Maailmankaikkeuden synty oli äänetön

Solid Staten kannatus on laskenut, mutta teoriaa ei ole osoitettu vääräksi.
Staattisen kosmologian tutkimus etenee BB-kosmologian rinnalla. Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä.
https://arxiv.org/abs/2504.10510

Anonyymi kirjoitti:

Solid Staten kannatus on laskenut, mutta teoriaa ei ole osoitettu vääräksi.
Staattisen kosmologian tutkimus etenee BB-kosmologian rinnalla. Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä.
https://arxiv.org/abs/2504.10510

Lue lisää

https://arxiv.org/abs/2510.20705
Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12). Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

https://arxiv.org/abs/2510.20705
Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12). Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta.

Lue lisää

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista. Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan.

Mainitsemasi supernovien aikadiaatio puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

https://arxiv.org/pdf/0712.1155
Artikkeli käsittelee tyypin Ia supernovien värien ja valokäyrän muodon välistä yhteyttä sekä sitä, miten nämä vaikuttavat havaittuun punaisuuteen eli reddening-ilmiöön. Tutkijat analysoivat suuren joukon lähellä havaittuja supernovia ja havaitsivat, että supernovan valokäyrän muoto vaikuttaa sen väriin: nopeammin himmenevät supernovat ovat systemaattisesti punaisempia. Tämä ominaisuus säilyy jopa viikkoja valokäyrän maksimista.
Kun valokäyrän muodon vaikutus väriin otetaan huomioon, havaittu punaisuus noudattaa tunnettuja pölymallien lakeja, mutta poikkeaa odotetusta siinä, että punaisuuden voimakkuus on pienempi kuin tähtienvälisen pölyn perusteella ennustettaisiin. Tämä viittaa siihen, että osa punaisuudesta saattaa johtua muista tekijöistä kuin pölystä, kuten supernovan ympäristöstä tai sen sisäisistä ominaisuuksista.
Tutkimus korostaa, että nämä värimuutokset ja punaisuuden lähteet voivat vaikuttaa siihen, miten tarkasti supernovia voidaan käyttää kosmologisissa mittauksissa, erityisesti maailmankaikkeuden laajenemisen ja pimeän energian tutkimuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

"TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, "

Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi. Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

"TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, "

Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi. Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa.

Lue lisää

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Lue lisää

5. 'Korkeilla z:n arvoilla' on miten suuri z? Juuri on puhuttu siitä lähtökohdasta lähtien, että Ia:ta ei voi nähdä missään kaukana ylipäätään (korkein on z = 1.91), ja nämä kaikki muiden valojen havainnot ovat juuri sitä varten puheena, että Ia:t ovat liian näkymättömiä eli epäkirkkaita näkyäkseen kauas.

Pitkään kestävät GRB:t, joista tehdään samanlaisia kosmologisia standardikynttilöitä kuin Ia:t, ovat myös supernovia. Tämä on artikkeli ajoilta, joilloin niitä alettiin pitää tällaisena:
https://arxiv.org/abs/1407.2589
Niillä kirkkaus on jokin niiden signaalin keston funktio, joka on kaikille sama. Jos sanot että tässä on tehty jokin virhe, niin ei ole mahdollista, että GRB:istä voitaisiin tehdä dipolitutkimus. Vaan Santiagon, joka on käyttänyt tätä funktiota ja valinnut GRB:t (vain ne GRB:t, jotka hän näkee?), täytyy olla väärässä.

Huomaa myös tämä asia, että Santiagon artikkelin sivun 4 ylimmän kuvan mukaisesti tai vielä vanhemman GRB-tutkimuksen
https://academic.oup.com/mnrasl/article/391/1/L79/1127619
sivun L81 kuvien (joiden läpi on piirretty selkeä teoreettinen viiva) mukaisesti standardikynttilöiksi miellettyjen GRB:iden luminositeetti on suurempi, kun niiden kesto on pieni. Eli olit juuri kieltämässä uutta dipolia kaikin mahdollisin keinoin.

"Tutkimus korostaa, että nämä värimuutokset ja punaisuuden lähteet voivat vaikuttaa siihen, miten tarkasti supernovia voidaan käyttää kosmologisissa mittauksissa, erityisesti maailmankaikkeuden laajenemisen ja pimeän energian tutkimuksessa."

Minä korostan, että nämä värimuutokset ja käyrämuutokset, jotka lasketaan yhteen redshiftingin kanssa ja vähennetään 'dilataatiossa' kasvaneesta käyrästä, tulisi ottaa huomioon, jos tekee __TL:llään__ joskus aikadilataation selityksen. Eikä tehdä mitä tahansa __TL-selitystä__ sattuu.

"Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi."

Järkeä onkin nyt jaossa, eikä tarvitse korjata mitään?

"Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa."

Ennenkuin päätetään mitään, että havaitsija on esim liikkeessä, niin dipolin näkeminen sekalaisessa datassa on omanlaisensa määritelmä sille, mitä data ja kaikki vaihtelu datassa tarkoittaa, ja dipolin paikantaminen on lisäksi vaativan analysointialgoritmin tulos. Tuollainen reikä tiheydessä voisi näyttää lopputuloksessa siltä, että on dipoli, joka on vain huomattavasti pienempi amplitudi. Missä tiheän osan napa myös siirtyy vähän kauemmaksi esim. -45 astetta. Aina kun tiheys tai matemaattinen funktio on aidolla tai ns. fraktaalisella tavalla satunnainen, niin sillä on jokainen tiheyden ja alitiheyden kokoskaala, ja silloin myös jotkin toisilleen vastakkaiset kaksi napaa. Jollain amplitudilla, joka ei ole tasan nolla. Jos epähomogeeninen kosmologia yleistyy, niin pelkkiä dipoleita ei jahdattaisi materian jakaumasta (jonka olisi lakattu ajattelevan sisältävä pelkän kineettisen dipolin sitä ennen), vaan voit sitten vain tuijottaa suoraan taivaanpalloksi piirrettyyn dataan ja sen sekamelskaan.

Universumissa missä joku voisi poistaa ensin liikkeensä pois,ja näkisi eläneensä pienemmässä dipolissa verrattuna muihin satunnaisuuden skaaloihin, sanottaisiin, että dipoli on liian pieni ollakseen olemassa yhtä paljon kuin muut. Siitä seurausi teorioita sellaisesta aiheesta, että universumin tiheys ei osaa olla dipolinen jostain syystä. Mutta kyllä nykytilanteessakin tarvitaan sellainen analyysi, että saadakseen havaitsijan liikkeen, on arvioitava miten suuri on satunnainen dipolin esiintyminen. Epähomogeeninen kosmologia voisi mm. olla sellainen, joka esittäisi, että eri kokoskaalojen amplitudit voivat olla paljon toisistaan poikkeavampia, mutta kysymyksiä heräisi, että miten todennäköistä mikäkin tapaus on verrattuna muihin havaitsijoihin. Tämä vaatisi epähomogeenisten mallien tekemistä ja simulointeja useissa määrin.

Papereissa, joissa puhutaan dipolista ja CP:stä, dipoli tarkoittaa lisäksi sitä, että se on kuin pienimmän kertaluvun poikkeama tai ensimmäinen termi, joka kuvitellusti olisi datasta vahvimpana saatava todistettavin tulos, joka kertoisi universumin olevan epähomogeeninen. He eivät siis ole vielä varautuneet äskeiseen outoon tilanteeseen.

2

Anonyymi kirjoitti:

5. 'Korkeilla z:n arvoilla' on miten suuri z? Juuri on puhuttu siitä lähtökohdasta lähtien, että Ia:ta ei voi nähdä missään kaukana ylipäätään (korkein on z = 1.91), ja nämä kaikki muiden valojen havainnot ovat juuri sitä varten puheena, että Ia:t ovat liian näkymättömiä eli epäkirkkaita näkyäkseen kauas.

Pitkään kestävät GRB:t, joista tehdään samanlaisia kosmologisia standardikynttilöitä kuin Ia:t, ovat myös supernovia. Tämä on artikkeli ajoilta, joilloin niitä alettiin pitää tällaisena:
https://arxiv.org/abs/1407.2589
Niillä kirkkaus on jokin niiden signaalin keston funktio, joka on kaikille sama. Jos sanot että tässä on tehty jokin virhe, niin ei ole mahdollista, että GRB:istä voitaisiin tehdä dipolitutkimus. Vaan Santiagon, joka on käyttänyt tätä funktiota ja valinnut GRB:t (vain ne GRB:t, jotka hän näkee?), täytyy olla väärässä.

Huomaa myös tämä asia, että Santiagon artikkelin sivun 4 ylimmän kuvan mukaisesti tai vielä vanhemman GRB-tutkimuksen
https://academic.oup.com/mnrasl/article/391/1/L79/1127619
sivun L81 kuvien (joiden läpi on piirretty selkeä teoreettinen viiva) mukaisesti standardikynttilöiksi miellettyjen GRB:iden luminositeetti on suurempi, kun niiden kesto on pieni. Eli olit juuri kieltämässä uutta dipolia kaikin mahdollisin keinoin.

"Tutkimus korostaa, että nämä värimuutokset ja punaisuuden lähteet voivat vaikuttaa siihen, miten tarkasti supernovia voidaan käyttää kosmologisissa mittauksissa, erityisesti maailmankaikkeuden laajenemisen ja pimeän energian tutkimuksessa."

Minä korostan, että nämä värimuutokset ja käyrämuutokset, jotka lasketaan yhteen redshiftingin kanssa ja vähennetään 'dilataatiossa' kasvaneesta käyrästä, tulisi ottaa huomioon, jos tekee __TL:llään__ joskus aikadilataation selityksen. Eikä tehdä mitä tahansa __TL-selitystä__ sattuu.

"Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi."

Järkeä onkin nyt jaossa, eikä tarvitse korjata mitään?

"Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa."

Ennenkuin päätetään mitään, että havaitsija on esim liikkeessä, niin dipolin näkeminen sekalaisessa datassa on omanlaisensa määritelmä sille, mitä data ja kaikki vaihtelu datassa tarkoittaa, ja dipolin paikantaminen on lisäksi vaativan analysointialgoritmin tulos. Tuollainen reikä tiheydessä voisi näyttää lopputuloksessa siltä, että on dipoli, joka on vain huomattavasti pienempi amplitudi. Missä tiheän osan napa myös siirtyy vähän kauemmaksi esim. -45 astetta. Aina kun tiheys tai matemaattinen funktio on aidolla tai ns. fraktaalisella tavalla satunnainen, niin sillä on jokainen tiheyden ja alitiheyden kokoskaala, ja silloin myös jotkin toisilleen vastakkaiset kaksi napaa. Jollain amplitudilla, joka ei ole tasan nolla. Jos epähomogeeninen kosmologia yleistyy, niin pelkkiä dipoleita ei jahdattaisi materian jakaumasta (jonka olisi lakattu ajattelevan sisältävä pelkän kineettisen dipolin sitä ennen), vaan voit sitten vain tuijottaa suoraan taivaanpalloksi piirrettyyn dataan ja sen sekamelskaan.

Universumissa missä joku voisi poistaa ensin liikkeensä pois,ja näkisi eläneensä pienemmässä dipolissa verrattuna muihin satunnaisuuden skaaloihin, sanottaisiin, että dipoli on liian pieni ollakseen olemassa yhtä paljon kuin muut. Siitä seurausi teorioita sellaisesta aiheesta, että universumin tiheys ei osaa olla dipolinen jostain syystä. Mutta kyllä nykytilanteessakin tarvitaan sellainen analyysi, että saadakseen havaitsijan liikkeen, on arvioitava miten suuri on satunnainen dipolin esiintyminen. Epähomogeeninen kosmologia voisi mm. olla sellainen, joka esittäisi, että eri kokoskaalojen amplitudit voivat olla paljon toisistaan poikkeavampia, mutta kysymyksiä heräisi, että miten todennäköistä mikäkin tapaus on verrattuna muihin havaitsijoihin. Tämä vaatisi epähomogeenisten mallien tekemistä ja simulointeja useissa määrin.

Papereissa, joissa puhutaan dipolista ja CP:stä, dipoli tarkoittaa lisäksi sitä, että se on kuin pienimmän kertaluvun poikkeama tai ensimmäinen termi, joka kuvitellusti olisi datasta vahvimpana saatava todistettavin tulos, joka kertoisi universumin olevan epähomogeeninen. He eivät siis ole vielä varautuneet äskeiseen outoon tilanteeseen.

2

Lue lisää

Yllä olleisiin erilaisten nopeuksien dipoleihin olisin siis voinut myös kommentoida, että muut ovat lakanneet aikoja sitten edes tekemästä sitä, että materiadataan keksitään joku sitä vastaava nopeusarvo. Hieman muunlaiseen nopeuteen liittyviä asioita jää silti jäljelle, eikä pelkkä galaksien sijouttuminen ole koko ratkaisu. Muut kosmologiat joutuisivat toimimaan ainakin sen kanssa, että gravitaatio vetää asioita jostain johonkin, ja kaikki galaksien nopeustilat ovat monimutkaisempia, kun gravitaatiot eivät suuressa skaalassa kumoa toisiaan. Epähomogenisessa GR-kosmologiassa tulee myös tapahtumaan avaruuden laajenemisia eri tavalla eri paikoissa. Tai sitä on jo todella pitkään ehdotettu kaikkiin erilaisiin dipoleihin ratkaisuksi muutenkin, vaikka vain pientä epähomogeenisyyttä oli pidetty ikäänkuin yhden keskikokoisen skaalan ilmiönä.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Lue lisää

"4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia."

Kirkkaammat tyypin Ia supernovat ovat myös pitkäkestoisempia.
Suurempi määrä syntetisoitunutta rautaista nuklidia 56Ni tuottaa sekä kirkkaamman huipun että pidemmän ajan, jonka radioaktiivinen hajoaminen ylläpitää valoa. Lisäksi photon diffusion -aika ja lämpötilan kehitys vaikuttavat valokäyrän leveyteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Lue lisää

"2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa."

Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä.

Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen. Tämä värikäyttäytyminen ei selity pelkästään pölyn aiheuttamalla sammutuksella, vaan viittaa sisäsyntyisiin fysikaalisiin eroihin supernovien välillä.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä. Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

"2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa."

Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä.

Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen. Tämä värikäyttäytyminen ei selity pelkästään pölyn aiheuttamalla sammutuksella, vaan viittaa sisäsyntyisiin fysikaalisiin eroihin supernovien välillä.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä. Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä.

Lue lisää

Asialle löytyy ihan luonnollinen selitys tunnetusta SNIa mekanismista, ilman että tarvitsee olettaa mystistä avaruuden venymistä joka hidastaisi aikaa.

Valokäyrän muoto – erityisesti sen leveys – liittyy siihen, kuinka paljon radioaktiivista nikkeliä (Ni-56) syntyy räjähdyksessä ja miten se jakautuu supernovan aineessa. Laajemmat valokäyrät syntyvät, kun räjähdyksessä muodostuu enemmän Ni-56:ta, joka vapauttaa energiaa hitaammin ja ylläpitää supernovan kirkkautta pidempään. Tämä johtaa myös korkeampaan lämpötilaan ja sinisempään väriin. Kapeammat valokäyrät puolestaan viittaavat pienempään Ni-56-määrään ja nopeampaan jäähtymiseen, mikä näkyy punaisempana värinä.

Lisäksi supernovan fotosfäärin (valoa säteilevän kerroksen) ionisaatiotila ja opasiteetti (valon absorptio- ja sirontakyky) muuttuvat ajan myötä. Noin kolme–neljä viikkoa maksimikirkkauden jälkeen fotosfääri vetäytyy syvemmälle Ni-56-rikkaisiin kerroksiin, joilla on samankaltainen tiheysrakenne eri supernovissa. Tämä johtaa samankaltaiseen värikehitykseen riippumatta supernovan etäisyydestä, mutta valokäyrän muoto vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nämä muutokset tapahtuvat.

Toisin sanoen, valokäyrän muoto heijastaa supernovan sisäisiä fysikaalisia prosesseja – kuten radioaktiivisen aineen määrä, sekoittuminen ja ionisaatio – jotka vaikuttavat myös sen väriin. Tämä selittää, miksi kapeammat valokäyrät ovat punaisempia ja miksi kesto ja väri korreloivat keskenään ilman, että etäisyys olisi määräävä tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

"2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa."

Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä.

Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen. Tämä värikäyttäytyminen ei selity pelkästään pölyn aiheuttamalla sammutuksella, vaan viittaa sisäsyntyisiin fysikaalisiin eroihin supernovien välillä.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä. Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä.

Lue lisää

Tässä on vielä uudempi (2025) tutkimus:
https://arxiv.org/pdf/2504.05856

Tutkimuksessa käytetään Principal Component Analysis (PCA) -menetelmää SN Ia -valokäyrien analysointiin lähi-infrapuna-alueella (YJH-kaistat). PCA:n avulla tunnistetaan valokäyrien vaihtelun pääkomponentit, jotka korreloivat fysikaalisten ominaisuuksien, kuten radioaktiivisen nikkelin (Ni-56) määrän, sekoittumisen ja metallisuuden kanssa. Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon.

Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa. Tämä viittaa siihen, että supernovan kesto ja kirkkaus määräytyvät sisäisten fysikaalisten prosessien perusteella, ei ulkoisista kosmologisista tekijöistä kuten etäisyydestä tai universumin laajenemisesta.

Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia, se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin, jossa valokäyrän muoto ja väri määräytyvät supernovan sisäisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on vielä uudempi (2025) tutkimus:
https://arxiv.org/pdf/2504.05856

Tutkimuksessa käytetään Principal Component Analysis (PCA) -menetelmää SN Ia -valokäyrien analysointiin lähi-infrapuna-alueella (YJH-kaistat). PCA:n avulla tunnistetaan valokäyrien vaihtelun pääkomponentit, jotka korreloivat fysikaalisten ominaisuuksien, kuten radioaktiivisen nikkelin (Ni-56) määrän, sekoittumisen ja metallisuuden kanssa. Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon.

Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa. Tämä viittaa siihen, että supernovan kesto ja kirkkaus määräytyvät sisäisten fysikaalisten prosessien perusteella, ei ulkoisista kosmologisista tekijöistä kuten etäisyydestä tai universumin laajenemisesta.

Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia, se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin, jossa valokäyrän muoto ja väri määräytyvät supernovan sisäisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle.

Lue lisää

Sinä olet aivan liian ylikoulutettu tälle palstalle. On toki hyvä että olet täällä ,mutta voisit olla hyötynä oikealle tiedeyhteisölle.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä olleisiin erilaisten nopeuksien dipoleihin olisin siis voinut myös kommentoida, että muut ovat lakanneet aikoja sitten edes tekemästä sitä, että materiadataan keksitään joku sitä vastaava nopeusarvo. Hieman muunlaiseen nopeuteen liittyviä asioita jää silti jäljelle, eikä pelkkä galaksien sijouttuminen ole koko ratkaisu. Muut kosmologiat joutuisivat toimimaan ainakin sen kanssa, että gravitaatio vetää asioita jostain johonkin, ja kaikki galaksien nopeustilat ovat monimutkaisempia, kun gravitaatiot eivät suuressa skaalassa kumoa toisiaan. Epähomogenisessa GR-kosmologiassa tulee myös tapahtumaan avaruuden laajenemisia eri tavalla eri paikoissa. Tai sitä on jo todella pitkään ehdotettu kaikkiin erilaisiin dipoleihin ratkaisuksi muutenkin, vaikka vain pientä epähomogeenisyyttä oli pidetty ikäänkuin yhden keskikokoisen skaalan ilmiönä.

3

Lue lisää

Liike on edelleenkin paras selitys erisuuntaisille kosmisille dipoleille, varsinkin kun siihen yhdistetään muut havainnot kuten spiraaligalaksien preferoitu pyörimissuunta.

Viime vuosina on kertynyt havaintoja, jotka viittaavat siihen, että maailmankaikkeudessa saattaa olla globaali suuntautunut ominaisuus – mahdollisesti pyörimisliike – joka ilmenee useilla eri mittakaavoilla ja havaintomenetelmillä.

Yksi keskeisistä havainnoista liittyy kosmisiin dipoleihin. Kosmisen mikroaaltotaustan (CMB) dipoli on perinteisesti tulkittu Maapallon liikkeen aiheuttamaksi Doppler-siirtymäksi, mutta uudemmat tutkimukset ovat paljastaneet dipoleja myös muista lähteistä. Esimerkiksi CatWISE2020-katalogin yli miljoonan kvasaarin aineistossa havaittu dipoli osoittaa samaan suuntaan kuin CMB-dipoli, mutta sen amplitudi on yli kaksinkertainen. Tämä viittaa siihen, että kyseessä ei ole pelkästään kinematiikkaan liittyvä ilmiö, vaan mahdollisesti rakenteellinen ominaisuus universumissa. Myös gamma-ray burstien (GRB) havaintoaineistossa on tunnistettu dipoli, jonka suunta poikkeaa selvästi CMB-dipolista. Tämä suuntaero herättää kysymyksen siitä, onko eri kosmologisilla ilmiöillä oma tapansa reagoida mahdolliseen universumin pyörimisliikkeeseen.

Dipolien suuntaerot eri havaintoaineistoissa voivat viitata siihen, että universumissa on jokin globaali akseli, jonka vaikutus näkyy eri tavoin eri mittakaavoilla. Jos dipolit eivät ole linjassa keskenään, se voi tarkoittaa, että ne eivät johdu pelkästään havaitsijan liikkeestä, vaan että ne ovat intrinsisiä – syntyneet universumin geometriasta tai dynamiikasta. Pyörimisliike voisi selittää tämän: se tuottaisi anisotropisia vaikutuksia, jotka näkyisivät eri tavoin riippuen siitä, mitä kosmologista ilmiötä tarkastellaan.
Tätä ajatusta tukevat myös havainnot spiraaligalaksien pyörimissuunnasta. Lior Shamirin laajat analyysit, joissa on tutkittu satojatuhansia spiraaligalakseja, ovat osoittaneet, että galaksien pyörimissuunnat eivät jakaudu satunnaisesti. Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskoopin JADES-aineistossa havaittiin, että noin kaksi kolmasosaa galakseista pyörii myötäpäivään ja vain kolmasosa vastapäivään. Tämä asymmetria on tilastollisesti merkittävä, ja sen todennäköisyys syntyä sattumalta on alle yksi miljardista. Lisäksi havaittiin, että asymmetria kasvaa punasiirtymän myötä, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole paikallinen häiriö vaan kosmologisen mittakaavan ilmiö.
On erityisen kiinnostavaa pohtia, ovatko spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetria ja kosmiset dipolit suunnallisesti linjassa. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että galaksien pyörimissuuntien muodostama dipoliakseli korreloi CMB:n kylmän pisteen ja muiden dipolien kanssa. Tämä viittaa siihen, että kyseessä saattaa olla yhteinen kosmologinen akseli, joka vaikuttaa sekä galaksien muodostumiseen että havaittuihin dipoleihin.

Teoreettisesti universumin pyörimisliikettä on mallinnettu muun muassa Bianchi-tyypin anisotrooppisissa malleissa, joissa pyöriminen tuottaa CMB:hen dipoleja ja kvadrupoleja. Bianchi VIIh -malli on erityisen kiinnostava, sillä se tuottaa spiraalimaisia rakenteita, jotka voivat selittää joitain CMB:n havaittuja poikkeamia. Klassinen esimerkki pyörivästä universumista on Gödelin malli, jossa esiintyy aikasilmukoita, mutta se ei sovi havaintoihin. Uudemmissa hypoteeseissa, kuten mustan aukon kosmologiassa, on ehdotettu, että universumi syntyi pyörivän mustan aukon sisällä, ja sen pyöriminen siirtyi maailmankaikkeuden rakenteeseen.

Kaiken kaikkiaan universumin pyörimisliike tarjoaa mahdollisen selityksen havaittujen dipolien suuntaeroille ja spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetrialle. Vaikka toistaiseksi ei ole yksiselitteistä näyttöä pyörivästä universumista, useiden dipolien ja galaksien suuntautumisen korrelaatiot haastavat perinteisen käsityksen maailmankaikkeuden isotropiasta. Pyöriminen voisi olla avain ymmärtämään näitä suurimittakaavaisia rakenteita ja niiden vaikutuksia havaintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Liike on edelleenkin paras selitys erisuuntaisille kosmisille dipoleille, varsinkin kun siihen yhdistetään muut havainnot kuten spiraaligalaksien preferoitu pyörimissuunta.

Viime vuosina on kertynyt havaintoja, jotka viittaavat siihen, että maailmankaikkeudessa saattaa olla globaali suuntautunut ominaisuus – mahdollisesti pyörimisliike – joka ilmenee useilla eri mittakaavoilla ja havaintomenetelmillä.

Yksi keskeisistä havainnoista liittyy kosmisiin dipoleihin. Kosmisen mikroaaltotaustan (CMB) dipoli on perinteisesti tulkittu Maapallon liikkeen aiheuttamaksi Doppler-siirtymäksi, mutta uudemmat tutkimukset ovat paljastaneet dipoleja myös muista lähteistä. Esimerkiksi CatWISE2020-katalogin yli miljoonan kvasaarin aineistossa havaittu dipoli osoittaa samaan suuntaan kuin CMB-dipoli, mutta sen amplitudi on yli kaksinkertainen. Tämä viittaa siihen, että kyseessä ei ole pelkästään kinematiikkaan liittyvä ilmiö, vaan mahdollisesti rakenteellinen ominaisuus universumissa. Myös gamma-ray burstien (GRB) havaintoaineistossa on tunnistettu dipoli, jonka suunta poikkeaa selvästi CMB-dipolista. Tämä suuntaero herättää kysymyksen siitä, onko eri kosmologisilla ilmiöillä oma tapansa reagoida mahdolliseen universumin pyörimisliikkeeseen.

Dipolien suuntaerot eri havaintoaineistoissa voivat viitata siihen, että universumissa on jokin globaali akseli, jonka vaikutus näkyy eri tavoin eri mittakaavoilla. Jos dipolit eivät ole linjassa keskenään, se voi tarkoittaa, että ne eivät johdu pelkästään havaitsijan liikkeestä, vaan että ne ovat intrinsisiä – syntyneet universumin geometriasta tai dynamiikasta. Pyörimisliike voisi selittää tämän: se tuottaisi anisotropisia vaikutuksia, jotka näkyisivät eri tavoin riippuen siitä, mitä kosmologista ilmiötä tarkastellaan.
Tätä ajatusta tukevat myös havainnot spiraaligalaksien pyörimissuunnasta. Lior Shamirin laajat analyysit, joissa on tutkittu satojatuhansia spiraaligalakseja, ovat osoittaneet, että galaksien pyörimissuunnat eivät jakaudu satunnaisesti. Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskoopin JADES-aineistossa havaittiin, että noin kaksi kolmasosaa galakseista pyörii myötäpäivään ja vain kolmasosa vastapäivään. Tämä asymmetria on tilastollisesti merkittävä, ja sen todennäköisyys syntyä sattumalta on alle yksi miljardista. Lisäksi havaittiin, että asymmetria kasvaa punasiirtymän myötä, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole paikallinen häiriö vaan kosmologisen mittakaavan ilmiö.
On erityisen kiinnostavaa pohtia, ovatko spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetria ja kosmiset dipolit suunnallisesti linjassa. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että galaksien pyörimissuuntien muodostama dipoliakseli korreloi CMB:n kylmän pisteen ja muiden dipolien kanssa. Tämä viittaa siihen, että kyseessä saattaa olla yhteinen kosmologinen akseli, joka vaikuttaa sekä galaksien muodostumiseen että havaittuihin dipoleihin.

Teoreettisesti universumin pyörimisliikettä on mallinnettu muun muassa Bianchi-tyypin anisotrooppisissa malleissa, joissa pyöriminen tuottaa CMB:hen dipoleja ja kvadrupoleja. Bianchi VIIh -malli on erityisen kiinnostava, sillä se tuottaa spiraalimaisia rakenteita, jotka voivat selittää joitain CMB:n havaittuja poikkeamia. Klassinen esimerkki pyörivästä universumista on Gödelin malli, jossa esiintyy aikasilmukoita, mutta se ei sovi havaintoihin. Uudemmissa hypoteeseissa, kuten mustan aukon kosmologiassa, on ehdotettu, että universumi syntyi pyörivän mustan aukon sisällä, ja sen pyöriminen siirtyi maailmankaikkeuden rakenteeseen.

Kaiken kaikkiaan universumin pyörimisliike tarjoaa mahdollisen selityksen havaittujen dipolien suuntaeroille ja spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetrialle. Vaikka toistaiseksi ei ole yksiselitteistä näyttöä pyörivästä universumista, useiden dipolien ja galaksien suuntautumisen korrelaatiot haastavat perinteisen käsityksen maailmankaikkeuden isotropiasta. Pyöriminen voisi olla avain ymmärtämään näitä suurimittakaavaisia rakenteita ja niiden vaikutuksia havaintoihin.

Lue lisää

Vastakkainen vaihtoehto mustan aukon kosmologialle on Cristof Wetterichin slow freeze -teoria. Siinä aluksi syntyy iso ja harva kaasupilvi hitaasti sulamalla, joka tiivistyessään voi alkaa pyöriä.

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa universumi ei ala kuumasta ja tiiviistä singulariteetista, vaan se on ollut olemassa ikuisesti, alkaen äärimmäisen kylmästä ja laajasta tilasta, jossa hiukkasten massat kasvavat ajan myötä ja gravitaatiovakio heikkenee. Tämä malli korvaa perinteisen alkuräjähdyksen hitaalla, asteittaisella kehityksellä, jossa universumi "sulaa" vähitellen aktiiviseksi ja rakenteita muodostavaksi kokonaisuudeksi.

Kysymys siitä, voiko universumi alkaa pyöriä tässä mallissa, liittyy siihen, syntyykö makroskooppista kulmaimpulssia (eli pyörimistä) universumin varhaisessa vaiheessa samalla tavoin kuin galaksit alkavat pyöriä tiivistymisprosessin aikana. Wetterichin mallissa ei ole singulariteettia eikä räjähdystä, vaan universumi kehittyy hitaasti lähes staattisesta tilasta. Tämä tarkoittaa, että rakenteiden muodostuminen – kuten galaksien, klustereiden ja filamenttien synty – tapahtuu vähitellen, ja siihen liittyy gravitaatioepästabiilisuuksia, jotka voivat tuottaa vääntömomentteja ja siten kulmaimpulssia.

Vaikka Wetterich ei eksplisiittisesti käsittele universumin globaalia pyörimistä, hänen mallinsa sallii epäisotrooppisia rakenteita ja skalaarikentän (cosmonin) vaikutuksia, jotka voivat teoriassa johtaa suuntautuneisiin liikkeisiin. Koska universumi alkaa laajana ja kylmänä, siinä voi olla pientä epähomogeenisuutta tai epäsymmetriaa, jotka gravitaation vaikutuksesta voivat kasvaa ja tuottaa lokalisoitua pyörimistä – kuten galaksien spinit. On siis mahdollista, että universumi ei pyöri kokonaisuutena, mutta sen sisällä syntyy pyöriviä rakenteita, joiden kulmaimpulssi on peräisin varhaisista asymmetrioista.
Jos kuitenkin oletetaan, että alkuperäinen tila ei ollut täysin symmetrinen, ja että siinä oli pieniä vääntömomentteja tai anisotropioita, niin universumin globaali pyöriminen voisi periaatteessa syntyä myös Wetterichin mallissa – ei räjähdyksen seurauksena, vaan hitaan tiivistymisen ja massojen kasvun kautta. Tämä olisi analogista sille, miten galaksit alkavat pyöriä, kun ne tiivistyvät ja vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa.

Toistaiseksi Wetterichin julkaisuissa ei ole suoraa käsittelyä universumin pyörimisestä, mutta hänen mallinsa ei sulje pois tällaista mahdollisuutta. Se tarjoaa matemaattisesti joustavan kehyksen, jossa kulmaimpulssin synty voisi olla osa rakenteiden muodostumisen prosessia – erityisesti, jos alkuperäinen tila ei ollut täysin homogeeninen.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on vielä uudempi (2025) tutkimus:
https://arxiv.org/pdf/2504.05856

Tutkimuksessa käytetään Principal Component Analysis (PCA) -menetelmää SN Ia -valokäyrien analysointiin lähi-infrapuna-alueella (YJH-kaistat). PCA:n avulla tunnistetaan valokäyrien vaihtelun pääkomponentit, jotka korreloivat fysikaalisten ominaisuuksien, kuten radioaktiivisen nikkelin (Ni-56) määrän, sekoittumisen ja metallisuuden kanssa. Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon.

Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa. Tämä viittaa siihen, että supernovan kesto ja kirkkaus määräytyvät sisäisten fysikaalisten prosessien perusteella, ei ulkoisista kosmologisista tekijöistä kuten etäisyydestä tai universumin laajenemisesta.

Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia, se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin, jossa valokäyrän muoto ja väri määräytyvät supernovan sisäisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle.

Lue lisää

"Kirkkaammat tyypin Ia supernovat ovat myös pitkäkestoisempia.Suurempi määrä syntetisoitunutta rautaista nuklidia 56Ni tuottaa sekä kirkkaamman huipun että pidemmän ajan, jonka radioaktiivinen hajoaminen ylläpitää valoa. Lisäksi photon diffusion -aika ja lämpötilan kehitys vaikuttavat valokäyrän leveyteen."

Sen sijaan, että kirkkaus on vakio, minun tulisi sitten sanoa, että kirkkaus eli luminositeetti supernovan luona on jotain, joka saadaan aina tietää tarkalleen tutkimalla maahan tullutta signaalia. Mihin liittyy funktioiden ja lausekkeiden käyttö samoin kuin oli GRB-supernovien tapauksessa. Tämä viestini perustuu nyt siihen, että kirjoitan argumenttini siten, että se tosiasia, että jokaisen Ia:n oikea luminositeetti vcidaan tietää mm. sellaisten asioiden perusteella, joista sinä nyt huomauttelet minulle, tarkoittaa, että ei ole olemassa mahdollisuutta esiintyä mitään biasta. Jolloin on olemassa oikea fyysinen signaaleiden aikadilataatio kohteen ja havaitsijan välillä. Mitä et ole vielä alkanut selittämään vaihtoehtoisilla teorioilla, vaan ainoastaan vältellyt. Ainoa kritiikki voisi kohdistua siihen, että näitä luminositeetteja ei voida tietää, jolloin selitykset joita sinä esim. luettelet supernovien vanhastaan tunnetuista fysiikoista, ovat syypäitä siihen ettei esim. TL:ää tule.

Oikean luminositeetin tietäminen on se asia, mistä seuraa tarkka etäisyyden määritys, joka on riippumaton tulkinnoista. Saavuttaakseni äsken mainitsemani minun tulisi varsinkin saada aikaan selvennys siitä, että lause 'kaikki luminositeetit tiedetään' johtaa myös siihen, että 'kaikkien Ia-supernova-tapahtumien oikeat ajalliset kestot tiedetään niiden luona - vain katsomalla signaaleja maassa'. Tässä kuitenkin näyttää siltä, että seuraavaksi lähettämäsi viesti on jo tästä kanssani samaa mieltä.

Kerron ensin yhden toimimattoman esimerkin siitä, miten aikadilataation tarve voisi yksinkertaisimmillaan tulla itsestään selvästi näkyville. Jos approksimoi, että aine on pelkkää puhdasta radioaktiivista nikkeliä ja vertaa keskenään eri kokoisia harvakseen jakautuneita nikkelipilviä, niin saa tulokseksi, että enemmän nikkeliä on korkeampi luminositettikäyrä, ja mitkään käyrät eivät leikkaa. Tälläinen luminositettikäyrä olisi seuraus siitä, että jokainen nikkeli hajoaa samalla todennäköisyydellä, ja kun niitä on mikä tahansa määrä, niiden määrä putoaa puoleen tuosta määrässä sellaisessa ajassa kuin puoliintumisaika, joka on universaali vakio myös. Jos tähtitieteessä riittäisi tällainen mallinnus, niin huomaa nyt, että havaitsija näkee tällöin jokaisen valokäyrän olevan omasta mielestään joskus puoliintunut maksimiarvostaan ja voi ajatella, että se on tapahtumapaikalla ollut aina puoliintumisajan verran ja tästä saisi aika helposti aina yhden ja saman syyn alkaa etsiä aikadilataatioita.

Oikeassa etäisyyslaskennassa on paljon monimutkaisempaa tietoa, kun esim. nikkelin tuottama hajoamistuote on sekin radioaktiivinen, ja siinä käytetään myös aina filttereitä, jotka eivät näytä kokonaisluminositeettia. Siinä on kuitenkin lausekkeet, mistä lasketaan paikalla kulunut aika ja paikalla ollut luminositeetin maksimi. Jos aikaa ei voisi laskea, niin ei voisi oikeaa luminositeettiakaan ja kyseinen objekti ei olisi antanut tietoa etäisyydestään.

Tämä paperi näyttää kuvan eräänlaisesta ilmaisesta nikkelin varioinnista kaavassa (monimutkaisempi kuin itse puhumani, mutta ei sekään monimutkaisin ja käytetyin) sivulla 4 alempana.
https://arxiv.org/abs/1805.03712
Ylempänä on esimerkki siitä, että eräs toinen havaittava parametri voi kasvattaa luminositeettia, mutta sitten käyrät leikkaavat.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Kirkkaammat tyypin Ia supernovat ovat myös pitkäkestoisempia.Suurempi määrä syntetisoitunutta rautaista nuklidia 56Ni tuottaa sekä kirkkaamman huipun että pidemmän ajan, jonka radioaktiivinen hajoaminen ylläpitää valoa. Lisäksi photon diffusion -aika ja lämpötilan kehitys vaikuttavat valokäyrän leveyteen."

Sen sijaan, että kirkkaus on vakio, minun tulisi sitten sanoa, että kirkkaus eli luminositeetti supernovan luona on jotain, joka saadaan aina tietää tarkalleen tutkimalla maahan tullutta signaalia. Mihin liittyy funktioiden ja lausekkeiden käyttö samoin kuin oli GRB-supernovien tapauksessa. Tämä viestini perustuu nyt siihen, että kirjoitan argumenttini siten, että se tosiasia, että jokaisen Ia:n oikea luminositeetti vcidaan tietää mm. sellaisten asioiden perusteella, joista sinä nyt huomauttelet minulle, tarkoittaa, että ei ole olemassa mahdollisuutta esiintyä mitään biasta. Jolloin on olemassa oikea fyysinen signaaleiden aikadilataatio kohteen ja havaitsijan välillä. Mitä et ole vielä alkanut selittämään vaihtoehtoisilla teorioilla, vaan ainoastaan vältellyt. Ainoa kritiikki voisi kohdistua siihen, että näitä luminositeetteja ei voida tietää, jolloin selitykset joita sinä esim. luettelet supernovien vanhastaan tunnetuista fysiikoista, ovat syypäitä siihen ettei esim. TL:ää tule.

Oikean luminositeetin tietäminen on se asia, mistä seuraa tarkka etäisyyden määritys, joka on riippumaton tulkinnoista. Saavuttaakseni äsken mainitsemani minun tulisi varsinkin saada aikaan selvennys siitä, että lause 'kaikki luminositeetit tiedetään' johtaa myös siihen, että 'kaikkien Ia-supernova-tapahtumien oikeat ajalliset kestot tiedetään niiden luona - vain katsomalla signaaleja maassa'. Tässä kuitenkin näyttää siltä, että seuraavaksi lähettämäsi viesti on jo tästä kanssani samaa mieltä.

Kerron ensin yhden toimimattoman esimerkin siitä, miten aikadilataation tarve voisi yksinkertaisimmillaan tulla itsestään selvästi näkyville. Jos approksimoi, että aine on pelkkää puhdasta radioaktiivista nikkeliä ja vertaa keskenään eri kokoisia harvakseen jakautuneita nikkelipilviä, niin saa tulokseksi, että enemmän nikkeliä on korkeampi luminositettikäyrä, ja mitkään käyrät eivät leikkaa. Tälläinen luminositettikäyrä olisi seuraus siitä, että jokainen nikkeli hajoaa samalla todennäköisyydellä, ja kun niitä on mikä tahansa määrä, niiden määrä putoaa puoleen tuosta määrässä sellaisessa ajassa kuin puoliintumisaika, joka on universaali vakio myös. Jos tähtitieteessä riittäisi tällainen mallinnus, niin huomaa nyt, että havaitsija näkee tällöin jokaisen valokäyrän olevan omasta mielestään joskus puoliintunut maksimiarvostaan ja voi ajatella, että se on tapahtumapaikalla ollut aina puoliintumisajan verran ja tästä saisi aika helposti aina yhden ja saman syyn alkaa etsiä aikadilataatioita.

Oikeassa etäisyyslaskennassa on paljon monimutkaisempaa tietoa, kun esim. nikkelin tuottama hajoamistuote on sekin radioaktiivinen, ja siinä käytetään myös aina filttereitä, jotka eivät näytä kokonaisluminositeettia. Siinä on kuitenkin lausekkeet, mistä lasketaan paikalla kulunut aika ja paikalla ollut luminositeetin maksimi. Jos aikaa ei voisi laskea, niin ei voisi oikeaa luminositeettiakaan ja kyseinen objekti ei olisi antanut tietoa etäisyydestään.

Tämä paperi näyttää kuvan eräänlaisesta ilmaisesta nikkelin varioinnista kaavassa (monimutkaisempi kuin itse puhumani, mutta ei sekään monimutkaisin ja käytetyin) sivulla 4 alempana.
https://arxiv.org/abs/1805.03712
Ylempänä on esimerkki siitä, että eräs toinen havaittava parametri voi kasvattaa luminositeettia, mutta sitten käyrät leikkaavat.

1

Lue lisää

Meillä voi siis olla erilaisia Ia supernovia sen jälkeen, kun niiden maassa näkyvät signaalit on käsitelty teorialla nikkelistä ym.. Tämän seurauksena saadaan signaalin lähettäjän valokäyrä, jossa on esim. ominaisia lukuja, kuten kesto Dt ja maksimiluminositeetti L. Meillä voi olla mikä tahansa joukko supernovahavaintoja, joiden L ja Dt vaihtelee, eikä ole väliä esim. vaihtelevatko ne siten, että olisi tuollainen ejektoitumispoikkeama vai pelkkä Ni-poikkeama, koska teoriat voivat olla molempia varten. Jos meillä olisi kolme (kategoriaa) supernovaa, joille L_1 < L_2 < L_3, niin ei olisi mitään merkitystä, vaikka kävisi niin, että suurilla z-arvoilla näkyy pelkkiä L3 ja suurempia supernovia (z = 1), ja lähellä enimmäkseen L1 ja L2 supernovia (z = 0.1). Koska alla käydään läpi, että sekin tarkoittaa meidän näkevän mitä on aikadilataatio. Huomaa ettei L3 ole kadonnut läheltämme mihinkään, mikä haittaa sitä, että olisi näyttöä mullistavista teorioista, joissa L on z:n funktio ja samalla Dt. En sano, missä järjestyksessä Dt:t ovat, mutta aina, kun analysoija käyttää nikkeli-menetelmää, hänellä on ollut eri pituisia nähtyjä signaaleja Du ja niistä saatuja signaaleja Dt. Hänellä on näiden poikkeavuudet merkittynä muistiin kaikille, jotka haluavat teoretisoida valon matkustamisesta avaruuden halki. Kun hänellä on esim. pitkä Dt, niin hänen ei pidä verrata sitä kaikkiin muihin Dt:isiin luettelossa, vaan hänen pitää selittää, mitä on tapahtunut, että Dt nätiin alunperin Du:na joka sekin on pitkä Du-luettelossa.

Väitetään että aikadilataatio olisi sellainen kartta G_a joka kuvaa esim. signaalin (a) yhden sekunnin pituisen ajan suuremmaksi kuin sekunti ja josta tulee se ilmiö, että maassa nähdyssä signaalissa signaalin kesto Du = (G_a) (Dt). Eli tämä G_a on toistaiseksi vain osa sitä kokonaisprosessia, missä Du:sta ja muista havainnoista aloitettiin ja tehtiin nikkeliin nojaten alkuperäinen signaali. Kirjoitan osan tuosta prosessista siis toisessa järjestyksessä, ja huomaa, että G_a esiintyy aina alussa vain taulukkona eri havainnoille ja sille tehdään selitys, jos joku suostuu selittämään sen meille. Näissä havainnoissa on nähty, että teoriat voisivat uskottavasti väittää, että G_a riippuu vain etäisyydestä supernovaan eli z:sta. Eli ei ole olemassa jokaista supernovaa (a) varten omaa signaalifysiikkaansa vaan ainoastaan kartta Du = G (z, DT)

Tällöin kun z = 0.1 supernovia on kaksi erilaista, niillä molemmilla laskeataan samaa aikadilataatiota. Jos merkitään yhteen sekuntiin tullutta lisäaikaa sekunnin yksiköissä 1 sekunti + x, niin molemmille supernoville L_1 ja L_2 tämä luku saataisiin samana arvona, kun tehdään kartat
Du_1 = G (0.1, Dt_1)
Du_2 = G (0.1, Dt_2)
koska
1 sekunti + x = G(0.1, 1 sekunti)

Jos siis ollaan jossain kaukana, jossa on käytettävissä vain L_3 -havainto, niin mitään muuta havaintoa ei tarvitsisi olla todetakseen, mikä on eräs aikadilataatio, kun z = 1.

Et myöskään voisi suhtautua tähtitieteeseen loputtomasti siten, että siihen mitä olet nähnyt ei tarvitse keksiä mitään selitystä, koska voisit nähdä vielä jonkun muun asian, ennen kuin alat selittämään. Eli vaikka ihmettelet sitä asiaa, että miksi et ole nähnyt kuin L_3:n, niin ei teoriasi ole koskaan valmis, ennen kuin siinä on ennuste siitä, mitä tarkoittavat signaalien Du_3 ja Dt_3 kaikki erot.

Kartta G_a on asia, jota ilman L:n laskeminen ei voi lopulta enää z:n kasvaessa tapahtua havaitusta signaalista. Koska nikkeliteoriat eivät voi sisältää käyriä, jotka ovat jostain syystä hitaassa ajassa, mutta silti täysin identtisiä lähellä olevien supernovien kanssa. Tehdessäsi väitteitä eri L arvoista ajattelit jotenkin niin, että aikadilataatiossa olisi kyse siitä, että Dt on z:n funktio. Mutta se mitä tarkoitetaan, on että Du:n ja Dt:n erot ovat z-riippuvaisia. Sellaista dataa tai pikemminkin taulukkoa datan vieressä ei myöskään ole, missä Dt on z:n funktio. Tai tämä taulukko ei ole niin suurien eroavaisuuksien ja niin suuren matemaattisen koherenssin taulukko, kuin mistä puhutaan Du:n ja Dt:n erkanemisessa toisistaan verrattuna z:aan. Alla puhutaan myös siitä, että jos epäilet systeemiä, millä lasketaan Dt, ja yrittäisit tehdä väitteitä suoraan sitä, mitä Du:n z-riippuvuus on. Lyhyesti sanottuna et ole kuitenkaan vielä tehnyt teoriaa siitä, miten selitetään vaihtoehtoisella tavalla Du:n z-riippuvuus, vaan kaikki kommenttisi ovat väärän mittaluokan kommenteja, jotka perustuvat kaikki olemassaolevan nikkeli ym. -menetelmän tekemiin Dt:n eri arvojen vertailuun keskenään.

"Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä."

Tässä hyväksyt sen, että aika on osattu laskea oikein tapahtuman luona, ja kun se aika verrataan nähtyyn signaaliin, on selitettävä miksi aika muuttuu.

2

Anonyymi kirjoitti:

Meillä voi siis olla erilaisia Ia supernovia sen jälkeen, kun niiden maassa näkyvät signaalit on käsitelty teorialla nikkelistä ym.. Tämän seurauksena saadaan signaalin lähettäjän valokäyrä, jossa on esim. ominaisia lukuja, kuten kesto Dt ja maksimiluminositeetti L. Meillä voi olla mikä tahansa joukko supernovahavaintoja, joiden L ja Dt vaihtelee, eikä ole väliä esim. vaihtelevatko ne siten, että olisi tuollainen ejektoitumispoikkeama vai pelkkä Ni-poikkeama, koska teoriat voivat olla molempia varten. Jos meillä olisi kolme (kategoriaa) supernovaa, joille L_1 < L_2 < L_3, niin ei olisi mitään merkitystä, vaikka kävisi niin, että suurilla z-arvoilla näkyy pelkkiä L3 ja suurempia supernovia (z = 1), ja lähellä enimmäkseen L1 ja L2 supernovia (z = 0.1). Koska alla käydään läpi, että sekin tarkoittaa meidän näkevän mitä on aikadilataatio. Huomaa ettei L3 ole kadonnut läheltämme mihinkään, mikä haittaa sitä, että olisi näyttöä mullistavista teorioista, joissa L on z:n funktio ja samalla Dt. En sano, missä järjestyksessä Dt:t ovat, mutta aina, kun analysoija käyttää nikkeli-menetelmää, hänellä on ollut eri pituisia nähtyjä signaaleja Du ja niistä saatuja signaaleja Dt. Hänellä on näiden poikkeavuudet merkittynä muistiin kaikille, jotka haluavat teoretisoida valon matkustamisesta avaruuden halki. Kun hänellä on esim. pitkä Dt, niin hänen ei pidä verrata sitä kaikkiin muihin Dt:isiin luettelossa, vaan hänen pitää selittää, mitä on tapahtunut, että Dt nätiin alunperin Du:na joka sekin on pitkä Du-luettelossa.

Väitetään että aikadilataatio olisi sellainen kartta G_a joka kuvaa esim. signaalin (a) yhden sekunnin pituisen ajan suuremmaksi kuin sekunti ja josta tulee se ilmiö, että maassa nähdyssä signaalissa signaalin kesto Du = (G_a) (Dt). Eli tämä G_a on toistaiseksi vain osa sitä kokonaisprosessia, missä Du:sta ja muista havainnoista aloitettiin ja tehtiin nikkeliin nojaten alkuperäinen signaali. Kirjoitan osan tuosta prosessista siis toisessa järjestyksessä, ja huomaa, että G_a esiintyy aina alussa vain taulukkona eri havainnoille ja sille tehdään selitys, jos joku suostuu selittämään sen meille. Näissä havainnoissa on nähty, että teoriat voisivat uskottavasti väittää, että G_a riippuu vain etäisyydestä supernovaan eli z:sta. Eli ei ole olemassa jokaista supernovaa (a) varten omaa signaalifysiikkaansa vaan ainoastaan kartta Du = G (z, DT)

Tällöin kun z = 0.1 supernovia on kaksi erilaista, niillä molemmilla laskeataan samaa aikadilataatiota. Jos merkitään yhteen sekuntiin tullutta lisäaikaa sekunnin yksiköissä 1 sekunti x, niin molemmille supernoville L_1 ja L_2 tämä luku saataisiin samana arvona, kun tehdään kartat
Du_1 = G (0.1, Dt_1)
Du_2 = G (0.1, Dt_2)
koska
1 sekunti x = G(0.1, 1 sekunti)

Jos siis ollaan jossain kaukana, jossa on käytettävissä vain L_3 -havainto, niin mitään muuta havaintoa ei tarvitsisi olla todetakseen, mikä on eräs aikadilataatio, kun z = 1.

Et myöskään voisi suhtautua tähtitieteeseen loputtomasti siten, että siihen mitä olet nähnyt ei tarvitse keksiä mitään selitystä, koska voisit nähdä vielä jonkun muun asian, ennen kuin alat selittämään. Eli vaikka ihmettelet sitä asiaa, että miksi et ole nähnyt kuin L_3:n, niin ei teoriasi ole koskaan valmis, ennen kuin siinä on ennuste siitä, mitä tarkoittavat signaalien Du_3 ja Dt_3 kaikki erot.

Kartta G_a on asia, jota ilman L:n laskeminen ei voi lopulta enää z:n kasvaessa tapahtua havaitusta signaalista. Koska nikkeliteoriat eivät voi sisältää käyriä, jotka ovat jostain syystä hitaassa ajassa, mutta silti täysin identtisiä lähellä olevien supernovien kanssa. Tehdessäsi väitteitä eri L arvoista ajattelit jotenkin niin, että aikadilataatiossa olisi kyse siitä, että Dt on z:n funktio. Mutta se mitä tarkoitetaan, on että Du:n ja Dt:n erot ovat z-riippuvaisia. Sellaista dataa tai pikemminkin taulukkoa datan vieressä ei myöskään ole, missä Dt on z:n funktio. Tai tämä taulukko ei ole niin suurien eroavaisuuksien ja niin suuren matemaattisen koherenssin taulukko, kuin mistä puhutaan Du:n ja Dt:n erkanemisessa toisistaan verrattuna z:aan. Alla puhutaan myös siitä, että jos epäilet systeemiä, millä lasketaan Dt, ja yrittäisit tehdä väitteitä suoraan sitä, mitä Du:n z-riippuvuus on. Lyhyesti sanottuna et ole kuitenkaan vielä tehnyt teoriaa siitä, miten selitetään vaihtoehtoisella tavalla Du:n z-riippuvuus, vaan kaikki kommenttisi ovat väärän mittaluokan kommenteja, jotka perustuvat kaikki olemassaolevan nikkeli ym. -menetelmän tekemiin Dt:n eri arvojen vertailuun keskenään.

"Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä."

Tässä hyväksyt sen, että aika on osattu laskea oikein tapahtuman luona, ja kun se aika verrataan nähtyyn signaaliin, on selitettävä miksi aika muuttuu.

2

Lue lisää

"Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. "

Tämä ei liittynyt mitenkään meidän aiheeseemme. Nuo supernovien värit eivät ole punasiirtymän uusia värejä, vaan aitoja värejä tapahtuman lähellä nähtynä. Sillä mitä kirjoittaja sanoo, voi olla vähäinen vaikutus siihen, että tähtitieteen etäisyysmittaukset esim. tarkentuvat muutaman prosentin, mutta kellään ei olisi tuollaisesta vielä mitään aineksia uusiin kosmologian teorioihin.

Jotta esim. aikadilataatiota ei olisi olemassa ollenkaan, täytyisi jonkun väittää, että supernovien luonne eli tuo 'sisäinen luonne' muuttuu z:n funktiona. Ja juuri sen funktion verran, mikä tekee Du:n (*) eikä mitään muita aika-asioita. Tällöin ei kai pitäisi olla mitään syytä olla samalla väittämättä, että kaikki punasiirtymäkin muuttuu täysin sisäiseksi. Jolloin TL on yksi niistä typeristä teorioista, jotka eivät miettineet tätä vaihtoehtoa. Jos asioiden sisäiset luonteet muutuvat z:n funtiona, niin yhtenä mahdollisuutena olisi, että universumi on maapallokeskeinen eli muut havaitsijat eivät näkisi samanlaista riippuvuutta. Tähän päätyminen johtuisi siitä, että ei onnistuttaisi teoretisoimaan, että z riippuvuus on sama kuin riippuminen universumin iästä.

(*) Dt = Du tehdään sisäisesti, ja on Du jo kohteen luona.

"Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen."

Tämä liittyy esim. filtteröityyn valoon tai valojen erittelyihin, jossa punainen on tietty aallonpituus. Mikä sitten on suuremmin läsnä suurempana amplitudina kuin muut, kun puhutaan punaistumisesta. Signaalin värit on jo muutettu jo siksi väriksi, joka on kohteen luona ennen punasiirtymää. Punaistumisen mekanismi on se, että valo menee tomun läpi, ja pienet aallonpituudet kääntävät suuntaansa enemmän kuin suuret (oikeampi nimi on siis epäsinistyminen, koska valoa poistetaan). Tomun olemassaolo voidaan arvioida myös siitä, sumentuvatko kuvat. Eli punaistuminen tapahtuu tarkemmin sanottuna siellä, missä tomu on. Punasiirtymä ei ole tietty aallonpituus eikä kohtele eri aallonpituuksia eri tavalla, eikä se vähennä valon amplitudia, vaan tarkoittaa kaikkien aallonpituuksien kasvamista.

"Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä."

Turkimuksessa ei siis ole sanottu, että se mahdollistaa jotain ilman punasiirtymästä riippuvaa aikadilataatioilmiötä. Se on sinun päätelmäsi tutkimuksesta? Mutta mihin se päätelmä perustuu dialektisesti?

Jos tutkimus sanoisi minulle: 'valokäyrä voidaan mallintaa tarkasti', niin minä päättelisin siitä, että siitä tulee tarkemmat Dt:t ja G:t.Värin merkitys tässä ei ole kauhean ilmiselvä, mutta se liittyy siihen, kuinka Du-signaalia katsotaan yhden värin kautta. Silloin tutkimus ei tarkoittanut valokäyrän (t) olevan tarkka, vaan ainoastaan erään filtteröidyn valon paremman tulkitsemisen, jota filtteröitä valoa pitää käyttää. En ole varma ylipäänsä, että tuo alku on hyvä summaus artikkelista, joka sanoi minusta myös sen, että epäsinistymisen syytä ei tiedetä. Silloin tästä ei vielä välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä tarkentamaan mitään kauempana olevaa Ia:ta, joka ei jo kuulunut tähän otantaan.

"Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä."

Vaikka lähtökohta olisi alkaa tehdä teoriaa Dt=Du, niin lause missä sanotaan: 'Du voidaan selittää Du:n avulla', ei ole soveliasta. Kun puhutaan TL:stä, supernovalla ei ole kestoa eikä kehitystä, joka pitäisi selittää valokäyrällä, vaan nimenomaan päinvastoin.

"Asialle löytyy ihan luonnollinen selitys tunnetusta SNIa mekanismista"

Onko tämä kritiikkiä artikkelille, jonka kirjoitti Nobili ja Goobar?

"ilman että tarvitsee olettaa mystistä avaruuden venymistä joka hidastaisi aikaa."

FLRW-avaruus ei hidasta aikaa, vaan signaalia toisista paikoista.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. "

Tämä ei liittynyt mitenkään meidän aiheeseemme. Nuo supernovien värit eivät ole punasiirtymän uusia värejä, vaan aitoja värejä tapahtuman lähellä nähtynä. Sillä mitä kirjoittaja sanoo, voi olla vähäinen vaikutus siihen, että tähtitieteen etäisyysmittaukset esim. tarkentuvat muutaman prosentin, mutta kellään ei olisi tuollaisesta vielä mitään aineksia uusiin kosmologian teorioihin.

Jotta esim. aikadilataatiota ei olisi olemassa ollenkaan, täytyisi jonkun väittää, että supernovien luonne eli tuo 'sisäinen luonne' muuttuu z:n funktiona. Ja juuri sen funktion verran, mikä tekee Du:n (*) eikä mitään muita aika-asioita. Tällöin ei kai pitäisi olla mitään syytä olla samalla väittämättä, että kaikki punasiirtymäkin muuttuu täysin sisäiseksi. Jolloin TL on yksi niistä typeristä teorioista, jotka eivät miettineet tätä vaihtoehtoa. Jos asioiden sisäiset luonteet muutuvat z:n funtiona, niin yhtenä mahdollisuutena olisi, että universumi on maapallokeskeinen eli muut havaitsijat eivät näkisi samanlaista riippuvuutta. Tähän päätyminen johtuisi siitä, että ei onnistuttaisi teoretisoimaan, että z riippuvuus on sama kuin riippuminen universumin iästä.

(*) Dt = Du tehdään sisäisesti, ja on Du jo kohteen luona.

"Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen."

Tämä liittyy esim. filtteröityyn valoon tai valojen erittelyihin, jossa punainen on tietty aallonpituus. Mikä sitten on suuremmin läsnä suurempana amplitudina kuin muut, kun puhutaan punaistumisesta. Signaalin värit on jo muutettu jo siksi väriksi, joka on kohteen luona ennen punasiirtymää. Punaistumisen mekanismi on se, että valo menee tomun läpi, ja pienet aallonpituudet kääntävät suuntaansa enemmän kuin suuret (oikeampi nimi on siis epäsinistyminen, koska valoa poistetaan). Tomun olemassaolo voidaan arvioida myös siitä, sumentuvatko kuvat. Eli punaistuminen tapahtuu tarkemmin sanottuna siellä, missä tomu on. Punasiirtymä ei ole tietty aallonpituus eikä kohtele eri aallonpituuksia eri tavalla, eikä se vähennä valon amplitudia, vaan tarkoittaa kaikkien aallonpituuksien kasvamista.

"Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä."

Turkimuksessa ei siis ole sanottu, että se mahdollistaa jotain ilman punasiirtymästä riippuvaa aikadilataatioilmiötä. Se on sinun päätelmäsi tutkimuksesta? Mutta mihin se päätelmä perustuu dialektisesti?

Jos tutkimus sanoisi minulle: 'valokäyrä voidaan mallintaa tarkasti', niin minä päättelisin siitä, että siitä tulee tarkemmat Dt:t ja G:t.Värin merkitys tässä ei ole kauhean ilmiselvä, mutta se liittyy siihen, kuinka Du-signaalia katsotaan yhden värin kautta. Silloin tutkimus ei tarkoittanut valokäyrän (t) olevan tarkka, vaan ainoastaan erään filtteröidyn valon paremman tulkitsemisen, jota filtteröitä valoa pitää käyttää. En ole varma ylipäänsä, että tuo alku on hyvä summaus artikkelista, joka sanoi minusta myös sen, että epäsinistymisen syytä ei tiedetä. Silloin tästä ei vielä välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä tarkentamaan mitään kauempana olevaa Ia:ta, joka ei jo kuulunut tähän otantaan.

"Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä."

Vaikka lähtökohta olisi alkaa tehdä teoriaa Dt=Du, niin lause missä sanotaan: 'Du voidaan selittää Du:n avulla', ei ole soveliasta. Kun puhutaan TL:stä, supernovalla ei ole kestoa eikä kehitystä, joka pitäisi selittää valokäyrällä, vaan nimenomaan päinvastoin.

"Asialle löytyy ihan luonnollinen selitys tunnetusta SNIa mekanismista"

Onko tämä kritiikkiä artikkelille, jonka kirjoitti Nobili ja Goobar?

"ilman että tarvitsee olettaa mystistä avaruuden venymistä joka hidastaisi aikaa."

FLRW-avaruus ei hidasta aikaa, vaan signaalia toisista paikoista.

3

Lue lisää

"Valokäyrän muoto – erityisesti sen leveys – liittyy siihen, kuinka paljon radioaktiivista nikkeliä (Ni-56) syntyy räjähdyksessä ja miten se jakautuu supernovan aineessa."

Sellaisia käyriä kuin oli esim. ylempänä artikkelissa ei voida nähdä (tänne asti) missään itsestään esiintyvinä, vaan jokainen nähty ns. u-käyrä muuttuu z:n mukaan. Missään ns. 'tunnetussa supernovamekanismissa', joka ei koske signaalin siirtämistä paikasta toiseen, vaan ainoastaan säteilevää nikkeliä, ei ole edes muuttujaa nimeltä z. Aina kun analysoi käyrän saa tulokseksi jonkun käyrän jolla olisi jokin noista L:istä, mutta, jos aika jäisi jotenkin huomiotta, niin olisi tuotettu tietyn L:n käyrä esim. etäisyydellä z=1, mutta se on ´leveämoi kuin saman L:n käyrä samalle määrälle nikkeliä etäisyydellä z=0.01. Sama nikkelin määrä näkyy analyysistä suoraan.

Jos supernovamallit olisivat olleet sellaisia, että niistä tulee itsestään ns. aikadilataatio, niin joku olisi alussa jo huomannut, että ne eivät voi olla oikeita malleja, jos vain GR voi aiheuttaa aikadilataation, eli jokainen supernovan käyttö olisi aina tehnyt vääränlaisen t - valokäyrän GR:n mielestä. Jos olet esim. sitä mieltä, että kaukana olevat supernovat ovat joitan suuria L arvoiltaan, niin kertoisit varmaan, että miksi jokin L arvo niistä on käytetty jo eikä ajateltu, että käyrästä tehtiin kahteen kertaan leveä? Tai sitten kertoisit, että mitkä kaikki merkityt L:t on merkitty vääränkokoisina, ja että eikö se ole mielestäsi sitä, että menetelmän käyttö joskus epäonnistuu. Sellainen jonka mielestä se antoi yhdenkin väärän luvun, voisi käydä sen itse kerran läpi ja sanoa, minkä luvun itse saa. (Siksi että tajuasisi lopulta tarvitsevansa jonkun oman menetelmänsä, jotta perusväitteistä ikinä tulisi oikeita väitteitä).

"Laajemmat valokäyrät syntyvät, kun räjähdyksessä muodostuu enemmän Ni-56:ta, joka vapauttaa energiaa hitaammin"

Lisäämällä nikkeliä energia ei vapaudu hitaammin missään merkityksessä tai millään suhteellisuuden tajulla. Vapautuksen hidastamiseksi aineen eteen pitäisi laittaa jotain ainetta lisää, mutta supernovassa näkyvät nikkelit on jo syljetty suurimmaksi osaksi ulos. Näkymätöntä nikkeliä voi olla vaikka kuinka paljon siellä minne tähti tms. muodostuu, mutta sillä ei ole paljon mitään tekemistä käyrien kanssa.

"Noin kolme–neljä viikkoa maksimikirkkauden jälkeen fotosfääri vetäytyy syvemmälle"

Aikadilataatio vaikuttaa kaikkiin hetkiin ja aikoihin kaikkien hetkien välillä. Tätä data myös tukee. Uuden teorian ei kannata jäädä odottamaan mitään supernovan hetkeä ennen kuin se alkaa selittämään, mistä dilaatio siis johtuu.

"Toisin sanoen, valokäyrän muoto heijastaa supernovan sisäisiä fysikaalisia prosesseja – kuten radioaktiivisen aineen määrä, sekoittuminen ja ionisaatio – jotka vaikuttavat myös sen väriin. Tämä selittää, miksi kapeammat valokäyrät ovat punaisempia"

Joku siis teki jo valmiiksi sen ylimääräisen epäsinistymisen (en tosin ollut itse täysin selvillä, että ovatko nuo prosessit aivan verrattavissa tomun läpi kulkeneeseen valoon, joten en välttämättä kuvaile tapahtumaa enää oikein)? Tuliko siitä mitään uutta kosmologista tietoa?

"miksi kesto ja väri korreloivat keskenään ilman, että etäisyys olisi määräävä tekijä."

Jos et saa etäisyyttä mihinkään määrääväksi tekijäksi, niin olet epäonnistunut selittämään kaiken datan u-käyristä. Lisäksi huomauttasin, että kyllä pitää paikkansa, että on ihmisiä, jotka etsivät etäisyyden mukaan sisäisesti muutuvia Ia - supernovia. Tämä liittyy siihen, miten metallisuus kasvaa universumin iän myötä. Metallisuus on tässä tietysti kausaatio, ja z pelkkä korrelaatio.

"Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon."

Sait ehkä mainittua sen, miten kokonaisluminositeetista käytetään analyysissä vain tiettyä väriä. Tuossakaan artikkelissa ei missään puhuta mistään GR-dilataation poisjättämisestä.

"Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa."

Nämä ovat olemassa näillä nimillä vasta sitten, kun punasiirtymä on siirretty takaisin alkuperäiseen.

The last step of this process is to normalize the light curves
by the brightness at the time of B-band peak. This prevents the
global scale from dominating the sample variance and allows
the PCA decomposition to focus on other light-curve features
instead. Additionally, this removes the dependence on distance,

Tässä lauseessa riippuvuus etäisyydestä ei kuitenkaan viittaa punasiirtymään, vaan luminositeetin 1/r^2 rippuvuuteen. Punasiirtymä katosi luvussa 4, eli kun puhutaan K-korrektioista. Näissä tarvitaan spektridataa, mutta se värifiltteröinti , jota toin esiin, ja joka johtaa tuntemaan L.n ja nikkelin ym. ei viittaa tähän (itseasiassa tässä lausesssa käytetään juuri filtteri-filttereitä, kun on katsottu vain B-kanavaa).

4

Anonyymi kirjoitti:

"Valokäyrän muoto – erityisesti sen leveys – liittyy siihen, kuinka paljon radioaktiivista nikkeliä (Ni-56) syntyy räjähdyksessä ja miten se jakautuu supernovan aineessa."

Sellaisia käyriä kuin oli esim. ylempänä artikkelissa ei voida nähdä (tänne asti) missään itsestään esiintyvinä, vaan jokainen nähty ns. u-käyrä muuttuu z:n mukaan. Missään ns. 'tunnetussa supernovamekanismissa', joka ei koske signaalin siirtämistä paikasta toiseen, vaan ainoastaan säteilevää nikkeliä, ei ole edes muuttujaa nimeltä z. Aina kun analysoi käyrän saa tulokseksi jonkun käyrän jolla olisi jokin noista L:istä, mutta, jos aika jäisi jotenkin huomiotta, niin olisi tuotettu tietyn L:n käyrä esim. etäisyydellä z=1, mutta se on ´leveämoi kuin saman L:n käyrä samalle määrälle nikkeliä etäisyydellä z=0.01. Sama nikkelin määrä näkyy analyysistä suoraan.

Jos supernovamallit olisivat olleet sellaisia, että niistä tulee itsestään ns. aikadilataatio, niin joku olisi alussa jo huomannut, että ne eivät voi olla oikeita malleja, jos vain GR voi aiheuttaa aikadilataation, eli jokainen supernovan käyttö olisi aina tehnyt vääränlaisen t - valokäyrän GR:n mielestä. Jos olet esim. sitä mieltä, että kaukana olevat supernovat ovat joitan suuria L arvoiltaan, niin kertoisit varmaan, että miksi jokin L arvo niistä on käytetty jo eikä ajateltu, että käyrästä tehtiin kahteen kertaan leveä? Tai sitten kertoisit, että mitkä kaikki merkityt L:t on merkitty vääränkokoisina, ja että eikö se ole mielestäsi sitä, että menetelmän käyttö joskus epäonnistuu. Sellainen jonka mielestä se antoi yhdenkin väärän luvun, voisi käydä sen itse kerran läpi ja sanoa, minkä luvun itse saa. (Siksi että tajuasisi lopulta tarvitsevansa jonkun oman menetelmänsä, jotta perusväitteistä ikinä tulisi oikeita väitteitä).

"Laajemmat valokäyrät syntyvät, kun räjähdyksessä muodostuu enemmän Ni-56:ta, joka vapauttaa energiaa hitaammin"

Lisäämällä nikkeliä energia ei vapaudu hitaammin missään merkityksessä tai millään suhteellisuuden tajulla. Vapautuksen hidastamiseksi aineen eteen pitäisi laittaa jotain ainetta lisää, mutta supernovassa näkyvät nikkelit on jo syljetty suurimmaksi osaksi ulos. Näkymätöntä nikkeliä voi olla vaikka kuinka paljon siellä minne tähti tms. muodostuu, mutta sillä ei ole paljon mitään tekemistä käyrien kanssa.

"Noin kolme–neljä viikkoa maksimikirkkauden jälkeen fotosfääri vetäytyy syvemmälle"

Aikadilataatio vaikuttaa kaikkiin hetkiin ja aikoihin kaikkien hetkien välillä. Tätä data myös tukee. Uuden teorian ei kannata jäädä odottamaan mitään supernovan hetkeä ennen kuin se alkaa selittämään, mistä dilaatio siis johtuu.

"Toisin sanoen, valokäyrän muoto heijastaa supernovan sisäisiä fysikaalisia prosesseja – kuten radioaktiivisen aineen määrä, sekoittuminen ja ionisaatio – jotka vaikuttavat myös sen väriin. Tämä selittää, miksi kapeammat valokäyrät ovat punaisempia"

Joku siis teki jo valmiiksi sen ylimääräisen epäsinistymisen (en tosin ollut itse täysin selvillä, että ovatko nuo prosessit aivan verrattavissa tomun läpi kulkeneeseen valoon, joten en välttämättä kuvaile tapahtumaa enää oikein)? Tuliko siitä mitään uutta kosmologista tietoa?

"miksi kesto ja väri korreloivat keskenään ilman, että etäisyys olisi määräävä tekijä."

Jos et saa etäisyyttä mihinkään määrääväksi tekijäksi, niin olet epäonnistunut selittämään kaiken datan u-käyristä. Lisäksi huomauttasin, että kyllä pitää paikkansa, että on ihmisiä, jotka etsivät etäisyyden mukaan sisäisesti muutuvia Ia - supernovia. Tämä liittyy siihen, miten metallisuus kasvaa universumin iän myötä. Metallisuus on tässä tietysti kausaatio, ja z pelkkä korrelaatio.

"Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon."

Sait ehkä mainittua sen, miten kokonaisluminositeetista käytetään analyysissä vain tiettyä väriä. Tuossakaan artikkelissa ei missään puhuta mistään GR-dilataation poisjättämisestä.

"Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa."

Nämä ovat olemassa näillä nimillä vasta sitten, kun punasiirtymä on siirretty takaisin alkuperäiseen.

The last step of this process is to normalize the light curves
by the brightness at the time of B-band peak. This prevents the
global scale from dominating the sample variance and allows
the PCA decomposition to focus on other light-curve features
instead. Additionally, this removes the dependence on distance,

Tässä lauseessa riippuvuus etäisyydestä ei kuitenkaan viittaa punasiirtymään, vaan luminositeetin 1/r^2 rippuvuuteen. Punasiirtymä katosi luvussa 4, eli kun puhutaan K-korrektioista. Näissä tarvitaan spektridataa, mutta se värifiltteröinti , jota toin esiin, ja joka johtaa tuntemaan L.n ja nikkelin ym. ei viittaa tähän (itseasiassa tässä lausesssa käytetään juuri filtteri-filttereitä, kun on katsottu vain B-kanavaa).

4

Lue lisää

Toivottavasti et muuten ollut näissä värikommenteissa missään kohtaa sanomassa, että edes punasiirtymää ei tapahdu. Silloin esim. TL olisi punasiirtänyt kaikkien tähtien valon, mutta jättänyt supernovat siirtämättä?

"Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia"

Väitän, että tutkimuksessa kiistetään eksplisiittisesti, että sitä ei voi käyttää edes implisiittisiin argumentteihin siitä aiheesta, onko olemassa aikadilataatiota. Tosin en näe missään mainittavan sitäkään, että u-käyrä olisi käsitelty siten, että z-riippuvuus poistetaan uskomalla, että dilataatio on (eikä johdu sisäisistä syistä, mutta mikä ei suoraan tarkoita että otettaisiin kantaa GR:ään tai TL:ään, jos jälkimmäinen kuvitteellisesti osaisi tehdä dilataation supernovan ulkopuolella). Artikkeli ei kuitenkaan luettele menetelmiä välttämättä yhtä paljon kuin se luettelee algoritmien ja ohjelmien nimiä. Monet ohjelmat sisältävät aikadilataation ominaisuutenaan jo.

"se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin"

EI pidä paikkaansa, koska dilataatio-dataa ei ole kerätty ja arvioitu, ja sitten verratu johonkin selitykseen joka dilatoisi jotain. Jos teksti ei nimenomaan sano, että sen valokäyrän vaihtelu on vaihtelua z:ssa, niin silloin ei voi olla kyseessä dilataation korvaava malli (tämä on myös yksi helppo peruteluni edelliselle kappaleelle, jos joku vielä sen tarvitsi, mutta yleisestikin viittasin sillä siihen, että oikein luettuna tutkimus sisältää vain tutkimukseen kuuluvia väitteitä eikä generoi mitään siihen kuulumatonta).

https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään.

"Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle."

Lähestymistapa, missä käytetään valmisohjelmia neutraloimaan etäisyyden vaikutus eikä koskaan edes mietitä, missä käytetyt supernovat sijaitsevat, tai mihin sijainnin aiheuttamaan funktioon pitäisi verrata omaa selitystä (ja joka pitäisi saada lukuina pöytään, että se olisi olemassa), kertoo että tutkijat uskovat kaiken, mitä muut sanovat etäisyyden vaikutuksista heidän päivätyössään.

5

Anonyymi kirjoitti:

Toivottavasti et muuten ollut näissä värikommenteissa missään kohtaa sanomassa, että edes punasiirtymää ei tapahdu. Silloin esim. TL olisi punasiirtänyt kaikkien tähtien valon, mutta jättänyt supernovat siirtämättä?

"Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia"

Väitän, että tutkimuksessa kiistetään eksplisiittisesti, että sitä ei voi käyttää edes implisiittisiin argumentteihin siitä aiheesta, onko olemassa aikadilataatiota. Tosin en näe missään mainittavan sitäkään, että u-käyrä olisi käsitelty siten, että z-riippuvuus poistetaan uskomalla, että dilataatio on (eikä johdu sisäisistä syistä, mutta mikä ei suoraan tarkoita että otettaisiin kantaa GR:ään tai TL:ään, jos jälkimmäinen kuvitteellisesti osaisi tehdä dilataation supernovan ulkopuolella). Artikkeli ei kuitenkaan luettele menetelmiä välttämättä yhtä paljon kuin se luettelee algoritmien ja ohjelmien nimiä. Monet ohjelmat sisältävät aikadilataation ominaisuutenaan jo.

"se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin"

EI pidä paikkaansa, koska dilataatio-dataa ei ole kerätty ja arvioitu, ja sitten verratu johonkin selitykseen joka dilatoisi jotain. Jos teksti ei nimenomaan sano, että sen valokäyrän vaihtelu on vaihtelua z:ssa, niin silloin ei voi olla kyseessä dilataation korvaava malli (tämä on myös yksi helppo peruteluni edelliselle kappaleelle, jos joku vielä sen tarvitsi, mutta yleisestikin viittasin sillä siihen, että oikein luettuna tutkimus sisältää vain tutkimukseen kuuluvia väitteitä eikä generoi mitään siihen kuulumatonta).

https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään.

"Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle."

Lähestymistapa, missä käytetään valmisohjelmia neutraloimaan etäisyyden vaikutus eikä koskaan edes mietitä, missä käytetyt supernovat sijaitsevat, tai mihin sijainnin aiheuttamaan funktioon pitäisi verrata omaa selitystä (ja joka pitäisi saada lukuina pöytään, että se olisi olemassa), kertoo että tutkijat uskovat kaiken, mitä muut sanovat etäisyyden vaikutuksista heidän päivätyössään.

5

Lue lisää

"https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään."

Tutkijat luottavat DES-dataan: "If faint supernovae are under-represented at high redshifts one might expect a slight bias toward a higher inferred time dilation at high-z. Thankfully, the DES data are well-sampled to such high z that Malmquist bias has minimal impact on our results."

Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn.

On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi.

Anonyymi kirjoitti:

"https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään."

Tutkijat luottavat DES-dataan: "If faint supernovae are under-represented at high redshifts one might expect a slight bias toward a higher inferred time dilation at high-z. Thankfully, the DES data are well-sampled to such high z that Malmquist bias has minimal impact on our results."

Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn.

On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi.

Lue lisää

Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1+z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä.

Vastaavasti CCC+TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 + z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä.

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene. Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1 z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä.

Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä.

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene. Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla.

Lue lisää

"Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn."

Tutkimus ei korjaa mitään dataa. Ainakaan muualla kuin niissä kohdissa, missä se sanoo, että he ottavat käyttöön vähemmän supernovia, kuin mitä DES:iin kuuluu. DES on raakaa dataa, jonka havaitsija näkee, ja SALT3 on viittaus joukkoon nikkelitietoisia analysointeja, mitä sille tehdään, jotta esim. saisi tutkittua supernovia niiden itsensä luona ja jotta näkisi kaiken. Tutkijat sanovat pikemminkin, että DES on heistä riippumaatomista syistä se datajoukko, joka ei ole altis Malmquist-biakselle tämän biaksen perusmääritelmän mukaan, koska DES:issä on tarpeeksi kaikkia luminositeettejä, miten kauas asti tahansa.

Huomaa myös, että mikään tuossa tutkimuksessa sanottu ei tarkoita, että muut menetelmät tutkia Ia-aikadilataatioita olisivat alttiita Malmquistille. Tämä paperi oli siitä erikoinen, että se yrittää välttää supernovateorioita, kuten nikkeliä. Tällöin sillä ei ole mitään käsitystä, mikä on oikea supernova (paitsi että samanlaiset käyrät ovat). Jos käytetään käsitystä siitä, millainen on oikea supernova, niin Malmquistia ei ole johtuen sellaisista syistä, mitä kirjoitin viimeksi sivulla 1-2. Paperissa on viitteitä aiemmin tehtyihin dilataatiotutkimuksiin, jotka olivat sellaisia.

Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, ja mihin siinä vaikuttaa se, että otetaan supernovia joltain etäisyydeltä, mutta niillä (varsinkin muussa kuin DES:issä) olisi eri verran luminositettien edustusta. Samalla kun paperin mukaan on niin, että 'sisäisistä syistä' aiheutuu käyrien kestojen Dt vaihtelua. Tästä voisi ymmärtää myös sen, että tässä ainakin kerrotaan (s. 3367), että sen vaihtelun määrä on 20 %. Jos z = 1, niin GR-aikadilataatio on 100 %, joten tämä puhe biaksesta ei vaikuta kuin siihen, miten tarkkana aikadilataation havaittua määrää voi pitää, ja että onko se jo täsmälleen tuollaneni 100 % arvo tuossa z:ssa.

"On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi."

Väität että tutkimus otti efektiivisesti yhden havaitun supernovan käyrän, ja siirsi sen ei-dilatoituneeksi? MInkä jälkeen se päätti jostain syystä, että he siirtävät sen takaisin? Olisiko vertailuperuste ja tuloksen saamisen peruste silloin, että he saavat takaisin alkuperäisen havainnon eivätkä poikkea siitä?

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tutkijat ottivat yhden supernovan. He ottivat siitä eri kanavien tietoa, mutta ei sellaista, mikä liittyy supernoviin tai SALT:iin, ja käyttivät tätä tietoa valitsemaan joukoittain muita supernovia, jotka ovat sen jonkinlaisia vastaavia pareja. Näistä muodostuneet havaintopisteet ovat ns. referenssi-käyrä, mutta jokaisella toisella supernovalla on oma z:nsa, joka muistetaan. Ensimmäistä supernovan dataa ei tämän jälkeen ole enää, joten sitä ei koskaan dilataatiovenytetä. Muiden supernovien piirtämisessä samaan koordinaatistoon käytetään SALT-menetelmiä (tai valmiita sellaisia). SALT ei ole asia, missä on pakko ottaa kaikkea käyttöön ja tehdä aikadilataatio.

"We use these fits only to estimate the peak flux of each
supernova and the associated time of peak flux (given by the B-band
maximum time in the observer frame) so that we can normalize the
light curves in brightness and in time relative to the peak brightness.
We otherwise discard the SALT supernova information."

SALT:ista on saatu käyrän huippu ja yksi ajan hetki t_peak. Aikadilataatio on venytyskerroin, joka olisi aikaväleille t - t_peak. Näitä niin sanotun referenssi-käyrään päätyviä aikavälejä ei ole otettu mistään käyrästä, joka olisi kokonaan SALT:in jälkeinen, vaan alkuperäisiä toisia supernovia siirretään kohtaan, missä eräs filtteröity kanava ja sen joihinkin nikkelimalleihin liittyvä tieto näyttää olevan huipun sen käyrässä. Tarkoitus on että toiset supernovakäyrät ovat levällään aluksi ja vain niiden huiput ovat samassa kohtaa. Mistään kanavasta tms. ei ole poistettu aikadilataatiota tähän mennessä.

Tuon jälkeen toiset supernovat ovat kuin yhtä luminositeettia ja ne alkavat kuin samalla hetkellä. Tai näin voisi kuvitella niiden valintaperusteen ja tämän SALT-normalisoinin mukaan, vaikka edelleen pisteet ovat missä sattuu. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, että kun näille toisille supernoville tekee kutakin z:aa vastaavan venytyksen ( 1 + z ) ^ b, niin ovatko ne vielä enemmän toistensa näköisiä supernovia kuin ilman sitä.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn."

Tutkimus ei korjaa mitään dataa. Ainakaan muualla kuin niissä kohdissa, missä se sanoo, että he ottavat käyttöön vähemmän supernovia, kuin mitä DES:iin kuuluu. DES on raakaa dataa, jonka havaitsija näkee, ja SALT3 on viittaus joukkoon nikkelitietoisia analysointeja, mitä sille tehdään, jotta esim. saisi tutkittua supernovia niiden itsensä luona ja jotta näkisi kaiken. Tutkijat sanovat pikemminkin, että DES on heistä riippumaatomista syistä se datajoukko, joka ei ole altis Malmquist-biakselle tämän biaksen perusmääritelmän mukaan, koska DES:issä on tarpeeksi kaikkia luminositeettejä, miten kauas asti tahansa.

Huomaa myös, että mikään tuossa tutkimuksessa sanottu ei tarkoita, että muut menetelmät tutkia Ia-aikadilataatioita olisivat alttiita Malmquistille. Tämä paperi oli siitä erikoinen, että se yrittää välttää supernovateorioita, kuten nikkeliä. Tällöin sillä ei ole mitään käsitystä, mikä on oikea supernova (paitsi että samanlaiset käyrät ovat). Jos käytetään käsitystä siitä, millainen on oikea supernova, niin Malmquistia ei ole johtuen sellaisista syistä, mitä kirjoitin viimeksi sivulla 1-2. Paperissa on viitteitä aiemmin tehtyihin dilataatiotutkimuksiin, jotka olivat sellaisia.

Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, ja mihin siinä vaikuttaa se, että otetaan supernovia joltain etäisyydeltä, mutta niillä (varsinkin muussa kuin DES:issä) olisi eri verran luminositettien edustusta. Samalla kun paperin mukaan on niin, että 'sisäisistä syistä' aiheutuu käyrien kestojen Dt vaihtelua. Tästä voisi ymmärtää myös sen, että tässä ainakin kerrotaan (s. 3367), että sen vaihtelun määrä on 20 %. Jos z = 1, niin GR-aikadilataatio on 100 %, joten tämä puhe biaksesta ei vaikuta kuin siihen, miten tarkkana aikadilataation havaittua määrää voi pitää, ja että onko se jo täsmälleen tuollaneni 100 % arvo tuossa z:ssa.

"On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi."

Väität että tutkimus otti efektiivisesti yhden havaitun supernovan käyrän, ja siirsi sen ei-dilatoituneeksi? MInkä jälkeen se päätti jostain syystä, että he siirtävät sen takaisin? Olisiko vertailuperuste ja tuloksen saamisen peruste silloin, että he saavat takaisin alkuperäisen havainnon eivätkä poikkea siitä?

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tutkijat ottivat yhden supernovan. He ottivat siitä eri kanavien tietoa, mutta ei sellaista, mikä liittyy supernoviin tai SALT:iin, ja käyttivät tätä tietoa valitsemaan joukoittain muita supernovia, jotka ovat sen jonkinlaisia vastaavia pareja. Näistä muodostuneet havaintopisteet ovat ns. referenssi-käyrä, mutta jokaisella toisella supernovalla on oma z:nsa, joka muistetaan. Ensimmäistä supernovan dataa ei tämän jälkeen ole enää, joten sitä ei koskaan dilataatiovenytetä. Muiden supernovien piirtämisessä samaan koordinaatistoon käytetään SALT-menetelmiä (tai valmiita sellaisia). SALT ei ole asia, missä on pakko ottaa kaikkea käyttöön ja tehdä aikadilataatio.

"We use these fits only to estimate the peak flux of each
supernova and the associated time of peak flux (given by the B-band
maximum time in the observer frame) so that we can normalize the
light curves in brightness and in time relative to the peak brightness.
We otherwise discard the SALT supernova information."

SALT:ista on saatu käyrän huippu ja yksi ajan hetki t_peak. Aikadilataatio on venytyskerroin, joka olisi aikaväleille t - t_peak. Näitä niin sanotun referenssi-käyrään päätyviä aikavälejä ei ole otettu mistään käyrästä, joka olisi kokonaan SALT:in jälkeinen, vaan alkuperäisiä toisia supernovia siirretään kohtaan, missä eräs filtteröity kanava ja sen joihinkin nikkelimalleihin liittyvä tieto näyttää olevan huipun sen käyrässä. Tarkoitus on että toiset supernovakäyrät ovat levällään aluksi ja vain niiden huiput ovat samassa kohtaa. Mistään kanavasta tms. ei ole poistettu aikadilataatiota tähän mennessä.

Tuon jälkeen toiset supernovat ovat kuin yhtä luminositeettia ja ne alkavat kuin samalla hetkellä. Tai näin voisi kuvitella niiden valintaperusteen ja tämän SALT-normalisoinin mukaan, vaikka edelleen pisteet ovat missä sattuu. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, että kun näille toisille supernoville tekee kutakin z:aa vastaavan venytyksen ( 1 z ) ^ b, niin ovatko ne vielä enemmän toistensa näköisiä supernovia kuin ilman sitä.

1

Lue lisää

Tämä yksi venytys oli paperin ensimmäinen menetelmä, jossa he mielestään löysivät päätuloksen. Toisesta he sanovat itse, että siinä voi ajatella sen olevan kehäpäätelmä, että valmis vastaus b=1 on valittu ennenkuin he tekevät jotain vielä oudompaa, mistä he kuitenkin saavat b:n tarkkuusmittauksen.

Periaatteessa paperissa sanotaan ehkä väärin, että heillä olisi Malmquist-ongelma, jolta he välttyivät muka vain korkeilla z:illa. Jos on olemassa signaalin keston vaihtelua, ja osa tästä vaihtelusta olisi jo tunnettu liittyvän siihen, että korkean luminositeetin supernovat painottavat pidempää kestoa, silloin tämän jättäminen huomioimatta, kuten paperi teki, tarkoittaa, että kaikki kirkkaammat käytetyt supernovat, johtavat pidempään signaaliin laitettuna muiden joukkoon. Koska paperin menetelmässä jokainen lähellä oleva kirkas supernova voi olla se mikä antaa enemmän signaalin kestoa verrattuna tiettyyn supernovien dilaation keskiarvoon. Mietin vielä itse voiko tämä kuitenkaan johtaa korkeampaan aikadilataation näkemiseen kuin 1 + z. Kysymys on ensin se, että mikä kaikki on tehnyt jonkin sellaisen signaalien keskiarvon ja miksi. EI ole mitään syytä, että se keskiarvo muodostuisi kaikista kirkkauksista, mutta vain alle z < 0.1 supernovista. Tai vieläpä jostain syystä siten ettei kirkkaita oteta keskiarvoon. Paperin menetelmässä uskoisin, että ainoa keskiarvon määritelmä mitä he saisivat aikaan (kun he ovat tekemättä sellaiseksi mitään kunnolla), on se missä on heidän kaikkien ottamiensa supernovien joukko, joka muussa tapauksessa voisi olla vaikka kuinka paljon painotettu enemmän kirkkaisiin, kuin mitä on olemassa oikeassa avaruudessa. Tällöin he eivät pystyisi mittaamaan dilataatiota väärin. Koska se signaalin pituus, mitä kohti pisteitä yritetään sovittaa, on kuin keskimääräinen signaali, ja se on tämän selvittelyn nojalla vain vähän pidempi nyt. Kun jokaista pistejoukkoa tiivistetään omalla z:llaan kirkkaat jäävät aina vähän erilleen muista ja liikatiivistys vie väärään suuntaan toisia. Kuten kuvasta 5. näkyy, niin menetelmässä isommalla luvulla jakaminen ei ole niin justiinsa, koska käyrät tiivistyvät. Mieti kuitenkin vielä sitä, että eri kirkkaudet jakautuivat työssä vähän omiin ryhmiinsä, koska kaikkia z-arvoja ei voitu laittaa yhteen referenssiin, vaan ainoastaan lähellä olevia. Tuloksen pitäisi siloin olla sitä parempi, mitä kauemmas ja Malmquistimmin katsoo, kun siellä on jäljellä vain kirkkaita. Korkeintaan kyseessä pitäisi siis olla anti-Malmquist-ongelma.

Tämä että samat luminositeetit laitetaan omaan kategoriaansa, on samanlaista mitä tapahtuisi, jos supernovateoria otettaisiin käyttöön, ja arvioitaisiin mitä kaikkia signaalipituuksia on odotettavissa sisäisesti ja mitkä yhtä sisäiset tulisi laittaa samaan referenssi-joukkoon ja sitten dilatoida. Sellainen ei muuta mitään tulosta, vaan vähentää pisteiden hajontaa ympäriinsä ja kasvattaa b:n arvon tarkkuutta. Tämä on ainoa määritelmä ns. kirkkaiden supernovien ylivallan korjaamiselle omin teoin, ja olet kuvitellut sellaisesta aivan vääriä.

...

Jos ratkaisusi asioihin olisi vihdoin se, että supernova itsestään tekee z-pohjaisen aikadilataation mihin tahansa %:iin asti, niin silloin ongelma ei ole, että SALT tekee jollekin valmiin aikadilataation, vaan ongelma on se, että muu yhteisö tai SALT ei tunnista sellaisia kohteita, joissa supernovan on mahdollista olla kaksi kertaa pitkäkestoisempi. Toisin sanottuna tutkimuksessa tarvittuja oletuksia olivat vain ne, että supernovat tunnetaan siinä mielessä, että jos havainto signaalit ovat ominaisuuksiltaan samat, niin ne ovat myös samasta kohteesta. Tässä olisi vielä vähän enemmän tarvetta sille ajattelulle, että miten paljon tätä varten on tehty malleja ja teorioita, vaikka niitä ei ns. käytetä. Samaan aikaan tutkimus sanoi, että se voi jättää esim. kokonaan tietämättä sellaiset mallit, jotka liittyisivät juuri 20 %:n vaihtelun mallintamiseen. Jos nämä olisivat mallinnettu, ja jos data ja analysointi taipuisi juuri niiden kanssa toimimiseen, niin samanlainen tutkimus voisi sanoa, että sillä on sama menetelmä mutta vielä tarkempana. Sinulla taisi olla sellainen logiikka jossain kohtaa, että jos jokin 20 %-malli olisi ollut käytössä, niin et olisi maininnut mistään kehäpäätelmästä heille mitään, vaikka oikeasti se ei muuttaisi mitään?

"Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1+z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä."

Mitä itse tarkoitat Malmquistin korjaamisella ja luuletko, että se voisi olla käyrälle tehtävä operaatio? Ilman tällaista tässä lukee nyt siis, että havaintoaineisto on 1+z -aineistoa ja siihen pitää sopia.

2

Anonyymi kirjoitti:

Tämä yksi venytys oli paperin ensimmäinen menetelmä, jossa he mielestään löysivät päätuloksen. Toisesta he sanovat itse, että siinä voi ajatella sen olevan kehäpäätelmä, että valmis vastaus b=1 on valittu ennenkuin he tekevät jotain vielä oudompaa, mistä he kuitenkin saavat b:n tarkkuusmittauksen.

Periaatteessa paperissa sanotaan ehkä väärin, että heillä olisi Malmquist-ongelma, jolta he välttyivät muka vain korkeilla z:illa. Jos on olemassa signaalin keston vaihtelua, ja osa tästä vaihtelusta olisi jo tunnettu liittyvän siihen, että korkean luminositeetin supernovat painottavat pidempää kestoa, silloin tämän jättäminen huomioimatta, kuten paperi teki, tarkoittaa, että kaikki kirkkaammat käytetyt supernovat, johtavat pidempään signaaliin laitettuna muiden joukkoon. Koska paperin menetelmässä jokainen lähellä oleva kirkas supernova voi olla se mikä antaa enemmän signaalin kestoa verrattuna tiettyyn supernovien dilaation keskiarvoon. Mietin vielä itse voiko tämä kuitenkaan johtaa korkeampaan aikadilataation näkemiseen kuin 1 z. Kysymys on ensin se, että mikä kaikki on tehnyt jonkin sellaisen signaalien keskiarvon ja miksi. EI ole mitään syytä, että se keskiarvo muodostuisi kaikista kirkkauksista, mutta vain alle z < 0.1 supernovista. Tai vieläpä jostain syystä siten ettei kirkkaita oteta keskiarvoon. Paperin menetelmässä uskoisin, että ainoa keskiarvon määritelmä mitä he saisivat aikaan (kun he ovat tekemättä sellaiseksi mitään kunnolla), on se missä on heidän kaikkien ottamiensa supernovien joukko, joka muussa tapauksessa voisi olla vaikka kuinka paljon painotettu enemmän kirkkaisiin, kuin mitä on olemassa oikeassa avaruudessa. Tällöin he eivät pystyisi mittaamaan dilataatiota väärin. Koska se signaalin pituus, mitä kohti pisteitä yritetään sovittaa, on kuin keskimääräinen signaali, ja se on tämän selvittelyn nojalla vain vähän pidempi nyt. Kun jokaista pistejoukkoa tiivistetään omalla z:llaan kirkkaat jäävät aina vähän erilleen muista ja liikatiivistys vie väärään suuntaan toisia. Kuten kuvasta 5. näkyy, niin menetelmässä isommalla luvulla jakaminen ei ole niin justiinsa, koska käyrät tiivistyvät. Mieti kuitenkin vielä sitä, että eri kirkkaudet jakautuivat työssä vähän omiin ryhmiinsä, koska kaikkia z-arvoja ei voitu laittaa yhteen referenssiin, vaan ainoastaan lähellä olevia. Tuloksen pitäisi siloin olla sitä parempi, mitä kauemmas ja Malmquistimmin katsoo, kun siellä on jäljellä vain kirkkaita. Korkeintaan kyseessä pitäisi siis olla anti-Malmquist-ongelma.

Tämä että samat luminositeetit laitetaan omaan kategoriaansa, on samanlaista mitä tapahtuisi, jos supernovateoria otettaisiin käyttöön, ja arvioitaisiin mitä kaikkia signaalipituuksia on odotettavissa sisäisesti ja mitkä yhtä sisäiset tulisi laittaa samaan referenssi-joukkoon ja sitten dilatoida. Sellainen ei muuta mitään tulosta, vaan vähentää pisteiden hajontaa ympäriinsä ja kasvattaa b:n arvon tarkkuutta. Tämä on ainoa määritelmä ns. kirkkaiden supernovien ylivallan korjaamiselle omin teoin, ja olet kuvitellut sellaisesta aivan vääriä.

...

Jos ratkaisusi asioihin olisi vihdoin se, että supernova itsestään tekee z-pohjaisen aikadilataation mihin tahansa %:iin asti, niin silloin ongelma ei ole, että SALT tekee jollekin valmiin aikadilataation, vaan ongelma on se, että muu yhteisö tai SALT ei tunnista sellaisia kohteita, joissa supernovan on mahdollista olla kaksi kertaa pitkäkestoisempi. Toisin sanottuna tutkimuksessa tarvittuja oletuksia olivat vain ne, että supernovat tunnetaan siinä mielessä, että jos havainto signaalit ovat ominaisuuksiltaan samat, niin ne ovat myös samasta kohteesta. Tässä olisi vielä vähän enemmän tarvetta sille ajattelulle, että miten paljon tätä varten on tehty malleja ja teorioita, vaikka niitä ei ns. käytetä. Samaan aikaan tutkimus sanoi, että se voi jättää esim. kokonaan tietämättä sellaiset mallit, jotka liittyisivät juuri 20 %:n vaihtelun mallintamiseen. Jos nämä olisivat mallinnettu, ja jos data ja analysointi taipuisi juuri niiden kanssa toimimiseen, niin samanlainen tutkimus voisi sanoa, että sillä on sama menetelmä mutta vielä tarkempana. Sinulla taisi olla sellainen logiikka jossain kohtaa, että jos jokin 20 %-malli olisi ollut käytössä, niin et olisi maininnut mistään kehäpäätelmästä heille mitään, vaikka oikeasti se ei muuttaisi mitään?

"Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1 z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä."

Mitä itse tarkoitat Malmquistin korjaamisella ja luuletko, että se voisi olla käyrälle tehtävä operaatio? Ilman tällaista tässä lukee nyt siis, että havaintoaineisto on 1 z -aineistoa ja siihen pitää sopia.

2

Lue lisää

"Vastaavasti CCC+TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 + z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1+ z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 + z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1+z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z + 2 ) / ( z + 2 )
S * (1+ z/2) = 1 + z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 + z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 + z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 + z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 + z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1 z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z 2 ) / ( z 2 )
S * (1 z/2) = 1 z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Lue lisää

Korjaus kohtaan:
"Mieti kuitenkin vielä sitä, että eri kirkkaudet jakautuivat työssä vähän omiin ryhmiinsä, koska kaikkia z-arvoja ei voitu laittaa yhteen referenssiin, vaan ainoastaan lähellä olevia."

Oikeastaan eri zetoista valittiin ikäänkuin harmonioissa, jolloin kaikissa paperin referensseissä oli erilaisia z-skaaloja.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn."

Tutkimus ei korjaa mitään dataa. Ainakaan muualla kuin niissä kohdissa, missä se sanoo, että he ottavat käyttöön vähemmän supernovia, kuin mitä DES:iin kuuluu. DES on raakaa dataa, jonka havaitsija näkee, ja SALT3 on viittaus joukkoon nikkelitietoisia analysointeja, mitä sille tehdään, jotta esim. saisi tutkittua supernovia niiden itsensä luona ja jotta näkisi kaiken. Tutkijat sanovat pikemminkin, että DES on heistä riippumaatomista syistä se datajoukko, joka ei ole altis Malmquist-biakselle tämän biaksen perusmääritelmän mukaan, koska DES:issä on tarpeeksi kaikkia luminositeettejä, miten kauas asti tahansa.

Huomaa myös, että mikään tuossa tutkimuksessa sanottu ei tarkoita, että muut menetelmät tutkia Ia-aikadilataatioita olisivat alttiita Malmquistille. Tämä paperi oli siitä erikoinen, että se yrittää välttää supernovateorioita, kuten nikkeliä. Tällöin sillä ei ole mitään käsitystä, mikä on oikea supernova (paitsi että samanlaiset käyrät ovat). Jos käytetään käsitystä siitä, millainen on oikea supernova, niin Malmquistia ei ole johtuen sellaisista syistä, mitä kirjoitin viimeksi sivulla 1-2. Paperissa on viitteitä aiemmin tehtyihin dilataatiotutkimuksiin, jotka olivat sellaisia.

Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, ja mihin siinä vaikuttaa se, että otetaan supernovia joltain etäisyydeltä, mutta niillä (varsinkin muussa kuin DES:issä) olisi eri verran luminositettien edustusta. Samalla kun paperin mukaan on niin, että 'sisäisistä syistä' aiheutuu käyrien kestojen Dt vaihtelua. Tästä voisi ymmärtää myös sen, että tässä ainakin kerrotaan (s. 3367), että sen vaihtelun määrä on 20 %. Jos z = 1, niin GR-aikadilataatio on 100 %, joten tämä puhe biaksesta ei vaikuta kuin siihen, miten tarkkana aikadilataation havaittua määrää voi pitää, ja että onko se jo täsmälleen tuollaneni 100 % arvo tuossa z:ssa.

"On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi."

Väität että tutkimus otti efektiivisesti yhden havaitun supernovan käyrän, ja siirsi sen ei-dilatoituneeksi? MInkä jälkeen se päätti jostain syystä, että he siirtävät sen takaisin? Olisiko vertailuperuste ja tuloksen saamisen peruste silloin, että he saavat takaisin alkuperäisen havainnon eivätkä poikkea siitä?

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tutkijat ottivat yhden supernovan. He ottivat siitä eri kanavien tietoa, mutta ei sellaista, mikä liittyy supernoviin tai SALT:iin, ja käyttivät tätä tietoa valitsemaan joukoittain muita supernovia, jotka ovat sen jonkinlaisia vastaavia pareja. Näistä muodostuneet havaintopisteet ovat ns. referenssi-käyrä, mutta jokaisella toisella supernovalla on oma z:nsa, joka muistetaan. Ensimmäistä supernovan dataa ei tämän jälkeen ole enää, joten sitä ei koskaan dilataatiovenytetä. Muiden supernovien piirtämisessä samaan koordinaatistoon käytetään SALT-menetelmiä (tai valmiita sellaisia). SALT ei ole asia, missä on pakko ottaa kaikkea käyttöön ja tehdä aikadilataatio.

"We use these fits only to estimate the peak flux of each
supernova and the associated time of peak flux (given by the B-band
maximum time in the observer frame) so that we can normalize the
light curves in brightness and in time relative to the peak brightness.
We otherwise discard the SALT supernova information."

SALT:ista on saatu käyrän huippu ja yksi ajan hetki t_peak. Aikadilataatio on venytyskerroin, joka olisi aikaväleille t - t_peak. Näitä niin sanotun referenssi-käyrään päätyviä aikavälejä ei ole otettu mistään käyrästä, joka olisi kokonaan SALT:in jälkeinen, vaan alkuperäisiä toisia supernovia siirretään kohtaan, missä eräs filtteröity kanava ja sen joihinkin nikkelimalleihin liittyvä tieto näyttää olevan huipun sen käyrässä. Tarkoitus on että toiset supernovakäyrät ovat levällään aluksi ja vain niiden huiput ovat samassa kohtaa. Mistään kanavasta tms. ei ole poistettu aikadilataatiota tähän mennessä.

Tuon jälkeen toiset supernovat ovat kuin yhtä luminositeettia ja ne alkavat kuin samalla hetkellä. Tai näin voisi kuvitella niiden valintaperusteen ja tämän SALT-normalisoinin mukaan, vaikka edelleen pisteet ovat missä sattuu. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, että kun näille toisille supernoville tekee kutakin z:aa vastaavan venytyksen ( 1 z ) ^ b, niin ovatko ne vielä enemmän toistensa näköisiä supernovia kuin ilman sitä.

1

Lue lisää

"Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, "

Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1+z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää.

Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti.

Näin siis aikadilaatio ei ole havainto, vaan malliin perustuva ennakko-oletus, eikä tällaisella tutkimuksella voi perustella kyseisen mallin paikkaansapitävyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1 z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z 2 ) / ( z 2 )
S * (1 z/2) = 1 z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Lue lisää

"Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1+ z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 + z?"

CCC+TL hybridimallin mukaan punasiirtymä johtuu vain puoliksi avaruuden laajenemisesta ja puoliksi TL:stä, tällöin aikadilaatio on lievempää. Ei voi käyttää tekijää 1+z (jossa siis z on punasiirtymä), vaan 1 + z/2, jossa z/2 vastaa avaruuden venymisen osuutta kokonaispunasiirtymästä.

CCC+TL saadaan myös sovitettua supernova-aineistoon, mutta DES-SN5YR ei sovellu sen testaamiseksi, vaan raakadataan pitää tehdä uudet korjaukset joissa oletetaan että punasiirtymä ei kokonaan johdu avaruuden venymisestä.

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1 z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z 2 ) / ( z 2 )
S * (1 z/2) = 1 z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Lue lisää

"Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1+z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin"

Jos supernovassa tapahtuu vielä sisäistä dilaatiota, tällöin kosmisen punasiirtymän osuus dilaatiosta on vielä pienempi esim. 1 + z/4 tai pelkkä 1. Avaruuden venyessä myös singnaalin tapahtumavälit harvenevat, mutta jos signaali on jo lähtiessään hidastunutta, tällöin avaruuden laajeneminen on luultua vähäisempää tai olematonta.

Tapahtumavälien harvenemista, joka näyttäisi ajan hidastumiselta, ei tapahdu millään muilla punasiirtymän mekanismeilla, kuten doppler-ilmiössä (pelkkä liike poispäin ilman avaruuden venymistä) tai TL:n mekanismeissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin"

Jos supernovassa tapahtuu vielä sisäistä dilaatiota, tällöin kosmisen punasiirtymän osuus dilaatiosta on vielä pienempi esim. 1 z/4 tai pelkkä 1. Avaruuden venyessä myös singnaalin tapahtumavälit harvenevat, mutta jos signaali on jo lähtiessään hidastunutta, tällöin avaruuden laajeneminen on luultua vähäisempää tai olematonta.

Tapahtumavälien harvenemista, joka näyttäisi ajan hidastumiselta, ei tapahdu millään muilla punasiirtymän mekanismeilla, kuten doppler-ilmiössä (pelkkä liike poispäin ilman avaruuden venymistä) tai TL:n mekanismeissa.

Lue lisää

"Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1+z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää."

DES on saattanut tehdä oman julkaisunsa koskien pimeän energian ominaisuuksia tms., missä heillä oli itsellään analysoituja ja SALT-tuloksia, mutta DES:in alkuperäinen data on julkista. Miksi heillä olisi julkaistuna esim. dataa, josta on poistettu dilaatio, mutta mihin on jätetty samat värit, kuin mitä z aiheuttaa? Jos väität että DES julkaisi vain valmiita aika-akseleita, niin onko se väitteesi mukaan julkista tietoa vai salasivatko he sen muilta? Koska jos ainoa tehty operaatio, on jakaa luvulla (1 + z), jokainen tutkija saisi datasta silloinkin sen edeltäneen datan, mitä halusi.

Jos väität että artikkelin kirjoittajat oli jätetty täysin pimentoon oikeilta signaaleilta, ja heidän käytettävissään oli vain dataa, josta on neutraloitu se, että signaalien kesto on (z + 1):n funktio, niin et ole selittänyt vielä, miten heidän oli mahdollista tutkia yhtään mitään, ja saavuttaa lopputulosta, missä he näkivät käyttämässään datassa (z + 1):n funktion? Koska kun käyriä on vain yhdenlaisia ja ilman (1+z):taa, silloin vaikka kerrot käyrät eli levennät niitä, niin missään ei ole mitään päämäärää, mihin asti ne pitäisi leventää, eikä kukaan voisi nähdä mistään toisesta tiedosta, onko 1+z parempi levityskerroin kuin (1 + z) ^ 100. Jos taas sanot, että heillä oli 'alkuperäiset havainnot jaettuna (1 + z):lla' ja he jakoivat (1 + z):lla uudestaan sillä tavalla kuin kuvailin heidän todellisen paperinsa, niin eikö sinun päätelmäsi tästä pitäisi olla se, että luonnossa oikeasti havaittu aikadilaatio on (1 + z) ^ 2? Miksi ehdotat vaihtoehtoisia teorioita, joissa tähän ei koskaan pyritä? Sitäpaitsi artikkelin menetelmä jakaa useilla vaihtoehdoilla ja olisi juuri huomannut tuon määrän siirtämistä ja olisi kertonut meille, että b = 2.

"Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti."

DES:in simulaatiot tarkoittavat aina jonkinlaisen SALT:in ja nikkelin käyttämistä. Lisäksi puhut mahdollisesti useista erillisistä SALT-tutkimuksista yhtäaikaa. Jotkut simulaatiot voivat olla sitä varten, että on jotain, mitä verrata dataan (josta voi lukea esim. miten suuri on niiden välinen poikkeama, mutta joka silloin vain näyttää asioiden olevan rikki), ja jotkut voivat olla sitä varten, että ohjelmiston ulostulo olisi paranneltu data. Tässä ei ole ainakaan pysyvää ja erillistä simuloitavaa kohdetta, vaikka ohjelmisto voi esim. olla sellainen, että tarvitaan toisen simulaation ulostulo. Malmquist-harhalla ei ole mitään hyvää määritelmää ilman, että on jotain teorioita tekeillä, jotka liittyvät statistisesti luminositeettiin. Vot vain yleisesti todeta, että jokin johtaisi vähempään harhaan, mutta silloin on yhtä oleellista sanoa, että DES-data ilman SALT:ia johtaa sellaisessa myös johonkin määrään harhaa, joka on pelkkien puliukkojen harhaa vähäisempi.

Etäisyysmoduuli kertoo supernovasta saman tiedon, kuin mikä on sen etäisyys maasta metreissä. Artikkelin tutkimus aikadilaatiosta ei riipu tiedosta tästä etäisyydestä, vaan ainoastaan z:sta. Oikeat etäisyydet perustuisivat kosmologisiin malleihin, joissa on tietty metriikka, jos ne ovat GR-kosmologioita. Simulaatio joka lähtee siitä, että tehdään supernova lokaalisti ja muutetaan sen signaali maan signaaliksi, on myös riippuvainen kosmologiasta. Aikadilaatio on pakko lisätä per supernova tai sitten analysoitava riippumatta signaalin kestosta. Jotkut tutkimukset tekevät sitä, että ne yrittävät tarkentaa kosmologian parametreja samalla, kun niillä on supernovadataa, jonka ominaisuudet riiippuvat siitä, mikä kosmologia on. Tämä parametrien asettaminen toisiinsa ei aloita minkään parametrin olettamisesta vaan käy ne kaikki läpi.

Minusta himmeiden supernovien määrän arviointiin ei tarvita mitään simulaatiota, vaan lyhyillä etäisyyksillä siinä voi käytää kosmologista periaatetta, että niitä piti olla yhtä paljon kuin oli lähellä. Mikä tahansa SALT ei tarkenna tätä lukua tämän enempää. SALT-analyysin eräs yksinkertaisin osa on kuitenkin sanoa, mikä se edes on se tarkempi luminositeetti supernovan luona. Jos sanotaan että näitä arvauksia ei esiinny missään muussa muodossa, niin tulisi siis sanoa, että ennen SALT:tia ei ollut olemassa havaintoon liittyvää etäisyysmoduulia lainkaan.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1 z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää."

DES on saattanut tehdä oman julkaisunsa koskien pimeän energian ominaisuuksia tms., missä heillä oli itsellään analysoituja ja SALT-tuloksia, mutta DES:in alkuperäinen data on julkista. Miksi heillä olisi julkaistuna esim. dataa, josta on poistettu dilaatio, mutta mihin on jätetty samat värit, kuin mitä z aiheuttaa? Jos väität että DES julkaisi vain valmiita aika-akseleita, niin onko se väitteesi mukaan julkista tietoa vai salasivatko he sen muilta? Koska jos ainoa tehty operaatio, on jakaa luvulla (1 z), jokainen tutkija saisi datasta silloinkin sen edeltäneen datan, mitä halusi.

Jos väität että artikkelin kirjoittajat oli jätetty täysin pimentoon oikeilta signaaleilta, ja heidän käytettävissään oli vain dataa, josta on neutraloitu se, että signaalien kesto on (z 1):n funktio, niin et ole selittänyt vielä, miten heidän oli mahdollista tutkia yhtään mitään, ja saavuttaa lopputulosta, missä he näkivät käyttämässään datassa (z 1):n funktion? Koska kun käyriä on vain yhdenlaisia ja ilman (1 z):taa, silloin vaikka kerrot käyrät eli levennät niitä, niin missään ei ole mitään päämäärää, mihin asti ne pitäisi leventää, eikä kukaan voisi nähdä mistään toisesta tiedosta, onko 1 z parempi levityskerroin kuin (1 z) ^ 100. Jos taas sanot, että heillä oli 'alkuperäiset havainnot jaettuna (1 z):lla' ja he jakoivat (1 z):lla uudestaan sillä tavalla kuin kuvailin heidän todellisen paperinsa, niin eikö sinun päätelmäsi tästä pitäisi olla se, että luonnossa oikeasti havaittu aikadilaatio on (1 z) ^ 2? Miksi ehdotat vaihtoehtoisia teorioita, joissa tähän ei koskaan pyritä? Sitäpaitsi artikkelin menetelmä jakaa useilla vaihtoehdoilla ja olisi juuri huomannut tuon määrän siirtämistä ja olisi kertonut meille, että b = 2.

"Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti."

DES:in simulaatiot tarkoittavat aina jonkinlaisen SALT:in ja nikkelin käyttämistä. Lisäksi puhut mahdollisesti useista erillisistä SALT-tutkimuksista yhtäaikaa. Jotkut simulaatiot voivat olla sitä varten, että on jotain, mitä verrata dataan (josta voi lukea esim. miten suuri on niiden välinen poikkeama, mutta joka silloin vain näyttää asioiden olevan rikki), ja jotkut voivat olla sitä varten, että ohjelmiston ulostulo olisi paranneltu data. Tässä ei ole ainakaan pysyvää ja erillistä simuloitavaa kohdetta, vaikka ohjelmisto voi esim. olla sellainen, että tarvitaan toisen simulaation ulostulo. Malmquist-harhalla ei ole mitään hyvää määritelmää ilman, että on jotain teorioita tekeillä, jotka liittyvät statistisesti luminositeettiin. Vot vain yleisesti todeta, että jokin johtaisi vähempään harhaan, mutta silloin on yhtä oleellista sanoa, että DES-data ilman SALT:ia johtaa sellaisessa myös johonkin määrään harhaa, joka on pelkkien puliukkojen harhaa vähäisempi.

Etäisyysmoduuli kertoo supernovasta saman tiedon, kuin mikä on sen etäisyys maasta metreissä. Artikkelin tutkimus aikadilaatiosta ei riipu tiedosta tästä etäisyydestä, vaan ainoastaan z:sta. Oikeat etäisyydet perustuisivat kosmologisiin malleihin, joissa on tietty metriikka, jos ne ovat GR-kosmologioita. Simulaatio joka lähtee siitä, että tehdään supernova lokaalisti ja muutetaan sen signaali maan signaaliksi, on myös riippuvainen kosmologiasta. Aikadilaatio on pakko lisätä per supernova tai sitten analysoitava riippumatta signaalin kestosta. Jotkut tutkimukset tekevät sitä, että ne yrittävät tarkentaa kosmologian parametreja samalla, kun niillä on supernovadataa, jonka ominaisuudet riiippuvat siitä, mikä kosmologia on. Tämä parametrien asettaminen toisiinsa ei aloita minkään parametrin olettamisesta vaan käy ne kaikki läpi.

Minusta himmeiden supernovien määrän arviointiin ei tarvita mitään simulaatiota, vaan lyhyillä etäisyyksillä siinä voi käytää kosmologista periaatetta, että niitä piti olla yhtä paljon kuin oli lähellä. Mikä tahansa SALT ei tarkenna tätä lukua tämän enempää. SALT-analyysin eräs yksinkertaisin osa on kuitenkin sanoa, mikä se edes on se tarkempi luminositeetti supernovan luona. Jos sanotaan että näitä arvauksia ei esiinny missään muussa muodossa, niin tulisi siis sanoa, että ennen SALT:tia ei ollut olemassa havaintoon liittyvää etäisyysmoduulia lainkaan.

1

Lue lisää

"Näin siis aikadilaatio ei ole havainto, vaan malliin perustuva ennakko-oletus, eikä tällaisella tutkimuksella voi perustella kyseisen mallin paikkaansapitävyyttä."

Jos meillä olisi ollut puheenaiheena tutkimus, missä SALT:ia olisi käytetty aikadilaation mittaamiseen, niin sekään ei olisi ollut mikään ennakko-oletusten nollatutkimus. Koska se SALT olisi jättänyt tekemättä mitään signaalin pitudelle. Oikeastaan sellaisen tutkimuksen aikana ei ole edes mitään oletettavaa. Koska ainoa mitä tutkimus sanoo on, että sen mielestä (A) supernovat lähellä ja kaukana ovat samoista lähteistä, ja kun ne ovat samoista lähteistä, niin silloin saa verrata ovatko signaalit yhtä pitkät. Kun ne ovat niin löydetty tulos on esim. että pitää olla teoria, miksi kauempana olevien signaalit venyvät 1 + z. SALT-tutkimuksenkin mukaan jokainen saa selittää sen millä tahansa tavalla haluaa. Meidänkin artikkelimme artikuloi itsestään juuri sillä tavalla, että he ovat tutkimus, joka falsifioi sellaiset teoriat, missä ajateltiin 'supernovat ovat kaikkialla sellaisia kuin ne ovat, mutta ei mikään jaksa venyä 1 + z'. Joiden toinen nimi oli steady state -teoriat. Tuo lause A ja (SALT-) tutkimus olisivat tulkittavissa niinkim, että eräs tulos voi olla myös, että supernovat eivät ole sitä mitä luullaan. Eikä tutkimuksen tekeminen muutu turhaksi väärän menetelmän työksi vain siksi, että sanoo supernovien olleen oletettuja joksikin.

Kun ei pidä paikkaansa, että SALT-tutkimuksesta voi päätellä dilaation (jonkin tavan venyttää ulkoisesti tai sisäisesti), niin ei pidä myöskään paikkaansa, että dilaatio on tutkimuksen oletus. Tutkimuksessa, missä mitataan, miten suuri dilaatio on, ei ole totta että dilaation suuruus on jo oletettu.

Voiko atomiteoriam paikkansapitävyyttä perustella millään, jos tutkimus alkaa sillä, että se olettaa atomin alkavan kirjaimella a?

"CCC+TL hybridimallin mukaan punasiirtymä johtuu vain puoliksi avaruuden laajenemisesta ja puoliksi TL:stä, tällöin aikadilaatio on lievempää. Ei voi käyttää tekijää 1+z (jossa siis z on punasiirtymä), vaan 1 + z/2, jossa z/2 vastaa avaruuden venymisen osuutta kokonaispunasiirtymästä."

Ei siinä käytetä tuota määrää.

"CCC+TL saadaan myös sovitettua supernova-aineistoon, mutta DES-SN5YR ei sovellu sen testaamiseksi, vaan raakadataan pitää tehdä uudet korjaukset joissa oletetaan että punasiirtymä ei kokonaan johdu avaruuden venymisestä."

Et ole esitellyt vielä sellaista asiaa, että mistä aikadilaationlisäosa tulee. Supernovat yrittävät mennä vielä toistaiseksi aivan uusiksi. Mutta oletetaan seuraavassa, että niihin ei koskettaisi, vaan CCC+TL aikadilaatio syntyisi vielä muussa aineessa.

Jos puhutaan aikadilataatiosta, niin kaikki missä väitetään, että se on yhteensä 1 + z sopii DES-datasta tehtyyn aikadilataatiotutkimukseen tekemättä millekään mitään. Jos tuolla teorialla olisi jo näin esitetty, niin ei ole mitään etenemismahdollisuuksia, jotka liittyisivät tähän sopimiseen. Muitakin asioita voidaan tutkia, koska CCC:ssä olisi jokin galaksien toisenlainen sijoittuminen, ja silloin kaikenlaisia eri etäisyys ennusteita tehtäisiin ja sovitettaisiin supernoviin. Tämä ei muuta SALT-analyysejä itsejään sillä tavalla, että nikkelin ja räjähdysten ominaisuudet muuttuisivat, vaan ainoastaan täysin supernoviin liittymättömiä valon tulkitsemisen asioita.

Mikään ei myöskän todennäköisesti muutu sen suhteen, että onko supernovilla 20 % vaihtelua. Mistään supernovasta ei haluta mitään parempaa teoriaa sille 20 %:ille. Mikään ei muutu sen suhteen, että CCC-etäisyydet perustuvat maksimiluminositeettiin. Mikään ei muutu sen suhteen, että kirkkaita supernovia ei näy kaikkialla yhtä paljon, ja mikään ei muutu sen suhteen, että sinulla on yhtä paljon tai vähän biasta, kun käytät niitä.

"Jos supernovassa tapahtuu vielä sisäistä dilaatiota, tällöin kosmisen punasiirtymän osuus dilaatiosta on vielä pienempi esim. 1 + z/4 tai pelkkä 1."

Tätä jossittelua ei voi CCC:ssä täysin hyväksyä aikadilaation loppuosan selityksen puuttuessa. Muista myös erottaa toisistaan z-riippuva sisäinen dilaatio ja sisäinen dilaatio, joka jo on muutenkin.

Matematiikkaani voi käyttää ohjeistuksena myös siihen, että jos CCC:stä saa punasiirtymän, niin mitä TL-punasiirtymän pitää olla.

"Tapahtumavälien harvenemista, joka näyttäisi ajan hidastumiselta, ei tapahdu millään muilla punasiirtymän mekanismeilla, kuten doppler-ilmiössä (pelkkä liike poispäin ilman avaruuden venymistä) tai TL:n mekanismeissa."

Doppler-ilmiö näyttää ajan hidastumiselta tai nopeutumiselta. Se siis voi näyttää kosmiselta aikadilaatiolta. Siksi on täysin sallittua tehdä esim. nopeusselityksiä dipoleille.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1 z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää."

DES on saattanut tehdä oman julkaisunsa koskien pimeän energian ominaisuuksia tms., missä heillä oli itsellään analysoituja ja SALT-tuloksia, mutta DES:in alkuperäinen data on julkista. Miksi heillä olisi julkaistuna esim. dataa, josta on poistettu dilaatio, mutta mihin on jätetty samat värit, kuin mitä z aiheuttaa? Jos väität että DES julkaisi vain valmiita aika-akseleita, niin onko se väitteesi mukaan julkista tietoa vai salasivatko he sen muilta? Koska jos ainoa tehty operaatio, on jakaa luvulla (1 z), jokainen tutkija saisi datasta silloinkin sen edeltäneen datan, mitä halusi.

Jos väität että artikkelin kirjoittajat oli jätetty täysin pimentoon oikeilta signaaleilta, ja heidän käytettävissään oli vain dataa, josta on neutraloitu se, että signaalien kesto on (z 1):n funktio, niin et ole selittänyt vielä, miten heidän oli mahdollista tutkia yhtään mitään, ja saavuttaa lopputulosta, missä he näkivät käyttämässään datassa (z 1):n funktion? Koska kun käyriä on vain yhdenlaisia ja ilman (1 z):taa, silloin vaikka kerrot käyrät eli levennät niitä, niin missään ei ole mitään päämäärää, mihin asti ne pitäisi leventää, eikä kukaan voisi nähdä mistään toisesta tiedosta, onko 1 z parempi levityskerroin kuin (1 z) ^ 100. Jos taas sanot, että heillä oli 'alkuperäiset havainnot jaettuna (1 z):lla' ja he jakoivat (1 z):lla uudestaan sillä tavalla kuin kuvailin heidän todellisen paperinsa, niin eikö sinun päätelmäsi tästä pitäisi olla se, että luonnossa oikeasti havaittu aikadilaatio on (1 z) ^ 2? Miksi ehdotat vaihtoehtoisia teorioita, joissa tähän ei koskaan pyritä? Sitäpaitsi artikkelin menetelmä jakaa useilla vaihtoehdoilla ja olisi juuri huomannut tuon määrän siirtämistä ja olisi kertonut meille, että b = 2.

"Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti."

DES:in simulaatiot tarkoittavat aina jonkinlaisen SALT:in ja nikkelin käyttämistä. Lisäksi puhut mahdollisesti useista erillisistä SALT-tutkimuksista yhtäaikaa. Jotkut simulaatiot voivat olla sitä varten, että on jotain, mitä verrata dataan (josta voi lukea esim. miten suuri on niiden välinen poikkeama, mutta joka silloin vain näyttää asioiden olevan rikki), ja jotkut voivat olla sitä varten, että ohjelmiston ulostulo olisi paranneltu data. Tässä ei ole ainakaan pysyvää ja erillistä simuloitavaa kohdetta, vaikka ohjelmisto voi esim. olla sellainen, että tarvitaan toisen simulaation ulostulo. Malmquist-harhalla ei ole mitään hyvää määritelmää ilman, että on jotain teorioita tekeillä, jotka liittyvät statistisesti luminositeettiin. Vot vain yleisesti todeta, että jokin johtaisi vähempään harhaan, mutta silloin on yhtä oleellista sanoa, että DES-data ilman SALT:ia johtaa sellaisessa myös johonkin määrään harhaa, joka on pelkkien puliukkojen harhaa vähäisempi.

Etäisyysmoduuli kertoo supernovasta saman tiedon, kuin mikä on sen etäisyys maasta metreissä. Artikkelin tutkimus aikadilaatiosta ei riipu tiedosta tästä etäisyydestä, vaan ainoastaan z:sta. Oikeat etäisyydet perustuisivat kosmologisiin malleihin, joissa on tietty metriikka, jos ne ovat GR-kosmologioita. Simulaatio joka lähtee siitä, että tehdään supernova lokaalisti ja muutetaan sen signaali maan signaaliksi, on myös riippuvainen kosmologiasta. Aikadilaatio on pakko lisätä per supernova tai sitten analysoitava riippumatta signaalin kestosta. Jotkut tutkimukset tekevät sitä, että ne yrittävät tarkentaa kosmologian parametreja samalla, kun niillä on supernovadataa, jonka ominaisuudet riiippuvat siitä, mikä kosmologia on. Tämä parametrien asettaminen toisiinsa ei aloita minkään parametrin olettamisesta vaan käy ne kaikki läpi.

Minusta himmeiden supernovien määrän arviointiin ei tarvita mitään simulaatiota, vaan lyhyillä etäisyyksillä siinä voi käytää kosmologista periaatetta, että niitä piti olla yhtä paljon kuin oli lähellä. Mikä tahansa SALT ei tarkenna tätä lukua tämän enempää. SALT-analyysin eräs yksinkertaisin osa on kuitenkin sanoa, mikä se edes on se tarkempi luminositeetti supernovan luona. Jos sanotaan että näitä arvauksia ei esiinny missään muussa muodossa, niin tulisi siis sanoa, että ennen SALT:tia ei ollut olemassa havaintoon liittyvää etäisyysmoduulia lainkaan.

1

Lue lisää

Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen, mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1+z dilaatiolle. Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin. Tässä tutkimuksessa aikadilaatiota ei siis havaita, mutta tutkimus lähinnä pelastaa LCDMn falsifioinnilta.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen, mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle. Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin. Tässä tutkimuksessa aikadilaatiota ei siis havaita, mutta tutkimus lähinnä pelastaa LCDMn falsifioinnilta.

Lue lisää

DES5Y dataa ei ole julkaistu raakaversiona, mutta siitä on myöhemmin julkaistu erityinen data drive -versio, joka on ainoastaan fotometrisesti korjattu, ja SALT3-korjaukset puuttuvat.
Datassa havaittujen supernovien määrä laskee jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Etäisyydellä z=1.0 - 1.2 on ainoastaan joitakin yksittäisiä supernovia. Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa.

Anonyymi kirjoitti:

DES5Y dataa ei ole julkaistu raakaversiona, mutta siitä on myöhemmin julkaistu erityinen data drive -versio, joka on ainoastaan fotometrisesti korjattu, ja SALT3-korjaukset puuttuvat.
Datassa havaittujen supernovien määrä laskee jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Etäisyydellä z=1.0 - 1.2 on ainoastaan joitakin yksittäisiä supernovia. Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa.

Lue lisää

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1+z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 + z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1+z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

Kyseenalaistin yllä myös sen, että onko tutkijoilla lupaa leimata kaikki muut saman asian tutkimusmenetelmät kehäpäätelmäksi. Kun supernovamalleja käytetäänkin surutta. Et ole vielä kirjoittanut siitä aiheesta mitään, mikä puolustaisi heidän sanavalintaansa.

"Tässä tutkimuksessa aikadilaatiota ei siis havaita, mutta tutkimus lähinnä pelastaa LCDMn falsifioinnilta."

Falsifionnilta voi pelastua vain havaitsemalla sen, mitä teoriakin sanoo, tai sitten lopputuloksella, joka olisi muotoa 'havaitseminen oli kaikkiaan mahdotonta'. Kumpaa tutkimus muistuttaa sinusta? Sano samalla, mitä mieltä olet kaikista muista aikadilaatio-tutkimuksista tähän mennessä ja mitä mieltä olet niistä, jotka tehtäisiin tulevaisuudessa (se on ikäänkuin relevanttia tässä).

Myönnätkö sinä esim. sen, että ottamalla DES-datan, ja tekemällä sille manuaalisen korjauksen (jolloin siitä tulee dataa jota sen olisi pitänyt olla), ja tutkimalla sitä dataa, mutta olemalla Malmquist-korjaamatta mitään edes vahingossa, pystyy tekemään täydellistä tutkimusta aikadilaatiosta?

"Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa."

Näytä kuva.

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

"He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. "

Kun siirrytään z=0.0-0.2 alueelta 1.0-1.2 alueelle, supernovien valokäyrien keskimääräinen leveys kasvaa 105%. DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%, ja z+1 aikadilaatio selittää 100% kasvun. Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia, vaikka niitä on havaittu vain muutama yksittäinen kappale, ja paikallisella alueella niitä on havaittu tuhansia. Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin. DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen.

CCC+TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen jossa kaukaisimpien, hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat. Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin.

Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois, ja sitä voidaan myös käyttää todisteena loppurysäyksestä ja aikakontraktiosta yhdistettynä vahvaan TL:ään. z=1.0-1.2 on comoving-tilavuudeltaan valtava avaruuden osa, 100 kertaa suurempi kuin paikallinen avaruus 0.2:een asti. Siellä havaittujen yksittäisten supernovien pitäisi vastata kirkkaudeltaan kirkkaimpia paikallisia supernovia joita 500 vuoden aikana havaittaisiin, mikäli DES-projekti jatkuisi niin kauan. Joten ne voivat olla kestoltaan 2,5 - 3-kertaisia paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mutta aikakontraktio lyhentää sen 2-kertaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

"tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. "

Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

DES5Y dataa ei ole julkaistu raakaversiona, mutta siitä on myöhemmin julkaistu erityinen data drive -versio, joka on ainoastaan fotometrisesti korjattu, ja SALT3-korjaukset puuttuvat.
Datassa havaittujen supernovien määrä laskee jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Etäisyydellä z=1.0 - 1.2 on ainoastaan joitakin yksittäisiä supernovia. Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa.

Lue lisää

Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna.

Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1+z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan. CCC+TL mallissa aikadilaatio on oletettua lievempää, jolloin supernova on hitaampi (lähempänä havaittua valokäyrän pituutta), kirkkaampi, ja sinisempi, ja esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC+TL mallin mukaan. Puhtaassa TL-mallissa etäisyys vastaavasti on z=2,2, ja valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova.

DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin, mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun. DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

"Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää."

Tutkimuksessa The Variability Structure Function of the Highest-Luminosity Quasars on Short Timescales (Tang et al., 2024), analysoitiin tuhansia erittäin kirkkaita kvasaareja ja havaittiin:

-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla.

Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle. Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä.
Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

"Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja."

GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta. Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta.
Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1+z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole.

Nämä havainnot tekevät staattisesta avaruudesta ja vaihtoehtoisista hypoteeseista erittäin relevantteja. Esim. Navia 2025 selittää CMB:n alkuperän, ja GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia. Standardimallin BBN sen sijaan ennustaa litiumin osuuden aivan liian korkeaksi, joten on väärin sanoa että BB vastaisi havaintoja kevyiden alkuaineiden osalta.

Anonyymi kirjoitti:

"Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja."

GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta. Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta.
Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1 z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole.

Nämä havainnot tekevät staattisesta avaruudesta ja vaihtoehtoisista hypoteeseista erittäin relevantteja. Esim. Navia 2025 selittää CMB:n alkuperän, ja GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia. Standardimallin BBN sen sijaan ennustaa litiumin osuuden aivan liian korkeaksi, joten on väärin sanoa että BB vastaisi havaintoja kevyiden alkuaineiden osalta.

Lue lisää

Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä. Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa.

Tutkimuksessa, jossa analysoitiin BATSE- ja Fermi/GBM-aineistoa, havaittiin, että monien GRB:iden valokäyrissä esiintyy symmetrisiä ja reversiibelejä rakenteita – eli kirkkauden vaihtelut ovat peilikuvamaisia ja toistettavissa ajallisesti. Tämä tarkoittaa, että valokäyrän nopea nousu ja lasku ovat lähes identtisiä ja että koko vaihtelurakenne voidaan kääntää ajallisesti ilman, että sen muoto muuttuu merkittävästi.

Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin. Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa.

Anonyymi kirjoitti:

Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä. Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa.

Tutkimuksessa, jossa analysoitiin BATSE- ja Fermi/GBM-aineistoa, havaittiin, että monien GRB:iden valokäyrissä esiintyy symmetrisiä ja reversiibelejä rakenteita – eli kirkkauden vaihtelut ovat peilikuvamaisia ja toistettavissa ajallisesti. Tämä tarkoittaa, että valokäyrän nopea nousu ja lasku ovat lähes identtisiä ja että koko vaihtelurakenne voidaan kääntää ajallisesti ilman, että sen muoto muuttuu merkittävästi.

Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin. Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa.

Lue lisää

"DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%,"

Eikö DES:in tutkija ole DES:issä? Kukaan muu ihminen kuin sinä ei kutsu mitään asiaa valintaharhaksi. Eikä tuo luku ole varmaan kenenkään muun.

"Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia"

Sellaiset tutkijat, jotka käyttävät dataa ja tekevät väitteitään datasta, eivät ainakaan aktiivisesti käytä sellaisia väitteitä, jotka puhuisivat 'asioista, joita emme voi nähdä'.

"Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin."

Samaa joudutaan väittämään kaikkialla muuallakin, jos aiotaan nähdä avaruudessa kauas asti. Itse ilmaiset tätä väitettä aina vähän väliä sanomalla, että lähellä olevien kirkkaiden supernovien sisäinen aikadilaatio voisi olla sinusta 100 % ja että haluat niitä samoja olevan kaukana.

"DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen."

Voitko esittää suorana lainauksena asiat, joita joku toinen ihminen ns. väittää?

Et ole määritellyt, mitä tarkoittaa korjata valintaharhaa. Etkä sillä tavalla, että siinä olisi erikseen marginaalisuuksia ja oikeita korjauksia.

"CCC+TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen"

Teoriat eivät tee korjauksia. Miksi et olisi sanonut, että Einstein teki korjauksen DES-tutkijoille? Lisäksi et voi viitata aikadilaatio-tutkijoihin minään teoriana, jolloin on väärin verrata ei-teoria -menetelmää johonkin mikä on 'teorian yritys kuulostaa joltakin'. En silti sano, että keskustelu olisi nyt huonompaa, vaan ihan vapaasti voit verrata kahta teoriaa siitä, että miltä ne kuulostavat, kun ne sanovat yhteen ääneen z + 1.

Lisäksi siinä, mistä nyt puhutaan, TL:llä ei ole osaa eikä arpaa vieläkään.

"hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat."

Jos ne ovat kirkkaita, ja jos niillä on jo lukuarvo, niin ne on havaittu jo. Viimeksi kun puhuit jopa 100 % sisäisistä supernovista, sanoit että niitä on jopa lähellä. Nytkin on siis oltava. Minkään kaukana olevan ei voi väittää olevan oikeasti kirkkaampi, vaan ainoastaan tulosten statistinen harha toimii selityksenä. Uskominen statistiseen harhaan tarkoittaa sitä, että ei usko olevan olemassa oikeaa aikadilaatiota, joka on 1 + z. Koska ei uskota koko aikadilaatioon, nin siitä on seurauksena se, että tuollaisen jälkeen pitää alkaa selittämään GRB:t ja kvasaarit jollain tavalla myös.

"Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin."

Mikä mittaa uskottavuutta? Määrittelit aivan alussa, että valintaharha(t) on 5 %, jostakin joka näytti olleen jonkin fyysisen asian mittaus. Mitä hyötyä on olla valintaharhan paras korjaaja? Voit periaatteessa esittää, mitä mieltä olet sanomalla, että se on uskottava, joka heittää isoimman valintaharhan eikä tee sille mitään. Eli sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kirjoittaa edellisessä kohdassa selkeämmin. Se että joku korjaa 100 % tai täysin 1 + z -kokoisen harhan kirkkaista supernovista, olisi kuin ei tekisi mitään, koska tämä joku ei aio antaa toisenlaista 'tämä on tarkkaan mitattu' -signaalia niille, vaan antaa alkuperäisen. Tuollainen tarkkaan mitattu signaali, jonka kestoa on saanut muuttaa, esiintyy vain maailmassa, missä supernovista ollaan yhtä mieltä. Ilman sitä kenenkään ei pitäisi odottaa pyrkivän mihinkään 'korjaukseen' tai ei-tarkkojen asioiden tarkistamiseen.

"Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois"

Se mitä viimeisenä sanoit ei ole malli. Mutta sanoisin silti, että se on jo poissuljettu lähelläolevien supernovien datan (jota on kaikenlaista muutakin kuin aikadilaatio) toimesta.

"Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna."

Todista että et ole katsonut tässä vain yksittäistä kanavaa tai ilmiötä. Kuten sellaista, mikä on pelkkää jälkihöyryä.

"Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna."

Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia.

1

Anonyymi kirjoitti:

"DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%,"

Eikö DES:in tutkija ole DES:issä? Kukaan muu ihminen kuin sinä ei kutsu mitään asiaa valintaharhaksi. Eikä tuo luku ole varmaan kenenkään muun.

"Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia"

Sellaiset tutkijat, jotka käyttävät dataa ja tekevät väitteitään datasta, eivät ainakaan aktiivisesti käytä sellaisia väitteitä, jotka puhuisivat 'asioista, joita emme voi nähdä'.

"Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin."

Samaa joudutaan väittämään kaikkialla muuallakin, jos aiotaan nähdä avaruudessa kauas asti. Itse ilmaiset tätä väitettä aina vähän väliä sanomalla, että lähellä olevien kirkkaiden supernovien sisäinen aikadilaatio voisi olla sinusta 100 % ja että haluat niitä samoja olevan kaukana.

"DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen."

Voitko esittää suorana lainauksena asiat, joita joku toinen ihminen ns. väittää?

Et ole määritellyt, mitä tarkoittaa korjata valintaharhaa. Etkä sillä tavalla, että siinä olisi erikseen marginaalisuuksia ja oikeita korjauksia.

"CCC TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen"

Teoriat eivät tee korjauksia. Miksi et olisi sanonut, että Einstein teki korjauksen DES-tutkijoille? Lisäksi et voi viitata aikadilaatio-tutkijoihin minään teoriana, jolloin on väärin verrata ei-teoria -menetelmää johonkin mikä on 'teorian yritys kuulostaa joltakin'. En silti sano, että keskustelu olisi nyt huonompaa, vaan ihan vapaasti voit verrata kahta teoriaa siitä, että miltä ne kuulostavat, kun ne sanovat yhteen ääneen z 1.

Lisäksi siinä, mistä nyt puhutaan, TL:llä ei ole osaa eikä arpaa vieläkään.

"hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat."

Jos ne ovat kirkkaita, ja jos niillä on jo lukuarvo, niin ne on havaittu jo. Viimeksi kun puhuit jopa 100 % sisäisistä supernovista, sanoit että niitä on jopa lähellä. Nytkin on siis oltava. Minkään kaukana olevan ei voi väittää olevan oikeasti kirkkaampi, vaan ainoastaan tulosten statistinen harha toimii selityksenä. Uskominen statistiseen harhaan tarkoittaa sitä, että ei usko olevan olemassa oikeaa aikadilaatiota, joka on 1 z. Koska ei uskota koko aikadilaatioon, nin siitä on seurauksena se, että tuollaisen jälkeen pitää alkaa selittämään GRB:t ja kvasaarit jollain tavalla myös.

"Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin."

Mikä mittaa uskottavuutta? Määrittelit aivan alussa, että valintaharha(t) on 5 %, jostakin joka näytti olleen jonkin fyysisen asian mittaus. Mitä hyötyä on olla valintaharhan paras korjaaja? Voit periaatteessa esittää, mitä mieltä olet sanomalla, että se on uskottava, joka heittää isoimman valintaharhan eikä tee sille mitään. Eli sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kirjoittaa edellisessä kohdassa selkeämmin. Se että joku korjaa 100 % tai täysin 1 z -kokoisen harhan kirkkaista supernovista, olisi kuin ei tekisi mitään, koska tämä joku ei aio antaa toisenlaista 'tämä on tarkkaan mitattu' -signaalia niille, vaan antaa alkuperäisen. Tuollainen tarkkaan mitattu signaali, jonka kestoa on saanut muuttaa, esiintyy vain maailmassa, missä supernovista ollaan yhtä mieltä. Ilman sitä kenenkään ei pitäisi odottaa pyrkivän mihinkään 'korjaukseen' tai ei-tarkkojen asioiden tarkistamiseen.

"Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois"

Se mitä viimeisenä sanoit ei ole malli. Mutta sanoisin silti, että se on jo poissuljettu lähelläolevien supernovien datan (jota on kaikenlaista muutakin kuin aikadilaatio) toimesta.

"Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna."

Todista että et ole katsonut tässä vain yksittäistä kanavaa tai ilmiötä. Kuten sellaista, mikä on pelkkää jälkihöyryä.

"Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna."

Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia.

1

Lue lisää

"Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1+z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan."

Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu. Nämä ovat täysin tyypillisiä alkuaineiden spektrien punasiirtymiä, joissa ei aikadilaatiolla tee mitään. Aikaa ei edes voi mitata, koska alkuaine ja valo on käytännössä ikuista. Ks. luku 3.1. Jos punasiirtymät olisi väärin perustein saatu, niin tässä muussa keskustelussa ei olisi paljon mitään pointtia, eikä myöskään missään kosmologisessa vaihtoehdossa millekkään, missä on sama punasiirtymä.

"esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC+TL mallin mukaan."

Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC+TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla. Jos se ei tapahtu niin FLRW:tä ja sitä ei pidä verrata toisiinsa 'z-etäisyyksinä' vaan 'muuten vaan z:oina'. Sen sijaan on yleistä, että metreissä saatavat etäisyydet vaihtelevat. Tai että samalla metrietäisyydellä olevalla supernovalla on eri z.

"valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova."

Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla. Tähän viittaminen ei ole viittamista olemassaolevaan malliin, jota voisi käyttää, vaan siihen, että ollaan mallittomalla alueella. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että jos tuo rajan ylitys on oikeasti faktaa, niin silloin näille supernoville tulisi mieluiten keksiä oma uusi tyyppi, jota ei koskaan käytetä yhtä aikaa Ia-supernovien kanssa, kun tehdään esim. kosmologiaa. Tästä seuraisi luminositeettien kategorisointia alleviivatummin se, että näin putsatussa datassa ei ole enää todennäköisesti niin korkean aikadilaation kohdetta, että se olisi sisäisistä syistä yhtä suuri tai suurempi kuin 1 + z. Tässä korjataan siis sisäisten syiden harha, missä luultiin yhtä aivan erilaista objektia toisten objektien signaalien venytykseski.

"DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin"

Tarkoittaako tämä, että CCC + TL ei ole kokeellinen tiede?

"mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun."

Jos kaikki mallit sanovat 1 + z, niin vielä kymmenennen kerran sanottuna, ei tietenkään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että mitä DES sisältää, ja mihin sitä voi käyttää. Pointti ei silti ole, että sitä käytetään sisäisesti myös CCC + TL -laskelmiin, vaan että DES sanoo, mitkä kaikki aikadilaatiot z-funktiona ovat oikein ja mitkä vääriä. Periaatteessa CCC + TL on tässä pelkän aikadilaation määränkin suhteen hajanaisempi kenttä kuin FLRW, joten niiden vertailu puhumalla sisäisestä laskelmasta on vähän heikkoa. Pikemminkin on niin, että 'CCC + TL:n sisällä' ei ole mahdollista verrata asioita keskenään eikä laskea asioita DES:istä sen pidemmälle (DES ja osittainen SALT kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, että miten paljon voi keksiä sisäisiä dilaatioita.).

Maailmassa lasketaan muitankin asioista DES:istä kuin aikadilaatio. Ei ole mitään logiikkaa, että nämä muut laskemiset olisivat paremmin perusteltuja laskuja tai että niihin soveltuminen olisi jotenkin parempaa kuin juuri aikadilaatioon. Sen sijaan odottaisin, että sama argumentointi koskisi kaikkia näitä muita. Teit niistä jo jotain esimerkkiä yllä.

"DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista."

Tämän logiikan mukaan esim. tekoälyä se-ja-se ei ole olemassa, jos ei julkaista lähdekoodia?

"-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla."

Variabiliteetti ja vaihtelu eivät ole eri asioita. Lisäksi aina kun keksit jonkun vaihtelun, sinun tulee esittää ensimmäisenä sen suuruuden arvio.

Tangin tutkimus on täysin asiaan liittymätön, koska siinä tutkitaan variabiliteetin suuruutta luminositeetin suunnassa. Eli miten paljon valon luminositetti vaihtelee jossain kiinnitetyssä aikaskaalassa kuten alle päivän mittaisissa vaihteluissa. Kun tutkitaan aikadilaatiota variabiliteeteilla, täytyy tunnistaa skaalat eri kohteista 'samaksi skaalaksi' tai 'samaksi vaihteluksi' ja sitten esittää, että miksi ja miten paljon saman variabiliteetin aikaskaala muuttuu eli venyy.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1 z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan."

Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu. Nämä ovat täysin tyypillisiä alkuaineiden spektrien punasiirtymiä, joissa ei aikadilaatiolla tee mitään. Aikaa ei edes voi mitata, koska alkuaine ja valo on käytännössä ikuista. Ks. luku 3.1. Jos punasiirtymät olisi väärin perustein saatu, niin tässä muussa keskustelussa ei olisi paljon mitään pointtia, eikä myöskään missään kosmologisessa vaihtoehdossa millekkään, missä on sama punasiirtymä.

"esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC TL mallin mukaan."

Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla. Jos se ei tapahtu niin FLRW:tä ja sitä ei pidä verrata toisiinsa 'z-etäisyyksinä' vaan 'muuten vaan z:oina'. Sen sijaan on yleistä, että metreissä saatavat etäisyydet vaihtelevat. Tai että samalla metrietäisyydellä olevalla supernovalla on eri z.

"valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova."

Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla. Tähän viittaminen ei ole viittamista olemassaolevaan malliin, jota voisi käyttää, vaan siihen, että ollaan mallittomalla alueella. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että jos tuo rajan ylitys on oikeasti faktaa, niin silloin näille supernoville tulisi mieluiten keksiä oma uusi tyyppi, jota ei koskaan käytetä yhtä aikaa Ia-supernovien kanssa, kun tehdään esim. kosmologiaa. Tästä seuraisi luminositeettien kategorisointia alleviivatummin se, että näin putsatussa datassa ei ole enää todennäköisesti niin korkean aikadilaation kohdetta, että se olisi sisäisistä syistä yhtä suuri tai suurempi kuin 1 z. Tässä korjataan siis sisäisten syiden harha, missä luultiin yhtä aivan erilaista objektia toisten objektien signaalien venytykseski.

"DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin"

Tarkoittaako tämä, että CCC TL ei ole kokeellinen tiede?

"mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun."

Jos kaikki mallit sanovat 1 z, niin vielä kymmenennen kerran sanottuna, ei tietenkään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että mitä DES sisältää, ja mihin sitä voi käyttää. Pointti ei silti ole, että sitä käytetään sisäisesti myös CCC TL -laskelmiin, vaan että DES sanoo, mitkä kaikki aikadilaatiot z-funktiona ovat oikein ja mitkä vääriä. Periaatteessa CCC TL on tässä pelkän aikadilaation määränkin suhteen hajanaisempi kenttä kuin FLRW, joten niiden vertailu puhumalla sisäisestä laskelmasta on vähän heikkoa. Pikemminkin on niin, että 'CCC TL:n sisällä' ei ole mahdollista verrata asioita keskenään eikä laskea asioita DES:istä sen pidemmälle (DES ja osittainen SALT kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, että miten paljon voi keksiä sisäisiä dilaatioita.).

Maailmassa lasketaan muitankin asioista DES:istä kuin aikadilaatio. Ei ole mitään logiikkaa, että nämä muut laskemiset olisivat paremmin perusteltuja laskuja tai että niihin soveltuminen olisi jotenkin parempaa kuin juuri aikadilaatioon. Sen sijaan odottaisin, että sama argumentointi koskisi kaikkia näitä muita. Teit niistä jo jotain esimerkkiä yllä.

"DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista."

Tämän logiikan mukaan esim. tekoälyä se-ja-se ei ole olemassa, jos ei julkaista lähdekoodia?

"-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla."

Variabiliteetti ja vaihtelu eivät ole eri asioita. Lisäksi aina kun keksit jonkun vaihtelun, sinun tulee esittää ensimmäisenä sen suuruuden arvio.

Tangin tutkimus on täysin asiaan liittymätön, koska siinä tutkitaan variabiliteetin suuruutta luminositeetin suunnassa. Eli miten paljon valon luminositetti vaihtelee jossain kiinnitetyssä aikaskaalassa kuten alle päivän mittaisissa vaihteluissa. Kun tutkitaan aikadilaatiota variabiliteeteilla, täytyy tunnistaa skaalat eri kohteista 'samaksi skaalaksi' tai 'samaksi vaihteluksi' ja sitten esittää, että miksi ja miten paljon saman variabiliteetin aikaskaala muuttuu eli venyy.

2

Lue lisää

Esityksesi tutkimuksesta ei ole täysin oikea. Tangin tutkimus mainitsi aluksi jotain alle päivän kestäviä vaihteluita, joiden kuva on kuvassa 1. Missä vaihteluiden nimi on 'virhe', eikä esim. mikään malli. Sen lisäksi oli myös noin alle 10 päivän vaihteluita, jotka ovat koko varsinainen tutkimus. Niistä ei suoraan sanottu, mitä löydettiin vaihtelun määräksi tai tämän muutoksen ja luminositeetin oikeaksi suunnaksi. Tutkimuksen lopputulos oli viimeisilä riveillä, että muiden ihmisten malli nimeltä Random Walk arvolla 0.5, joka tulee kiekon epästabiiliudesta on kuitenkin tosi kuin vesi tälläkin alueella. Tässä ei alunperinkään ollut epäselvää, että tämä on hyvä malli, kun puhutaan noin sadasta päivästä.

Tässä kerrotaan aiempia tietoja kyseisestä mallista
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0004-637X/698/1/895
Sivulla 903 on piirretty kahteen kertaan ensin pitkä karakteristinen aika tau, joka voi olla max 10 v, ja jota ei yleensä käytetä aikadilaatiotutkimuksessa. Vaihteluiden luminositeettivaihtelu on sigma. Vaihtelut voivat olla 1-100 päivän skaaloissa (100 päivää > 14 viikkoa). Tässä paperissa on jotain dataa ja vaihtelua, missä tau ja psi laskeavat alaspäin, jos luminositeetti kasvaa. Toisesta tuloksena annetaan kuitenkin sanallisesti: 'There is no significant trend between τ and L/LEdd' ja teorian oli tarkoitus olla päinvastoin sille (s. 908).

...

Jotkut aikadilaatiota kvasaareissa oikeasti tutkivat artikkelit kuitenkin löytävät kohteena olevista aikojen venymisistä suhteita, joissa luminositeetit kasvattavat niitä. Myös noilla lyhyillä etäisyyksillä:
https://arxiv.org/abs/2501.04171
Menetelmä tässä tutkimuksessa on olettaa yksinkertaisia funktioita, mitä signaalin venymisellä olisi. MItkä riippuvat muista suureista, kuten luminositeetti ja z. Näitä funktioita testattiin kaikkia kaikkiin havaintoihin, ja kun käy esim. niin että suurempaan z:taan mennessä z kasvaa , venymä kasvaa, mutta luminositetti ei juuri muutu, niin tarkin funktio kaikelle datalle on muotoa, missä dilaatiota tulee eniten z:n kasvamisesta.

"Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle."

Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 + z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla. Hänellä on lisäksi kvasaareita sellaisia ryhmiä kuin L_joku = 42.5, z = 0.83 ja L_joku = 42.5, z = 2.08. Molempia noin 60, missä hänen mukaansa luminositeetin variabiliteetit ovat aivan samat, vaikka 1 + z eli aikadilaatio kasvoi 168 %. Eikä Malmquistilla ole mitään vaikutusta tulokseen ellei se ole L_joku:n laskutavassa.

Samalla tavalla kuin miten toit esiin supernovista niiden nikkelit, niin tässäkin olet kahlannut artikkelia, missä sanotaan, miten hyvin kvasaari käyttäytyy, jos sille haluaa tehdä mm. aikadilaatio-kokeita. Ja niin niitä on tehty.

"Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä."

Esität luminositeettien ja z:iden funktioiden vaikutuksen tähän keskusteluun edelleen sillä tavalla kuin et olisi ymmärtänyt, mitä haetaan takaa sillä, että aikadilaatio syntyy jostakin muusta kuin laajenemisesta.

"Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen."

Artikkelit, joita otit, on kirjoitettu todella pieneen z:taan asti ja sinäkin, jos pystyisit, teet paljon yleistyksiä tällä hetkellä kaikkiin muihin z:toihin sen pohjalta. Onko se parempi, jos et tavallaan valitse väärää määrää kvasareita jostakin, vaan olet kokonaan valitsematta mitään?

"GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta."

https://www.scirp.org/journal/paperinformation?paperid=134159
Tätä paperia edelsi samasta aiheesta myös oleellinen 2023 paperi.

He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 + z:lla. Dispersio voi viitata fyysisen valon dispersion sijaan siihen, että datassa on dispersio täysin eri kohteiden eli esim. galaksien välillä tai sellaisten, joilla on monta samaa pääarvoa, kuten luminositeetti. Kun kaikilla asioilla samalla luminositeetilla on jokin eri seuraus, niin se on tutkittava mittausten dispersio. Tuossa tosin mainitaan fyysinen dispersio selityksenä jollekin. Jotta se olisi todellista, tutkittavan ilmiön täytyy olla jotain olemattoman pientä eikä lähelläkään aikadilaation kokoista ilmiötä, missä 1 + z tarkoittaa 100 % muutoksia signaaleihin, jos z = 1.

3

Anonyymi kirjoitti:

Esityksesi tutkimuksesta ei ole täysin oikea. Tangin tutkimus mainitsi aluksi jotain alle päivän kestäviä vaihteluita, joiden kuva on kuvassa 1. Missä vaihteluiden nimi on 'virhe', eikä esim. mikään malli. Sen lisäksi oli myös noin alle 10 päivän vaihteluita, jotka ovat koko varsinainen tutkimus. Niistä ei suoraan sanottu, mitä löydettiin vaihtelun määräksi tai tämän muutoksen ja luminositeetin oikeaksi suunnaksi. Tutkimuksen lopputulos oli viimeisilä riveillä, että muiden ihmisten malli nimeltä Random Walk arvolla 0.5, joka tulee kiekon epästabiiliudesta on kuitenkin tosi kuin vesi tälläkin alueella. Tässä ei alunperinkään ollut epäselvää, että tämä on hyvä malli, kun puhutaan noin sadasta päivästä.

Tässä kerrotaan aiempia tietoja kyseisestä mallista
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0004-637X/698/1/895
Sivulla 903 on piirretty kahteen kertaan ensin pitkä karakteristinen aika tau, joka voi olla max 10 v, ja jota ei yleensä käytetä aikadilaatiotutkimuksessa. Vaihteluiden luminositeettivaihtelu on sigma. Vaihtelut voivat olla 1-100 päivän skaaloissa (100 päivää > 14 viikkoa). Tässä paperissa on jotain dataa ja vaihtelua, missä tau ja psi laskeavat alaspäin, jos luminositeetti kasvaa. Toisesta tuloksena annetaan kuitenkin sanallisesti: 'There is no significant trend between τ and L/LEdd' ja teorian oli tarkoitus olla päinvastoin sille (s. 908).

...

Jotkut aikadilaatiota kvasaareissa oikeasti tutkivat artikkelit kuitenkin löytävät kohteena olevista aikojen venymisistä suhteita, joissa luminositeetit kasvattavat niitä. Myös noilla lyhyillä etäisyyksillä:
https://arxiv.org/abs/2501.04171
Menetelmä tässä tutkimuksessa on olettaa yksinkertaisia funktioita, mitä signaalin venymisellä olisi. MItkä riippuvat muista suureista, kuten luminositeetti ja z. Näitä funktioita testattiin kaikkia kaikkiin havaintoihin, ja kun käy esim. niin että suurempaan z:taan mennessä z kasvaa , venymä kasvaa, mutta luminositetti ei juuri muutu, niin tarkin funktio kaikelle datalle on muotoa, missä dilaatiota tulee eniten z:n kasvamisesta.

"Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle."

Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla. Hänellä on lisäksi kvasaareita sellaisia ryhmiä kuin L_joku = 42.5, z = 0.83 ja L_joku = 42.5, z = 2.08. Molempia noin 60, missä hänen mukaansa luminositeetin variabiliteetit ovat aivan samat, vaikka 1 z eli aikadilaatio kasvoi 168 %. Eikä Malmquistilla ole mitään vaikutusta tulokseen ellei se ole L_joku:n laskutavassa.

Samalla tavalla kuin miten toit esiin supernovista niiden nikkelit, niin tässäkin olet kahlannut artikkelia, missä sanotaan, miten hyvin kvasaari käyttäytyy, jos sille haluaa tehdä mm. aikadilaatio-kokeita. Ja niin niitä on tehty.

"Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä."

Esität luminositeettien ja z:iden funktioiden vaikutuksen tähän keskusteluun edelleen sillä tavalla kuin et olisi ymmärtänyt, mitä haetaan takaa sillä, että aikadilaatio syntyy jostakin muusta kuin laajenemisesta.

"Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen."

Artikkelit, joita otit, on kirjoitettu todella pieneen z:taan asti ja sinäkin, jos pystyisit, teet paljon yleistyksiä tällä hetkellä kaikkiin muihin z:toihin sen pohjalta. Onko se parempi, jos et tavallaan valitse väärää määrää kvasareita jostakin, vaan olet kokonaan valitsematta mitään?

"GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta."

https://www.scirp.org/journal/paperinformation?paperid=134159
Tätä paperia edelsi samasta aiheesta myös oleellinen 2023 paperi.

He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 z:lla. Dispersio voi viitata fyysisen valon dispersion sijaan siihen, että datassa on dispersio täysin eri kohteiden eli esim. galaksien välillä tai sellaisten, joilla on monta samaa pääarvoa, kuten luminositeetti. Kun kaikilla asioilla samalla luminositeetilla on jokin eri seuraus, niin se on tutkittava mittausten dispersio. Tuossa tosin mainitaan fyysinen dispersio selityksenä jollekin. Jotta se olisi todellista, tutkittavan ilmiön täytyy olla jotain olemattoman pientä eikä lähelläkään aikadilaation kokoista ilmiötä, missä 1 z tarkoittaa 100 % muutoksia signaaleihin, jos z = 1.

3

Lue lisää

"Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta."

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad2f26

Eivät kaikki niistä. Aikadilaatio ei ole minkään muun selitys (*) kuin venymisen suunnassa t. Kaikki käyrät venyvät suunnassa t ihan yhtä helposti, olivat ne missä tahansa muodossa alussa. Lisäksi tuosta artikkelista sinun olisi ehkä pitänyt sanoa, että sinä vaadit, että jokin käyrä on täydellisen symmetrinen ('alkuperäisesti, mutta joka ei kohta ole alkuperä'), ja kun sen toinen puoli on venytetty (ks. sivu 2), niin tämä venymä täytyy selittää sisäisesti, koska vaatimasi symmetrinen käyrä ei voi kosmologisesti venyä yhdestä kohtaa enemmän kuin toisesta? Sellainenkaan ei mitenkään ole viittaus siihen, että kokonais-aikadilaatiota ei olisi olemassa. Tämän todistamiseksi pitää vain etsiä samaan kategoriaan kuuluva epä-symmetrinen käyrä, joka on tätä esim. 100 % enemmän venytetty kummaltakin puolelta.

(*) Se on 'selitys' vain verrattuna sisäisten syiden tekemään oikesti pitkään tapahtumaan. Jos jo tiedetään, että ei ole sellaista tapahtumaa, niin aikadilaatio on 'määritelmä' signaalin venytykselle, ja FLRW ja Doppler ja CCC ovat selityksiä

"Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1+z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole."

Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti. Kukaan tuskin pystyy tekemään suoraan sellaista mallia (esim. supernovasta nikkeleineen), että se malli on kaikkien kohteiden kaikkien käyrien venytyksen kanssa saman arvoinen kuin kaikki olemassaolevat vanhat tutkimukset. Koska eivät nämä havainnotkaan ole keskenään samoja. Silloin jotain pitää julkaista sanoakseen, missä asti on. Itse kuitenkin tyyliin argumentoit siten, että DES kokonaan pois. Etkä edes siten että, joku katsokaa samaan paikkaan kuin DES (vaikka samaa supernovaa siellä tietenkään ei enää ole).

"GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään.

"Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä."

Signaalin venytys on asia, missä symmetria ja reversiibeliys säilyy myös tietyllä tavalla, joka on se sama symmetria kuin ennen.

"Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa."

Laita linkki dataan, jossa ei ole näin. Tai CCC + TL -tutkimukseen tai GOLEEN tai uuteen supernovaan Chandrasekharin rajan ulkopuolella, jonka mielestä näin ei ole myös.

"Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin."

Mikä energia? Käyrän korkeus itse mittaa saapuvaa energiaa. Jos ne eivät ole nousseet samaan pisteeseen yhtä kaukana symmetria-akselin kummallakin puolella, niin silloin käyrä ei ollut alussa symmetrinen. Eikä se noussut ja laskenut aina samalla tavalla myöskään, koska sellaista viivaa ei ole olemassa, joka nousee saman verran samasta paikasta, mutta ei yhtä korkealle.

" Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa."

Ei pidä paikkaansa. Hakkilan artikkelissa käyrillä on vain yksi ominaisuus, joka on symmetria ja reversiibeliys. Symmetrioita on maailmassa useita ja reversiibeliys on heikohko yritys sanoa, mikä symmetria on kyseessä. Jotkut maailman symmetriat voisivat olla sellaisia, että ei ole väliä, missä kohtaa aikaa on (esim. funkti on vakio). Mutta GRB:issä tällainen ei ole lähelläkään.

Kauempana olevat GRB:t eivät ole eri ajankohdassa kuin muut. Ainakaan silloin kun yritetään väittää, että maailmassa on useampi kuin yksi samanlainen GRB.

4

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1 z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan."

Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu. Nämä ovat täysin tyypillisiä alkuaineiden spektrien punasiirtymiä, joissa ei aikadilaatiolla tee mitään. Aikaa ei edes voi mitata, koska alkuaine ja valo on käytännössä ikuista. Ks. luku 3.1. Jos punasiirtymät olisi väärin perustein saatu, niin tässä muussa keskustelussa ei olisi paljon mitään pointtia, eikä myöskään missään kosmologisessa vaihtoehdossa millekkään, missä on sama punasiirtymä.

"esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC TL mallin mukaan."

Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla. Jos se ei tapahtu niin FLRW:tä ja sitä ei pidä verrata toisiinsa 'z-etäisyyksinä' vaan 'muuten vaan z:oina'. Sen sijaan on yleistä, että metreissä saatavat etäisyydet vaihtelevat. Tai että samalla metrietäisyydellä olevalla supernovalla on eri z.

"valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova."

Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla. Tähän viittaminen ei ole viittamista olemassaolevaan malliin, jota voisi käyttää, vaan siihen, että ollaan mallittomalla alueella. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että jos tuo rajan ylitys on oikeasti faktaa, niin silloin näille supernoville tulisi mieluiten keksiä oma uusi tyyppi, jota ei koskaan käytetä yhtä aikaa Ia-supernovien kanssa, kun tehdään esim. kosmologiaa. Tästä seuraisi luminositeettien kategorisointia alleviivatummin se, että näin putsatussa datassa ei ole enää todennäköisesti niin korkean aikadilaation kohdetta, että se olisi sisäisistä syistä yhtä suuri tai suurempi kuin 1 z. Tässä korjataan siis sisäisten syiden harha, missä luultiin yhtä aivan erilaista objektia toisten objektien signaalien venytykseski.

"DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin"

Tarkoittaako tämä, että CCC TL ei ole kokeellinen tiede?

"mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun."

Jos kaikki mallit sanovat 1 z, niin vielä kymmenennen kerran sanottuna, ei tietenkään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että mitä DES sisältää, ja mihin sitä voi käyttää. Pointti ei silti ole, että sitä käytetään sisäisesti myös CCC TL -laskelmiin, vaan että DES sanoo, mitkä kaikki aikadilaatiot z-funktiona ovat oikein ja mitkä vääriä. Periaatteessa CCC TL on tässä pelkän aikadilaation määränkin suhteen hajanaisempi kenttä kuin FLRW, joten niiden vertailu puhumalla sisäisestä laskelmasta on vähän heikkoa. Pikemminkin on niin, että 'CCC TL:n sisällä' ei ole mahdollista verrata asioita keskenään eikä laskea asioita DES:istä sen pidemmälle (DES ja osittainen SALT kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, että miten paljon voi keksiä sisäisiä dilaatioita.).

Maailmassa lasketaan muitankin asioista DES:istä kuin aikadilaatio. Ei ole mitään logiikkaa, että nämä muut laskemiset olisivat paremmin perusteltuja laskuja tai että niihin soveltuminen olisi jotenkin parempaa kuin juuri aikadilaatioon. Sen sijaan odottaisin, että sama argumentointi koskisi kaikkia näitä muita. Teit niistä jo jotain esimerkkiä yllä.

"DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista."

Tämän logiikan mukaan esim. tekoälyä se-ja-se ei ole olemassa, jos ei julkaista lähdekoodia?

"-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla."

Variabiliteetti ja vaihtelu eivät ole eri asioita. Lisäksi aina kun keksit jonkun vaihtelun, sinun tulee esittää ensimmäisenä sen suuruuden arvio.

Tangin tutkimus on täysin asiaan liittymätön, koska siinä tutkitaan variabiliteetin suuruutta luminositeetin suunnassa. Eli miten paljon valon luminositetti vaihtelee jossain kiinnitetyssä aikaskaalassa kuten alle päivän mittaisissa vaihteluissa. Kun tutkitaan aikadilaatiota variabiliteeteilla, täytyy tunnistaa skaalat eri kohteista 'samaksi skaalaksi' tai 'samaksi vaihteluksi' ja sitten esittää, että miksi ja miten paljon saman variabiliteetin aikaskaala muuttuu eli venyy.

2

Lue lisää

"Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu."

DES 5Y aineiston 1635 julkaistussa supernovassa vain 36% sisältää isäntägalaksin spektrografisen määrityksen. Ne ovat painottuneita matalille z-arvoille, z < 0,6 supernovista suurin osa sisältää spektrografisen tiedon. Z = 0,9 - 1,0 alueella on vain 20 supernovaa, joihin on liitetty spektrografinen z, ja yli 1,0 z:n arvoilla se puuttuu kaikista aineiston supernovista.

Isäntägalaksin mittaus kuitenkaan ei tee datasta yhtään luotettavampaa vaihtoehtoisten kosmologisten mallien tutkimuksessa, jos supernova on vain liitetty etualalla olevaan galaksiin joka näyttää olevan vieressä lähimpänä. Jos vertaillaan esim. CCC+TL 80/20, CCC+TL 50/50 ja TL-malleja, tulisi supernovien fotometrinen z:n määritys tehdä jokaiselle mallille uudelleen riippuen siitä, miten suureksi aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä eri malleissa oletetaan. Mitä suurempi TL:n osuus on, sitä pitkäkestoisemmasta supernovasta on kyse, jolloin se on myös kirkkaampi ja sinisempi, ja fotometrinen määritys antaa suuremman punasiirtymän ja etäisyyden.

DES aineistossa alun perin oli yli 20 000 supernovaa joista julkaistuun dataan valittiin 1635. Valinnan yhtenä laatukriteerinä oli sopivuus SALT3-mallin sovitukseen. Pois jätettiin suuren punasiirtymän supernovat joissa aikadilaatiokorjattu kesto on niin lyhyt että sitä ei voi selittää millään sub-Chandrasekharin malleilla. TL-mallissa ne olisivat olleet aivan tavallisia Chandrasekharin supernovia, joiden kirkkaus on keskitasoa tai keskitason yläpuolella.

Kunnollinen vaihtoehtoisten mallien tutkimus edellyttäisi, että DES julkaisee 20 000 supernovakandidaatin raakadatan sellaisenaan, jolloin laatukarsinta voidaan tehdä mallikohtaisesti uudelleen ilman että karsintavaiheessa oletetaan 1+z aikadilaatiota, vaan voi olettaa esim. 80%, 50% ja 0% aikadilaatiot ja rakentaa mallien vertailut supernovien valinnasta lähtien. TL-mallin kannalta 20 000 supernovakandidaatin aineisto on sisältänyt paljon supernovia myös korkean punasiirtymän alueella, mutta ne on valtaosin karsittu pois julkaistusta aineistosta, ja jäljelle on jätetty vain kaikkein kirkkaimmat ja pitkäkestoisimmat yksittäiset supernovat.

"Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC+TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla."

Hybridimallissa fotonin energiahäviö riippuu etäisyydestä kummankin mekanismin osalta, joten suurempi z tarkoittaa suurempaa etäisyyttä, mutta vain laajeneminen aiheuttaa aikadilaatiota, ei TL.
CCC+TL mallissa aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä on pienempi, jolloin valokäyrä on pidempi (lähempänä havaittua pituutta) ja supernova on myös kirkkaampi ja sinisempi. Suurempi lämpötila (sinisyys) tarkoittaa että punasiirtymä on luultua suurempi (esim. 1,65 1,1:n sijaan) ja supernova on luultua kauempana.

"Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla."

Chandrasekharin raja koskee staattisia valkoisia kääpiöitä, joita ei ole olemassa. Valkoisen kääpiön massan kasvu tapahtuu kertymäkiekon kautta, josta kulmaliikemäärä siirtyy myös valkoiseen kääpiöön ja johtaa tyypillisesti hyvin nopeaan ja differentiaaliseen pyörimiseen, joka aiheuttaa rotaatiotueksi kutsutun ilmiön. Rotaatiotuki alkaa olla merkittävä kun pyörähdysaika on alle tunnin pituinen, mutta toisinaan se on alle 10 minuuttia, jolloin kyse on hyvin voimakkaasta rotaatiotuesta. SN 2009dc:llä valkoisen kääpiön massa oli 2,8 Auringon massaa (lähes kaksinkertainen Chandrasekharin rajaan verrattuna), joten sen pyörähdysnopeus oli vain muutamia minuutteja. Rotaatiotuetut SN Ia:t ovat aivan tyypillisiä SNIa supernovia, eikä niille tarvitse keksiä uutta luokkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Esityksesi tutkimuksesta ei ole täysin oikea. Tangin tutkimus mainitsi aluksi jotain alle päivän kestäviä vaihteluita, joiden kuva on kuvassa 1. Missä vaihteluiden nimi on 'virhe', eikä esim. mikään malli. Sen lisäksi oli myös noin alle 10 päivän vaihteluita, jotka ovat koko varsinainen tutkimus. Niistä ei suoraan sanottu, mitä löydettiin vaihtelun määräksi tai tämän muutoksen ja luminositeetin oikeaksi suunnaksi. Tutkimuksen lopputulos oli viimeisilä riveillä, että muiden ihmisten malli nimeltä Random Walk arvolla 0.5, joka tulee kiekon epästabiiliudesta on kuitenkin tosi kuin vesi tälläkin alueella. Tässä ei alunperinkään ollut epäselvää, että tämä on hyvä malli, kun puhutaan noin sadasta päivästä.

Tässä kerrotaan aiempia tietoja kyseisestä mallista
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0004-637X/698/1/895
Sivulla 903 on piirretty kahteen kertaan ensin pitkä karakteristinen aika tau, joka voi olla max 10 v, ja jota ei yleensä käytetä aikadilaatiotutkimuksessa. Vaihteluiden luminositeettivaihtelu on sigma. Vaihtelut voivat olla 1-100 päivän skaaloissa (100 päivää > 14 viikkoa). Tässä paperissa on jotain dataa ja vaihtelua, missä tau ja psi laskeavat alaspäin, jos luminositeetti kasvaa. Toisesta tuloksena annetaan kuitenkin sanallisesti: 'There is no significant trend between τ and L/LEdd' ja teorian oli tarkoitus olla päinvastoin sille (s. 908).

...

Jotkut aikadilaatiota kvasaareissa oikeasti tutkivat artikkelit kuitenkin löytävät kohteena olevista aikojen venymisistä suhteita, joissa luminositeetit kasvattavat niitä. Myös noilla lyhyillä etäisyyksillä:
https://arxiv.org/abs/2501.04171
Menetelmä tässä tutkimuksessa on olettaa yksinkertaisia funktioita, mitä signaalin venymisellä olisi. MItkä riippuvat muista suureista, kuten luminositeetti ja z. Näitä funktioita testattiin kaikkia kaikkiin havaintoihin, ja kun käy esim. niin että suurempaan z:taan mennessä z kasvaa , venymä kasvaa, mutta luminositetti ei juuri muutu, niin tarkin funktio kaikelle datalle on muotoa, missä dilaatiota tulee eniten z:n kasvamisesta.

"Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle."

Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla. Hänellä on lisäksi kvasaareita sellaisia ryhmiä kuin L_joku = 42.5, z = 0.83 ja L_joku = 42.5, z = 2.08. Molempia noin 60, missä hänen mukaansa luminositeetin variabiliteetit ovat aivan samat, vaikka 1 z eli aikadilaatio kasvoi 168 %. Eikä Malmquistilla ole mitään vaikutusta tulokseen ellei se ole L_joku:n laskutavassa.

Samalla tavalla kuin miten toit esiin supernovista niiden nikkelit, niin tässäkin olet kahlannut artikkelia, missä sanotaan, miten hyvin kvasaari käyttäytyy, jos sille haluaa tehdä mm. aikadilaatio-kokeita. Ja niin niitä on tehty.

"Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä."

Esität luminositeettien ja z:iden funktioiden vaikutuksen tähän keskusteluun edelleen sillä tavalla kuin et olisi ymmärtänyt, mitä haetaan takaa sillä, että aikadilaatio syntyy jostakin muusta kuin laajenemisesta.

"Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen."

Artikkelit, joita otit, on kirjoitettu todella pieneen z:taan asti ja sinäkin, jos pystyisit, teet paljon yleistyksiä tällä hetkellä kaikkiin muihin z:toihin sen pohjalta. Onko se parempi, jos et tavallaan valitse väärää määrää kvasareita jostakin, vaan olet kokonaan valitsematta mitään?

"GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta."

https://www.scirp.org/journal/paperinformation?paperid=134159
Tätä paperia edelsi samasta aiheesta myös oleellinen 2023 paperi.

He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 z:lla. Dispersio voi viitata fyysisen valon dispersion sijaan siihen, että datassa on dispersio täysin eri kohteiden eli esim. galaksien välillä tai sellaisten, joilla on monta samaa pääarvoa, kuten luminositeetti. Kun kaikilla asioilla samalla luminositeetilla on jokin eri seuraus, niin se on tutkittava mittausten dispersio. Tuossa tosin mainitaan fyysinen dispersio selityksenä jollekin. Jotta se olisi todellista, tutkittavan ilmiön täytyy olla jotain olemattoman pientä eikä lähelläkään aikadilaation kokoista ilmiötä, missä 1 z tarkoittaa 100 % muutoksia signaaleihin, jos z = 1.

3

Lue lisää

"Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 + z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla."

Malmquistin harha ei liity siihen, onko aikadilaatio korjattu vai ei – vaan siihen, mitä kvasaareja ylipäätään havaitaan eri etäisyyksillä. Koska kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, ja koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden aineisto painottuu hitaasti vaihtuviin yksilöihin. Tämä voi jäljitellä aikadilaatioefektiä, vaikka kyse olisi valikoitumisharhasta.

Tässä kohtaa CCC+TL-malli tai puhdaskin TL-malli voi tulla vaihtoehtoiseksi selitykseksi: jos punasiirtymä ei johdu universumin laajenemisesta vaan esimerkiksi fotonien energian menetyksestä matkalla (tired light), silloin aikadilaatioefektiä ei pitäisi korjata jakamalla aikaa tekijällä 1+z. Tällöin valokäyrät pitäisi analysoida havaitsijan ajassa, ja jos vaihtelun hitaus kasvaa punasiirtymän mukana, se voisi johtua valikoitumisesta eikä kosmologisesta venymästä.

"He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 + z:lla."

Tutkimuksessa Abbey et al. (2024) ei oleteta eikä käytetä 1+z -aikadilaatio-oletusta GRB-signaalien pituuksien käsittelyssä. Päinvastoin, tutkimus pyrkii selittämään havaittuja radiofotonien (GRB:n afterglow) saapumisaikojen viiveitä ilman kosmologista aikadilaatiohypoteesia.

Sen sijaan tutkijat kehittävät mallin, jossa viiveet johtuvat kosmisen plasman dispersiosta: fotonit kulkevat harvassa plasma-aineessa, jossa elektronit vuorovaikuttavat fotonien sähkökentän kanssa, aiheuttaen taajuusriippuvaisen valonnopeuden (FDSL, frequency-dependent speed of light). Tässä mallissa viiveet ovat taajuuden käänteislukuun verrannollisia, eivät punasiirtymään z.
Lisäksi tutkimuksessa ei käytetä GRB:n punasiirtymään perustuvia etäisyysarvioita, vaan etäisyydet arvioidaan itsenäisesti mallin avulla, ilman oletusta universumin laajenemisesta. Tämä tarkoittaa, että signaalien pituuksia ei jaeta tekijällä 1+z, kuten aikadilaatio-oletuksessa tehtäisiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta."

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad2f26

Eivät kaikki niistä. Aikadilaatio ei ole minkään muun selitys (*) kuin venymisen suunnassa t. Kaikki käyrät venyvät suunnassa t ihan yhtä helposti, olivat ne missä tahansa muodossa alussa. Lisäksi tuosta artikkelista sinun olisi ehkä pitänyt sanoa, että sinä vaadit, että jokin käyrä on täydellisen symmetrinen ('alkuperäisesti, mutta joka ei kohta ole alkuperä'), ja kun sen toinen puoli on venytetty (ks. sivu 2), niin tämä venymä täytyy selittää sisäisesti, koska vaatimasi symmetrinen käyrä ei voi kosmologisesti venyä yhdestä kohtaa enemmän kuin toisesta? Sellainenkaan ei mitenkään ole viittaus siihen, että kokonais-aikadilaatiota ei olisi olemassa. Tämän todistamiseksi pitää vain etsiä samaan kategoriaan kuuluva epä-symmetrinen käyrä, joka on tätä esim. 100 % enemmän venytetty kummaltakin puolelta.

(*) Se on 'selitys' vain verrattuna sisäisten syiden tekemään oikesti pitkään tapahtumaan. Jos jo tiedetään, että ei ole sellaista tapahtumaa, niin aikadilaatio on 'määritelmä' signaalin venytykselle, ja FLRW ja Doppler ja CCC ovat selityksiä

"Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1 z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole."

Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti. Kukaan tuskin pystyy tekemään suoraan sellaista mallia (esim. supernovasta nikkeleineen), että se malli on kaikkien kohteiden kaikkien käyrien venytyksen kanssa saman arvoinen kuin kaikki olemassaolevat vanhat tutkimukset. Koska eivät nämä havainnotkaan ole keskenään samoja. Silloin jotain pitää julkaista sanoakseen, missä asti on. Itse kuitenkin tyyliin argumentoit siten, että DES kokonaan pois. Etkä edes siten että, joku katsokaa samaan paikkaan kuin DES (vaikka samaa supernovaa siellä tietenkään ei enää ole).

"GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään.

"Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä."

Signaalin venytys on asia, missä symmetria ja reversiibeliys säilyy myös tietyllä tavalla, joka on se sama symmetria kuin ennen.

"Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa."

Laita linkki dataan, jossa ei ole näin. Tai CCC TL -tutkimukseen tai GOLEEN tai uuteen supernovaan Chandrasekharin rajan ulkopuolella, jonka mielestä näin ei ole myös.

"Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin."

Mikä energia? Käyrän korkeus itse mittaa saapuvaa energiaa. Jos ne eivät ole nousseet samaan pisteeseen yhtä kaukana symmetria-akselin kummallakin puolella, niin silloin käyrä ei ollut alussa symmetrinen. Eikä se noussut ja laskenut aina samalla tavalla myöskään, koska sellaista viivaa ei ole olemassa, joka nousee saman verran samasta paikasta, mutta ei yhtä korkealle.

" Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa."

Ei pidä paikkaansa. Hakkilan artikkelissa käyrillä on vain yksi ominaisuus, joka on symmetria ja reversiibeliys. Symmetrioita on maailmassa useita ja reversiibeliys on heikohko yritys sanoa, mikä symmetria on kyseessä. Jotkut maailman symmetriat voisivat olla sellaisia, että ei ole väliä, missä kohtaa aikaa on (esim. funkti on vakio). Mutta GRB:issä tällainen ei ole lähelläkään.

Kauempana olevat GRB:t eivät ole eri ajankohdassa kuin muut. Ainakaan silloin kun yritetään väittää, että maailmassa on useampi kuin yksi samanlainen GRB.

4

Lue lisää

" "GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään."

GOLE2020 on hypoteesin nimi. Vuoden 2022 paperissa vertaillaan kahta eri hypoteesia: GOLE1989, GOLE2020 ja niiden sopivuutta havaintoihin. Artikkeli on julkaistu researchgatessa, mutta ei vertaisarvioiduissa lehdissä.

Vertaisarvioidusti on julkaistu kuitenkin paljon TL-kosmologiaa käsitteleviä papereita. Niissä ei suoraan viitata Lernerin hypoteesiin, vaan kevyiden alkuaineiden osuutta selitetään galaktisilla prosesseilla ilman lähdeviitettä. Lernerin hypoteesi tällä hetkellä on paras selitys kevyille alkuaineille, ja sopii havaintoihin myös paremmin kuin BBN, jossa on litium-kriisi.

Anonyymi kirjoitti:

"DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%,"

Eikö DES:in tutkija ole DES:issä? Kukaan muu ihminen kuin sinä ei kutsu mitään asiaa valintaharhaksi. Eikä tuo luku ole varmaan kenenkään muun.

"Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia"

Sellaiset tutkijat, jotka käyttävät dataa ja tekevät väitteitään datasta, eivät ainakaan aktiivisesti käytä sellaisia väitteitä, jotka puhuisivat 'asioista, joita emme voi nähdä'.

"Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin."

Samaa joudutaan väittämään kaikkialla muuallakin, jos aiotaan nähdä avaruudessa kauas asti. Itse ilmaiset tätä väitettä aina vähän väliä sanomalla, että lähellä olevien kirkkaiden supernovien sisäinen aikadilaatio voisi olla sinusta 100 % ja että haluat niitä samoja olevan kaukana.

"DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen."

Voitko esittää suorana lainauksena asiat, joita joku toinen ihminen ns. väittää?

Et ole määritellyt, mitä tarkoittaa korjata valintaharhaa. Etkä sillä tavalla, että siinä olisi erikseen marginaalisuuksia ja oikeita korjauksia.

"CCC TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen"

Teoriat eivät tee korjauksia. Miksi et olisi sanonut, että Einstein teki korjauksen DES-tutkijoille? Lisäksi et voi viitata aikadilaatio-tutkijoihin minään teoriana, jolloin on väärin verrata ei-teoria -menetelmää johonkin mikä on 'teorian yritys kuulostaa joltakin'. En silti sano, että keskustelu olisi nyt huonompaa, vaan ihan vapaasti voit verrata kahta teoriaa siitä, että miltä ne kuulostavat, kun ne sanovat yhteen ääneen z 1.

Lisäksi siinä, mistä nyt puhutaan, TL:llä ei ole osaa eikä arpaa vieläkään.

"hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat."

Jos ne ovat kirkkaita, ja jos niillä on jo lukuarvo, niin ne on havaittu jo. Viimeksi kun puhuit jopa 100 % sisäisistä supernovista, sanoit että niitä on jopa lähellä. Nytkin on siis oltava. Minkään kaukana olevan ei voi väittää olevan oikeasti kirkkaampi, vaan ainoastaan tulosten statistinen harha toimii selityksenä. Uskominen statistiseen harhaan tarkoittaa sitä, että ei usko olevan olemassa oikeaa aikadilaatiota, joka on 1 z. Koska ei uskota koko aikadilaatioon, nin siitä on seurauksena se, että tuollaisen jälkeen pitää alkaa selittämään GRB:t ja kvasaarit jollain tavalla myös.

"Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin."

Mikä mittaa uskottavuutta? Määrittelit aivan alussa, että valintaharha(t) on 5 %, jostakin joka näytti olleen jonkin fyysisen asian mittaus. Mitä hyötyä on olla valintaharhan paras korjaaja? Voit periaatteessa esittää, mitä mieltä olet sanomalla, että se on uskottava, joka heittää isoimman valintaharhan eikä tee sille mitään. Eli sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kirjoittaa edellisessä kohdassa selkeämmin. Se että joku korjaa 100 % tai täysin 1 z -kokoisen harhan kirkkaista supernovista, olisi kuin ei tekisi mitään, koska tämä joku ei aio antaa toisenlaista 'tämä on tarkkaan mitattu' -signaalia niille, vaan antaa alkuperäisen. Tuollainen tarkkaan mitattu signaali, jonka kestoa on saanut muuttaa, esiintyy vain maailmassa, missä supernovista ollaan yhtä mieltä. Ilman sitä kenenkään ei pitäisi odottaa pyrkivän mihinkään 'korjaukseen' tai ei-tarkkojen asioiden tarkistamiseen.

"Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois"

Se mitä viimeisenä sanoit ei ole malli. Mutta sanoisin silti, että se on jo poissuljettu lähelläolevien supernovien datan (jota on kaikenlaista muutakin kuin aikadilaatio) toimesta.

"Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna."

Todista että et ole katsonut tässä vain yksittäistä kanavaa tai ilmiötä. Kuten sellaista, mikä on pelkkää jälkihöyryä.

"Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna."

Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia.

1

Lue lisää

"Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia."

Tuolla ei ole raakadataa. Kansiossa 0_DATA/DES-SN5YR_DES on raakilemaisin data eli SMP-valokäyrät, mutta niissä on jo tehty fotometrisiä toimenpiteitä joissa oletetaan 1+z aikadilaatio. Fotometrisen z-arvon määrittäminen (joka perustuu sovittamiseen aikadilaatiokorjattuun valokäyrän leveyteen), isäntägalaksin valinta fotometrisen z-arvon perusteella ja isäntägalaksin spektroskooppinen z liitettynä osalla supernovista. Tätä dataa ei voi käyttää esim. CCC+TL mallin vertailuihin.

Raakadataa eli DIFFIMG-valokäyrät (31 636 kpl) ei ole missään saatavilla, ei GitHubissa eikä muuallakaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta."

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad2f26

Eivät kaikki niistä. Aikadilaatio ei ole minkään muun selitys (*) kuin venymisen suunnassa t. Kaikki käyrät venyvät suunnassa t ihan yhtä helposti, olivat ne missä tahansa muodossa alussa. Lisäksi tuosta artikkelista sinun olisi ehkä pitänyt sanoa, että sinä vaadit, että jokin käyrä on täydellisen symmetrinen ('alkuperäisesti, mutta joka ei kohta ole alkuperä'), ja kun sen toinen puoli on venytetty (ks. sivu 2), niin tämä venymä täytyy selittää sisäisesti, koska vaatimasi symmetrinen käyrä ei voi kosmologisesti venyä yhdestä kohtaa enemmän kuin toisesta? Sellainenkaan ei mitenkään ole viittaus siihen, että kokonais-aikadilaatiota ei olisi olemassa. Tämän todistamiseksi pitää vain etsiä samaan kategoriaan kuuluva epä-symmetrinen käyrä, joka on tätä esim. 100 % enemmän venytetty kummaltakin puolelta.

(*) Se on 'selitys' vain verrattuna sisäisten syiden tekemään oikesti pitkään tapahtumaan. Jos jo tiedetään, että ei ole sellaista tapahtumaa, niin aikadilaatio on 'määritelmä' signaalin venytykselle, ja FLRW ja Doppler ja CCC ovat selityksiä

"Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1 z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole."

Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti. Kukaan tuskin pystyy tekemään suoraan sellaista mallia (esim. supernovasta nikkeleineen), että se malli on kaikkien kohteiden kaikkien käyrien venytyksen kanssa saman arvoinen kuin kaikki olemassaolevat vanhat tutkimukset. Koska eivät nämä havainnotkaan ole keskenään samoja. Silloin jotain pitää julkaista sanoakseen, missä asti on. Itse kuitenkin tyyliin argumentoit siten, että DES kokonaan pois. Etkä edes siten että, joku katsokaa samaan paikkaan kuin DES (vaikka samaa supernovaa siellä tietenkään ei enää ole).

"GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään.

"Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä."

Signaalin venytys on asia, missä symmetria ja reversiibeliys säilyy myös tietyllä tavalla, joka on se sama symmetria kuin ennen.

"Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa."

Laita linkki dataan, jossa ei ole näin. Tai CCC TL -tutkimukseen tai GOLEEN tai uuteen supernovaan Chandrasekharin rajan ulkopuolella, jonka mielestä näin ei ole myös.

"Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin."

Mikä energia? Käyrän korkeus itse mittaa saapuvaa energiaa. Jos ne eivät ole nousseet samaan pisteeseen yhtä kaukana symmetria-akselin kummallakin puolella, niin silloin käyrä ei ollut alussa symmetrinen. Eikä se noussut ja laskenut aina samalla tavalla myöskään, koska sellaista viivaa ei ole olemassa, joka nousee saman verran samasta paikasta, mutta ei yhtä korkealle.

" Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa."

Ei pidä paikkaansa. Hakkilan artikkelissa käyrillä on vain yksi ominaisuus, joka on symmetria ja reversiibeliys. Symmetrioita on maailmassa useita ja reversiibeliys on heikohko yritys sanoa, mikä symmetria on kyseessä. Jotkut maailman symmetriat voisivat olla sellaisia, että ei ole väliä, missä kohtaa aikaa on (esim. funkti on vakio). Mutta GRB:issä tällainen ei ole lähelläkään.

Kauempana olevat GRB:t eivät ole eri ajankohdassa kuin muut. Ainakaan silloin kun yritetään väittää, että maailmassa on useampi kuin yksi samanlainen GRB.

4

Lue lisää

"Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti."

Vanhemmalla supernovadatalla on kyllä tehty TL-tutkimuksia (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016, Crawford 2019) ja todettu että raakadatan perusteella supernovadata sopii TL-malliin. Aikadilaatio on ollut lähinnä SALT2-kalibroinnin oletus ja sisältynyt myös fotometriseen luokitteluun ennakko-oletuksena. Raakadatalla mitään aikadilaatiota ei kuitenkaan havaita vanhemmilla supernova-aineistolla.

Olisi tärkeää että DES julkaisee DIFFIMG raakadatan, jotta aikadilaatiota voitaisiin yrittää etsiä malliriippumattomasti. Toistaiseksi kyseistä ilmiötä ei ole pystytty ollenkaan havaitsemaan, vaan kyseessä on ollut pelkkä ennakko-oletus. Lisäksi voitaisiin tutkia uusia kosmologisia hybridimalleja, joita tarvitaan kosmologisten jännitteiden selittämisessä.

Paljon tiedetään ja kokoajan opitaan lisää. Lopullinen vastaus on vaan niin pirun kaukana miljoonien vuosien takana ettei varmuutta saada ehkä koskaan, mutta onko sillä niin väliä?

Anonyymi kirjoitti:

Paljon tiedetään ja kokoajan opitaan lisää. Lopullinen vastaus on vaan niin pirun kaukana miljoonien vuosien takana ettei varmuutta saada ehkä koskaan, mutta onko sillä niin väliä?

Lue lisää

Tiedon määrän ja laadun lisääntyessä ollaan törmätty ikävään paradoksiin, joka on kuin ikuista opiskelijain ilonpilaajaseuraa... 'mitä enemmän opitaan, sitä enemmän ollaan opittu tietämään, ettemme tiedä mitään'. Todellisuudessa me elämme itsemme rakentamassa havaintoperusteisessa käsitetodellisuudessa. Nähdään ja koetaan asioita, annetaan niille nimiä, keksitään niille selityksiä ja määritelmiä, mutta kun mennään perimmäisten kysymysten äärelle, niin silloin hahmottuu se, miten vähän me lopulta tiedetään. Ja onko luomamme tieto edes tietoa, vaan vain sopivan kuuloiseksi puettuja fraaseja?

Ihminen ja älykkyys on vaikea ja haasteellinen alue. Mitä enemmän haastamme itseämme uusilla kysymyksillä, sitä haasteellisemmaksi se tulee. Nyt kun tätä ajatellaan 'totuuden etsimisen' näkökulmasta, se lisää tyytymättömyyttä, koska tiedämme, ettemme kykene löytämään, saati edes luomaan tyydyttäviä vastauksia. "Tieteellisen konsensuksen" takana ei ole ainoastaan "paras mahdollinen", vaan myös ymmärrys, että ihmisen luoman tiedon täytyy pysyä tiedollisesti, taloudellisesti, tuotannollisesti ja psykologisesti kurinalaisessa linjassa. 'Absoluuttinen totuus' on sarvikuono posliinikaupassa.

Tieteen historiassa multiversumiteorioita on aiemminkin osoitettu tosiksi, ja on mahdollista ja todennäköistäkin että myös jatkossa jokin multiversumiteoria pystytään empiirisesti todistamaan. Sen jälkeen sanan "universumi" määritelmää laajennetaan ja rinnakkaisuniversumeille keksitään jokin muu nimi.

1800-luvulla kehitettiin multiversumiteoria ("Island Universe Theory"), jonka Edwin Hubble osoitti oikeaksi vuonna 1923. Sitä ennen konsensus oli, että esim. Andromeda ja muutamat muut spiraalisumut ovat vain Linnunradan sisäisiä sumuja. Myös Hubble itse kutsui niitä sumuiksi, ja vaihtoehtokosmologian kannattajat saariuniversumeiksi jotka olisivat Linnunradan kaltaisia tähdistä koostuvia kaukaisia rakenteita. Termi galaksi on vakiintunut vasta paljon myöhemmin.