Sinne alkuajoille. En uskonut että olisit niin sitkeä mun kanssa? Miksi muru?
Haluaisin palata
Anonyymi-ap
23511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
No arvaapa miksi? Juuri siksi.
Murupingviini on maukkaampi kuin tavallinen.
No palataan sinne alkuun. Koska rakastan aivan valtavasti, tunnistan ja tiedän sen oikean ja merkityksellisen. ❤️ naiselta
Ei sinne pääse. Mennyt on mennyttä
Kyllä sä tiedät miksi 🩷
Millä tavalla sitkeä?
Paistettu liian alhaisessa lämpötilassa, mennyt keittämisen puolelle.
Tai huonolastuinen liha.
Lastujen pitääkin olla tervaleppää, tai mieluummin katajaa.
😂👍
vuosi taisi olla 2011? joo kyllä minä ikuisesti muistan rakas. olin sitkeä sinun vuoksi sisäinen leijona heräsi. vaikka huusin kivusta ja sattui tekisin senkin aina uudestaan sinun takiasi.<33
Mitä teit silloin työksesi?Kuvaa jollain elementillä.
Koska rakkaus, koska ihannepakkaus.
Hienosti sanottu
Joku sinun pakkomielteesi. En halua muistella sikailuasi. En sinua enää ajattele.
Mitä sikailuja se mies on tehnyt
Sitkeä on hyvä. Liian moni luovuttaa. Luovuttaminen on helpompaa.
Olisi kiva aloittaa alusta. Olen todella jääräpäinen ja siten uskollinen tunteilleni… se on tämä sitkeä luonne ja uniikki kohde.
Lopulta vain tulevaisuudella on väliä. Jos toisen kanssa voi olla onnellinen, niin siinä ei pienet jutut paina.
ooookkei ooookkei
Niihin nyt ei voi palata. Empäs tiedä miksi et ymmärtänyt silloin. Ehkäpä muut asiat oli sulle tärkeämpiä.
Kun tekee pysyvän vaikutuksen, muistetaan myöhemmin sellaisena esiintyi yhdessä tietyssä kohtauksessa, joka näyttää olevan erityinen ilmentymiskanavansa. On varmasti muuhunkin ainesta. Kun kerran ei sittenkään luonnistunut. Ottanut tulta alleen.
Sinä olit tuolloin enemmänkin kiinnostava mukaansatempaavalla tavalla ja lisäksi oli muitakin näkökohtia kuin minun harkintani sinua kohtaan. Sitä tuntee kuitenkin elämänsä omakseen, toiveikkaammaksi kuin muiden, tuntee ohimenevällä tavalla ettei voisi edes kadehtia muiden asemaa, koska tuo olisi edellyttänyt erilaista persoonallisuutta, mitä ei osaa kuvitella omalle kohdalle. Kuin elämän pirullisista käänteistä, kaikesta epävarmuudesta ei voisi tuntea epätoivoa..näytti pitkään siltä että asiat korjaantuisivat ja päättyisivät hyvin. Kunnes tuo illuusio katosi, ja ikään kuin yhtäkkiä vihasi itseään. Minulla ei ole puoliakaan siitä lämmöstä, jonka uskot minun omaavan. Ja kylmä maailma on nyt viimeistään vienyt voiton minusta.