Sitä rakensimme usean vuoden, kun oli vuolas virta ja joki syvä ylittää. Kävelimme siitä, kurottelimme toistemme suuntaan toiselle puolelle ottaaksemme vain muutaman askeleen. Epäröiden. Silta oli kyllä, mutta pelkäsimme virtaa, suuret vedet saattaisivat viedä. Siksi kai se silta siinä oli.
Tuli myrsky, joka heilutteli siltaa ja jokikin tulvi yli äyräiden. Niin meni silta, se romahti, ja niin taas katselimme vastakkaisilta rannoilta, puun takaa tai suuren kiven suojissa. Silloin tällöin tähyilen joen yli etsien silmilläni salaperäistä sillanrakentajaa.
Tuli myrsky, joka heilutteli siltaa ja jokikin tulvi yli äyräiden. Niin meni silta, se romahti, ja niin taas katselimme vastakkaisilta rannoilta, puun takaa tai suuren kiven suojissa. Silloin tällöin tähyilen joen yli etsien silmilläni salaperäistä sillanrakentajaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
❤️❤️❤️
Olen jo puoleksi uponnut jokeen. Ota kädestä kiinni ja vedä minut ylös joesta kun vielä voit…
Kirjoitat kauniisti
Todellisuus sattuu ihan helvetisti
Kun ei voi palata asiaan ...
Voisitko yhdessä rakantaa siltaa. Aloitan toisesta päästä ja sinä toisesta, kunnes silta on riittävän pitkä molemmista päistä, ojennan kätesi minulle ja kohtaamme samalla puolella jokea ja jäämme sinne ❤️ naiselta
Vedä kurahaalarit jalkaan ja kahlaa, herra sinimuna.
Vain silta meidät erottaa taivas on ollut purppuraa😒 ikävä sitä katsetta
Niin herkkä niin aito