Välillä olen toiveikas, mutta sitten taas törmää toivottomuuteen. Jos saisi nähdä enemmän, jutella ja saada yhteistä tekemistä. Vuoristorata ei ole kiva.
On vähän raskas olla nyt nainen
Anonyymi-ap
20513
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ei multa
😅👍
😆
🤭
Heh mä en avaudu tällä tavalla vaikka samaistunkin aloitukseen monilta osin
Sitä minäkin vähän ihmettelin 😁
Palstalla pilkutetaan tosi huonosti.
Tarkoitatko nyt, että olet nainen. Vai meinasitko kirjoittaa "On vähän raskas olla nyt, nainen"?
Tämän voi tosiaan ymmärtää kahdella tavalla😂
Jos vaan luovutetaan. Ollaan suosiolla vain kavereita. En mä halua, että sä olet onneton. Ja jos sä vaan vihjaatkin mulle, mä oon valmis lähtemään.
Mitän luovuteta, kun tänne asti kontattu eikä edes tavattu.
Mun polvet alkaa olla ruvilla tästä konttaamisesta.
Luovutetaan sitte
Ei Multa 😅
Ei luovuteta. Minä haluan että ollaan yhdessä onnellisia, me kaksi❤️❤️
Toivottavasti nähdään lähipäivinä😘
Vuoristorata elämä saa nyt loppua meiltä, yhdessä jatketaan ylämäkeen.
Naiselta 🌹
Jos tämä aloitus on mieheltä❤️❤️❤️❤️oot rakas❣️haluan olla sun nyt ja aina, yhdessä tulevaisuuteen katsoen🙏
Anna mulle vielä mahdollisuus🙏tiedän etten ole ollut aina fiksu ja sen olet nähnyt. Välillä vaan törmään itsekin toivottomuuteen meidän kanssa.
Naiselta 🌹
Mieheltä on naiselle, mutta näin
💓💓💓💓💓
No jo pelkästään elämä on yksi vuoristorata jos et tykkää siitä ni mitä on vaihtoehtoja
Kyllä mäkin nyt tunnen oloni aika toivottomaksi. Mut eletään nyt tässä hetkessä. Turha tässä tulevaa murehtia tai suunnitella.
Hyvä, jos osaat käsitellä noita vaikeita kokemuksia tuolla tavalla.
Mikä luo tuota toiveikas-toivoton vuoristorataa? Uusi suhde on aluksi kyllä melkoista menoa. Voimakkaita tunteita hyvässä ja pahassa. Omat tunteet, toisen tunteet, toisen tunteisiin liittyvät omat tunteet ja toisen ne tunteet, jotka liittyy omiin tunteisiin. Sitten on näissä kaikissa tunteissa sekä ne ns. hyvät ja huonot
Kaikki tunteet on oikeita ja ansaitsee tulla huomioiduksi. Itseä on helpottanut "vuoristoradassa" ajelussa se, että pysähdyn itse itsessäni omien tunteiden äärelle enkä yritä analysoida tai kontrolloida liikaa. Ja myös sen tunnistaminen, että iso osa ns. hankalista tuntemuksista liittyy hylätyksi tulemisen pelkoon ja epävarmuuksiin. Niissä hetkissähän on sietämätöntä olla. Näiden hetkien salliminen siten, ettei yritä toiseen liikaa ripustautua, ja virittäytyä passiiviseen odotukseen tms.
Juttelisin mielelläni muttet näytä sitä itse haluavan.
Tulisin lähemmäksi keinolla millä hyvänsä jos tietäisin että haluat sitä. En pure, mutta pussaisin.
Miehelle.
Saa kun laitat viestiä tai soitat.