Kehitys kehittyy...
Solar Foodsin tehdas tavoitteeseensa – tuottaa proteiinia kuin 300 lehmän maitotila
Tehdas 1:n bioreaktori tuottaa nykyisellä 160 tonnin kapasiteetillaan yhtä paljon proteiinia päivässä enemmän kuin 300 lehmän tila maitoproteiinia vuodessa.
Kapasiteetiltaan sata kertaa ykköstehdasta suurempi laitos on määrä pystyttää Lappeenrantaan.
Solein-proteiinia myydään Yhdysvaltoihin 17 euron kilohintaan, kun sen tuotantokustannus on noin 6,50 euroa kilolta. Solein korvaa maidon ja juuston valmistuksen sivutuotteena syntyvää heraproteiinia, jonka hinta on noussut 20 Yhdysvaltain dollariin kilolta.
Soleinin valmistuksessa ei tarvita eläimiä eikä peltopinta-alaa niiden ruokkimiseen. Tuotanto ei myöskään ole riippuvaista säästä tai ilmasto-oloista.
Runsasravinteinen raaka-aine voi korvata kasvi- ja eläinproteiineja kaikenlaisissa ruoissa ja juomissa.
Solar Foodsin tehdas tavoitteeseensa – tuottaa proteiinia kuin 300 lehmän maitotila
Tehdas 1:n bioreaktori tuottaa nykyisellä 160 tonnin kapasiteetillaan yhtä paljon proteiinia päivässä enemmän kuin 300 lehmän tila maitoproteiinia vuodessa.
Kapasiteetiltaan sata kertaa ykköstehdasta suurempi laitos on määrä pystyttää Lappeenrantaan.
Solein-proteiinia myydään Yhdysvaltoihin 17 euron kilohintaan, kun sen tuotantokustannus on noin 6,50 euroa kilolta. Solein korvaa maidon ja juuston valmistuksen sivutuotteena syntyvää heraproteiinia, jonka hinta on noussut 20 Yhdysvaltain dollariin kilolta.
Soleinin valmistuksessa ei tarvita eläimiä eikä peltopinta-alaa niiden ruokkimiseen. Tuotanto ei myöskään ole riippuvaista säästä tai ilmasto-oloista.
Runsasravinteinen raaka-aine voi korvata kasvi- ja eläinproteiineja kaikenlaisissa ruoissa ja juomissa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
...vuodessa .. on erhe.
vai tuottaa päivässä enemmän......tui tui....
Ei pärjää meijän lehmille.
metaanin tuottamisessa
"Solein-proteiinia myydään Yhdysvaltoihin 17 euron kilohintaan"
Paljonko sitä on myyty?
Siinäpä kädettömälle tehtävä.. selvitä itse :-)
Jos ei ole mitään valmistettu, ei ole mitään myytykään. Ja hintahan on ihan, mitä suostuvat maksamaan, JOS suostuvat ostamaan. Huuhaata koko homma edelleen. Taas yksi tuote, josta ollaan tekevinään jotain muuta kuin se on. Miksi ei alkuperäinen kelpaa, jos kerran niitä pyritään kuitenkin matkimaan? Jos tärkeintä on tuottaa jotenkin muista poikkeavasti, miksi myös se tuote ei ole muista poikkeava? Keltaisia patukoita? Jos tärkeintä on ravintoarvot ja raaka-aine eikä syömisen nautinto.
" mitä silmäni peräkammtin ikkunasta ei näe ja mihin kädelläni en voi koskea - sitä ei ole olemassakaan"
;-)
Liikevaihto 0 euroa.... sitä ei ole olemassakaan....
Noinko ajattelet? Sääli Sinua. Liehän siinä peräkammarissasi ovi?
Tuotanto on alkamassa mutta voi olla että pioneeriyrityksen kohtalo tulee olemaan sama kuin monella muullakin alalla.
Mutta alkanutta kehitystä se ei pysäytä...
Jos ei pysäytä, niin hidastaa vakavasti.
Ymmärtköhän nytkään mittasuhteita?
Solar Foods on vain yksi alan toimija, ympäri maailmaa kehitetään kiivaasti uudentyyppisiä ravinnon/ruoantuontannon ratkaisuja.
Uudistuva ruoantuotanto jakautuu teknologisiin, ekologisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin.
1. Bioteknologiset ratkaisut
Bioteknologiaa hyödynnetään parantamaan satoja, vähentämään ympäristövaikutuksia ja kehittämään uusia elintarvikkeita. Esimerkkejä:
Geenieditointi (CRISPR): kasvit, joilla on parempi kuivankestävyys tai ravinnepitoisuus (esim. CRISPR-riisi).
Solumaatalous: eläinsolujen kasvatus laboratoriossa ilman eläintä → viljelty liha, viljelty kala, viljelty maito.
Fermentointiteknologiat: mikrobit tuottavat proteiineja, rasvoja tai makuaineita (esim. Precision fermentation -menetelmällä valmistettu maitoproteiini Perfect Dayn tuotteissa).
2. Kiertotalouteen perustuvat ratkaisut
Tavoitteena on minimoida hävikki ja hyödyntää sivuvirrat.
Esimerkkejä: Ravinteiden kierrätys: lannoitteiden valmistus jätevesilietteestä tai biojätteestä.
Hyönteisrehut: esim. mustasotilaskärpäsen toukat eläinten ja kalan rehuksi.
Ruokahävikin hyödyntäminen: hävikkiraaka-aineista valmistetut tuotteet (esim. hävikkileipäoluet).
3. Uudet viljelymenetelmät ja -ympäristöt
Tavoitteena on kasvattaa ruokaa tehokkaammin, paikallisemmin ja resurssitehokkaammin. Esimerkkejä:
Vertikaaliviljely: kasvit kasvavat kerroksissa sisätiloissa LED-valaistuksen ja automaation avulla.
Hydroponinen ja aeroponinen viljely: kasvien kasvatus ilman maaperää ravinneliuoksessa tai sumussa.
Kaupunkiviljely: katto- ja seinäpuutarhat, konttifarmit.
Autonomiset viljelyrobotit: tarkka maatalous, dronet ja tekoäly sadonhallinnassa.
4. Kasvipohjaiset vaihtoehdot
Tavoitteena on korvata eläinperäisiä tuotteita kestävämmillä vaihtoehdoilla.
Esimerkkejä:
Kasvipohjaiset liha- ja maitotuotteet: soijasta, herneestä tai kaurasta valmistetut korvikkeet.
5. Digitaaliset ja tekoälyyn perustuvat ratkaisut
Digitalisaatio parantaa ruoantuotannon seurantaa, tehokkuutta ja kestävyyttä.
Esimerkkejä:
Älykkäät sensorit ja IoT: seuraavat kasvien kasvua, kosteutta ja ravinnepitoisuuksia.
Tekoäly sadon ennustamisessa ja optimoinnissa.
Blockchain-tekniikka: elintarvikeketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys.
Uudet proteiinilähteet: levät, sieni (mykoproteiini), palkokasvit ja hyönteiset.
Hybridituotteet: osittain kasvi- ja osittain soluperäisiä elintarvikkeita.
6. Ekologiset ja regeneratiiviset ratkaisut
Tavoitteena on palauttaa ekosysteemien hyvinvointi ja hiilensidontakyky.
Esimerkkejä:
Regeneratiivinen viljely: maaperän hiilen ja biodiversiteetin lisääminen.
Agroforestry (peltometsäviljely): puiden ja viljelykasvien yhdistäminen.
Hiilineutraali tai -negatiivinen ruoantuotanto: tilojen hiilensidontahankkeet.
Ei ymmärrä.