En ole päivääkään seurustellut

Kohta 40 v

Löytyykö kohtalotovereita? Olen heittänyt hanskat naulaan ajat sitten, vaikka minusta on todettu, että moni nainen olisi onnellinen jos saisi kaltaiseni miehen.

20

2625

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • YLRwer

      Olisiko sinustakaa monelle riittänyt.
      Vedä siis HANSKAASI edelleen.

      • Kohta 40v

        kuka on sanonut että seksistä on ollut pulaa? ei siihen tarvita seurustelua -eikä lompakkoa!


    • Sydney41

      Vähän hämää tuo kavereittesi väite, että sinusta saisi hyvän miehen meinaan kun et kuitenkaan ole seurustellut kertomasi mukaan koskaan...? Ei toki ole mitään vikaa jos joku pysyy/pysyttelee sinkkuna vaikka koko ikänsä. Ihan jokaisen oma asia.

      Monesti vaan pitkään yksin ja täysin omilla ehdoillaan eläneillä ihmisillä on hyvinkin piintyneitä tapoja jne. Siis muitakin kuin klassinen alkoholiongelma. Ja tavat voivat olla este ihmissuhteen luomiselle = "ei ole tilaa" uuden tulla. Keljuinta kai kuitenkin on jos tuo ihminen itse ei noita "jämähdyksiä" tunnusta tai edes huomaa jos sinkkuudestaan kärsii. Jollei kärsi niin eipä hätäpäivää.

      • bluepoem

        Pitkään yksin elänyt henkilö, luulee että jos eläisi parisuhteessa niin tekis niin ja näin.
        Mutta sitten kun oikesti joutuis sitoutumaan ja huomioimaan toisen tarpeita niin se ihastuttava joo joo...mies tai nainen "väsyy" ja alkaa luetella ehtoja sille kuinka suhdetta jatketaan.

        Tuommoiset kommentit "että tulis jollekkin hyvä aviomies" on vain seurausta siitä että, kaveri on nyökytelyt ja kritiikittömästi hyväksynyt jonkun väsyneen rouvan huolia.

        mutta ehkä kannattas kokeila sitä seurustelua vanhoilla päivillä niin huomais onko niissä maininnoissa katetta. ;)


    • Voi kauheeta!

      Mikä sussa on vikana? Oletko vammainen? Vai uskovainen?

      • jos niitä onnellisia naisia on niin paljon,mikset ole ottanut?
        taitaapi naiset olla vaan päiväunissa....


      • mirham
        mii-su kirjoitti:

        jos niitä onnellisia naisia on niin paljon,mikset ole ottanut?
        taitaapi naiset olla vaan päiväunissa....

        niin...että olet ranttu ,ujo vai turhan varautunut...:))


      • Statistiikka
        mirham kirjoitti:

        niin...että olet ranttu ,ujo vai turhan varautunut...:))

        Noin 1 % väestöstä kulkee seksittömänä läpi elämänsä. Mutta sinun tapaus lienee vieläkin yleisempi. Joillakin uskonto, fyysiset/henkiset esteet jne. ovat esteenä suhteisiin. Eikä sekään ole mahdotonta että sitä vain elää yksin ja on tyytyväinen. Parempi lienee yksin kuin kaksin riidoissa. Hyvää kesää!


      • Ei oo totta!
        mii-su kirjoitti:

        jos niitä onnellisia naisia on niin paljon,mikset ole ottanut?
        taitaapi naiset olla vaan päiväunissa....

        Koska en ole lesbo.


    • prt66

      Täytän ensi vuoden kesäkuussa 40 v,
      enkä ole päivääkään seurustellut.
      pikasuhteita on ollut parisenkymmentä.
      (Yhden yön juttuja / parin päivän
      lomasekoiluja)
      En ole kuitenkaan heittänyt hanskoja
      naulaan. uskon *ei kun tiedän*
      vakaasti, että kohtaan
      vielä jonakin päivänä Sen Oikean.
      Enkä ole alkoholisti tai ujo, ehkä
      pikkuriikkisen kranttu.
      Ikäisekseni olen timmi pakkaus
      ja hyvässä kunnossa.

      • Mies 40-v.

        mullakin. En ole seurustellut ja syynä on varmaan huono itsetunto, jonka sain "lahjaksi" narsistiselta isäpuoleltani. Äitini ja isäpuoleni riitelivät ja käyttivät alkoholia aika paljon lapsuudessani. Minut nujerrettin henkisesti isäpuoleni taholta. Ja vielä lisäksi lähisukulaisen seksuaaliset lähentely-yritykset ollessani noin 5-6 -vuotias.

        Jotenkin ahdistaa parisuhteen luominen ja ehkä nuo lapsuuden kokemukset selittävät parisuhdettomuuttani. Nirsoksi tai homoksi voisi luulla, mutta kyllä tavallinen sporttinainen, joka on hymyilevä ja huumorintajuinen, riittäisi.

        Olen ihan "komea" ja kroppa on hyvässä ja tiukassa kunnossa (sekä hampaat hoidettu ja olen siisti), mutta itse en uskalla aloitetta tehdä...tai jos olen harvoin uskaltanut niin olen saanut pakit. Alkoholia käytän keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa enkä ole edes väkivaltainen.

        Jokin vika minussa varmaan on, koska en seurustele, sillä sehän kuuluu ihmisen perustarkoitukseen...löytää puoliso ja lisääntyä. Toki ei se parisuhde aina ole ruusuilla tanssimista, mutta kun uskaltaisi yrittää.


      • kyllä kannattaa
        Mies 40-v. kirjoitti:

        mullakin. En ole seurustellut ja syynä on varmaan huono itsetunto, jonka sain "lahjaksi" narsistiselta isäpuoleltani. Äitini ja isäpuoleni riitelivät ja käyttivät alkoholia aika paljon lapsuudessani. Minut nujerrettin henkisesti isäpuoleni taholta. Ja vielä lisäksi lähisukulaisen seksuaaliset lähentely-yritykset ollessani noin 5-6 -vuotias.

        Jotenkin ahdistaa parisuhteen luominen ja ehkä nuo lapsuuden kokemukset selittävät parisuhdettomuuttani. Nirsoksi tai homoksi voisi luulla, mutta kyllä tavallinen sporttinainen, joka on hymyilevä ja huumorintajuinen, riittäisi.

        Olen ihan "komea" ja kroppa on hyvässä ja tiukassa kunnossa (sekä hampaat hoidettu ja olen siisti), mutta itse en uskalla aloitetta tehdä...tai jos olen harvoin uskaltanut niin olen saanut pakit. Alkoholia käytän keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa enkä ole edes väkivaltainen.

        Jokin vika minussa varmaan on, koska en seurustele, sillä sehän kuuluu ihmisen perustarkoitukseen...löytää puoliso ja lisääntyä. Toki ei se parisuhde aina ole ruusuilla tanssimista, mutta kun uskaltaisi yrittää.

        Hei,

        Luulen, että sinun kannattaisi purkaa koko lapsuutesi jonkun ammattilaisen kanssa. On aivan päivänselvää, että lapsuudessa luodaan minäkuva. Joskus käy niin, että tämä minäkuva on niin kurjasti "rukattu", että ihmisellä on kertakaikkiaan virheellinen käsitys itsestä, muista ja vähän kaikesta. Tämä väistämättäkin heijastuu vuorovaikutukseen.

        Pystyn valitettavati samaistumaan tilanteeseesi. Minulla on ollut tunnekylmä lapsuus. Tunteita ei ole näytetty eikä hyväksytty. Tavoitteena on ollut viileä, älyllinen ja velvollisuudet hiljaa ja mukisematta hoitava ihminen!

        Olen elänyt pitkän avioliiton - ihan siltä pohjalta, että olen toiminut niin kuin olen kokenut että minun tulee toimia. ...mutta en oikeastaan ole koskaan uskaltanut tai osannut antaa tunteiden siis tunteiden ohjata toimintaani. Tämä on iso ongelma.

        Sinussa ei ole välttämättä mitään vikaa - sinuun on vaan lapsuudessa "ladattu vääriä ohjelmia", joista kannattaisi päästä eroon.

        - olet jo tehnyt suurimman korjaustyön, kun olet tunnistanut mahdollisen ongelman syyn,


      • Mies 40-v.
        kyllä kannattaa kirjoitti:

        Hei,

        Luulen, että sinun kannattaisi purkaa koko lapsuutesi jonkun ammattilaisen kanssa. On aivan päivänselvää, että lapsuudessa luodaan minäkuva. Joskus käy niin, että tämä minäkuva on niin kurjasti "rukattu", että ihmisellä on kertakaikkiaan virheellinen käsitys itsestä, muista ja vähän kaikesta. Tämä väistämättäkin heijastuu vuorovaikutukseen.

        Pystyn valitettavati samaistumaan tilanteeseesi. Minulla on ollut tunnekylmä lapsuus. Tunteita ei ole näytetty eikä hyväksytty. Tavoitteena on ollut viileä, älyllinen ja velvollisuudet hiljaa ja mukisematta hoitava ihminen!

        Olen elänyt pitkän avioliiton - ihan siltä pohjalta, että olen toiminut niin kuin olen kokenut että minun tulee toimia. ...mutta en oikeastaan ole koskaan uskaltanut tai osannut antaa tunteiden siis tunteiden ohjata toimintaani. Tämä on iso ongelma.

        Sinussa ei ole välttämättä mitään vikaa - sinuun on vaan lapsuudessa "ladattu vääriä ohjelmia", joista kannattaisi päästä eroon.

        - olet jo tehnyt suurimman korjaustyön, kun olet tunnistanut mahdollisen ongelman syyn,

        olet tuon asian kanssa. Aika kuluu nopeasti ja se on koko ajan "negatiivisempi" asia parisuhteen ja perheen perustamiseksi. Tiedät kyllä mistä on kysymys, jos sinulla on samankaltaisia kokemuksia.

        Joskus tuntuu katkeralta, kun näkee onnellisia parisuhteita ja herää kysymys: "Eikö ketään ole minulle tarkoitettu?". Miksi kuljen "tunnelissa" enkä ota riskiä rakastua...no saattaa tulla pakit, mutta ei elämä siihen pitäisi kaatua, vaikka siltä se tuntuisi sillä hetkellä.

        Olen 20 vuotta sitten käynyt viimeksi mielenterveystoimistosssa, mutta toki olisi hyvä käydä nytkin. Mietin sitä, että turhaan menen psykologia vaivaamaan...ei ole helppoa.

        Tukahdetut tunteet tosissaan...vaikka pystyn tunteistani puhumaan en pysty rakastamaan täysillä.

        Kiitos kommenteistasi!


    • nannukkaN

      Mistä sen tiedät, sillä ethän ole seurustellut.
      Yhdenyön jutut ei ratkaise mitään.
      Olet irrallinen "ihminen", et pystyne sitoutumaan, tai sinulle ei ole elämäsi rakkaus vain sattunut kohdalle.
      En kadehdi:)))
      Toivottavasti sinullekkin joku järjestys löytyy:)))

      • prt66

        "Olet irrallinen "ihminen", et pystyne sitoutumaan, tai sinulle ei ole elämäsi rakkaus vain sattunut kohdalle."

        -Tiedän,että sitoudun kun kohtaan
        "the soulmaten."


        "En kadehdi:)))"
        - Hyvä. Ei kannatakaan. Kadehtiminen
        kuluttaa ihmisestä positiivista energiaa.


        Toivottavasti sinullekkin joku järjestys löytyy:)))

        -Toivotaan niin.

        Hyvää kesää !


      • nannukkaN
        prt66 kirjoitti:

        "Olet irrallinen "ihminen", et pystyne sitoutumaan, tai sinulle ei ole elämäsi rakkaus vain sattunut kohdalle."

        -Tiedän,että sitoudun kun kohtaan
        "the soulmaten."


        "En kadehdi:)))"
        - Hyvä. Ei kannatakaan. Kadehtiminen
        kuluttaa ihmisestä positiivista energiaa.


        Toivottavasti sinullekkin joku järjestys löytyy:)))

        -Toivotaan niin.

        Hyvää kesää !

        tsemppiä ja hyvää kesää sullekkin:)))


    • Mutsi

      Nykyaikana joutuu fiksutkin nuoret ihmiset syrjään, jos eivät esim. siedä tupakansavuisia kapakoita, eivät ryyppää päätään täyteen kaveriporukoissa, eivät tanssi tai muuten viihdy isoissa porukoissa.
      Muuta vikaa ei siis ihmisessä tarvitse olla kuin esim. nuo yllämainitut seikat, jos ne nyt vioiksi lasketaan!

      Mutta kärsivällisyyttä pojat!
      Moni on nelikymppisenä tehnyt ensimmäiset huonot kokemuksensa nuorena solmituista suhteista ja ovat valmiita ajattelemaan toisin, eli turvalliset kaverit nousevat kunniaan.

      Niin löysi omakin poikani ystävän ja sanoo että kannatti odottaa.

    • Kohta 40 v

      olen suht tyytyväinen yksineloon. ehkä jonkin verran tuskaa, kun miettii että joku tarvis olla. mutta normaalisti olen liiankin tyytyväinen. tuntuu vain siltä että elämä jää jotenkin torsoksi ja itsensätuntemisprosessi jää pahasti puolitiehen. ei vain viitsisi ottaa naista sen takia vain että se on nainen. jotakin yhteensopivaa pitäisi löytyä korvien välistä. ja sellaista vapaata tätiä ei ole vielä vastaankävellyt.

      • olla se...

        ...puolestaan, että sinulle voisi käydä siten, että hyvin iäkkäänä hurahdat totaalisen rakastuneena johonkuhun, joka lypsää likviditeettisi nollille. Onhan näitäkin saanut lehdistä lukea kuinka sitä tai tuota vanhusta on nais/mieshuijarit huiputtaneet oikein kunnolla.

        Voi myös käydä siten kuin sille gubbelle, joka sen Anna Nicolen nai, että teki sen tieten saadakseen vain nuoren naisen ja tahallaan jätti omaisuutensa sille. Se ukko taisi kuolla onnellisena ja todennäköisesti ähäkutti-fiiliksellä....


    • NAINEN39

      ...niin, että on joskus nuoruudessa 'saanut takkiinsa' ja sen jälkeen on olosuhteiden ajamana alkanut elää yksin. Ja vaikka onkin ollut ihan hyvä olla yksin, on yht' äkkiä huomannut, että vuodet ovat kuluneet, onkin jo nelikymppinen ja olisi (taas) kiva löytää 'se joku'. Mutta ei enää uskallakaan ottaa riskiä ja antaa palaa, koska asiat ovat kuitenkin hyvin myös ilman parisuhdetta -ei vaan ole rakkautta. Jos antautuu tunteiden vietäväksi eikä saakaan vastakaikua tai jotain vastaavaa...pelkää pettyvänsä.
      Näin voi siis käydä... itse kuitenkin havahduin, kun luin alla olevan... ja ajattelin, että on aika taas uskaltaa olla haavoittuva ja kaivaa ne tunteet sisimmästä esiin silläkin riskillä, että 'saa takkiinsa', tunteepahan ainakin JOTAIN.
      Mielummin kuollut leijona, kuin elävä 'ei mikään'.

      "Tänään uskallan olla haavoittuva ja kiinnostunut, valmis haasteisiin ja hyvin tietoinen siitä, että olen elossa".

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mistä puhuitte viimeksi kun näitte

      Kerro yksi aiheista
      Ikävä
      101
      7423
    2. 79
      4964
    3. Se on hyvästi

      Toivottavasti ei tavata.
      Ikävä
      79
      4839
    4. Olenko saanut sinut koukkuun?

      Hyvä. Rakastan sua.
      Ikävä
      132
      4248
    5. Alavuden sairaala

      Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan
      Ähtäri
      9
      3028
    6. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      52
      2669
    7. Sisäsiittosuus

      Tämän kevään ylioppilaista 90% oli sama sukunimi?
      Suomussalmi
      40
      2561
    8. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      48
      2219
    9. Törkeää toimintaa

      Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818
      Ylivieska
      10
      2201
    10. Suudeltiin unessa viime yönä

      Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit
      Ikävä
      21
      1830
    Aihe