Jäljelle jää siis median toiveunet ja massiivinen propaganda!
Suomalaiseen mediaan ei kannata luottaa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

nato media, in globalisti mediaa...
hs. kertoo sodan lietsonta juttuja edelleen, vaikka pitäisi diplomatialla rakentaa rauhaa ja taloutta.
Ulkoa ohjattu hs. on väärällä asialla, toimii globalistien vanhentuneen asian marakattina.
Se on haitta Suomelle.

Pääkirjoitus piti rikkaiden veronkorotusvaatimuksia vasemmiston poliittisena show’na.

Rehellisyys ja omatunto puuttuvat valtamedian toimittajilta. Äärifeminismi ja lgbt-ajattelu ovat vieneet kaiken mukanaan.

Tänään pääkirjoitusaukeamalla päätoimittaja miettii entistä vakavammin, onko USA:n syliin heittäytymisellä sittenkin huonojakin puolia Suomelle.
Hyvä alku, mutta pohdinnat ovat lähes neljä vuotta myöhässä. Kestääkö vielä toiset neljä vuotta löytää asiasta koko julma totuus?

Pääkkärissä kaivattiin lisää kieliosaamista englannin rinnalle. Venäjänkieltä ei tietenkään mainittu. Fakta on, että jos Suomessa kaikki olisivat lukeneet venäjää edes alakoulussa, moni asia olisi nyt paaaljon paremmin.

Tänään Helsingin Sanomien pääkirjoitus on otsikoitu "Simo Häyhä ärsyttää venäläisiä". Hesari jatkaa naurettavaa nokkapokkaa tämän, kokonaisuutena varsin merkityksettömän asian tiimoilta. Kaikki kunnia Simo Häyhälle, joka on tänä vuonna korotettu meillä erityiseksi sankariksi siinä määrin, että Hesarinkin lukijan oletetaan jo otsikosta tietävän kenestä on kyse.

Hyviä puheenvuoroja edellä!
Jospa sittenkin vain minimaalisen pieni osa kansalaisista potee sotahulluutta?
Median levittämän sotapropagandan ansiosta saa helposti sen kuvan, että rauha ei ole suuren enemmistön ensisijainen tavoite?

Valtamedian pääasialliseksi poliittiseksi linjaksi on muotoutunut kiusaaminen, ilkkuminen, nälviminen, piikittely. Ollaan kaukana journalismin perusteista. Vielä jokin aikaa sitten, linjana oli asioiden esittely useammasta näkökulmasta. Nyt on vain yksi totuus ilmastonmuutoksesta, sukupuoliasioista, rokotuksista, ruoasta/syömisestä, Venäjästä ja Putinista. Ja, mitä ahtaammalle tämä narratiivi joutuu, sitä ilkeämmäksi jutut muuttuvat. Näin jopa Hesarissa, joka kuitenkin edusti vuosikymmenten ajan humanismia ja sivitystä.

Pääkirjoituksessa pidettiin heikkoutena, kun Venäjä ei asein puolustanut Venezuelaa USA:n hyökätessä.

Kohta neljä vuotta on kuultu ja luettu, kuinka heikko Venäjän armeija on, mutta kuitenkin se voittaa Naton ja kuitenkin se uhkaa koko eurooppaa ja jopa maailmaa, grönlantia myöten.

Ei kun täällähän tämä ketju onkin ollut tosi kauaksi vajonneena. Tuon toisen aloituksen voi nyt poistaa, kiitos.