Mulla on itellä suvussa Lestadiolaisia ja oonkin ihmetellyt välillä niitten sääntöjä. Eivät saa tehdä sitä sun tätä. Miksi se ja se on kiellettyä!? Ja mistä ne säännöt tulevat!? Joillain uskonlahkoilla kun on taas toisenlaiset säännöt... Vaik niitäkin tulee ihmeteltyä.
Voi tätä
maailmaa
151371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Uskovainen ei vaan HALUA tehdä tiettyjä asioita
Tuohon nyt et varmaan usko itsekään.
Uskovan ihmisen ei varmaan pidä halutakaan katsoa televisiosta urheilua ja muuta hömppää. Säätiedotuksesta ja jumalanpalveluksesta toki voi hakea harhoja, mutta television torjuminen sillä perusteella, että VOI nähdä jotain sopimatonta, on kyllä kaukaa haettua. Eihän sitä tuolla perusteella voisi liikkua kaupungillakaan, kun aina voi tulla vastaan joku itsensäpaljastaja, kiroilija, homoseksuaali tai papitar.
Ja saarnaajat pitävät palaveria ja päättävät, mitä uskovaiset eivät sitten tästä lähtien halua.
Jurihan eka vastaaja kertoi ettei HALUA, siis jos ei kato telkkaria tms. se on oma valinta. Ulkona meidän kaikkien on pakko liikkua. Ja jos pitää että ne on sääntöjä tai tms. niin silloin sidottu niihin. Toisin sanoen ei ole uskomassa. Jos taas tuntee ettei todellakaan halua tehdä niin silloin on oikeasti elävässä uskossa. Näitä asioita oiekastaan osaa ymmärtää vain sellaiset ihmiset jotka ovat ne itse kokeneet.
Oletetaan, että minä haluan pitää kynsisakset mukanani lyhyilläkin matkoillani. Oletetaan edelleen, että on olemassa joku sääntö, jonka mukaan ne otetaan minulta pois lentokentällä. Enkö siis ole uskomassa, lentokentällä tai ylipäätään olemassa?
Näitäkin asioita on vaikea ymmärtää, jos ei ole itse kokenut...
Monet uskovaiset haluaisivat tehdä eri asioita, mutta eivät saa, koska säännöt kieltävät. Jos ei kerran ole sääntöjä ja uskovainen haluaisi tehdä jotain, niin miksei hän sitten tee sitä jos kerran haluaa kun ei muka ole sääntöjä?
..vakava tilanne ja varmaan henkisesti kova paikka monelle matkalaiselle tuollainen kohtelu.... mutta onneksi hengelliset lait ovat eri asia kuin maalliset. Ja meillä on edesvastaaja isän luona, täällä joudumme vastamaan itse teoistamme maallistaen lakien puolesta.. ;-)
..hiukan tarkemmin. Kun tulet uskoon niin olet uudestisyntynyt, eikö totta. Nyt sinussa asuu kaksi ihmistä. Vanha ihminen ja uusi ihminen, joilla sota keskenään koko ajan. Tämä vanha ihminen haluaisi elää niinkuin ennenkin ja uusi ihminen elää niin kuin uskovaisen kuuluu, melkoinen ristiriita eikö vain? Eli vanhan ihmisen puolelta tulee ne himot ja halut synnintekoon jota uusi ihminen sitten koittaa hillitä. Tämä asia saa ihmiset sitten ajattelemaan että on sääntöjä. Eli vanhan ihmisen mielestä on sääntöjä ja uuden ihmisen mielestä on asioita joita ei halua tehdä. Tätä kutsutaan usein myös uskovaisen kilvoitukseksei tai vaellukseksi
"Kun tulet uskoon niin olet uudestisyntynyt, eikö totta. Nyt sinussa asuu kaksi ihmistä."
Tuohan kuulostaa kuin italialaisen juoman mainokselta; kyseessä on punainen runsaasti vettä ja etyylialkoholia sisältävä liuos, sanokaamme XYZ.
Kun otat lasillisen tuota XYZ:aa, olet kuin uusi ihminen. Sitten se uusikin ihminen haluaa lasillisen. Helppo arvata, miten homma jatkuu?
Kumma vaan, että ne Nipan mainitsemat uudet ihmiset haluavat ihan samoja asioita - säännöistä ja toisistaan tietämättä. Lakkaavat pitämästä kortsua Jumalan lahjana ihmiskunnalle, luimistelevat keskikaljalle, ryhtyvät vihaamaan televisiota (sen sijaan että tuottaisivat sinne hyvää ohjelmaa!), välttelevät tietyntyyppistä urheilua jne jne.
..kuten jo kerroin "voi voi" viestissä, että näitä asoita vaikea ymmärtää ennekuin on itse kokenut..
Kun nainen uudestisyntyy esikoislestadiolaiseksi jumalanlapseksi, niin miten sille esimerkiksi syntyy halu pitää huivia? Mistä ne kaikki tietää ruveta haluamaan juuri huivia, kun raamatussa ei siitä puhuta mitään, Laestadius ei erään tutkimuksen mukaan ole käskenyt, vaan pikemminkin kieltänyt (tosin lisämääreellä silkki-)... Olisiko joku sääntö?
Se menee jotenkin näin:
Nainen kun uudestisyntyy lestadiolaisessa seurakunnassa, hän uskoo että tämä on se ainoa oikea kristittyjen joukko. Ja sitä hänelle myös saarnataan. Ja sen kautta hän uskoo sen seurakunnan kaikki säännöt olevan suoraan Raamatusta ja ainoita oikeita tapoja olla oikea kristitty. Siksi hän tahtoo tahtoa pitää esim. huivia.(Mutta sitäkin pidetään vaan oikeissa seuroissa, eikä esim. iltarukouksen aikana, vaikka Raamattu sanoo, että "Nainen peittäköön päänsä rukouksessa...")
Lisäys: Mix ne sit ei saa kattoon telkkarii, mutta saavat esiintyy siellä!?
Kuulepas nyt, telkkaria ei saa kattoon, ei seinälle eikä lattiaan tahi lattialle.
Olisi kyllä mukava tietää, miten lestadiolainen määrittelee television. Tällainen perusasia tuotti jo Viestintäviraston edeltäjille suunnattomia vaikeuksia.
-------------------
-Mummo, tule katsomaan televisiota!
-Kiitos, mutta minä näin sen jo.
Oon ihan samaa mieltä, että mitä enemmän Jumalaa tuntee, sitä vähemmän tuntee vetoa synteihin. Jumalan pyhyys ja kirkkaus on jotain niin mieletöntä. Oma elämäkin oikeastaan kuuluu Jumalalle, ja se on oma valinta. Ja kun kerran saa synnit anteeksi, ei ole mitään parempaa.
On hyvä jos tämän tajuaminen tulee rakkauden kokemisesta. Lapsuudessa opittu pakko, pelotteluineen, ei ole oikea vaikutin. Eihän Jumalakaan pakota.