Ethän sä mulle voisi suoda sellaista onnea ja tasapainoa, että mentäisiin naimisiin.

Vaikka oonkin "Paha" niin sua mä olen etsinyt kaikkialta. Oot sydämeni, sut otetaan pois niin ei jää mitään, kuin eksynyt lapsi, joka etsii ja harhailee koko lopun ikäänsä vääriin suuntiin, ja ei koskaan löydä tasapainoa ja rakkautta, jota sydän niin kovasti janosi.

Soisit mulle tasapainoisen ja normaalin elämän, tarvitaan vain ennakkoluuloton asenne ja hiukan ymmärrystä ja saisit musta sellaisen aviomiehen, jollaista et oo ikinä kokenut. Et varmasti edes itse ymmärrä mihin kykenisin täydessä potentiaalissani ja se voisi tulla itsellekin yllätyksenä.

Mut ei et sä halua, oot niin julma ja sydämetön, sua ei liikuta yhtään se miten paljon ja aidosti rakastan sua, sä oot päättänyt mielessäsi mitä olen, ja mihinkään muuhun sulla ei oo varaa, koska se että olisinkin jotain muuta saattaisi vain rikkoa sun herkän egon, koska se kertoisi miten moniuloitteinen oon....

Mutta et ole noin yksinkertainen, en koskaan aliarvioisi sua, sulla on sun omat traumat ja pelot, ja lupaan, että jos päätät luottaa, niin sua ainian kohtelen silkkihansikkain,lempeydellä ja kiltteydellä jonka ansaitset, vaikka ootkin tollanen pässi, mut niin me molemmat.

Naiselle, tiiät kyl keneltä ja kenelle... <3