Maailmankaikkeuden synty oli äänetön

Solid Staten kannatus on laskenut, mutta teoriaa ei ole osoitettu vääräksi.
Staattisen kosmologian tutkimus etenee BB-kosmologian rinnalla. Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä.
https://arxiv.org/abs/2504.10510

Anonyymi kirjoitti:

Solid Staten kannatus on laskenut, mutta teoriaa ei ole osoitettu vääräksi.
Staattisen kosmologian tutkimus etenee BB-kosmologian rinnalla. Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä.
https://arxiv.org/abs/2504.10510

Lue lisää

https://arxiv.org/abs/2510.20705
Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12). Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

https://arxiv.org/abs/2510.20705
Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12). Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta.

Lue lisää

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista. Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan.

Mainitsemasi supernovien aikadiaatio puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

https://arxiv.org/pdf/0712.1155
Artikkeli käsittelee tyypin Ia supernovien värien ja valokäyrän muodon välistä yhteyttä sekä sitä, miten nämä vaikuttavat havaittuun punaisuuteen eli reddening-ilmiöön. Tutkijat analysoivat suuren joukon lähellä havaittuja supernovia ja havaitsivat, että supernovan valokäyrän muoto vaikuttaa sen väriin: nopeammin himmenevät supernovat ovat systemaattisesti punaisempia. Tämä ominaisuus säilyy jopa viikkoja valokäyrän maksimista.
Kun valokäyrän muodon vaikutus väriin otetaan huomioon, havaittu punaisuus noudattaa tunnettuja pölymallien lakeja, mutta poikkeaa odotetusta siinä, että punaisuuden voimakkuus on pienempi kuin tähtienvälisen pölyn perusteella ennustettaisiin. Tämä viittaa siihen, että osa punaisuudesta saattaa johtua muista tekijöistä kuin pölystä, kuten supernovan ympäristöstä tai sen sisäisistä ominaisuuksista.
Tutkimus korostaa, että nämä värimuutokset ja punaisuuden lähteet voivat vaikuttaa siihen, miten tarkasti supernovia voidaan käyttää kosmologisissa mittauksissa, erityisesti maailmankaikkeuden laajenemisen ja pimeän energian tutkimuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

"TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, "

Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi. Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

"TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, "

Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi. Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa.

Lue lisää

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Lue lisää

5. 'Korkeilla z:n arvoilla' on miten suuri z? Juuri on puhuttu siitä lähtökohdasta lähtien, että Ia:ta ei voi nähdä missään kaukana ylipäätään (korkein on z = 1.91), ja nämä kaikki muiden valojen havainnot ovat juuri sitä varten puheena, että Ia:t ovat liian näkymättömiä eli epäkirkkaita näkyäkseen kauas.

Pitkään kestävät GRB:t, joista tehdään samanlaisia kosmologisia standardikynttilöitä kuin Ia:t, ovat myös supernovia. Tämä on artikkeli ajoilta, joilloin niitä alettiin pitää tällaisena:
https://arxiv.org/abs/1407.2589
Niillä kirkkaus on jokin niiden signaalin keston funktio, joka on kaikille sama. Jos sanot että tässä on tehty jokin virhe, niin ei ole mahdollista, että GRB:istä voitaisiin tehdä dipolitutkimus. Vaan Santiagon, joka on käyttänyt tätä funktiota ja valinnut GRB:t (vain ne GRB:t, jotka hän näkee?), täytyy olla väärässä.

Huomaa myös tämä asia, että Santiagon artikkelin sivun 4 ylimmän kuvan mukaisesti tai vielä vanhemman GRB-tutkimuksen
https://academic.oup.com/mnrasl/article/391/1/L79/1127619
sivun L81 kuvien (joiden läpi on piirretty selkeä teoreettinen viiva) mukaisesti standardikynttilöiksi miellettyjen GRB:iden luminositeetti on suurempi, kun niiden kesto on pieni. Eli olit juuri kieltämässä uutta dipolia kaikin mahdollisin keinoin.

"Tutkimus korostaa, että nämä värimuutokset ja punaisuuden lähteet voivat vaikuttaa siihen, miten tarkasti supernovia voidaan käyttää kosmologisissa mittauksissa, erityisesti maailmankaikkeuden laajenemisen ja pimeän energian tutkimuksessa."

Minä korostan, että nämä värimuutokset ja käyrämuutokset, jotka lasketaan yhteen redshiftingin kanssa ja vähennetään 'dilataatiossa' kasvaneesta käyrästä, tulisi ottaa huomioon, jos tekee __TL:llään__ joskus aikadilataation selityksen. Eikä tehdä mitä tahansa __TL-selitystä__ sattuu.

"Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi."

Järkeä onkin nyt jaossa, eikä tarvitse korjata mitään?

"Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa."

Ennenkuin päätetään mitään, että havaitsija on esim liikkeessä, niin dipolin näkeminen sekalaisessa datassa on omanlaisensa määritelmä sille, mitä data ja kaikki vaihtelu datassa tarkoittaa, ja dipolin paikantaminen on lisäksi vaativan analysointialgoritmin tulos. Tuollainen reikä tiheydessä voisi näyttää lopputuloksessa siltä, että on dipoli, joka on vain huomattavasti pienempi amplitudi. Missä tiheän osan napa myös siirtyy vähän kauemmaksi esim. -45 astetta. Aina kun tiheys tai matemaattinen funktio on aidolla tai ns. fraktaalisella tavalla satunnainen, niin sillä on jokainen tiheyden ja alitiheyden kokoskaala, ja silloin myös jotkin toisilleen vastakkaiset kaksi napaa. Jollain amplitudilla, joka ei ole tasan nolla. Jos epähomogeeninen kosmologia yleistyy, niin pelkkiä dipoleita ei jahdattaisi materian jakaumasta (jonka olisi lakattu ajattelevan sisältävä pelkän kineettisen dipolin sitä ennen), vaan voit sitten vain tuijottaa suoraan taivaanpalloksi piirrettyyn dataan ja sen sekamelskaan.

Universumissa missä joku voisi poistaa ensin liikkeensä pois,ja näkisi eläneensä pienemmässä dipolissa verrattuna muihin satunnaisuuden skaaloihin, sanottaisiin, että dipoli on liian pieni ollakseen olemassa yhtä paljon kuin muut. Siitä seurausi teorioita sellaisesta aiheesta, että universumin tiheys ei osaa olla dipolinen jostain syystä. Mutta kyllä nykytilanteessakin tarvitaan sellainen analyysi, että saadakseen havaitsijan liikkeen, on arvioitava miten suuri on satunnainen dipolin esiintyminen. Epähomogeeninen kosmologia voisi mm. olla sellainen, joka esittäisi, että eri kokoskaalojen amplitudit voivat olla paljon toisistaan poikkeavampia, mutta kysymyksiä heräisi, että miten todennäköistä mikäkin tapaus on verrattuna muihin havaitsijoihin. Tämä vaatisi epähomogeenisten mallien tekemistä ja simulointeja useissa määrin.

Papereissa, joissa puhutaan dipolista ja CP:stä, dipoli tarkoittaa lisäksi sitä, että se on kuin pienimmän kertaluvun poikkeama tai ensimmäinen termi, joka kuvitellusti olisi datasta vahvimpana saatava todistettavin tulos, joka kertoisi universumin olevan epähomogeeninen. He eivät siis ole vielä varautuneet äskeiseen outoon tilanteeseen.

2

Anonyymi kirjoitti:

5. 'Korkeilla z:n arvoilla' on miten suuri z? Juuri on puhuttu siitä lähtökohdasta lähtien, että Ia:ta ei voi nähdä missään kaukana ylipäätään (korkein on z = 1.91), ja nämä kaikki muiden valojen havainnot ovat juuri sitä varten puheena, että Ia:t ovat liian näkymättömiä eli epäkirkkaita näkyäkseen kauas.

Pitkään kestävät GRB:t, joista tehdään samanlaisia kosmologisia standardikynttilöitä kuin Ia:t, ovat myös supernovia. Tämä on artikkeli ajoilta, joilloin niitä alettiin pitää tällaisena:
https://arxiv.org/abs/1407.2589
Niillä kirkkaus on jokin niiden signaalin keston funktio, joka on kaikille sama. Jos sanot että tässä on tehty jokin virhe, niin ei ole mahdollista, että GRB:istä voitaisiin tehdä dipolitutkimus. Vaan Santiagon, joka on käyttänyt tätä funktiota ja valinnut GRB:t (vain ne GRB:t, jotka hän näkee?), täytyy olla väärässä.

Huomaa myös tämä asia, että Santiagon artikkelin sivun 4 ylimmän kuvan mukaisesti tai vielä vanhemman GRB-tutkimuksen
https://academic.oup.com/mnrasl/article/391/1/L79/1127619
sivun L81 kuvien (joiden läpi on piirretty selkeä teoreettinen viiva) mukaisesti standardikynttilöiksi miellettyjen GRB:iden luminositeetti on suurempi, kun niiden kesto on pieni. Eli olit juuri kieltämässä uutta dipolia kaikin mahdollisin keinoin.

"Tutkimus korostaa, että nämä värimuutokset ja punaisuuden lähteet voivat vaikuttaa siihen, miten tarkasti supernovia voidaan käyttää kosmologisissa mittauksissa, erityisesti maailmankaikkeuden laajenemisen ja pimeän energian tutkimuksessa."

Minä korostan, että nämä värimuutokset ja käyrämuutokset, jotka lasketaan yhteen redshiftingin kanssa ja vähennetään 'dilataatiossa' kasvaneesta käyrästä, tulisi ottaa huomioon, jos tekee __TL:llään__ joskus aikadilataation selityksen. Eikä tehdä mitä tahansa __TL-selitystä__ sattuu.

"Dipoli on järkevämpi tulkita liikkeeksi, ja monopoli galaksitiheydeksi."

Järkeä onkin nyt jaossa, eikä tarvitse korjata mitään?

"Miksi aina täsmälleen toisella puolella olisi alitiheä alue eilå esim. 90 asteen tai muussa suunnassa."

Ennenkuin päätetään mitään, että havaitsija on esim liikkeessä, niin dipolin näkeminen sekalaisessa datassa on omanlaisensa määritelmä sille, mitä data ja kaikki vaihtelu datassa tarkoittaa, ja dipolin paikantaminen on lisäksi vaativan analysointialgoritmin tulos. Tuollainen reikä tiheydessä voisi näyttää lopputuloksessa siltä, että on dipoli, joka on vain huomattavasti pienempi amplitudi. Missä tiheän osan napa myös siirtyy vähän kauemmaksi esim. -45 astetta. Aina kun tiheys tai matemaattinen funktio on aidolla tai ns. fraktaalisella tavalla satunnainen, niin sillä on jokainen tiheyden ja alitiheyden kokoskaala, ja silloin myös jotkin toisilleen vastakkaiset kaksi napaa. Jollain amplitudilla, joka ei ole tasan nolla. Jos epähomogeeninen kosmologia yleistyy, niin pelkkiä dipoleita ei jahdattaisi materian jakaumasta (jonka olisi lakattu ajattelevan sisältävä pelkän kineettisen dipolin sitä ennen), vaan voit sitten vain tuijottaa suoraan taivaanpalloksi piirrettyyn dataan ja sen sekamelskaan.

Universumissa missä joku voisi poistaa ensin liikkeensä pois,ja näkisi eläneensä pienemmässä dipolissa verrattuna muihin satunnaisuuden skaaloihin, sanottaisiin, että dipoli on liian pieni ollakseen olemassa yhtä paljon kuin muut. Siitä seurausi teorioita sellaisesta aiheesta, että universumin tiheys ei osaa olla dipolinen jostain syystä. Mutta kyllä nykytilanteessakin tarvitaan sellainen analyysi, että saadakseen havaitsijan liikkeen, on arvioitava miten suuri on satunnainen dipolin esiintyminen. Epähomogeeninen kosmologia voisi mm. olla sellainen, joka esittäisi, että eri kokoskaalojen amplitudit voivat olla paljon toisistaan poikkeavampia, mutta kysymyksiä heräisi, että miten todennäköistä mikäkin tapaus on verrattuna muihin havaitsijoihin. Tämä vaatisi epähomogeenisten mallien tekemistä ja simulointeja useissa määrin.

Papereissa, joissa puhutaan dipolista ja CP:stä, dipoli tarkoittaa lisäksi sitä, että se on kuin pienimmän kertaluvun poikkeama tai ensimmäinen termi, joka kuvitellusti olisi datasta vahvimpana saatava todistettavin tulos, joka kertoisi universumin olevan epähomogeeninen. He eivät siis ole vielä varautuneet äskeiseen outoon tilanteeseen.

2

Lue lisää

Yllä olleisiin erilaisten nopeuksien dipoleihin olisin siis voinut myös kommentoida, että muut ovat lakanneet aikoja sitten edes tekemästä sitä, että materiadataan keksitään joku sitä vastaava nopeusarvo. Hieman muunlaiseen nopeuteen liittyviä asioita jää silti jäljelle, eikä pelkkä galaksien sijouttuminen ole koko ratkaisu. Muut kosmologiat joutuisivat toimimaan ainakin sen kanssa, että gravitaatio vetää asioita jostain johonkin, ja kaikki galaksien nopeustilat ovat monimutkaisempia, kun gravitaatiot eivät suuressa skaalassa kumoa toisiaan. Epähomogenisessa GR-kosmologiassa tulee myös tapahtumaan avaruuden laajenemisia eri tavalla eri paikoissa. Tai sitä on jo todella pitkään ehdotettu kaikkiin erilaisiin dipoleihin ratkaisuksi muutenkin, vaikka vain pientä epähomogeenisyyttä oli pidetty ikäänkuin yhden keskikokoisen skaalan ilmiönä.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Lue lisää

"4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia."

Kirkkaammat tyypin Ia supernovat ovat myös pitkäkestoisempia.
Suurempi määrä syntetisoitunutta rautaista nuklidia 56Ni tuottaa sekä kirkkaamman huipun että pidemmän ajan, jonka radioaktiivinen hajoaminen ylläpitää valoa. Lisäksi photon diffusion -aika ja lämpötilan kehitys vaikuttavat valokäyrän leveyteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Yleensä CMB-dipoli tulkitaan liikkeeksi 370 km/s suhteessa CMB:n rest frameen. Kvasaaridipoli tuottaa jo vähän ongelmia, koska liike on paljon nopeampaa (1500km/s).
Etäisyydellä z=8-12 olevien GRB:n dipolin suhteen liike on vielä nopeampaa (6000km/s) ja lisäksi täysin eri suuntaista"

MIten kvasaari- ja GRB-datasi pystyivät molemmat olemaan välillä 8-12? Olivatko nämä GRB:t havaittu eilen, koska GRB-naisemme Santiago ei tiennyt niiden olemassaolosta? Hän mainitsee vain vuoden 2014 Wangin työn toisena GRB-dipoli yrityksenä:
https://arxiv.org/abs/1406.6448
Siinä on z:na 1.4 - 8.2. Santiagon GRB-dipoli on tästä saadusta dipolista kauempana kuin Wang-GRB on CMB:stä. Wang jää tässä kahden muun väliin, joten tästä voisi alkaa päätellä, että teoriat, missä CMB syntyy niin kaukana kuin paljon yli z = 8, ovat aika hyviä.

Santiago luetteli myös 10 muuta galaksista tulevan valon dipolia. Ne ovat lähellä CMB:tä ja sinun pitäisi ottaa ne mukaan yhteiseen keskusteluun sillä tavalla, että kerrot miten kaukana ne galaksit ovat, kun ne ovat mielestään niinkuin CMB:n dipoli.

"Tämä ei ole mikään ongelma silloin jos oletetaan CMB:n syntyvän paikallisesti esim. Navia 2025 teorian mukaan."

Sinulla kuitenkin on ongelma, jos galaksit samassa 8-12 -paikassa ovat eri-dipolisia. Sitä voisi kutsua kiihdytysongelmaksi tai vain silmälääkärin ongelmaksi. Oleellisesta on, että sitä ei paranna mikään teoria TL:stä eikä mikään teoria CMB:stä.

"Mainitsemasi supernovien aikadiaatio..."

MInä en niitä maininnut vaan ainoastaan kvasaarit. Nyt mainitsen GRB:t
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/2041-8205/778/1/L11/pdf
"Such results are well consistent with those
expected from the cosmological time dilation effect"

"... puolestaan voidaan selittää valintaharhan (selection bias) avulla kokonaan. Kirkkaat ja pitkäkestoiset supernovat on helpompi havaita, joten ne ovat aineistossa yliedustettuna korkeilla z:n arvoilla."

1. 'Selection bias' voi tarkoittaa liian monia asioita. Väitätkö, että ongelma johtuu siitä, että on ihmisille näkymättömiä supernovia, jotka yksin kertovat, mitä avaruudessa oikeasti tapahtuu? Millä perusteella kukaan voisi tehdä mitään kosmologiaa, kuten TL:ää ja kuvitella voivansa saavuttaa tietoa TL:n todisteista, jos avaruuten ei kerran voi edes olettaa voitavan nähdä? Yliedustaminen aineistossa saattaisi tarkoittaa myös, että aineistossa on kaikki tarvittava. Jos et väitä että ne ovat näkymättömiä, vaan että mainitsemasi bias on jonkun henkilökohtainen virhe täysin nähtyjen asioiden kanssa, niin olisin sanonut, että miksi kukaan ei valitse oikein ja käytä oikeaa supernova-valintaa, ja todista, että näistä tulee jokin tulos, mikä sanoo asioiden olevan niin kuin jo nyt vain väität olevan. Lisäksi nämä valintojen supernovajoukot voitaisiin asettaa vierekkäin, ja silloin se joka väitti edelliselle, että tämän data-analysoinnissa on virhe, voi oikeasti sanoa, että se on mm. siksi, että on jokin oikea datan analysointi, mitä voi pitää sellaisen analysoinnin mittapuuna (on periaatteita ja on askel askeleelta sen analysoinnin tekeminen). Ilman sitä muiden syyttäminen analysointivirheistä olisi vain kuin juonen käänne tarinassa tai vitsin loppuhuipennus, mitä kannattaa käyttää, jos haluaa olla hyvä. (Bias voisi viitata myös siihen, että tarvitaan lisää teoreettista mallinnusta datan korjaamiseksi, kuten alla olevassa 'tomuteoriaa ja ehkä jotain muutakin kuin tomua' artikkelissa on.)

2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa.

3. Jos joku käyttäisi datassa supernovia, hän tarkoittaisi oletetusti tyypin Ia -supernovaa. Alla on muitakin supernovia, mutta oltaisin voitu sanoa, että TL aloittaa siitä, että tulisi toimeen näiden kaikkein lähimpänä olevien kohteiden kanssa. Tyypin Ia supernovan kirkkaus on vakio (verrattuna sellaiseen tarkkuuteen, jolla puhutaan avaruuden tosiasioista, kuten 'dipolini on tuolla'). Kukaan ei pysty valitsemaan tai olemaan näkemättä eri kirkkaudella kuin muut olevaa Ia:ta. Kun on olemassa epäilys, että Ia ei ole vakio (koska universumi ei ole vakiotilassa vaan muuttuu jollain tavalla vanhemmaksi koko ajan), niin sitten ei ttarvitse tehdä yhtään päätelmää Ia:sta, vaan saa käyttää muita tietoja.

4. Kirkkaammat tapahtumat eivät juuri koskaan kestä pidempään. Jos joskus satut keskusteluun, missä on eri kirkkauksia.

1

Lue lisää

"2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa."

Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä.

Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen. Tämä värikäyttäytyminen ei selity pelkästään pölyn aiheuttamalla sammutuksella, vaan viittaa sisäsyntyisiin fysikaalisiin eroihin supernovien välillä.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä. Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

"2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa."

Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä.

Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen. Tämä värikäyttäytyminen ei selity pelkästään pölyn aiheuttamalla sammutuksella, vaan viittaa sisäsyntyisiin fysikaalisiin eroihin supernovien välillä.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä. Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä.

Lue lisää

Asialle löytyy ihan luonnollinen selitys tunnetusta SNIa mekanismista, ilman että tarvitsee olettaa mystistä avaruuden venymistä joka hidastaisi aikaa.

Valokäyrän muoto – erityisesti sen leveys – liittyy siihen, kuinka paljon radioaktiivista nikkeliä (Ni-56) syntyy räjähdyksessä ja miten se jakautuu supernovan aineessa. Laajemmat valokäyrät syntyvät, kun räjähdyksessä muodostuu enemmän Ni-56:ta, joka vapauttaa energiaa hitaammin ja ylläpitää supernovan kirkkautta pidempään. Tämä johtaa myös korkeampaan lämpötilaan ja sinisempään väriin. Kapeammat valokäyrät puolestaan viittaavat pienempään Ni-56-määrään ja nopeampaan jäähtymiseen, mikä näkyy punaisempana värinä.

Lisäksi supernovan fotosfäärin (valoa säteilevän kerroksen) ionisaatiotila ja opasiteetti (valon absorptio- ja sirontakyky) muuttuvat ajan myötä. Noin kolme–neljä viikkoa maksimikirkkauden jälkeen fotosfääri vetäytyy syvemmälle Ni-56-rikkaisiin kerroksiin, joilla on samankaltainen tiheysrakenne eri supernovissa. Tämä johtaa samankaltaiseen värikehitykseen riippumatta supernovan etäisyydestä, mutta valokäyrän muoto vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nämä muutokset tapahtuvat.

Toisin sanoen, valokäyrän muoto heijastaa supernovan sisäisiä fysikaalisia prosesseja – kuten radioaktiivisen aineen määrä, sekoittuminen ja ionisaatio – jotka vaikuttavat myös sen väriin. Tämä selittää, miksi kapeammat valokäyrät ovat punaisempia ja miksi kesto ja väri korreloivat keskenään ilman, että etäisyys olisi määräävä tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

"2. Kun näkee kohteita joiden signaalit pitenevät sitä mukaa kuin niiden punasiirtymä kasvaa, tätä ei voi korjata sillä, että statistiikka loisi jostain myös punasiirtyneen ja lyhyen signaalin. Se täytyy myös näyttää löydetyksi jostain edes kerran. Lisäksi olisi hyvä, jos jostain läheltä löytäisi pitkän signaalin. Kaikki positiiviset ilmenemät tapauksille, joita väitteesi tarkoittaa maailmassa olevan, puuttuvat. Statisiikka tulisi myös kuvailla numeroin, että tuntuuko se esim. samalta kuin miljardeittain lottovoittoja, että muunlaiset supernovat ovat olemassa."

Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä.

Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen. Tämä värikäyttäytyminen ei selity pelkästään pölyn aiheuttamalla sammutuksella, vaan viittaa sisäsyntyisiin fysikaalisiin eroihin supernovien välillä.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä. Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä.

Lue lisää

Tässä on vielä uudempi (2025) tutkimus:
https://arxiv.org/pdf/2504.05856

Tutkimuksessa käytetään Principal Component Analysis (PCA) -menetelmää SN Ia -valokäyrien analysointiin lähi-infrapuna-alueella (YJH-kaistat). PCA:n avulla tunnistetaan valokäyrien vaihtelun pääkomponentit, jotka korreloivat fysikaalisten ominaisuuksien, kuten radioaktiivisen nikkelin (Ni-56) määrän, sekoittumisen ja metallisuuden kanssa. Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon.

Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa. Tämä viittaa siihen, että supernovan kesto ja kirkkaus määräytyvät sisäisten fysikaalisten prosessien perusteella, ei ulkoisista kosmologisista tekijöistä kuten etäisyydestä tai universumin laajenemisesta.

Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia, se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin, jossa valokäyrän muoto ja väri määräytyvät supernovan sisäisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on vielä uudempi (2025) tutkimus:
https://arxiv.org/pdf/2504.05856

Tutkimuksessa käytetään Principal Component Analysis (PCA) -menetelmää SN Ia -valokäyrien analysointiin lähi-infrapuna-alueella (YJH-kaistat). PCA:n avulla tunnistetaan valokäyrien vaihtelun pääkomponentit, jotka korreloivat fysikaalisten ominaisuuksien, kuten radioaktiivisen nikkelin (Ni-56) määrän, sekoittumisen ja metallisuuden kanssa. Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon.

Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa. Tämä viittaa siihen, että supernovan kesto ja kirkkaus määräytyvät sisäisten fysikaalisten prosessien perusteella, ei ulkoisista kosmologisista tekijöistä kuten etäisyydestä tai universumin laajenemisesta.

Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia, se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin, jossa valokäyrän muoto ja väri määräytyvät supernovan sisäisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle.

Lue lisää

Sinä olet aivan liian ylikoulutettu tälle palstalle. On toki hyvä että olet täällä ,mutta voisit olla hyötynä oikealle tiedeyhteisölle.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä olleisiin erilaisten nopeuksien dipoleihin olisin siis voinut myös kommentoida, että muut ovat lakanneet aikoja sitten edes tekemästä sitä, että materiadataan keksitään joku sitä vastaava nopeusarvo. Hieman muunlaiseen nopeuteen liittyviä asioita jää silti jäljelle, eikä pelkkä galaksien sijouttuminen ole koko ratkaisu. Muut kosmologiat joutuisivat toimimaan ainakin sen kanssa, että gravitaatio vetää asioita jostain johonkin, ja kaikki galaksien nopeustilat ovat monimutkaisempia, kun gravitaatiot eivät suuressa skaalassa kumoa toisiaan. Epähomogenisessa GR-kosmologiassa tulee myös tapahtumaan avaruuden laajenemisia eri tavalla eri paikoissa. Tai sitä on jo todella pitkään ehdotettu kaikkiin erilaisiin dipoleihin ratkaisuksi muutenkin, vaikka vain pientä epähomogeenisyyttä oli pidetty ikäänkuin yhden keskikokoisen skaalan ilmiönä.

3

Lue lisää

Liike on edelleenkin paras selitys erisuuntaisille kosmisille dipoleille, varsinkin kun siihen yhdistetään muut havainnot kuten spiraaligalaksien preferoitu pyörimissuunta.

Viime vuosina on kertynyt havaintoja, jotka viittaavat siihen, että maailmankaikkeudessa saattaa olla globaali suuntautunut ominaisuus – mahdollisesti pyörimisliike – joka ilmenee useilla eri mittakaavoilla ja havaintomenetelmillä.

Yksi keskeisistä havainnoista liittyy kosmisiin dipoleihin. Kosmisen mikroaaltotaustan (CMB) dipoli on perinteisesti tulkittu Maapallon liikkeen aiheuttamaksi Doppler-siirtymäksi, mutta uudemmat tutkimukset ovat paljastaneet dipoleja myös muista lähteistä. Esimerkiksi CatWISE2020-katalogin yli miljoonan kvasaarin aineistossa havaittu dipoli osoittaa samaan suuntaan kuin CMB-dipoli, mutta sen amplitudi on yli kaksinkertainen. Tämä viittaa siihen, että kyseessä ei ole pelkästään kinematiikkaan liittyvä ilmiö, vaan mahdollisesti rakenteellinen ominaisuus universumissa. Myös gamma-ray burstien (GRB) havaintoaineistossa on tunnistettu dipoli, jonka suunta poikkeaa selvästi CMB-dipolista. Tämä suuntaero herättää kysymyksen siitä, onko eri kosmologisilla ilmiöillä oma tapansa reagoida mahdolliseen universumin pyörimisliikkeeseen.

Dipolien suuntaerot eri havaintoaineistoissa voivat viitata siihen, että universumissa on jokin globaali akseli, jonka vaikutus näkyy eri tavoin eri mittakaavoilla. Jos dipolit eivät ole linjassa keskenään, se voi tarkoittaa, että ne eivät johdu pelkästään havaitsijan liikkeestä, vaan että ne ovat intrinsisiä – syntyneet universumin geometriasta tai dynamiikasta. Pyörimisliike voisi selittää tämän: se tuottaisi anisotropisia vaikutuksia, jotka näkyisivät eri tavoin riippuen siitä, mitä kosmologista ilmiötä tarkastellaan.
Tätä ajatusta tukevat myös havainnot spiraaligalaksien pyörimissuunnasta. Lior Shamirin laajat analyysit, joissa on tutkittu satojatuhansia spiraaligalakseja, ovat osoittaneet, että galaksien pyörimissuunnat eivät jakaudu satunnaisesti. Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskoopin JADES-aineistossa havaittiin, että noin kaksi kolmasosaa galakseista pyörii myötäpäivään ja vain kolmasosa vastapäivään. Tämä asymmetria on tilastollisesti merkittävä, ja sen todennäköisyys syntyä sattumalta on alle yksi miljardista. Lisäksi havaittiin, että asymmetria kasvaa punasiirtymän myötä, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole paikallinen häiriö vaan kosmologisen mittakaavan ilmiö.
On erityisen kiinnostavaa pohtia, ovatko spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetria ja kosmiset dipolit suunnallisesti linjassa. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että galaksien pyörimissuuntien muodostama dipoliakseli korreloi CMB:n kylmän pisteen ja muiden dipolien kanssa. Tämä viittaa siihen, että kyseessä saattaa olla yhteinen kosmologinen akseli, joka vaikuttaa sekä galaksien muodostumiseen että havaittuihin dipoleihin.

Teoreettisesti universumin pyörimisliikettä on mallinnettu muun muassa Bianchi-tyypin anisotrooppisissa malleissa, joissa pyöriminen tuottaa CMB:hen dipoleja ja kvadrupoleja. Bianchi VIIh -malli on erityisen kiinnostava, sillä se tuottaa spiraalimaisia rakenteita, jotka voivat selittää joitain CMB:n havaittuja poikkeamia. Klassinen esimerkki pyörivästä universumista on Gödelin malli, jossa esiintyy aikasilmukoita, mutta se ei sovi havaintoihin. Uudemmissa hypoteeseissa, kuten mustan aukon kosmologiassa, on ehdotettu, että universumi syntyi pyörivän mustan aukon sisällä, ja sen pyöriminen siirtyi maailmankaikkeuden rakenteeseen.

Kaiken kaikkiaan universumin pyörimisliike tarjoaa mahdollisen selityksen havaittujen dipolien suuntaeroille ja spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetrialle. Vaikka toistaiseksi ei ole yksiselitteistä näyttöä pyörivästä universumista, useiden dipolien ja galaksien suuntautumisen korrelaatiot haastavat perinteisen käsityksen maailmankaikkeuden isotropiasta. Pyöriminen voisi olla avain ymmärtämään näitä suurimittakaavaisia rakenteita ja niiden vaikutuksia havaintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Liike on edelleenkin paras selitys erisuuntaisille kosmisille dipoleille, varsinkin kun siihen yhdistetään muut havainnot kuten spiraaligalaksien preferoitu pyörimissuunta.

Viime vuosina on kertynyt havaintoja, jotka viittaavat siihen, että maailmankaikkeudessa saattaa olla globaali suuntautunut ominaisuus – mahdollisesti pyörimisliike – joka ilmenee useilla eri mittakaavoilla ja havaintomenetelmillä.

Yksi keskeisistä havainnoista liittyy kosmisiin dipoleihin. Kosmisen mikroaaltotaustan (CMB) dipoli on perinteisesti tulkittu Maapallon liikkeen aiheuttamaksi Doppler-siirtymäksi, mutta uudemmat tutkimukset ovat paljastaneet dipoleja myös muista lähteistä. Esimerkiksi CatWISE2020-katalogin yli miljoonan kvasaarin aineistossa havaittu dipoli osoittaa samaan suuntaan kuin CMB-dipoli, mutta sen amplitudi on yli kaksinkertainen. Tämä viittaa siihen, että kyseessä ei ole pelkästään kinematiikkaan liittyvä ilmiö, vaan mahdollisesti rakenteellinen ominaisuus universumissa. Myös gamma-ray burstien (GRB) havaintoaineistossa on tunnistettu dipoli, jonka suunta poikkeaa selvästi CMB-dipolista. Tämä suuntaero herättää kysymyksen siitä, onko eri kosmologisilla ilmiöillä oma tapansa reagoida mahdolliseen universumin pyörimisliikkeeseen.

Dipolien suuntaerot eri havaintoaineistoissa voivat viitata siihen, että universumissa on jokin globaali akseli, jonka vaikutus näkyy eri tavoin eri mittakaavoilla. Jos dipolit eivät ole linjassa keskenään, se voi tarkoittaa, että ne eivät johdu pelkästään havaitsijan liikkeestä, vaan että ne ovat intrinsisiä – syntyneet universumin geometriasta tai dynamiikasta. Pyörimisliike voisi selittää tämän: se tuottaisi anisotropisia vaikutuksia, jotka näkyisivät eri tavoin riippuen siitä, mitä kosmologista ilmiötä tarkastellaan.
Tätä ajatusta tukevat myös havainnot spiraaligalaksien pyörimissuunnasta. Lior Shamirin laajat analyysit, joissa on tutkittu satojatuhansia spiraaligalakseja, ovat osoittaneet, että galaksien pyörimissuunnat eivät jakaudu satunnaisesti. Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskoopin JADES-aineistossa havaittiin, että noin kaksi kolmasosaa galakseista pyörii myötäpäivään ja vain kolmasosa vastapäivään. Tämä asymmetria on tilastollisesti merkittävä, ja sen todennäköisyys syntyä sattumalta on alle yksi miljardista. Lisäksi havaittiin, että asymmetria kasvaa punasiirtymän myötä, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole paikallinen häiriö vaan kosmologisen mittakaavan ilmiö.
On erityisen kiinnostavaa pohtia, ovatko spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetria ja kosmiset dipolit suunnallisesti linjassa. Joissain tutkimuksissa on havaittu, että galaksien pyörimissuuntien muodostama dipoliakseli korreloi CMB:n kylmän pisteen ja muiden dipolien kanssa. Tämä viittaa siihen, että kyseessä saattaa olla yhteinen kosmologinen akseli, joka vaikuttaa sekä galaksien muodostumiseen että havaittuihin dipoleihin.

Teoreettisesti universumin pyörimisliikettä on mallinnettu muun muassa Bianchi-tyypin anisotrooppisissa malleissa, joissa pyöriminen tuottaa CMB:hen dipoleja ja kvadrupoleja. Bianchi VIIh -malli on erityisen kiinnostava, sillä se tuottaa spiraalimaisia rakenteita, jotka voivat selittää joitain CMB:n havaittuja poikkeamia. Klassinen esimerkki pyörivästä universumista on Gödelin malli, jossa esiintyy aikasilmukoita, mutta se ei sovi havaintoihin. Uudemmissa hypoteeseissa, kuten mustan aukon kosmologiassa, on ehdotettu, että universumi syntyi pyörivän mustan aukon sisällä, ja sen pyöriminen siirtyi maailmankaikkeuden rakenteeseen.

Kaiken kaikkiaan universumin pyörimisliike tarjoaa mahdollisen selityksen havaittujen dipolien suuntaeroille ja spiraaligalaksien pyörimissuunnan asymmetrialle. Vaikka toistaiseksi ei ole yksiselitteistä näyttöä pyörivästä universumista, useiden dipolien ja galaksien suuntautumisen korrelaatiot haastavat perinteisen käsityksen maailmankaikkeuden isotropiasta. Pyöriminen voisi olla avain ymmärtämään näitä suurimittakaavaisia rakenteita ja niiden vaikutuksia havaintoihin.

Lue lisää

Vastakkainen vaihtoehto mustan aukon kosmologialle on Cristof Wetterichin slow freeze -teoria. Siinä aluksi syntyy iso ja harva kaasupilvi hitaasti sulamalla, joka tiivistyessään voi alkaa pyöriä.

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa universumi ei ala kuumasta ja tiiviistä singulariteetista, vaan se on ollut olemassa ikuisesti, alkaen äärimmäisen kylmästä ja laajasta tilasta, jossa hiukkasten massat kasvavat ajan myötä ja gravitaatiovakio heikkenee. Tämä malli korvaa perinteisen alkuräjähdyksen hitaalla, asteittaisella kehityksellä, jossa universumi "sulaa" vähitellen aktiiviseksi ja rakenteita muodostavaksi kokonaisuudeksi.

Kysymys siitä, voiko universumi alkaa pyöriä tässä mallissa, liittyy siihen, syntyykö makroskooppista kulmaimpulssia (eli pyörimistä) universumin varhaisessa vaiheessa samalla tavoin kuin galaksit alkavat pyöriä tiivistymisprosessin aikana. Wetterichin mallissa ei ole singulariteettia eikä räjähdystä, vaan universumi kehittyy hitaasti lähes staattisesta tilasta. Tämä tarkoittaa, että rakenteiden muodostuminen – kuten galaksien, klustereiden ja filamenttien synty – tapahtuu vähitellen, ja siihen liittyy gravitaatioepästabiilisuuksia, jotka voivat tuottaa vääntömomentteja ja siten kulmaimpulssia.

Vaikka Wetterich ei eksplisiittisesti käsittele universumin globaalia pyörimistä, hänen mallinsa sallii epäisotrooppisia rakenteita ja skalaarikentän (cosmonin) vaikutuksia, jotka voivat teoriassa johtaa suuntautuneisiin liikkeisiin. Koska universumi alkaa laajana ja kylmänä, siinä voi olla pientä epähomogeenisuutta tai epäsymmetriaa, jotka gravitaation vaikutuksesta voivat kasvaa ja tuottaa lokalisoitua pyörimistä – kuten galaksien spinit. On siis mahdollista, että universumi ei pyöri kokonaisuutena, mutta sen sisällä syntyy pyöriviä rakenteita, joiden kulmaimpulssi on peräisin varhaisista asymmetrioista.
Jos kuitenkin oletetaan, että alkuperäinen tila ei ollut täysin symmetrinen, ja että siinä oli pieniä vääntömomentteja tai anisotropioita, niin universumin globaali pyöriminen voisi periaatteessa syntyä myös Wetterichin mallissa – ei räjähdyksen seurauksena, vaan hitaan tiivistymisen ja massojen kasvun kautta. Tämä olisi analogista sille, miten galaksit alkavat pyöriä, kun ne tiivistyvät ja vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa.

Toistaiseksi Wetterichin julkaisuissa ei ole suoraa käsittelyä universumin pyörimisestä, mutta hänen mallinsa ei sulje pois tällaista mahdollisuutta. Se tarjoaa matemaattisesti joustavan kehyksen, jossa kulmaimpulssin synty voisi olla osa rakenteiden muodostumisen prosessia – erityisesti, jos alkuperäinen tila ei ollut täysin homogeeninen.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on vielä uudempi (2025) tutkimus:
https://arxiv.org/pdf/2504.05856

Tutkimuksessa käytetään Principal Component Analysis (PCA) -menetelmää SN Ia -valokäyrien analysointiin lähi-infrapuna-alueella (YJH-kaistat). PCA:n avulla tunnistetaan valokäyrien vaihtelun pääkomponentit, jotka korreloivat fysikaalisten ominaisuuksien, kuten radioaktiivisen nikkelin (Ni-56) määrän, sekoittumisen ja metallisuuden kanssa. Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon.

Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa. Tämä viittaa siihen, että supernovan kesto ja kirkkaus määräytyvät sisäisten fysikaalisten prosessien perusteella, ei ulkoisista kosmologisista tekijöistä kuten etäisyydestä tai universumin laajenemisesta.

Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia, se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin, jossa valokäyrän muoto ja väri määräytyvät supernovan sisäisten ominaisuuksien mukaan. Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle.

Lue lisää

"Kirkkaammat tyypin Ia supernovat ovat myös pitkäkestoisempia.Suurempi määrä syntetisoitunutta rautaista nuklidia 56Ni tuottaa sekä kirkkaamman huipun että pidemmän ajan, jonka radioaktiivinen hajoaminen ylläpitää valoa. Lisäksi photon diffusion -aika ja lämpötilan kehitys vaikuttavat valokäyrän leveyteen."

Sen sijaan, että kirkkaus on vakio, minun tulisi sitten sanoa, että kirkkaus eli luminositeetti supernovan luona on jotain, joka saadaan aina tietää tarkalleen tutkimalla maahan tullutta signaalia. Mihin liittyy funktioiden ja lausekkeiden käyttö samoin kuin oli GRB-supernovien tapauksessa. Tämä viestini perustuu nyt siihen, että kirjoitan argumenttini siten, että se tosiasia, että jokaisen Ia:n oikea luminositeetti vcidaan tietää mm. sellaisten asioiden perusteella, joista sinä nyt huomauttelet minulle, tarkoittaa, että ei ole olemassa mahdollisuutta esiintyä mitään biasta. Jolloin on olemassa oikea fyysinen signaaleiden aikadilataatio kohteen ja havaitsijan välillä. Mitä et ole vielä alkanut selittämään vaihtoehtoisilla teorioilla, vaan ainoastaan vältellyt. Ainoa kritiikki voisi kohdistua siihen, että näitä luminositeetteja ei voida tietää, jolloin selitykset joita sinä esim. luettelet supernovien vanhastaan tunnetuista fysiikoista, ovat syypäitä siihen ettei esim. TL:ää tule.

Oikean luminositeetin tietäminen on se asia, mistä seuraa tarkka etäisyyden määritys, joka on riippumaton tulkinnoista. Saavuttaakseni äsken mainitsemani minun tulisi varsinkin saada aikaan selvennys siitä, että lause 'kaikki luminositeetit tiedetään' johtaa myös siihen, että 'kaikkien Ia-supernova-tapahtumien oikeat ajalliset kestot tiedetään niiden luona - vain katsomalla signaaleja maassa'. Tässä kuitenkin näyttää siltä, että seuraavaksi lähettämäsi viesti on jo tästä kanssani samaa mieltä.

Kerron ensin yhden toimimattoman esimerkin siitä, miten aikadilataation tarve voisi yksinkertaisimmillaan tulla itsestään selvästi näkyville. Jos approksimoi, että aine on pelkkää puhdasta radioaktiivista nikkeliä ja vertaa keskenään eri kokoisia harvakseen jakautuneita nikkelipilviä, niin saa tulokseksi, että enemmän nikkeliä on korkeampi luminositettikäyrä, ja mitkään käyrät eivät leikkaa. Tälläinen luminositettikäyrä olisi seuraus siitä, että jokainen nikkeli hajoaa samalla todennäköisyydellä, ja kun niitä on mikä tahansa määrä, niiden määrä putoaa puoleen tuosta määrässä sellaisessa ajassa kuin puoliintumisaika, joka on universaali vakio myös. Jos tähtitieteessä riittäisi tällainen mallinnus, niin huomaa nyt, että havaitsija näkee tällöin jokaisen valokäyrän olevan omasta mielestään joskus puoliintunut maksimiarvostaan ja voi ajatella, että se on tapahtumapaikalla ollut aina puoliintumisajan verran ja tästä saisi aika helposti aina yhden ja saman syyn alkaa etsiä aikadilataatioita.

Oikeassa etäisyyslaskennassa on paljon monimutkaisempaa tietoa, kun esim. nikkelin tuottama hajoamistuote on sekin radioaktiivinen, ja siinä käytetään myös aina filttereitä, jotka eivät näytä kokonaisluminositeettia. Siinä on kuitenkin lausekkeet, mistä lasketaan paikalla kulunut aika ja paikalla ollut luminositeetin maksimi. Jos aikaa ei voisi laskea, niin ei voisi oikeaa luminositeettiakaan ja kyseinen objekti ei olisi antanut tietoa etäisyydestään.

Tämä paperi näyttää kuvan eräänlaisesta ilmaisesta nikkelin varioinnista kaavassa (monimutkaisempi kuin itse puhumani, mutta ei sekään monimutkaisin ja käytetyin) sivulla 4 alempana.
https://arxiv.org/abs/1805.03712
Ylempänä on esimerkki siitä, että eräs toinen havaittava parametri voi kasvattaa luminositeettia, mutta sitten käyrät leikkaavat.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Kirkkaammat tyypin Ia supernovat ovat myös pitkäkestoisempia.Suurempi määrä syntetisoitunutta rautaista nuklidia 56Ni tuottaa sekä kirkkaamman huipun että pidemmän ajan, jonka radioaktiivinen hajoaminen ylläpitää valoa. Lisäksi photon diffusion -aika ja lämpötilan kehitys vaikuttavat valokäyrän leveyteen."

Sen sijaan, että kirkkaus on vakio, minun tulisi sitten sanoa, että kirkkaus eli luminositeetti supernovan luona on jotain, joka saadaan aina tietää tarkalleen tutkimalla maahan tullutta signaalia. Mihin liittyy funktioiden ja lausekkeiden käyttö samoin kuin oli GRB-supernovien tapauksessa. Tämä viestini perustuu nyt siihen, että kirjoitan argumenttini siten, että se tosiasia, että jokaisen Ia:n oikea luminositeetti vcidaan tietää mm. sellaisten asioiden perusteella, joista sinä nyt huomauttelet minulle, tarkoittaa, että ei ole olemassa mahdollisuutta esiintyä mitään biasta. Jolloin on olemassa oikea fyysinen signaaleiden aikadilataatio kohteen ja havaitsijan välillä. Mitä et ole vielä alkanut selittämään vaihtoehtoisilla teorioilla, vaan ainoastaan vältellyt. Ainoa kritiikki voisi kohdistua siihen, että näitä luminositeetteja ei voida tietää, jolloin selitykset joita sinä esim. luettelet supernovien vanhastaan tunnetuista fysiikoista, ovat syypäitä siihen ettei esim. TL:ää tule.

Oikean luminositeetin tietäminen on se asia, mistä seuraa tarkka etäisyyden määritys, joka on riippumaton tulkinnoista. Saavuttaakseni äsken mainitsemani minun tulisi varsinkin saada aikaan selvennys siitä, että lause 'kaikki luminositeetit tiedetään' johtaa myös siihen, että 'kaikkien Ia-supernova-tapahtumien oikeat ajalliset kestot tiedetään niiden luona - vain katsomalla signaaleja maassa'. Tässä kuitenkin näyttää siltä, että seuraavaksi lähettämäsi viesti on jo tästä kanssani samaa mieltä.

Kerron ensin yhden toimimattoman esimerkin siitä, miten aikadilataation tarve voisi yksinkertaisimmillaan tulla itsestään selvästi näkyville. Jos approksimoi, että aine on pelkkää puhdasta radioaktiivista nikkeliä ja vertaa keskenään eri kokoisia harvakseen jakautuneita nikkelipilviä, niin saa tulokseksi, että enemmän nikkeliä on korkeampi luminositettikäyrä, ja mitkään käyrät eivät leikkaa. Tälläinen luminositettikäyrä olisi seuraus siitä, että jokainen nikkeli hajoaa samalla todennäköisyydellä, ja kun niitä on mikä tahansa määrä, niiden määrä putoaa puoleen tuosta määrässä sellaisessa ajassa kuin puoliintumisaika, joka on universaali vakio myös. Jos tähtitieteessä riittäisi tällainen mallinnus, niin huomaa nyt, että havaitsija näkee tällöin jokaisen valokäyrän olevan omasta mielestään joskus puoliintunut maksimiarvostaan ja voi ajatella, että se on tapahtumapaikalla ollut aina puoliintumisajan verran ja tästä saisi aika helposti aina yhden ja saman syyn alkaa etsiä aikadilataatioita.

Oikeassa etäisyyslaskennassa on paljon monimutkaisempaa tietoa, kun esim. nikkelin tuottama hajoamistuote on sekin radioaktiivinen, ja siinä käytetään myös aina filttereitä, jotka eivät näytä kokonaisluminositeettia. Siinä on kuitenkin lausekkeet, mistä lasketaan paikalla kulunut aika ja paikalla ollut luminositeetin maksimi. Jos aikaa ei voisi laskea, niin ei voisi oikeaa luminositeettiakaan ja kyseinen objekti ei olisi antanut tietoa etäisyydestään.

Tämä paperi näyttää kuvan eräänlaisesta ilmaisesta nikkelin varioinnista kaavassa (monimutkaisempi kuin itse puhumani, mutta ei sekään monimutkaisin ja käytetyin) sivulla 4 alempana.
https://arxiv.org/abs/1805.03712
Ylempänä on esimerkki siitä, että eräs toinen havaittava parametri voi kasvattaa luminositeettia, mutta sitten käyrät leikkaavat.

1

Lue lisää

Meillä voi siis olla erilaisia Ia supernovia sen jälkeen, kun niiden maassa näkyvät signaalit on käsitelty teorialla nikkelistä ym.. Tämän seurauksena saadaan signaalin lähettäjän valokäyrä, jossa on esim. ominaisia lukuja, kuten kesto Dt ja maksimiluminositeetti L. Meillä voi olla mikä tahansa joukko supernovahavaintoja, joiden L ja Dt vaihtelee, eikä ole väliä esim. vaihtelevatko ne siten, että olisi tuollainen ejektoitumispoikkeama vai pelkkä Ni-poikkeama, koska teoriat voivat olla molempia varten. Jos meillä olisi kolme (kategoriaa) supernovaa, joille L_1 < L_2 < L_3, niin ei olisi mitään merkitystä, vaikka kävisi niin, että suurilla z-arvoilla näkyy pelkkiä L3 ja suurempia supernovia (z = 1), ja lähellä enimmäkseen L1 ja L2 supernovia (z = 0.1). Koska alla käydään läpi, että sekin tarkoittaa meidän näkevän mitä on aikadilataatio. Huomaa ettei L3 ole kadonnut läheltämme mihinkään, mikä haittaa sitä, että olisi näyttöä mullistavista teorioista, joissa L on z:n funktio ja samalla Dt. En sano, missä järjestyksessä Dt:t ovat, mutta aina, kun analysoija käyttää nikkeli-menetelmää, hänellä on ollut eri pituisia nähtyjä signaaleja Du ja niistä saatuja signaaleja Dt. Hänellä on näiden poikkeavuudet merkittynä muistiin kaikille, jotka haluavat teoretisoida valon matkustamisesta avaruuden halki. Kun hänellä on esim. pitkä Dt, niin hänen ei pidä verrata sitä kaikkiin muihin Dt:isiin luettelossa, vaan hänen pitää selittää, mitä on tapahtunut, että Dt nätiin alunperin Du:na joka sekin on pitkä Du-luettelossa.

Väitetään että aikadilataatio olisi sellainen kartta G_a joka kuvaa esim. signaalin (a) yhden sekunnin pituisen ajan suuremmaksi kuin sekunti ja josta tulee se ilmiö, että maassa nähdyssä signaalissa signaalin kesto Du = (G_a) (Dt). Eli tämä G_a on toistaiseksi vain osa sitä kokonaisprosessia, missä Du:sta ja muista havainnoista aloitettiin ja tehtiin nikkeliin nojaten alkuperäinen signaali. Kirjoitan osan tuosta prosessista siis toisessa järjestyksessä, ja huomaa, että G_a esiintyy aina alussa vain taulukkona eri havainnoille ja sille tehdään selitys, jos joku suostuu selittämään sen meille. Näissä havainnoissa on nähty, että teoriat voisivat uskottavasti väittää, että G_a riippuu vain etäisyydestä supernovaan eli z:sta. Eli ei ole olemassa jokaista supernovaa (a) varten omaa signaalifysiikkaansa vaan ainoastaan kartta Du = G (z, DT)

Tällöin kun z = 0.1 supernovia on kaksi erilaista, niillä molemmilla laskeataan samaa aikadilataatiota. Jos merkitään yhteen sekuntiin tullutta lisäaikaa sekunnin yksiköissä 1 sekunti + x, niin molemmille supernoville L_1 ja L_2 tämä luku saataisiin samana arvona, kun tehdään kartat
Du_1 = G (0.1, Dt_1)
Du_2 = G (0.1, Dt_2)
koska
1 sekunti + x = G(0.1, 1 sekunti)

Jos siis ollaan jossain kaukana, jossa on käytettävissä vain L_3 -havainto, niin mitään muuta havaintoa ei tarvitsisi olla todetakseen, mikä on eräs aikadilataatio, kun z = 1.

Et myöskään voisi suhtautua tähtitieteeseen loputtomasti siten, että siihen mitä olet nähnyt ei tarvitse keksiä mitään selitystä, koska voisit nähdä vielä jonkun muun asian, ennen kuin alat selittämään. Eli vaikka ihmettelet sitä asiaa, että miksi et ole nähnyt kuin L_3:n, niin ei teoriasi ole koskaan valmis, ennen kuin siinä on ennuste siitä, mitä tarkoittavat signaalien Du_3 ja Dt_3 kaikki erot.

Kartta G_a on asia, jota ilman L:n laskeminen ei voi lopulta enää z:n kasvaessa tapahtua havaitusta signaalista. Koska nikkeliteoriat eivät voi sisältää käyriä, jotka ovat jostain syystä hitaassa ajassa, mutta silti täysin identtisiä lähellä olevien supernovien kanssa. Tehdessäsi väitteitä eri L arvoista ajattelit jotenkin niin, että aikadilataatiossa olisi kyse siitä, että Dt on z:n funktio. Mutta se mitä tarkoitetaan, on että Du:n ja Dt:n erot ovat z-riippuvaisia. Sellaista dataa tai pikemminkin taulukkoa datan vieressä ei myöskään ole, missä Dt on z:n funktio. Tai tämä taulukko ei ole niin suurien eroavaisuuksien ja niin suuren matemaattisen koherenssin taulukko, kuin mistä puhutaan Du:n ja Dt:n erkanemisessa toisistaan verrattuna z:aan. Alla puhutaan myös siitä, että jos epäilet systeemiä, millä lasketaan Dt, ja yrittäisit tehdä väitteitä suoraan sitä, mitä Du:n z-riippuvuus on. Lyhyesti sanottuna et ole kuitenkaan vielä tehnyt teoriaa siitä, miten selitetään vaihtoehtoisella tavalla Du:n z-riippuvuus, vaan kaikki kommenttisi ovat väärän mittaluokan kommenteja, jotka perustuvat kaikki olemassaolevan nikkeli ym. -menetelmän tekemiin Dt:n eri arvojen vertailuun keskenään.

"Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä."

Tässä hyväksyt sen, että aika on osattu laskea oikein tapahtuman luona, ja kun se aika verrataan nähtyyn signaaliin, on selitettävä miksi aika muuttuu.

2

Anonyymi kirjoitti:

Meillä voi siis olla erilaisia Ia supernovia sen jälkeen, kun niiden maassa näkyvät signaalit on käsitelty teorialla nikkelistä ym.. Tämän seurauksena saadaan signaalin lähettäjän valokäyrä, jossa on esim. ominaisia lukuja, kuten kesto Dt ja maksimiluminositeetti L. Meillä voi olla mikä tahansa joukko supernovahavaintoja, joiden L ja Dt vaihtelee, eikä ole väliä esim. vaihtelevatko ne siten, että olisi tuollainen ejektoitumispoikkeama vai pelkkä Ni-poikkeama, koska teoriat voivat olla molempia varten. Jos meillä olisi kolme (kategoriaa) supernovaa, joille L_1 < L_2 < L_3, niin ei olisi mitään merkitystä, vaikka kävisi niin, että suurilla z-arvoilla näkyy pelkkiä L3 ja suurempia supernovia (z = 1), ja lähellä enimmäkseen L1 ja L2 supernovia (z = 0.1). Koska alla käydään läpi, että sekin tarkoittaa meidän näkevän mitä on aikadilataatio. Huomaa ettei L3 ole kadonnut läheltämme mihinkään, mikä haittaa sitä, että olisi näyttöä mullistavista teorioista, joissa L on z:n funktio ja samalla Dt. En sano, missä järjestyksessä Dt:t ovat, mutta aina, kun analysoija käyttää nikkeli-menetelmää, hänellä on ollut eri pituisia nähtyjä signaaleja Du ja niistä saatuja signaaleja Dt. Hänellä on näiden poikkeavuudet merkittynä muistiin kaikille, jotka haluavat teoretisoida valon matkustamisesta avaruuden halki. Kun hänellä on esim. pitkä Dt, niin hänen ei pidä verrata sitä kaikkiin muihin Dt:isiin luettelossa, vaan hänen pitää selittää, mitä on tapahtunut, että Dt nätiin alunperin Du:na joka sekin on pitkä Du-luettelossa.

Väitetään että aikadilataatio olisi sellainen kartta G_a joka kuvaa esim. signaalin (a) yhden sekunnin pituisen ajan suuremmaksi kuin sekunti ja josta tulee se ilmiö, että maassa nähdyssä signaalissa signaalin kesto Du = (G_a) (Dt). Eli tämä G_a on toistaiseksi vain osa sitä kokonaisprosessia, missä Du:sta ja muista havainnoista aloitettiin ja tehtiin nikkeliin nojaten alkuperäinen signaali. Kirjoitan osan tuosta prosessista siis toisessa järjestyksessä, ja huomaa, että G_a esiintyy aina alussa vain taulukkona eri havainnoille ja sille tehdään selitys, jos joku suostuu selittämään sen meille. Näissä havainnoissa on nähty, että teoriat voisivat uskottavasti väittää, että G_a riippuu vain etäisyydestä supernovaan eli z:sta. Eli ei ole olemassa jokaista supernovaa (a) varten omaa signaalifysiikkaansa vaan ainoastaan kartta Du = G (z, DT)

Tällöin kun z = 0.1 supernovia on kaksi erilaista, niillä molemmilla laskeataan samaa aikadilataatiota. Jos merkitään yhteen sekuntiin tullutta lisäaikaa sekunnin yksiköissä 1 sekunti x, niin molemmille supernoville L_1 ja L_2 tämä luku saataisiin samana arvona, kun tehdään kartat
Du_1 = G (0.1, Dt_1)
Du_2 = G (0.1, Dt_2)
koska
1 sekunti x = G(0.1, 1 sekunti)

Jos siis ollaan jossain kaukana, jossa on käytettävissä vain L_3 -havainto, niin mitään muuta havaintoa ei tarvitsisi olla todetakseen, mikä on eräs aikadilataatio, kun z = 1.

Et myöskään voisi suhtautua tähtitieteeseen loputtomasti siten, että siihen mitä olet nähnyt ei tarvitse keksiä mitään selitystä, koska voisit nähdä vielä jonkun muun asian, ennen kuin alat selittämään. Eli vaikka ihmettelet sitä asiaa, että miksi et ole nähnyt kuin L_3:n, niin ei teoriasi ole koskaan valmis, ennen kuin siinä on ennuste siitä, mitä tarkoittavat signaalien Du_3 ja Dt_3 kaikki erot.

Kartta G_a on asia, jota ilman L:n laskeminen ei voi lopulta enää z:n kasvaessa tapahtua havaitusta signaalista. Koska nikkeliteoriat eivät voi sisältää käyriä, jotka ovat jostain syystä hitaassa ajassa, mutta silti täysin identtisiä lähellä olevien supernovien kanssa. Tehdessäsi väitteitä eri L arvoista ajattelit jotenkin niin, että aikadilataatiossa olisi kyse siitä, että Dt on z:n funktio. Mutta se mitä tarkoitetaan, on että Du:n ja Dt:n erot ovat z-riippuvaisia. Sellaista dataa tai pikemminkin taulukkoa datan vieressä ei myöskään ole, missä Dt on z:n funktio. Tai tämä taulukko ei ole niin suurien eroavaisuuksien ja niin suuren matemaattisen koherenssin taulukko, kuin mistä puhutaan Du:n ja Dt:n erkanemisessa toisistaan verrattuna z:aan. Alla puhutaan myös siitä, että jos epäilet systeemiä, millä lasketaan Dt, ja yrittäisit tehdä väitteitä suoraan sitä, mitä Du:n z-riippuvuus on. Lyhyesti sanottuna et ole kuitenkaan vielä tehnyt teoriaa siitä, miten selitetään vaihtoehtoisella tavalla Du:n z-riippuvuus, vaan kaikki kommenttisi ovat väärän mittaluokan kommenteja, jotka perustuvat kaikki olemassaolevan nikkeli ym. -menetelmän tekemiin Dt:n eri arvojen vertailuun keskenään.

"Läheltä on löydetty myös hyvin pitkäkestoisia tyypin Ia supernovia. Esim. SN 2020nlb, SN 2021hpr, SN 2020qxz. Himmeät ja lyhytkestoiset ovat lähiavaruudessa kuitenkin paljon yleisempiä."

Tässä hyväksyt sen, että aika on osattu laskea oikein tapahtuman luona, ja kun se aika verrataan nähtyyn signaaliin, on selitettävä miksi aika muuttuu.

2

Lue lisää

"Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. "

Tämä ei liittynyt mitenkään meidän aiheeseemme. Nuo supernovien värit eivät ole punasiirtymän uusia värejä, vaan aitoja värejä tapahtuman lähellä nähtynä. Sillä mitä kirjoittaja sanoo, voi olla vähäinen vaikutus siihen, että tähtitieteen etäisyysmittaukset esim. tarkentuvat muutaman prosentin, mutta kellään ei olisi tuollaisesta vielä mitään aineksia uusiin kosmologian teorioihin.

Jotta esim. aikadilataatiota ei olisi olemassa ollenkaan, täytyisi jonkun väittää, että supernovien luonne eli tuo 'sisäinen luonne' muuttuu z:n funktiona. Ja juuri sen funktion verran, mikä tekee Du:n (*) eikä mitään muita aika-asioita. Tällöin ei kai pitäisi olla mitään syytä olla samalla väittämättä, että kaikki punasiirtymäkin muuttuu täysin sisäiseksi. Jolloin TL on yksi niistä typeristä teorioista, jotka eivät miettineet tätä vaihtoehtoa. Jos asioiden sisäiset luonteet muutuvat z:n funtiona, niin yhtenä mahdollisuutena olisi, että universumi on maapallokeskeinen eli muut havaitsijat eivät näkisi samanlaista riippuvuutta. Tähän päätyminen johtuisi siitä, että ei onnistuttaisi teoretisoimaan, että z riippuvuus on sama kuin riippuminen universumin iästä.

(*) Dt = Du tehdään sisäisesti, ja on Du jo kohteen luona.

"Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen."

Tämä liittyy esim. filtteröityyn valoon tai valojen erittelyihin, jossa punainen on tietty aallonpituus. Mikä sitten on suuremmin läsnä suurempana amplitudina kuin muut, kun puhutaan punaistumisesta. Signaalin värit on jo muutettu jo siksi väriksi, joka on kohteen luona ennen punasiirtymää. Punaistumisen mekanismi on se, että valo menee tomun läpi, ja pienet aallonpituudet kääntävät suuntaansa enemmän kuin suuret (oikeampi nimi on siis epäsinistyminen, koska valoa poistetaan). Tomun olemassaolo voidaan arvioida myös siitä, sumentuvatko kuvat. Eli punaistuminen tapahtuu tarkemmin sanottuna siellä, missä tomu on. Punasiirtymä ei ole tietty aallonpituus eikä kohtele eri aallonpituuksia eri tavalla, eikä se vähennä valon amplitudia, vaan tarkoittaa kaikkien aallonpituuksien kasvamista.

"Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä."

Turkimuksessa ei siis ole sanottu, että se mahdollistaa jotain ilman punasiirtymästä riippuvaa aikadilataatioilmiötä. Se on sinun päätelmäsi tutkimuksesta? Mutta mihin se päätelmä perustuu dialektisesti?

Jos tutkimus sanoisi minulle: 'valokäyrä voidaan mallintaa tarkasti', niin minä päättelisin siitä, että siitä tulee tarkemmat Dt:t ja G:t.Värin merkitys tässä ei ole kauhean ilmiselvä, mutta se liittyy siihen, kuinka Du-signaalia katsotaan yhden värin kautta. Silloin tutkimus ei tarkoittanut valokäyrän (t) olevan tarkka, vaan ainoastaan erään filtteröidyn valon paremman tulkitsemisen, jota filtteröitä valoa pitää käyttää. En ole varma ylipäänsä, että tuo alku on hyvä summaus artikkelista, joka sanoi minusta myös sen, että epäsinistymisen syytä ei tiedetä. Silloin tästä ei vielä välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä tarkentamaan mitään kauempana olevaa Ia:ta, joka ei jo kuulunut tähän otantaan.

"Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä."

Vaikka lähtökohta olisi alkaa tehdä teoriaa Dt=Du, niin lause missä sanotaan: 'Du voidaan selittää Du:n avulla', ei ole soveliasta. Kun puhutaan TL:stä, supernovalla ei ole kestoa eikä kehitystä, joka pitäisi selittää valokäyrällä, vaan nimenomaan päinvastoin.

"Asialle löytyy ihan luonnollinen selitys tunnetusta SNIa mekanismista"

Onko tämä kritiikkiä artikkelille, jonka kirjoitti Nobili ja Goobar?

"ilman että tarvitsee olettaa mystistä avaruuden venymistä joka hidastaisi aikaa."

FLRW-avaruus ei hidasta aikaa, vaan signaalia toisista paikoista.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa edellisessä tutkimuksessa tutkijat analysoivat tarkasti 80 SN Ia -supernovaa ja havaitsivat, että valokäyrän muoto, parametrisoituna ns. stretch-tekijällä, korreloi voimakkaasti supernovan värin kanssa. "

Tämä ei liittynyt mitenkään meidän aiheeseemme. Nuo supernovien värit eivät ole punasiirtymän uusia värejä, vaan aitoja värejä tapahtuman lähellä nähtynä. Sillä mitä kirjoittaja sanoo, voi olla vähäinen vaikutus siihen, että tähtitieteen etäisyysmittaukset esim. tarkentuvat muutaman prosentin, mutta kellään ei olisi tuollaisesta vielä mitään aineksia uusiin kosmologian teorioihin.

Jotta esim. aikadilataatiota ei olisi olemassa ollenkaan, täytyisi jonkun väittää, että supernovien luonne eli tuo 'sisäinen luonne' muuttuu z:n funktiona. Ja juuri sen funktion verran, mikä tekee Du:n (*) eikä mitään muita aika-asioita. Tällöin ei kai pitäisi olla mitään syytä olla samalla väittämättä, että kaikki punasiirtymäkin muuttuu täysin sisäiseksi. Jolloin TL on yksi niistä typeristä teorioista, jotka eivät miettineet tätä vaihtoehtoa. Jos asioiden sisäiset luonteet muutuvat z:n funtiona, niin yhtenä mahdollisuutena olisi, että universumi on maapallokeskeinen eli muut havaitsijat eivät näkisi samanlaista riippuvuutta. Tähän päätyminen johtuisi siitä, että ei onnistuttaisi teoretisoimaan, että z riippuvuus on sama kuin riippuminen universumin iästä.

(*) Dt = Du tehdään sisäisesti, ja on Du jo kohteen luona.

"Erityisesti kapeammat valokäyrät olivat systemaattisesti punaisempia jopa kuukauden ajan maksimikirkkauden jälkeen."

Tämä liittyy esim. filtteröityyn valoon tai valojen erittelyihin, jossa punainen on tietty aallonpituus. Mikä sitten on suuremmin läsnä suurempana amplitudina kuin muut, kun puhutaan punaistumisesta. Signaalin värit on jo muutettu jo siksi väriksi, joka on kohteen luona ennen punasiirtymää. Punaistumisen mekanismi on se, että valo menee tomun läpi, ja pienet aallonpituudet kääntävät suuntaansa enemmän kuin suuret (oikeampi nimi on siis epäsinistyminen, koska valoa poistetaan). Tomun olemassaolo voidaan arvioida myös siitä, sumentuvatko kuvat. Eli punaistuminen tapahtuu tarkemmin sanottuna siellä, missä tomu on. Punasiirtymä ei ole tietty aallonpituus eikä kohtele eri aallonpituuksia eri tavalla, eikä se vähennä valon amplitudia, vaan tarkoittaa kaikkien aallonpituuksien kasvamista.

"Tutkimuksessa todetaan, että tämä värin ja valokäyrän muodon välinen riippuvuus voidaan mallintaa tarkasti, ja se mahdollistaa spektrimallien korjaamisen ilman oletusta punasiirtymästä riippuvasta aikadilaatioilmiöstä."

Turkimuksessa ei siis ole sanottu, että se mahdollistaa jotain ilman punasiirtymästä riippuvaa aikadilataatioilmiötä. Se on sinun päätelmäsi tutkimuksesta? Mutta mihin se päätelmä perustuu dialektisesti?

Jos tutkimus sanoisi minulle: 'valokäyrä voidaan mallintaa tarkasti', niin minä päättelisin siitä, että siitä tulee tarkemmat Dt:t ja G:t.Värin merkitys tässä ei ole kauhean ilmiselvä, mutta se liittyy siihen, kuinka Du-signaalia katsotaan yhden värin kautta. Silloin tutkimus ei tarkoittanut valokäyrän (t) olevan tarkka, vaan ainoastaan erään filtteröidyn valon paremman tulkitsemisen, jota filtteröitä valoa pitää käyttää. En ole varma ylipäänsä, että tuo alku on hyvä summaus artikkelista, joka sanoi minusta myös sen, että epäsinistymisen syytä ei tiedetä. Silloin tästä ei vielä välttämättä ole mahdollisuuksia lähteä tarkentamaan mitään kauempana olevaa Ia:ta, joka ei jo kuulunut tähän otantaan.

"Tämä tarkoittaa, että supernovan kesto ja sen havaittu kehitys voidaan selittää valokäyrän muodon perusteella, eikä etäisyyden tai punasiirtymän tarvitse olla määräävä tekijä."

Vaikka lähtökohta olisi alkaa tehdä teoriaa Dt=Du, niin lause missä sanotaan: 'Du voidaan selittää Du:n avulla', ei ole soveliasta. Kun puhutaan TL:stä, supernovalla ei ole kestoa eikä kehitystä, joka pitäisi selittää valokäyrällä, vaan nimenomaan päinvastoin.

"Asialle löytyy ihan luonnollinen selitys tunnetusta SNIa mekanismista"

Onko tämä kritiikkiä artikkelille, jonka kirjoitti Nobili ja Goobar?

"ilman että tarvitsee olettaa mystistä avaruuden venymistä joka hidastaisi aikaa."

FLRW-avaruus ei hidasta aikaa, vaan signaalia toisista paikoista.

3

Lue lisää

"Valokäyrän muoto – erityisesti sen leveys – liittyy siihen, kuinka paljon radioaktiivista nikkeliä (Ni-56) syntyy räjähdyksessä ja miten se jakautuu supernovan aineessa."

Sellaisia käyriä kuin oli esim. ylempänä artikkelissa ei voida nähdä (tänne asti) missään itsestään esiintyvinä, vaan jokainen nähty ns. u-käyrä muuttuu z:n mukaan. Missään ns. 'tunnetussa supernovamekanismissa', joka ei koske signaalin siirtämistä paikasta toiseen, vaan ainoastaan säteilevää nikkeliä, ei ole edes muuttujaa nimeltä z. Aina kun analysoi käyrän saa tulokseksi jonkun käyrän jolla olisi jokin noista L:istä, mutta, jos aika jäisi jotenkin huomiotta, niin olisi tuotettu tietyn L:n käyrä esim. etäisyydellä z=1, mutta se on ´leveämoi kuin saman L:n käyrä samalle määrälle nikkeliä etäisyydellä z=0.01. Sama nikkelin määrä näkyy analyysistä suoraan.

Jos supernovamallit olisivat olleet sellaisia, että niistä tulee itsestään ns. aikadilataatio, niin joku olisi alussa jo huomannut, että ne eivät voi olla oikeita malleja, jos vain GR voi aiheuttaa aikadilataation, eli jokainen supernovan käyttö olisi aina tehnyt vääränlaisen t - valokäyrän GR:n mielestä. Jos olet esim. sitä mieltä, että kaukana olevat supernovat ovat joitan suuria L arvoiltaan, niin kertoisit varmaan, että miksi jokin L arvo niistä on käytetty jo eikä ajateltu, että käyrästä tehtiin kahteen kertaan leveä? Tai sitten kertoisit, että mitkä kaikki merkityt L:t on merkitty vääränkokoisina, ja että eikö se ole mielestäsi sitä, että menetelmän käyttö joskus epäonnistuu. Sellainen jonka mielestä se antoi yhdenkin väärän luvun, voisi käydä sen itse kerran läpi ja sanoa, minkä luvun itse saa. (Siksi että tajuasisi lopulta tarvitsevansa jonkun oman menetelmänsä, jotta perusväitteistä ikinä tulisi oikeita väitteitä).

"Laajemmat valokäyrät syntyvät, kun räjähdyksessä muodostuu enemmän Ni-56:ta, joka vapauttaa energiaa hitaammin"

Lisäämällä nikkeliä energia ei vapaudu hitaammin missään merkityksessä tai millään suhteellisuuden tajulla. Vapautuksen hidastamiseksi aineen eteen pitäisi laittaa jotain ainetta lisää, mutta supernovassa näkyvät nikkelit on jo syljetty suurimmaksi osaksi ulos. Näkymätöntä nikkeliä voi olla vaikka kuinka paljon siellä minne tähti tms. muodostuu, mutta sillä ei ole paljon mitään tekemistä käyrien kanssa.

"Noin kolme–neljä viikkoa maksimikirkkauden jälkeen fotosfääri vetäytyy syvemmälle"

Aikadilataatio vaikuttaa kaikkiin hetkiin ja aikoihin kaikkien hetkien välillä. Tätä data myös tukee. Uuden teorian ei kannata jäädä odottamaan mitään supernovan hetkeä ennen kuin se alkaa selittämään, mistä dilaatio siis johtuu.

"Toisin sanoen, valokäyrän muoto heijastaa supernovan sisäisiä fysikaalisia prosesseja – kuten radioaktiivisen aineen määrä, sekoittuminen ja ionisaatio – jotka vaikuttavat myös sen väriin. Tämä selittää, miksi kapeammat valokäyrät ovat punaisempia"

Joku siis teki jo valmiiksi sen ylimääräisen epäsinistymisen (en tosin ollut itse täysin selvillä, että ovatko nuo prosessit aivan verrattavissa tomun läpi kulkeneeseen valoon, joten en välttämättä kuvaile tapahtumaa enää oikein)? Tuliko siitä mitään uutta kosmologista tietoa?

"miksi kesto ja väri korreloivat keskenään ilman, että etäisyys olisi määräävä tekijä."

Jos et saa etäisyyttä mihinkään määrääväksi tekijäksi, niin olet epäonnistunut selittämään kaiken datan u-käyristä. Lisäksi huomauttasin, että kyllä pitää paikkansa, että on ihmisiä, jotka etsivät etäisyyden mukaan sisäisesti muutuvia Ia - supernovia. Tämä liittyy siihen, miten metallisuus kasvaa universumin iän myötä. Metallisuus on tässä tietysti kausaatio, ja z pelkkä korrelaatio.

"Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon."

Sait ehkä mainittua sen, miten kokonaisluminositeetista käytetään analyysissä vain tiettyä väriä. Tuossakaan artikkelissa ei missään puhuta mistään GR-dilataation poisjättämisestä.

"Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa."

Nämä ovat olemassa näillä nimillä vasta sitten, kun punasiirtymä on siirretty takaisin alkuperäiseen.

The last step of this process is to normalize the light curves
by the brightness at the time of B-band peak. This prevents the
global scale from dominating the sample variance and allows
the PCA decomposition to focus on other light-curve features
instead. Additionally, this removes the dependence on distance,

Tässä lauseessa riippuvuus etäisyydestä ei kuitenkaan viittaa punasiirtymään, vaan luminositeetin 1/r^2 rippuvuuteen. Punasiirtymä katosi luvussa 4, eli kun puhutaan K-korrektioista. Näissä tarvitaan spektridataa, mutta se värifiltteröinti , jota toin esiin, ja joka johtaa tuntemaan L.n ja nikkelin ym. ei viittaa tähän (itseasiassa tässä lausesssa käytetään juuri filtteri-filttereitä, kun on katsottu vain B-kanavaa).

4

Anonyymi kirjoitti:

"Valokäyrän muoto – erityisesti sen leveys – liittyy siihen, kuinka paljon radioaktiivista nikkeliä (Ni-56) syntyy räjähdyksessä ja miten se jakautuu supernovan aineessa."

Sellaisia käyriä kuin oli esim. ylempänä artikkelissa ei voida nähdä (tänne asti) missään itsestään esiintyvinä, vaan jokainen nähty ns. u-käyrä muuttuu z:n mukaan. Missään ns. 'tunnetussa supernovamekanismissa', joka ei koske signaalin siirtämistä paikasta toiseen, vaan ainoastaan säteilevää nikkeliä, ei ole edes muuttujaa nimeltä z. Aina kun analysoi käyrän saa tulokseksi jonkun käyrän jolla olisi jokin noista L:istä, mutta, jos aika jäisi jotenkin huomiotta, niin olisi tuotettu tietyn L:n käyrä esim. etäisyydellä z=1, mutta se on ´leveämoi kuin saman L:n käyrä samalle määrälle nikkeliä etäisyydellä z=0.01. Sama nikkelin määrä näkyy analyysistä suoraan.

Jos supernovamallit olisivat olleet sellaisia, että niistä tulee itsestään ns. aikadilataatio, niin joku olisi alussa jo huomannut, että ne eivät voi olla oikeita malleja, jos vain GR voi aiheuttaa aikadilataation, eli jokainen supernovan käyttö olisi aina tehnyt vääränlaisen t - valokäyrän GR:n mielestä. Jos olet esim. sitä mieltä, että kaukana olevat supernovat ovat joitan suuria L arvoiltaan, niin kertoisit varmaan, että miksi jokin L arvo niistä on käytetty jo eikä ajateltu, että käyrästä tehtiin kahteen kertaan leveä? Tai sitten kertoisit, että mitkä kaikki merkityt L:t on merkitty vääränkokoisina, ja että eikö se ole mielestäsi sitä, että menetelmän käyttö joskus epäonnistuu. Sellainen jonka mielestä se antoi yhdenkin väärän luvun, voisi käydä sen itse kerran läpi ja sanoa, minkä luvun itse saa. (Siksi että tajuasisi lopulta tarvitsevansa jonkun oman menetelmänsä, jotta perusväitteistä ikinä tulisi oikeita väitteitä).

"Laajemmat valokäyrät syntyvät, kun räjähdyksessä muodostuu enemmän Ni-56:ta, joka vapauttaa energiaa hitaammin"

Lisäämällä nikkeliä energia ei vapaudu hitaammin missään merkityksessä tai millään suhteellisuuden tajulla. Vapautuksen hidastamiseksi aineen eteen pitäisi laittaa jotain ainetta lisää, mutta supernovassa näkyvät nikkelit on jo syljetty suurimmaksi osaksi ulos. Näkymätöntä nikkeliä voi olla vaikka kuinka paljon siellä minne tähti tms. muodostuu, mutta sillä ei ole paljon mitään tekemistä käyrien kanssa.

"Noin kolme–neljä viikkoa maksimikirkkauden jälkeen fotosfääri vetäytyy syvemmälle"

Aikadilataatio vaikuttaa kaikkiin hetkiin ja aikoihin kaikkien hetkien välillä. Tätä data myös tukee. Uuden teorian ei kannata jäädä odottamaan mitään supernovan hetkeä ennen kuin se alkaa selittämään, mistä dilaatio siis johtuu.

"Toisin sanoen, valokäyrän muoto heijastaa supernovan sisäisiä fysikaalisia prosesseja – kuten radioaktiivisen aineen määrä, sekoittuminen ja ionisaatio – jotka vaikuttavat myös sen väriin. Tämä selittää, miksi kapeammat valokäyrät ovat punaisempia"

Joku siis teki jo valmiiksi sen ylimääräisen epäsinistymisen (en tosin ollut itse täysin selvillä, että ovatko nuo prosessit aivan verrattavissa tomun läpi kulkeneeseen valoon, joten en välttämättä kuvaile tapahtumaa enää oikein)? Tuliko siitä mitään uutta kosmologista tietoa?

"miksi kesto ja väri korreloivat keskenään ilman, että etäisyys olisi määräävä tekijä."

Jos et saa etäisyyttä mihinkään määrääväksi tekijäksi, niin olet epäonnistunut selittämään kaiken datan u-käyristä. Lisäksi huomauttasin, että kyllä pitää paikkansa, että on ihmisiä, jotka etsivät etäisyyden mukaan sisäisesti muutuvia Ia - supernovia. Tämä liittyy siihen, miten metallisuus kasvaa universumin iän myötä. Metallisuus on tässä tietysti kausaatio, ja z pelkkä korrelaatio.

"Näiden komponenttien avulla voidaan selittää valokäyrän muoto ja kesto ilman viittausta punasiirtymästä johtuvaan aikadilaatioon."

Sait ehkä mainittua sen, miten kokonaisluminositeetista käytetään analyysissä vain tiettyä väriä. Tuossakaan artikkelissa ei missään puhuta mistään GR-dilataation poisjättämisestä.

"Erityisesti havaitaan, että valokäyrän muoto ja huippukirkkaus korreloivat vahvasti PCA-komponenttien kanssa, ja että nämä korrelaatiot ovat nähtävissä sekä lähi-infrapunassa että optisessa alueessa."

Nämä ovat olemassa näillä nimillä vasta sitten, kun punasiirtymä on siirretty takaisin alkuperäiseen.

The last step of this process is to normalize the light curves
by the brightness at the time of B-band peak. This prevents the
global scale from dominating the sample variance and allows
the PCA decomposition to focus on other light-curve features
instead. Additionally, this removes the dependence on distance,

Tässä lauseessa riippuvuus etäisyydestä ei kuitenkaan viittaa punasiirtymään, vaan luminositeetin 1/r^2 rippuvuuteen. Punasiirtymä katosi luvussa 4, eli kun puhutaan K-korrektioista. Näissä tarvitaan spektridataa, mutta se värifiltteröinti , jota toin esiin, ja joka johtaa tuntemaan L.n ja nikkelin ym. ei viittaa tähän (itseasiassa tässä lausesssa käytetään juuri filtteri-filttereitä, kun on katsottu vain B-kanavaa).

4

Lue lisää

Toivottavasti et muuten ollut näissä värikommenteissa missään kohtaa sanomassa, että edes punasiirtymää ei tapahdu. Silloin esim. TL olisi punasiirtänyt kaikkien tähtien valon, mutta jättänyt supernovat siirtämättä?

"Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia"

Väitän, että tutkimuksessa kiistetään eksplisiittisesti, että sitä ei voi käyttää edes implisiittisiin argumentteihin siitä aiheesta, onko olemassa aikadilataatiota. Tosin en näe missään mainittavan sitäkään, että u-käyrä olisi käsitelty siten, että z-riippuvuus poistetaan uskomalla, että dilataatio on (eikä johdu sisäisistä syistä, mutta mikä ei suoraan tarkoita että otettaisiin kantaa GR:ään tai TL:ään, jos jälkimmäinen kuvitteellisesti osaisi tehdä dilataation supernovan ulkopuolella). Artikkeli ei kuitenkaan luettele menetelmiä välttämättä yhtä paljon kuin se luettelee algoritmien ja ohjelmien nimiä. Monet ohjelmat sisältävät aikadilataation ominaisuutenaan jo.

"se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin"

EI pidä paikkaansa, koska dilataatio-dataa ei ole kerätty ja arvioitu, ja sitten verratu johonkin selitykseen joka dilatoisi jotain. Jos teksti ei nimenomaan sano, että sen valokäyrän vaihtelu on vaihtelua z:ssa, niin silloin ei voi olla kyseessä dilataation korvaava malli (tämä on myös yksi helppo peruteluni edelliselle kappaleelle, jos joku vielä sen tarvitsi, mutta yleisestikin viittasin sillä siihen, että oikein luettuna tutkimus sisältää vain tutkimukseen kuuluvia väitteitä eikä generoi mitään siihen kuulumatonta).

https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään.

"Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle."

Lähestymistapa, missä käytetään valmisohjelmia neutraloimaan etäisyyden vaikutus eikä koskaan edes mietitä, missä käytetyt supernovat sijaitsevat, tai mihin sijainnin aiheuttamaan funktioon pitäisi verrata omaa selitystä (ja joka pitäisi saada lukuina pöytään, että se olisi olemassa), kertoo että tutkijat uskovat kaiken, mitä muut sanovat etäisyyden vaikutuksista heidän päivätyössään.

5

Anonyymi kirjoitti:

Toivottavasti et muuten ollut näissä värikommenteissa missään kohtaa sanomassa, että edes punasiirtymää ei tapahdu. Silloin esim. TL olisi punasiirtänyt kaikkien tähtien valon, mutta jättänyt supernovat siirtämättä?

"Vaikka tutkimus ei eksplisiittisesti kiistä aikadilaatiohypoteesia"

Väitän, että tutkimuksessa kiistetään eksplisiittisesti, että sitä ei voi käyttää edes implisiittisiin argumentteihin siitä aiheesta, onko olemassa aikadilataatiota. Tosin en näe missään mainittavan sitäkään, että u-käyrä olisi käsitelty siten, että z-riippuvuus poistetaan uskomalla, että dilataatio on (eikä johdu sisäisistä syistä, mutta mikä ei suoraan tarkoita että otettaisiin kantaa GR:ään tai TL:ään, jos jälkimmäinen kuvitteellisesti osaisi tehdä dilataation supernovan ulkopuolella). Artikkeli ei kuitenkaan luettele menetelmiä välttämättä yhtä paljon kuin se luettelee algoritmien ja ohjelmien nimiä. Monet ohjelmat sisältävät aikadilataation ominaisuutenaan jo.

"se ei myöskään käytä sitä selityksenä valokäyrien vaihtelulle, vaan tarjoaa vaihtoehtoisen, fysikaalisesti motivoidun mallin"

EI pidä paikkaansa, koska dilataatio-dataa ei ole kerätty ja arvioitu, ja sitten verratu johonkin selitykseen joka dilatoisi jotain. Jos teksti ei nimenomaan sano, että sen valokäyrän vaihtelu on vaihtelua z:ssa, niin silloin ei voi olla kyseessä dilataation korvaava malli (tämä on myös yksi helppo peruteluni edelliselle kappaleelle, jos joku vielä sen tarvitsi, mutta yleisestikin viittasin sillä siihen, että oikein luettuna tutkimus sisältää vain tutkimukseen kuuluvia väitteitä eikä generoi mitään siihen kuulumatonta).

https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään.

"Tämä lähestymistapa tukee ajatusta, että valokäyrän muoto voi selittää keston ilman tarvetta aikadilaatio-oikaisulle."

Lähestymistapa, missä käytetään valmisohjelmia neutraloimaan etäisyyden vaikutus eikä koskaan edes mietitä, missä käytetyt supernovat sijaitsevat, tai mihin sijainnin aiheuttamaan funktioon pitäisi verrata omaa selitystä (ja joka pitäisi saada lukuina pöytään, että se olisi olemassa), kertoo että tutkijat uskovat kaiken, mitä muut sanovat etäisyyden vaikutuksista heidän päivätyössään.

5

Lue lisää

"https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään."

Tutkijat luottavat DES-dataan: "If faint supernovae are under-represented at high redshifts one might expect a slight bias toward a higher inferred time dilation at high-z. Thankfully, the DES data are well-sampled to such high z that Malmquist bias has minimal impact on our results."

Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn.

On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi.

Anonyymi kirjoitti:

"https://academic.oup.com/mnras/article/533/3/3365/7738388
Tässä on dilataatiotutkimus, jossa supernovia pitää olla z=1.2 asti, ja ne jotka kestävät pitkään."

Tutkijat luottavat DES-dataan: "If faint supernovae are under-represented at high redshifts one might expect a slight bias toward a higher inferred time dilation at high-z. Thankfully, the DES data are well-sampled to such high z that Malmquist bias has minimal impact on our results."

Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn.

On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi.

Lue lisää

Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1+z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä.

Vastaavasti CCC+TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 + z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä.

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene. Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1 z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä.

Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä.

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene. Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla.

Lue lisää

"Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn."

Tutkimus ei korjaa mitään dataa. Ainakaan muualla kuin niissä kohdissa, missä se sanoo, että he ottavat käyttöön vähemmän supernovia, kuin mitä DES:iin kuuluu. DES on raakaa dataa, jonka havaitsija näkee, ja SALT3 on viittaus joukkoon nikkelitietoisia analysointeja, mitä sille tehdään, jotta esim. saisi tutkittua supernovia niiden itsensä luona ja jotta näkisi kaiken. Tutkijat sanovat pikemminkin, että DES on heistä riippumaatomista syistä se datajoukko, joka ei ole altis Malmquist-biakselle tämän biaksen perusmääritelmän mukaan, koska DES:issä on tarpeeksi kaikkia luminositeettejä, miten kauas asti tahansa.

Huomaa myös, että mikään tuossa tutkimuksessa sanottu ei tarkoita, että muut menetelmät tutkia Ia-aikadilataatioita olisivat alttiita Malmquistille. Tämä paperi oli siitä erikoinen, että se yrittää välttää supernovateorioita, kuten nikkeliä. Tällöin sillä ei ole mitään käsitystä, mikä on oikea supernova (paitsi että samanlaiset käyrät ovat). Jos käytetään käsitystä siitä, millainen on oikea supernova, niin Malmquistia ei ole johtuen sellaisista syistä, mitä kirjoitin viimeksi sivulla 1-2. Paperissa on viitteitä aiemmin tehtyihin dilataatiotutkimuksiin, jotka olivat sellaisia.

Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, ja mihin siinä vaikuttaa se, että otetaan supernovia joltain etäisyydeltä, mutta niillä (varsinkin muussa kuin DES:issä) olisi eri verran luminositettien edustusta. Samalla kun paperin mukaan on niin, että 'sisäisistä syistä' aiheutuu käyrien kestojen Dt vaihtelua. Tästä voisi ymmärtää myös sen, että tässä ainakin kerrotaan (s. 3367), että sen vaihtelun määrä on 20 %. Jos z = 1, niin GR-aikadilataatio on 100 %, joten tämä puhe biaksesta ei vaikuta kuin siihen, miten tarkkana aikadilataation havaittua määrää voi pitää, ja että onko se jo täsmälleen tuollaneni 100 % arvo tuossa z:ssa.

"On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi."

Väität että tutkimus otti efektiivisesti yhden havaitun supernovan käyrän, ja siirsi sen ei-dilatoituneeksi? MInkä jälkeen se päätti jostain syystä, että he siirtävät sen takaisin? Olisiko vertailuperuste ja tuloksen saamisen peruste silloin, että he saavat takaisin alkuperäisen havainnon eivätkä poikkea siitä?

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tutkijat ottivat yhden supernovan. He ottivat siitä eri kanavien tietoa, mutta ei sellaista, mikä liittyy supernoviin tai SALT:iin, ja käyttivät tätä tietoa valitsemaan joukoittain muita supernovia, jotka ovat sen jonkinlaisia vastaavia pareja. Näistä muodostuneet havaintopisteet ovat ns. referenssi-käyrä, mutta jokaisella toisella supernovalla on oma z:nsa, joka muistetaan. Ensimmäistä supernovan dataa ei tämän jälkeen ole enää, joten sitä ei koskaan dilataatiovenytetä. Muiden supernovien piirtämisessä samaan koordinaatistoon käytetään SALT-menetelmiä (tai valmiita sellaisia). SALT ei ole asia, missä on pakko ottaa kaikkea käyttöön ja tehdä aikadilataatio.

"We use these fits only to estimate the peak flux of each
supernova and the associated time of peak flux (given by the B-band
maximum time in the observer frame) so that we can normalize the
light curves in brightness and in time relative to the peak brightness.
We otherwise discard the SALT supernova information."

SALT:ista on saatu käyrän huippu ja yksi ajan hetki t_peak. Aikadilataatio on venytyskerroin, joka olisi aikaväleille t - t_peak. Näitä niin sanotun referenssi-käyrään päätyviä aikavälejä ei ole otettu mistään käyrästä, joka olisi kokonaan SALT:in jälkeinen, vaan alkuperäisiä toisia supernovia siirretään kohtaan, missä eräs filtteröity kanava ja sen joihinkin nikkelimalleihin liittyvä tieto näyttää olevan huipun sen käyrässä. Tarkoitus on että toiset supernovakäyrät ovat levällään aluksi ja vain niiden huiput ovat samassa kohtaa. Mistään kanavasta tms. ei ole poistettu aikadilataatiota tähän mennessä.

Tuon jälkeen toiset supernovat ovat kuin yhtä luminositeettia ja ne alkavat kuin samalla hetkellä. Tai näin voisi kuvitella niiden valintaperusteen ja tämän SALT-normalisoinin mukaan, vaikka edelleen pisteet ovat missä sattuu. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, että kun näille toisille supernoville tekee kutakin z:aa vastaavan venytyksen ( 1 + z ) ^ b, niin ovatko ne vielä enemmän toistensa näköisiä supernovia kuin ilman sitä.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn."

Tutkimus ei korjaa mitään dataa. Ainakaan muualla kuin niissä kohdissa, missä se sanoo, että he ottavat käyttöön vähemmän supernovia, kuin mitä DES:iin kuuluu. DES on raakaa dataa, jonka havaitsija näkee, ja SALT3 on viittaus joukkoon nikkelitietoisia analysointeja, mitä sille tehdään, jotta esim. saisi tutkittua supernovia niiden itsensä luona ja jotta näkisi kaiken. Tutkijat sanovat pikemminkin, että DES on heistä riippumaatomista syistä se datajoukko, joka ei ole altis Malmquist-biakselle tämän biaksen perusmääritelmän mukaan, koska DES:issä on tarpeeksi kaikkia luminositeettejä, miten kauas asti tahansa.

Huomaa myös, että mikään tuossa tutkimuksessa sanottu ei tarkoita, että muut menetelmät tutkia Ia-aikadilataatioita olisivat alttiita Malmquistille. Tämä paperi oli siitä erikoinen, että se yrittää välttää supernovateorioita, kuten nikkeliä. Tällöin sillä ei ole mitään käsitystä, mikä on oikea supernova (paitsi että samanlaiset käyrät ovat). Jos käytetään käsitystä siitä, millainen on oikea supernova, niin Malmquistia ei ole johtuen sellaisista syistä, mitä kirjoitin viimeksi sivulla 1-2. Paperissa on viitteitä aiemmin tehtyihin dilataatiotutkimuksiin, jotka olivat sellaisia.

Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, ja mihin siinä vaikuttaa se, että otetaan supernovia joltain etäisyydeltä, mutta niillä (varsinkin muussa kuin DES:issä) olisi eri verran luminositettien edustusta. Samalla kun paperin mukaan on niin, että 'sisäisistä syistä' aiheutuu käyrien kestojen Dt vaihtelua. Tästä voisi ymmärtää myös sen, että tässä ainakin kerrotaan (s. 3367), että sen vaihtelun määrä on 20 %. Jos z = 1, niin GR-aikadilataatio on 100 %, joten tämä puhe biaksesta ei vaikuta kuin siihen, miten tarkkana aikadilataation havaittua määrää voi pitää, ja että onko se jo täsmälleen tuollaneni 100 % arvo tuossa z:ssa.

"On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi."

Väität että tutkimus otti efektiivisesti yhden havaitun supernovan käyrän, ja siirsi sen ei-dilatoituneeksi? MInkä jälkeen se päätti jostain syystä, että he siirtävät sen takaisin? Olisiko vertailuperuste ja tuloksen saamisen peruste silloin, että he saavat takaisin alkuperäisen havainnon eivätkä poikkea siitä?

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tutkijat ottivat yhden supernovan. He ottivat siitä eri kanavien tietoa, mutta ei sellaista, mikä liittyy supernoviin tai SALT:iin, ja käyttivät tätä tietoa valitsemaan joukoittain muita supernovia, jotka ovat sen jonkinlaisia vastaavia pareja. Näistä muodostuneet havaintopisteet ovat ns. referenssi-käyrä, mutta jokaisella toisella supernovalla on oma z:nsa, joka muistetaan. Ensimmäistä supernovan dataa ei tämän jälkeen ole enää, joten sitä ei koskaan dilataatiovenytetä. Muiden supernovien piirtämisessä samaan koordinaatistoon käytetään SALT-menetelmiä (tai valmiita sellaisia). SALT ei ole asia, missä on pakko ottaa kaikkea käyttöön ja tehdä aikadilataatio.

"We use these fits only to estimate the peak flux of each
supernova and the associated time of peak flux (given by the B-band
maximum time in the observer frame) so that we can normalize the
light curves in brightness and in time relative to the peak brightness.
We otherwise discard the SALT supernova information."

SALT:ista on saatu käyrän huippu ja yksi ajan hetki t_peak. Aikadilataatio on venytyskerroin, joka olisi aikaväleille t - t_peak. Näitä niin sanotun referenssi-käyrään päätyviä aikavälejä ei ole otettu mistään käyrästä, joka olisi kokonaan SALT:in jälkeinen, vaan alkuperäisiä toisia supernovia siirretään kohtaan, missä eräs filtteröity kanava ja sen joihinkin nikkelimalleihin liittyvä tieto näyttää olevan huipun sen käyrässä. Tarkoitus on että toiset supernovakäyrät ovat levällään aluksi ja vain niiden huiput ovat samassa kohtaa. Mistään kanavasta tms. ei ole poistettu aikadilataatiota tähän mennessä.

Tuon jälkeen toiset supernovat ovat kuin yhtä luminositeettia ja ne alkavat kuin samalla hetkellä. Tai näin voisi kuvitella niiden valintaperusteen ja tämän SALT-normalisoinin mukaan, vaikka edelleen pisteet ovat missä sattuu. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, että kun näille toisille supernoville tekee kutakin z:aa vastaavan venytyksen ( 1 z ) ^ b, niin ovatko ne vielä enemmän toistensa näköisiä supernovia kuin ilman sitä.

1

Lue lisää

Tämä yksi venytys oli paperin ensimmäinen menetelmä, jossa he mielestään löysivät päätuloksen. Toisesta he sanovat itse, että siinä voi ajatella sen olevan kehäpäätelmä, että valmis vastaus b=1 on valittu ennenkuin he tekevät jotain vielä oudompaa, mistä he kuitenkin saavat b:n tarkkuusmittauksen.

Periaatteessa paperissa sanotaan ehkä väärin, että heillä olisi Malmquist-ongelma, jolta he välttyivät muka vain korkeilla z:illa. Jos on olemassa signaalin keston vaihtelua, ja osa tästä vaihtelusta olisi jo tunnettu liittyvän siihen, että korkean luminositeetin supernovat painottavat pidempää kestoa, silloin tämän jättäminen huomioimatta, kuten paperi teki, tarkoittaa, että kaikki kirkkaammat käytetyt supernovat, johtavat pidempään signaaliin laitettuna muiden joukkoon. Koska paperin menetelmässä jokainen lähellä oleva kirkas supernova voi olla se mikä antaa enemmän signaalin kestoa verrattuna tiettyyn supernovien dilaation keskiarvoon. Mietin vielä itse voiko tämä kuitenkaan johtaa korkeampaan aikadilataation näkemiseen kuin 1 + z. Kysymys on ensin se, että mikä kaikki on tehnyt jonkin sellaisen signaalien keskiarvon ja miksi. EI ole mitään syytä, että se keskiarvo muodostuisi kaikista kirkkauksista, mutta vain alle z < 0.1 supernovista. Tai vieläpä jostain syystä siten ettei kirkkaita oteta keskiarvoon. Paperin menetelmässä uskoisin, että ainoa keskiarvon määritelmä mitä he saisivat aikaan (kun he ovat tekemättä sellaiseksi mitään kunnolla), on se missä on heidän kaikkien ottamiensa supernovien joukko, joka muussa tapauksessa voisi olla vaikka kuinka paljon painotettu enemmän kirkkaisiin, kuin mitä on olemassa oikeassa avaruudessa. Tällöin he eivät pystyisi mittaamaan dilataatiota väärin. Koska se signaalin pituus, mitä kohti pisteitä yritetään sovittaa, on kuin keskimääräinen signaali, ja se on tämän selvittelyn nojalla vain vähän pidempi nyt. Kun jokaista pistejoukkoa tiivistetään omalla z:llaan kirkkaat jäävät aina vähän erilleen muista ja liikatiivistys vie väärään suuntaan toisia. Kuten kuvasta 5. näkyy, niin menetelmässä isommalla luvulla jakaminen ei ole niin justiinsa, koska käyrät tiivistyvät. Mieti kuitenkin vielä sitä, että eri kirkkaudet jakautuivat työssä vähän omiin ryhmiinsä, koska kaikkia z-arvoja ei voitu laittaa yhteen referenssiin, vaan ainoastaan lähellä olevia. Tuloksen pitäisi siloin olla sitä parempi, mitä kauemmas ja Malmquistimmin katsoo, kun siellä on jäljellä vain kirkkaita. Korkeintaan kyseessä pitäisi siis olla anti-Malmquist-ongelma.

Tämä että samat luminositeetit laitetaan omaan kategoriaansa, on samanlaista mitä tapahtuisi, jos supernovateoria otettaisiin käyttöön, ja arvioitaisiin mitä kaikkia signaalipituuksia on odotettavissa sisäisesti ja mitkä yhtä sisäiset tulisi laittaa samaan referenssi-joukkoon ja sitten dilatoida. Sellainen ei muuta mitään tulosta, vaan vähentää pisteiden hajontaa ympäriinsä ja kasvattaa b:n arvon tarkkuutta. Tämä on ainoa määritelmä ns. kirkkaiden supernovien ylivallan korjaamiselle omin teoin, ja olet kuvitellut sellaisesta aivan vääriä.

...

Jos ratkaisusi asioihin olisi vihdoin se, että supernova itsestään tekee z-pohjaisen aikadilataation mihin tahansa %:iin asti, niin silloin ongelma ei ole, että SALT tekee jollekin valmiin aikadilataation, vaan ongelma on se, että muu yhteisö tai SALT ei tunnista sellaisia kohteita, joissa supernovan on mahdollista olla kaksi kertaa pitkäkestoisempi. Toisin sanottuna tutkimuksessa tarvittuja oletuksia olivat vain ne, että supernovat tunnetaan siinä mielessä, että jos havainto signaalit ovat ominaisuuksiltaan samat, niin ne ovat myös samasta kohteesta. Tässä olisi vielä vähän enemmän tarvetta sille ajattelulle, että miten paljon tätä varten on tehty malleja ja teorioita, vaikka niitä ei ns. käytetä. Samaan aikaan tutkimus sanoi, että se voi jättää esim. kokonaan tietämättä sellaiset mallit, jotka liittyisivät juuri 20 %:n vaihtelun mallintamiseen. Jos nämä olisivat mallinnettu, ja jos data ja analysointi taipuisi juuri niiden kanssa toimimiseen, niin samanlainen tutkimus voisi sanoa, että sillä on sama menetelmä mutta vielä tarkempana. Sinulla taisi olla sellainen logiikka jossain kohtaa, että jos jokin 20 %-malli olisi ollut käytössä, niin et olisi maininnut mistään kehäpäätelmästä heille mitään, vaikka oikeasti se ei muuttaisi mitään?

"Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1+z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä."

Mitä itse tarkoitat Malmquistin korjaamisella ja luuletko, että se voisi olla käyrälle tehtävä operaatio? Ilman tällaista tässä lukee nyt siis, että havaintoaineisto on 1+z -aineistoa ja siihen pitää sopia.

2

Anonyymi kirjoitti:

Tämä yksi venytys oli paperin ensimmäinen menetelmä, jossa he mielestään löysivät päätuloksen. Toisesta he sanovat itse, että siinä voi ajatella sen olevan kehäpäätelmä, että valmis vastaus b=1 on valittu ennenkuin he tekevät jotain vielä oudompaa, mistä he kuitenkin saavat b:n tarkkuusmittauksen.

Periaatteessa paperissa sanotaan ehkä väärin, että heillä olisi Malmquist-ongelma, jolta he välttyivät muka vain korkeilla z:illa. Jos on olemassa signaalin keston vaihtelua, ja osa tästä vaihtelusta olisi jo tunnettu liittyvän siihen, että korkean luminositeetin supernovat painottavat pidempää kestoa, silloin tämän jättäminen huomioimatta, kuten paperi teki, tarkoittaa, että kaikki kirkkaammat käytetyt supernovat, johtavat pidempään signaaliin laitettuna muiden joukkoon. Koska paperin menetelmässä jokainen lähellä oleva kirkas supernova voi olla se mikä antaa enemmän signaalin kestoa verrattuna tiettyyn supernovien dilaation keskiarvoon. Mietin vielä itse voiko tämä kuitenkaan johtaa korkeampaan aikadilataation näkemiseen kuin 1 z. Kysymys on ensin se, että mikä kaikki on tehnyt jonkin sellaisen signaalien keskiarvon ja miksi. EI ole mitään syytä, että se keskiarvo muodostuisi kaikista kirkkauksista, mutta vain alle z < 0.1 supernovista. Tai vieläpä jostain syystä siten ettei kirkkaita oteta keskiarvoon. Paperin menetelmässä uskoisin, että ainoa keskiarvon määritelmä mitä he saisivat aikaan (kun he ovat tekemättä sellaiseksi mitään kunnolla), on se missä on heidän kaikkien ottamiensa supernovien joukko, joka muussa tapauksessa voisi olla vaikka kuinka paljon painotettu enemmän kirkkaisiin, kuin mitä on olemassa oikeassa avaruudessa. Tällöin he eivät pystyisi mittaamaan dilataatiota väärin. Koska se signaalin pituus, mitä kohti pisteitä yritetään sovittaa, on kuin keskimääräinen signaali, ja se on tämän selvittelyn nojalla vain vähän pidempi nyt. Kun jokaista pistejoukkoa tiivistetään omalla z:llaan kirkkaat jäävät aina vähän erilleen muista ja liikatiivistys vie väärään suuntaan toisia. Kuten kuvasta 5. näkyy, niin menetelmässä isommalla luvulla jakaminen ei ole niin justiinsa, koska käyrät tiivistyvät. Mieti kuitenkin vielä sitä, että eri kirkkaudet jakautuivat työssä vähän omiin ryhmiinsä, koska kaikkia z-arvoja ei voitu laittaa yhteen referenssiin, vaan ainoastaan lähellä olevia. Tuloksen pitäisi siloin olla sitä parempi, mitä kauemmas ja Malmquistimmin katsoo, kun siellä on jäljellä vain kirkkaita. Korkeintaan kyseessä pitäisi siis olla anti-Malmquist-ongelma.

Tämä että samat luminositeetit laitetaan omaan kategoriaansa, on samanlaista mitä tapahtuisi, jos supernovateoria otettaisiin käyttöön, ja arvioitaisiin mitä kaikkia signaalipituuksia on odotettavissa sisäisesti ja mitkä yhtä sisäiset tulisi laittaa samaan referenssi-joukkoon ja sitten dilatoida. Sellainen ei muuta mitään tulosta, vaan vähentää pisteiden hajontaa ympäriinsä ja kasvattaa b:n arvon tarkkuutta. Tämä on ainoa määritelmä ns. kirkkaiden supernovien ylivallan korjaamiselle omin teoin, ja olet kuvitellut sellaisesta aivan vääriä.

...

Jos ratkaisusi asioihin olisi vihdoin se, että supernova itsestään tekee z-pohjaisen aikadilataation mihin tahansa %:iin asti, niin silloin ongelma ei ole, että SALT tekee jollekin valmiin aikadilataation, vaan ongelma on se, että muu yhteisö tai SALT ei tunnista sellaisia kohteita, joissa supernovan on mahdollista olla kaksi kertaa pitkäkestoisempi. Toisin sanottuna tutkimuksessa tarvittuja oletuksia olivat vain ne, että supernovat tunnetaan siinä mielessä, että jos havainto signaalit ovat ominaisuuksiltaan samat, niin ne ovat myös samasta kohteesta. Tässä olisi vielä vähän enemmän tarvetta sille ajattelulle, että miten paljon tätä varten on tehty malleja ja teorioita, vaikka niitä ei ns. käytetä. Samaan aikaan tutkimus sanoi, että se voi jättää esim. kokonaan tietämättä sellaiset mallit, jotka liittyisivät juuri 20 %:n vaihtelun mallintamiseen. Jos nämä olisivat mallinnettu, ja jos data ja analysointi taipuisi juuri niiden kanssa toimimiseen, niin samanlainen tutkimus voisi sanoa, että sillä on sama menetelmä mutta vielä tarkempana. Sinulla taisi olla sellainen logiikka jossain kohtaa, että jos jokin 20 %-malli olisi ollut käytössä, niin et olisi maininnut mistään kehäpäätelmästä heille mitään, vaikka oikeasti se ei muuttaisi mitään?

"Supernovien aikadilaatiota ja avaruuden laajenemista ei siis ole edelleenkään havaittu, mutta tutkimuksessa on käytetty aikadilaatiokorjausta tekijällä 1 z yhdistettynä kohtalaisen vahvaan Malmquistin harhan korjaukseen. Tällä tavoin havaintoaineisto sopii standardimalliin eikä falsifioi sitä."

Mitä itse tarkoitat Malmquistin korjaamisella ja luuletko, että se voisi olla käyrälle tehtävä operaatio? Ilman tällaista tässä lukee nyt siis, että havaintoaineisto on 1 z -aineistoa ja siihen pitää sopia.

2

Lue lisää

"Vastaavasti CCC+TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 + z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1+ z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 + z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1+z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z + 2 ) / ( z + 2 )
S * (1+ z/2) = 1 + z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 + z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 + z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 + z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 + z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1 z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z 2 ) / ( z 2 )
S * (1 z/2) = 1 z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Lue lisää

Korjaus kohtaan:
"Mieti kuitenkin vielä sitä, että eri kirkkaudet jakautuivat työssä vähän omiin ryhmiinsä, koska kaikkia z-arvoja ei voitu laittaa yhteen referenssiin, vaan ainoastaan lähellä olevia."

Oikeastaan eri zetoista valittiin ikäänkuin harmonioissa, jolloin kaikissa paperin referensseissä oli erilaisia z-skaaloja.

Anonyymi kirjoitti:

"Kyseinen tutkimus perustuu DES-SN5YR dataan, jonka korjauksissa on ensin huomioitu oletetun aikadilaation vaikutus, ja ainoastaan loppuosa valintaharhasta on korjattu. Aikadilaatiokorjaus sisältyy SALT3-mallin aikaparametrien käsittelyyn."

Tutkimus ei korjaa mitään dataa. Ainakaan muualla kuin niissä kohdissa, missä se sanoo, että he ottavat käyttöön vähemmän supernovia, kuin mitä DES:iin kuuluu. DES on raakaa dataa, jonka havaitsija näkee, ja SALT3 on viittaus joukkoon nikkelitietoisia analysointeja, mitä sille tehdään, jotta esim. saisi tutkittua supernovia niiden itsensä luona ja jotta näkisi kaiken. Tutkijat sanovat pikemminkin, että DES on heistä riippumaatomista syistä se datajoukko, joka ei ole altis Malmquist-biakselle tämän biaksen perusmääritelmän mukaan, koska DES:issä on tarpeeksi kaikkia luminositeettejä, miten kauas asti tahansa.

Huomaa myös, että mikään tuossa tutkimuksessa sanottu ei tarkoita, että muut menetelmät tutkia Ia-aikadilataatioita olisivat alttiita Malmquistille. Tämä paperi oli siitä erikoinen, että se yrittää välttää supernovateorioita, kuten nikkeliä. Tällöin sillä ei ole mitään käsitystä, mikä on oikea supernova (paitsi että samanlaiset käyrät ovat). Jos käytetään käsitystä siitä, millainen on oikea supernova, niin Malmquistia ei ole johtuen sellaisista syistä, mitä kirjoitin viimeksi sivulla 1-2. Paperissa on viitteitä aiemmin tehtyihin dilataatiotutkimuksiin, jotka olivat sellaisia.

Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, ja mihin siinä vaikuttaa se, että otetaan supernovia joltain etäisyydeltä, mutta niillä (varsinkin muussa kuin DES:issä) olisi eri verran luminositettien edustusta. Samalla kun paperin mukaan on niin, että 'sisäisistä syistä' aiheutuu käyrien kestojen Dt vaihtelua. Tästä voisi ymmärtää myös sen, että tässä ainakin kerrotaan (s. 3367), että sen vaihtelun määrä on 20 %. Jos z = 1, niin GR-aikadilataatio on 100 %, joten tämä puhe biaksesta ei vaikuta kuin siihen, miten tarkkana aikadilataation havaittua määrää voi pitää, ja että onko se jo täsmälleen tuollaneni 100 % arvo tuossa z:ssa.

"On kehäpäätelmä väittää, että näin tehty tutkimus voisi toimia todisteena BB:n puolesta. Ei tutkittavaa hypoteesia (tässä tapauksessa BB-hypoteesia ja aikadilaatiohypoteesia) voi olettaa todeksi ja siltä pohjalta muunnella havaintoaineistoa ja väittää että se osoittaisi hypoteesin olevan tosi."

Väität että tutkimus otti efektiivisesti yhden havaitun supernovan käyrän, ja siirsi sen ei-dilatoituneeksi? MInkä jälkeen se päätti jostain syystä, että he siirtävät sen takaisin? Olisiko vertailuperuste ja tuloksen saamisen peruste silloin, että he saavat takaisin alkuperäisen havainnon eivätkä poikkea siitä?

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tutkijat ottivat yhden supernovan. He ottivat siitä eri kanavien tietoa, mutta ei sellaista, mikä liittyy supernoviin tai SALT:iin, ja käyttivät tätä tietoa valitsemaan joukoittain muita supernovia, jotka ovat sen jonkinlaisia vastaavia pareja. Näistä muodostuneet havaintopisteet ovat ns. referenssi-käyrä, mutta jokaisella toisella supernovalla on oma z:nsa, joka muistetaan. Ensimmäistä supernovan dataa ei tämän jälkeen ole enää, joten sitä ei koskaan dilataatiovenytetä. Muiden supernovien piirtämisessä samaan koordinaatistoon käytetään SALT-menetelmiä (tai valmiita sellaisia). SALT ei ole asia, missä on pakko ottaa kaikkea käyttöön ja tehdä aikadilataatio.

"We use these fits only to estimate the peak flux of each
supernova and the associated time of peak flux (given by the B-band
maximum time in the observer frame) so that we can normalize the
light curves in brightness and in time relative to the peak brightness.
We otherwise discard the SALT supernova information."

SALT:ista on saatu käyrän huippu ja yksi ajan hetki t_peak. Aikadilataatio on venytyskerroin, joka olisi aikaväleille t - t_peak. Näitä niin sanotun referenssi-käyrään päätyviä aikavälejä ei ole otettu mistään käyrästä, joka olisi kokonaan SALT:in jälkeinen, vaan alkuperäisiä toisia supernovia siirretään kohtaan, missä eräs filtteröity kanava ja sen joihinkin nikkelimalleihin liittyvä tieto näyttää olevan huipun sen käyrässä. Tarkoitus on että toiset supernovakäyrät ovat levällään aluksi ja vain niiden huiput ovat samassa kohtaa. Mistään kanavasta tms. ei ole poistettu aikadilataatiota tähän mennessä.

Tuon jälkeen toiset supernovat ovat kuin yhtä luminositeettia ja ne alkavat kuin samalla hetkellä. Tai näin voisi kuvitella niiden valintaperusteen ja tämän SALT-normalisoinin mukaan, vaikka edelleen pisteet ovat missä sattuu. Tämän jälkeen tutkitaan sitä, että kun näille toisille supernoville tekee kutakin z:aa vastaavan venytyksen ( 1 z ) ^ b, niin ovatko ne vielä enemmän toistensa näköisiä supernovia kuin ilman sitä.

1

Lue lisää

"Tutkimus ei korjaa mitään harhaa, eikä millään harhalla ole useita osia. Sinun tulee ensin ymmärtää, että miten tutkimus käyttää havaittuja supernovia, "

Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1+z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää.

Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti.

Näin siis aikadilaatio ei ole havainto, vaan malliin perustuva ennakko-oletus, eikä tällaisella tutkimuksella voi perustella kyseisen mallin paikkaansapitävyyttä.

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1 z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z 2 ) / ( z 2 )
S * (1 z/2) = 1 z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Lue lisää

"Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1+ z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 + z?"

CCC+TL hybridimallin mukaan punasiirtymä johtuu vain puoliksi avaruuden laajenemisesta ja puoliksi TL:stä, tällöin aikadilaatio on lievempää. Ei voi käyttää tekijää 1+z (jossa siis z on punasiirtymä), vaan 1 + z/2, jossa z/2 vastaa avaruuden venymisen osuutta kokonaispunasiirtymästä.

CCC+TL saadaan myös sovitettua supernova-aineistoon, mutta DES-SN5YR ei sovellu sen testaamiseksi, vaan raakadataan pitää tehdä uudet korjaukset joissa oletetaan että punasiirtymä ei kokonaan johdu avaruuden venymisestä.

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaavasti CCC TL mallin tapauksessa voi käyttää tekijää 1 z/2 yhdistettynä vähän vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen. Sama data-aineisto tällöin sopii myös hybridimalliin eikä falsifioi sitä."

Tarkoittaako 'tekijän käyttö' sitä, että teorian mukaan luonnossa on fyysinen tapahtuma, jossa valon liikkuminen avaruuden halki aikadilatoi sitä valoa 1 z/2 kertaiseksi? Ajattelet että sellainen tapahtumaprosessi kerrotaan meille ääneen joltain suunnalta pian. Sen sijaan että meille kerrottaisiin ilmiöstä, joka on 1 z? Jos ei ole sanonut mitään, mistä dilataatio johtuu, ei ole vielä falsifioitavissa, ja on pseudotiedettä. Mutta vain tämän määritelmän mukaan. Minun määritelmäni mukaan on pikemminkin mykkä.

Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin:
S = ( 2 z 2 ) / ( z 2 )
S * (1 z/2) = 1 z

Koska kaikki muutkin havainnot kuten GRB:t ja kvasaarit ja tähdet aikadilatoituvat kuin 1 z, niin jokaiselle niille pitää keksiä myös S:n kokoinen sisäinen aikadilataatio. Näissä objekteissa tai niiden valoissa ei ole radioaktiivista nikkeliä, joten ainakin on varmaa, että se ei ole mitään, mitä tähän S:n ilmiöön käytetään.

Sisäinen aikadilataatio-teoria ei ole synonyymi 'Malmquistin harhan korjaukselle'. Ei ole mitään syytä ajatella etukäteen, että joku teoria ei sisältäisi käsitteenä luminositeettia. Tai että kun juuri se puhuu luminositeetista, niin koskaan ei joudu tilanteeseen, missä luminositeettien esiintyminen eri etäisyyksillä on kriittistä. Voit tehdä saman pointin kuin minä, että väittämällä tietävänsä kaiken kohteesta, ei ole biasta, mutta tähän ei kannata viitata tehdessään ehodtuksia siitä, miten supernovaskene pitäisi mullistaa.

Sisäisiä aikadilataatiolla viittaamme tässä keskustelussa myös kahteen eri asiaan vähintään. Toinen viittaa siihen, mikä muodostaisi ns. 20 % vaihtelun (*), ja toinen siihen mikä olisi z:n funktio. Olet tekemässä tässä sitä virhettä, että kuvittelet, että 20 % vaihtelu on sama kuin ilmestyisi ilmaista dilataatiota, jota ei tarvitse tuottaa valon matkalla. Tämä on täysin väärin ymmärrettyä. Syy miksi kukaan on edes tehnyt spekulointeja mistään 20 % vaihtelusta, on se, että datassa, eli Du-käyrissä, eli DES:issä on signaalien kestoja, jotka ovat niin sanotusti pituudeltaan 'jokin teoreettinen oikeassa oleva Dt, kertaa satunnainen luku 0.8-1,2, kertaa 1 z'. Jos teoria ja SALT kertoo joskus, mitä vielä oikeampi Dt_uusi on ilman satunnaisuuksia, niin tämä ei vähennä tarvetta yltää senkin jälkeen datan korkeimpiin aikadilataatioihin, jotka toisen ajattelun mukaan olisivat 1.2 * (1 z) -kertaiset. Uudessa teoriassa ei muuttuisi Dt:n keskiarvo, vaan siinä lopuisi tarve käyttää keskiarvoja. Tämän voi kaiken esittää numeroina eikä näinä symboleina.

(*) Tässä tosin voisi ajatella, että kaikki, mitä on ikinä kirjoitettu mistään supernovasta ja mikä toimii esim. SALT:issa kuuluu tähän kategoriaan, mutta artikkeli ei ole vältämättä puhunut juuri niistä eli maininnut kaikkia maailman asioita, mitkä muuttavat supernovan kestoa. Huomaa myös, että artikkelin tapa tehdä tutkimus käyttäen pelkkää dataa sisältää 'kaikki maailman asiat, jotka muuttavat supernovan kestoa' eikä se ole menetelmä, missä asioista sillä tavalla huolehditaan, että pyrittäisiin näkemään suoraan kestojen kaikkiin alkuperiin. Jos z olisi koskaan suurempi, niin jo mainitsemani z-riippuvuudet, joita tutkitaan, olisivat myös mielelllään näkyvämmin läsnä.

Et ollut kovin looginen sanoessasi, että artikkeli sisälsi '20 %:iin liittyvän korjauksen' ja että sitten se sanoi olevan lisäksi 1 z. Jos 20 % olisi vähentänyt tarvetta, ja tarve olisi ollut niin pieni kuin kuvittelit, niin ei muiden olisi ollut mahdollista päätyä datan kanssa samaan tulokseen.

"Wetterichin slow freeze -kosmologiassa puolestaan voi käyttää tekijää 1 yhdistettynä vielä vahvempaan Malmquistin harhan korjaukseen, jolloin sama supernovadata sopii myös slow freeze malliin, jossa avaruus ei laajene"

Supernova on jotain, mikä riippuu siitä, millainen universumi on? Koska toisen vaihtaminen tarkoittaa, että pitää vaihtaa toista?

Onko jokin syy olemassa, miksi TL:ssä ehdotettua aikadilataatiomekanismia ei saisi ehdottaa muissa ei-laajenevissa avaruuksissa? Jos se olisi esim. mikroskooppinen tomupilvi-peililinssijärjestelmä, niin miksi sama tomu ei esiintyisi muissa universumeissa?

"Mitään näistä malleista ei pystytä poissulkemaan supernovien aikadilaatiotutkimuksilla."

Ei voi sitäkään, että supernovia ei ole oikeasti olemassa, ja että havinnot johtuvat meidän maapallomme 'sisäisistä syistä'. Minäkin annan jollekin muulle vapaan tehtävän keksiä sen teorian, missä supernovia ei ole olemassa, ja nämä syyt kerrotaan.

3

Lue lisää

"Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1+z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin"

Jos supernovassa tapahtuu vielä sisäistä dilaatiota, tällöin kosmisen punasiirtymän osuus dilaatiosta on vielä pienempi esim. 1 + z/4 tai pelkkä 1. Avaruuden venyessä myös singnaalin tapahtumavälit harvenevat, mutta jos signaali on jo lähtiessään hidastunutta, tällöin avaruuden laajeneminen on luultua vähäisempää tai olematonta.

Tapahtumavälien harvenemista, joka näyttäisi ajan hidastumiselta, ei tapahdu millään muilla punasiirtymän mekanismeilla, kuten doppler-ilmiössä (pelkkä liike poispäin ilman avaruuden venymistä) tai TL:n mekanismeissa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos valon liikuminen tuottaa vain dilataation 1 z/2, niin supernova Ia:n täytyy sisäisistä syistä aikadilatoitua niin paljon kuin"

Jos supernovassa tapahtuu vielä sisäistä dilaatiota, tällöin kosmisen punasiirtymän osuus dilaatiosta on vielä pienempi esim. 1 z/4 tai pelkkä 1. Avaruuden venyessä myös singnaalin tapahtumavälit harvenevat, mutta jos signaali on jo lähtiessään hidastunutta, tällöin avaruuden laajeneminen on luultua vähäisempää tai olematonta.

Tapahtumavälien harvenemista, joka näyttäisi ajan hidastumiselta, ei tapahdu millään muilla punasiirtymän mekanismeilla, kuten doppler-ilmiössä (pelkkä liike poispäin ilman avaruuden venymistä) tai TL:n mekanismeissa.

Lue lisää

"Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1+z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää."

DES on saattanut tehdä oman julkaisunsa koskien pimeän energian ominaisuuksia tms., missä heillä oli itsellään analysoituja ja SALT-tuloksia, mutta DES:in alkuperäinen data on julkista. Miksi heillä olisi julkaistuna esim. dataa, josta on poistettu dilaatio, mutta mihin on jätetty samat värit, kuin mitä z aiheuttaa? Jos väität että DES julkaisi vain valmiita aika-akseleita, niin onko se väitteesi mukaan julkista tietoa vai salasivatko he sen muilta? Koska jos ainoa tehty operaatio, on jakaa luvulla (1 + z), jokainen tutkija saisi datasta silloinkin sen edeltäneen datan, mitä halusi.

Jos väität että artikkelin kirjoittajat oli jätetty täysin pimentoon oikeilta signaaleilta, ja heidän käytettävissään oli vain dataa, josta on neutraloitu se, että signaalien kesto on (z + 1):n funktio, niin et ole selittänyt vielä, miten heidän oli mahdollista tutkia yhtään mitään, ja saavuttaa lopputulosta, missä he näkivät käyttämässään datassa (z + 1):n funktion? Koska kun käyriä on vain yhdenlaisia ja ilman (1+z):taa, silloin vaikka kerrot käyrät eli levennät niitä, niin missään ei ole mitään päämäärää, mihin asti ne pitäisi leventää, eikä kukaan voisi nähdä mistään toisesta tiedosta, onko 1+z parempi levityskerroin kuin (1 + z) ^ 100. Jos taas sanot, että heillä oli 'alkuperäiset havainnot jaettuna (1 + z):lla' ja he jakoivat (1 + z):lla uudestaan sillä tavalla kuin kuvailin heidän todellisen paperinsa, niin eikö sinun päätelmäsi tästä pitäisi olla se, että luonnossa oikeasti havaittu aikadilaatio on (1 + z) ^ 2? Miksi ehdotat vaihtoehtoisia teorioita, joissa tähän ei koskaan pyritä? Sitäpaitsi artikkelin menetelmä jakaa useilla vaihtoehdoilla ja olisi juuri huomannut tuon määrän siirtämistä ja olisi kertonut meille, että b = 2.

"Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti."

DES:in simulaatiot tarkoittavat aina jonkinlaisen SALT:in ja nikkelin käyttämistä. Lisäksi puhut mahdollisesti useista erillisistä SALT-tutkimuksista yhtäaikaa. Jotkut simulaatiot voivat olla sitä varten, että on jotain, mitä verrata dataan (josta voi lukea esim. miten suuri on niiden välinen poikkeama, mutta joka silloin vain näyttää asioiden olevan rikki), ja jotkut voivat olla sitä varten, että ohjelmiston ulostulo olisi paranneltu data. Tässä ei ole ainakaan pysyvää ja erillistä simuloitavaa kohdetta, vaikka ohjelmisto voi esim. olla sellainen, että tarvitaan toisen simulaation ulostulo. Malmquist-harhalla ei ole mitään hyvää määritelmää ilman, että on jotain teorioita tekeillä, jotka liittyvät statistisesti luminositeettiin. Vot vain yleisesti todeta, että jokin johtaisi vähempään harhaan, mutta silloin on yhtä oleellista sanoa, että DES-data ilman SALT:ia johtaa sellaisessa myös johonkin määrään harhaa, joka on pelkkien puliukkojen harhaa vähäisempi.

Etäisyysmoduuli kertoo supernovasta saman tiedon, kuin mikä on sen etäisyys maasta metreissä. Artikkelin tutkimus aikadilaatiosta ei riipu tiedosta tästä etäisyydestä, vaan ainoastaan z:sta. Oikeat etäisyydet perustuisivat kosmologisiin malleihin, joissa on tietty metriikka, jos ne ovat GR-kosmologioita. Simulaatio joka lähtee siitä, että tehdään supernova lokaalisti ja muutetaan sen signaali maan signaaliksi, on myös riippuvainen kosmologiasta. Aikadilaatio on pakko lisätä per supernova tai sitten analysoitava riippumatta signaalin kestosta. Jotkut tutkimukset tekevät sitä, että ne yrittävät tarkentaa kosmologian parametreja samalla, kun niillä on supernovadataa, jonka ominaisuudet riiippuvat siitä, mikä kosmologia on. Tämä parametrien asettaminen toisiinsa ei aloita minkään parametrin olettamisesta vaan käy ne kaikki läpi.

Minusta himmeiden supernovien määrän arviointiin ei tarvita mitään simulaatiota, vaan lyhyillä etäisyyksillä siinä voi käytää kosmologista periaatetta, että niitä piti olla yhtä paljon kuin oli lähellä. Mikä tahansa SALT ei tarkenna tätä lukua tämän enempää. SALT-analyysin eräs yksinkertaisin osa on kuitenkin sanoa, mikä se edes on se tarkempi luminositeetti supernovan luona. Jos sanotaan että näitä arvauksia ei esiinny missään muussa muodossa, niin tulisi siis sanoa, että ennen SALT:tia ei ollut olemassa havaintoon liittyvää etäisyysmoduulia lainkaan.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1 z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää."

DES on saattanut tehdä oman julkaisunsa koskien pimeän energian ominaisuuksia tms., missä heillä oli itsellään analysoituja ja SALT-tuloksia, mutta DES:in alkuperäinen data on julkista. Miksi heillä olisi julkaistuna esim. dataa, josta on poistettu dilaatio, mutta mihin on jätetty samat värit, kuin mitä z aiheuttaa? Jos väität että DES julkaisi vain valmiita aika-akseleita, niin onko se väitteesi mukaan julkista tietoa vai salasivatko he sen muilta? Koska jos ainoa tehty operaatio, on jakaa luvulla (1 z), jokainen tutkija saisi datasta silloinkin sen edeltäneen datan, mitä halusi.

Jos väität että artikkelin kirjoittajat oli jätetty täysin pimentoon oikeilta signaaleilta, ja heidän käytettävissään oli vain dataa, josta on neutraloitu se, että signaalien kesto on (z 1):n funktio, niin et ole selittänyt vielä, miten heidän oli mahdollista tutkia yhtään mitään, ja saavuttaa lopputulosta, missä he näkivät käyttämässään datassa (z 1):n funktion? Koska kun käyriä on vain yhdenlaisia ja ilman (1 z):taa, silloin vaikka kerrot käyrät eli levennät niitä, niin missään ei ole mitään päämäärää, mihin asti ne pitäisi leventää, eikä kukaan voisi nähdä mistään toisesta tiedosta, onko 1 z parempi levityskerroin kuin (1 z) ^ 100. Jos taas sanot, että heillä oli 'alkuperäiset havainnot jaettuna (1 z):lla' ja he jakoivat (1 z):lla uudestaan sillä tavalla kuin kuvailin heidän todellisen paperinsa, niin eikö sinun päätelmäsi tästä pitäisi olla se, että luonnossa oikeasti havaittu aikadilaatio on (1 z) ^ 2? Miksi ehdotat vaihtoehtoisia teorioita, joissa tähän ei koskaan pyritä? Sitäpaitsi artikkelin menetelmä jakaa useilla vaihtoehdoilla ja olisi juuri huomannut tuon määrän siirtämistä ja olisi kertonut meille, että b = 2.

"Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti."

DES:in simulaatiot tarkoittavat aina jonkinlaisen SALT:in ja nikkelin käyttämistä. Lisäksi puhut mahdollisesti useista erillisistä SALT-tutkimuksista yhtäaikaa. Jotkut simulaatiot voivat olla sitä varten, että on jotain, mitä verrata dataan (josta voi lukea esim. miten suuri on niiden välinen poikkeama, mutta joka silloin vain näyttää asioiden olevan rikki), ja jotkut voivat olla sitä varten, että ohjelmiston ulostulo olisi paranneltu data. Tässä ei ole ainakaan pysyvää ja erillistä simuloitavaa kohdetta, vaikka ohjelmisto voi esim. olla sellainen, että tarvitaan toisen simulaation ulostulo. Malmquist-harhalla ei ole mitään hyvää määritelmää ilman, että on jotain teorioita tekeillä, jotka liittyvät statistisesti luminositeettiin. Vot vain yleisesti todeta, että jokin johtaisi vähempään harhaan, mutta silloin on yhtä oleellista sanoa, että DES-data ilman SALT:ia johtaa sellaisessa myös johonkin määrään harhaa, joka on pelkkien puliukkojen harhaa vähäisempi.

Etäisyysmoduuli kertoo supernovasta saman tiedon, kuin mikä on sen etäisyys maasta metreissä. Artikkelin tutkimus aikadilaatiosta ei riipu tiedosta tästä etäisyydestä, vaan ainoastaan z:sta. Oikeat etäisyydet perustuisivat kosmologisiin malleihin, joissa on tietty metriikka, jos ne ovat GR-kosmologioita. Simulaatio joka lähtee siitä, että tehdään supernova lokaalisti ja muutetaan sen signaali maan signaaliksi, on myös riippuvainen kosmologiasta. Aikadilaatio on pakko lisätä per supernova tai sitten analysoitava riippumatta signaalin kestosta. Jotkut tutkimukset tekevät sitä, että ne yrittävät tarkentaa kosmologian parametreja samalla, kun niillä on supernovadataa, jonka ominaisuudet riiippuvat siitä, mikä kosmologia on. Tämä parametrien asettaminen toisiinsa ei aloita minkään parametrin olettamisesta vaan käy ne kaikki läpi.

Minusta himmeiden supernovien määrän arviointiin ei tarvita mitään simulaatiota, vaan lyhyillä etäisyyksillä siinä voi käytää kosmologista periaatetta, että niitä piti olla yhtä paljon kuin oli lähellä. Mikä tahansa SALT ei tarkenna tätä lukua tämän enempää. SALT-analyysin eräs yksinkertaisin osa on kuitenkin sanoa, mikä se edes on se tarkempi luminositeetti supernovan luona. Jos sanotaan että näitä arvauksia ei esiinny missään muussa muodossa, niin tulisi siis sanoa, että ennen SALT:tia ei ollut olemassa havaintoon liittyvää etäisyysmoduulia lainkaan.

1

Lue lisää

"Näin siis aikadilaatio ei ole havainto, vaan malliin perustuva ennakko-oletus, eikä tällaisella tutkimuksella voi perustella kyseisen mallin paikkaansapitävyyttä."

Jos meillä olisi ollut puheenaiheena tutkimus, missä SALT:ia olisi käytetty aikadilaation mittaamiseen, niin sekään ei olisi ollut mikään ennakko-oletusten nollatutkimus. Koska se SALT olisi jättänyt tekemättä mitään signaalin pitudelle. Oikeastaan sellaisen tutkimuksen aikana ei ole edes mitään oletettavaa. Koska ainoa mitä tutkimus sanoo on, että sen mielestä (A) supernovat lähellä ja kaukana ovat samoista lähteistä, ja kun ne ovat samoista lähteistä, niin silloin saa verrata ovatko signaalit yhtä pitkät. Kun ne ovat niin löydetty tulos on esim. että pitää olla teoria, miksi kauempana olevien signaalit venyvät 1 + z. SALT-tutkimuksenkin mukaan jokainen saa selittää sen millä tahansa tavalla haluaa. Meidänkin artikkelimme artikuloi itsestään juuri sillä tavalla, että he ovat tutkimus, joka falsifioi sellaiset teoriat, missä ajateltiin 'supernovat ovat kaikkialla sellaisia kuin ne ovat, mutta ei mikään jaksa venyä 1 + z'. Joiden toinen nimi oli steady state -teoriat. Tuo lause A ja (SALT-) tutkimus olisivat tulkittavissa niinkim, että eräs tulos voi olla myös, että supernovat eivät ole sitä mitä luullaan. Eikä tutkimuksen tekeminen muutu turhaksi väärän menetelmän työksi vain siksi, että sanoo supernovien olleen oletettuja joksikin.

Kun ei pidä paikkaansa, että SALT-tutkimuksesta voi päätellä dilaation (jonkin tavan venyttää ulkoisesti tai sisäisesti), niin ei pidä myöskään paikkaansa, että dilaatio on tutkimuksen oletus. Tutkimuksessa, missä mitataan, miten suuri dilaatio on, ei ole totta että dilaation suuruus on jo oletettu.

Voiko atomiteoriam paikkansapitävyyttä perustella millään, jos tutkimus alkaa sillä, että se olettaa atomin alkavan kirjaimella a?

"CCC+TL hybridimallin mukaan punasiirtymä johtuu vain puoliksi avaruuden laajenemisesta ja puoliksi TL:stä, tällöin aikadilaatio on lievempää. Ei voi käyttää tekijää 1+z (jossa siis z on punasiirtymä), vaan 1 + z/2, jossa z/2 vastaa avaruuden venymisen osuutta kokonaispunasiirtymästä."

Ei siinä käytetä tuota määrää.

"CCC+TL saadaan myös sovitettua supernova-aineistoon, mutta DES-SN5YR ei sovellu sen testaamiseksi, vaan raakadataan pitää tehdä uudet korjaukset joissa oletetaan että punasiirtymä ei kokonaan johdu avaruuden venymisestä."

Et ole esitellyt vielä sellaista asiaa, että mistä aikadilaationlisäosa tulee. Supernovat yrittävät mennä vielä toistaiseksi aivan uusiksi. Mutta oletetaan seuraavassa, että niihin ei koskettaisi, vaan CCC+TL aikadilaatio syntyisi vielä muussa aineessa.

Jos puhutaan aikadilataatiosta, niin kaikki missä väitetään, että se on yhteensä 1 + z sopii DES-datasta tehtyyn aikadilataatiotutkimukseen tekemättä millekään mitään. Jos tuolla teorialla olisi jo näin esitetty, niin ei ole mitään etenemismahdollisuuksia, jotka liittyisivät tähän sopimiseen. Muitakin asioita voidaan tutkia, koska CCC:ssä olisi jokin galaksien toisenlainen sijoittuminen, ja silloin kaikenlaisia eri etäisyys ennusteita tehtäisiin ja sovitettaisiin supernoviin. Tämä ei muuta SALT-analyysejä itsejään sillä tavalla, että nikkelin ja räjähdysten ominaisuudet muuttuisivat, vaan ainoastaan täysin supernoviin liittymättömiä valon tulkitsemisen asioita.

Mikään ei myöskän todennäköisesti muutu sen suhteen, että onko supernovilla 20 % vaihtelua. Mistään supernovasta ei haluta mitään parempaa teoriaa sille 20 %:ille. Mikään ei muutu sen suhteen, että CCC-etäisyydet perustuvat maksimiluminositeettiin. Mikään ei muutu sen suhteen, että kirkkaita supernovia ei näy kaikkialla yhtä paljon, ja mikään ei muutu sen suhteen, että sinulla on yhtä paljon tai vähän biasta, kun käytät niitä.

"Jos supernovassa tapahtuu vielä sisäistä dilaatiota, tällöin kosmisen punasiirtymän osuus dilaatiosta on vielä pienempi esim. 1 + z/4 tai pelkkä 1."

Tätä jossittelua ei voi CCC:ssä täysin hyväksyä aikadilaation loppuosan selityksen puuttuessa. Muista myös erottaa toisistaan z-riippuva sisäinen dilaatio ja sisäinen dilaatio, joka jo on muutenkin.

Matematiikkaani voi käyttää ohjeistuksena myös siihen, että jos CCC:stä saa punasiirtymän, niin mitä TL-punasiirtymän pitää olla.

"Tapahtumavälien harvenemista, joka näyttäisi ajan hidastumiselta, ei tapahdu millään muilla punasiirtymän mekanismeilla, kuten doppler-ilmiössä (pelkkä liike poispäin ilman avaruuden venymistä) tai TL:n mekanismeissa."

Doppler-ilmiö näyttää ajan hidastumiselta tai nopeutumiselta. Se siis voi näyttää kosmiselta aikadilaatiolta. Siksi on täysin sallittua tehdä esim. nopeusselityksiä dipoleille.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytetyssä DES-SN5YR-aineistossa aikadilaatio on huomioitu korjaamalla valokäyrien kesto punasiirtymän mukaisesti tekijällä 1 z, mikä vastaa avaruuden laajenemisen aiheuttamaa ajallista venymää."

DES on saattanut tehdä oman julkaisunsa koskien pimeän energian ominaisuuksia tms., missä heillä oli itsellään analysoituja ja SALT-tuloksia, mutta DES:in alkuperäinen data on julkista. Miksi heillä olisi julkaistuna esim. dataa, josta on poistettu dilaatio, mutta mihin on jätetty samat värit, kuin mitä z aiheuttaa? Jos väität että DES julkaisi vain valmiita aika-akseleita, niin onko se väitteesi mukaan julkista tietoa vai salasivatko he sen muilta? Koska jos ainoa tehty operaatio, on jakaa luvulla (1 z), jokainen tutkija saisi datasta silloinkin sen edeltäneen datan, mitä halusi.

Jos väität että artikkelin kirjoittajat oli jätetty täysin pimentoon oikeilta signaaleilta, ja heidän käytettävissään oli vain dataa, josta on neutraloitu se, että signaalien kesto on (z 1):n funktio, niin et ole selittänyt vielä, miten heidän oli mahdollista tutkia yhtään mitään, ja saavuttaa lopputulosta, missä he näkivät käyttämässään datassa (z 1):n funktion? Koska kun käyriä on vain yhdenlaisia ja ilman (1 z):taa, silloin vaikka kerrot käyrät eli levennät niitä, niin missään ei ole mitään päämäärää, mihin asti ne pitäisi leventää, eikä kukaan voisi nähdä mistään toisesta tiedosta, onko 1 z parempi levityskerroin kuin (1 z) ^ 100. Jos taas sanot, että heillä oli 'alkuperäiset havainnot jaettuna (1 z):lla' ja he jakoivat (1 z):lla uudestaan sillä tavalla kuin kuvailin heidän todellisen paperinsa, niin eikö sinun päätelmäsi tästä pitäisi olla se, että luonnossa oikeasti havaittu aikadilaatio on (1 z) ^ 2? Miksi ehdotat vaihtoehtoisia teorioita, joissa tähän ei koskaan pyritä? Sitäpaitsi artikkelin menetelmä jakaa useilla vaihtoehdoilla ja olisi juuri huomannut tuon määrän siirtämistä ja olisi kertonut meille, että b = 2.

"Malmquistin harha on puolestaan korjattu simulaatiopohjaisesti. DES-SN5YR käyttää 25 mock-simulaatiota, joissa mallinnetaan havaintoprosessi, mukaan lukien valintakriteerit ja havaintorajat. Näiden avulla arvioidaan, kuinka monta himmeää tai lyhytkestoista supernovaa jää havaitsematta, ja korjataan etäisyysmoduulit sen mukaisesti."

DES:in simulaatiot tarkoittavat aina jonkinlaisen SALT:in ja nikkelin käyttämistä. Lisäksi puhut mahdollisesti useista erillisistä SALT-tutkimuksista yhtäaikaa. Jotkut simulaatiot voivat olla sitä varten, että on jotain, mitä verrata dataan (josta voi lukea esim. miten suuri on niiden välinen poikkeama, mutta joka silloin vain näyttää asioiden olevan rikki), ja jotkut voivat olla sitä varten, että ohjelmiston ulostulo olisi paranneltu data. Tässä ei ole ainakaan pysyvää ja erillistä simuloitavaa kohdetta, vaikka ohjelmisto voi esim. olla sellainen, että tarvitaan toisen simulaation ulostulo. Malmquist-harhalla ei ole mitään hyvää määritelmää ilman, että on jotain teorioita tekeillä, jotka liittyvät statistisesti luminositeettiin. Vot vain yleisesti todeta, että jokin johtaisi vähempään harhaan, mutta silloin on yhtä oleellista sanoa, että DES-data ilman SALT:ia johtaa sellaisessa myös johonkin määrään harhaa, joka on pelkkien puliukkojen harhaa vähäisempi.

Etäisyysmoduuli kertoo supernovasta saman tiedon, kuin mikä on sen etäisyys maasta metreissä. Artikkelin tutkimus aikadilaatiosta ei riipu tiedosta tästä etäisyydestä, vaan ainoastaan z:sta. Oikeat etäisyydet perustuisivat kosmologisiin malleihin, joissa on tietty metriikka, jos ne ovat GR-kosmologioita. Simulaatio joka lähtee siitä, että tehdään supernova lokaalisti ja muutetaan sen signaali maan signaaliksi, on myös riippuvainen kosmologiasta. Aikadilaatio on pakko lisätä per supernova tai sitten analysoitava riippumatta signaalin kestosta. Jotkut tutkimukset tekevät sitä, että ne yrittävät tarkentaa kosmologian parametreja samalla, kun niillä on supernovadataa, jonka ominaisuudet riiippuvat siitä, mikä kosmologia on. Tämä parametrien asettaminen toisiinsa ei aloita minkään parametrin olettamisesta vaan käy ne kaikki läpi.

Minusta himmeiden supernovien määrän arviointiin ei tarvita mitään simulaatiota, vaan lyhyillä etäisyyksillä siinä voi käytää kosmologista periaatetta, että niitä piti olla yhtä paljon kuin oli lähellä. Mikä tahansa SALT ei tarkenna tätä lukua tämän enempää. SALT-analyysin eräs yksinkertaisin osa on kuitenkin sanoa, mikä se edes on se tarkempi luminositeetti supernovan luona. Jos sanotaan että näitä arvauksia ei esiinny missään muussa muodossa, niin tulisi siis sanoa, että ennen SALT:tia ei ollut olemassa havaintoon liittyvää etäisyysmoduulia lainkaan.

1

Lue lisää

Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen, mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1+z dilaatiolle. Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin. Tässä tutkimuksessa aikadilaatiota ei siis havaita, mutta tutkimus lähinnä pelastaa LCDMn falsifioinnilta.

Anonyymi kirjoitti:

Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen, mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle. Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin. Tässä tutkimuksessa aikadilaatiota ei siis havaita, mutta tutkimus lähinnä pelastaa LCDMn falsifioinnilta.

Lue lisää

DES5Y dataa ei ole julkaistu raakaversiona, mutta siitä on myöhemmin julkaistu erityinen data drive -versio, joka on ainoastaan fotometrisesti korjattu, ja SALT3-korjaukset puuttuvat.
Datassa havaittujen supernovien määrä laskee jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Etäisyydellä z=1.0 - 1.2 on ainoastaan joitakin yksittäisiä supernovia. Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa.

Anonyymi kirjoitti:

DES5Y dataa ei ole julkaistu raakaversiona, mutta siitä on myöhemmin julkaistu erityinen data drive -versio, joka on ainoastaan fotometrisesti korjattu, ja SALT3-korjaukset puuttuvat.
Datassa havaittujen supernovien määrä laskee jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Etäisyydellä z=1.0 - 1.2 on ainoastaan joitakin yksittäisiä supernovia. Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa.

Lue lisää

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1+z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 + z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1+z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

Kyseenalaistin yllä myös sen, että onko tutkijoilla lupaa leimata kaikki muut saman asian tutkimusmenetelmät kehäpäätelmäksi. Kun supernovamalleja käytetäänkin surutta. Et ole vielä kirjoittanut siitä aiheesta mitään, mikä puolustaisi heidän sanavalintaansa.

"Tässä tutkimuksessa aikadilaatiota ei siis havaita, mutta tutkimus lähinnä pelastaa LCDMn falsifioinnilta."

Falsifionnilta voi pelastua vain havaitsemalla sen, mitä teoriakin sanoo, tai sitten lopputuloksella, joka olisi muotoa 'havaitseminen oli kaikkiaan mahdotonta'. Kumpaa tutkimus muistuttaa sinusta? Sano samalla, mitä mieltä olet kaikista muista aikadilaatio-tutkimuksista tähän mennessä ja mitä mieltä olet niistä, jotka tehtäisiin tulevaisuudessa (se on ikäänkuin relevanttia tässä).

Myönnätkö sinä esim. sen, että ottamalla DES-datan, ja tekemällä sille manuaalisen korjauksen (jolloin siitä tulee dataa jota sen olisi pitänyt olla), ja tutkimalla sitä dataa, mutta olemalla Malmquist-korjaamatta mitään edes vahingossa, pystyy tekemään täydellistä tutkimusta aikadilaatiosta?

"Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa."

Näytä kuva.

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

"He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. "

Kun siirrytään z=0.0-0.2 alueelta 1.0-1.2 alueelle, supernovien valokäyrien keskimääräinen leveys kasvaa 105%. DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%, ja z+1 aikadilaatio selittää 100% kasvun. Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia, vaikka niitä on havaittu vain muutama yksittäinen kappale, ja paikallisella alueella niitä on havaittu tuhansia. Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin. DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen.

CCC+TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen jossa kaukaisimpien, hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat. Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin.

Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois, ja sitä voidaan myös käyttää todisteena loppurysäyksestä ja aikakontraktiosta yhdistettynä vahvaan TL:ään. z=1.0-1.2 on comoving-tilavuudeltaan valtava avaruuden osa, 100 kertaa suurempi kuin paikallinen avaruus 0.2:een asti. Siellä havaittujen yksittäisten supernovien pitäisi vastata kirkkaudeltaan kirkkaimpia paikallisia supernovia joita 500 vuoden aikana havaittaisiin, mikäli DES-projekti jatkuisi niin kauan. Joten ne voivat olla kestoltaan 2,5 - 3-kertaisia paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mutta aikakontraktio lyhentää sen 2-kertaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

"tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. "

Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

DES5Y dataa ei ole julkaistu raakaversiona, mutta siitä on myöhemmin julkaistu erityinen data drive -versio, joka on ainoastaan fotometrisesti korjattu, ja SALT3-korjaukset puuttuvat.
Datassa havaittujen supernovien määrä laskee jyrkästi etäisyyden kasvaessa. Etäisyydellä z=1.0 - 1.2 on ainoastaan joitakin yksittäisiä supernovia. Niiden havaittu kesto on n. kaksinkertainen paikalliseen keskiarvoon verrattuna, mikä vastaa yksittäisten kirkkaimpien paikallisten supernovien kestoa.

Lue lisää

Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna.

Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1+z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan. CCC+TL mallissa aikadilaatio on oletettua lievempää, jolloin supernova on hitaampi (lähempänä havaittua valokäyrän pituutta), kirkkaampi, ja sinisempi, ja esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC+TL mallin mukaan. Puhtaassa TL-mallissa etäisyys vastaavasti on z=2,2, ja valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova.

DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin, mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun. DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

"Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää."

Tutkimuksessa The Variability Structure Function of the Highest-Luminosity Quasars on Short Timescales (Tang et al., 2024), analysoitiin tuhansia erittäin kirkkaita kvasaareja ja havaittiin:

-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla.

Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle. Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä.
Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen.

Anonyymi kirjoitti:

"Uudessa tutkimuksessa on havaittu GRB-dipoli kohteilla, jotka ovat vielä kaukaisempia kuin kvasaarit (z=8-12)"

Toisen artikkelin GRB:n punasiirtymät ovat valitut olemaan välillä z: 0.036 - 6.30. Eli ne ovat lähempänä kuin kvasarit. Yleisestikin GRB syntyy tapahtumista, joita tapahtuu edelleen, ja linnunradassakin voi olla GRB-lähteitä. Navion mainitseman TL:n mukaan muuten CMB:n syntyetäisyys on kaikkein lähimpänä eikä kauimpana.

"Dipoli on täysin erisuuntainen kuin CMB- ja kvasaaridipolit, ja amplitudiltaan 180 kertaa suurempi.
Tämä on aika selkeä todiste Navian teorian ja CMB:n paikallisen syntytavan puolesta."

Ensinnäkään todiste (A) asiaa X (*) vastaan ei ole todiste asian Y puolesta. Varsinkaan tapauksessa missä Y:tä ei ole vielä testattu (A):n suhteen ja kellään ei ole näyttöä siitä toteuttaako Y (A):ta laisinkaan. Edellinen Navion paperi oli kertonut vain siitä, että voiko Y selittää galaktisten kohteiden punasiirtymän ja CMB-datan. CMB-dipolia mainitaan vähän, mutta ei minään työnä. Kaukaiset galaktiset kohteet olivat näkyneet erityisesti GRB-valossa, mutta TL:ää ei verrattu GRB:n dipoli-dataan. Järkeilysi oli siis jotenkin muotoa, 'koska TL sopii havaintoihin (B), ei ole mitään syytä, miksi se ei sopisi havaintoihin (A), joten ei sitä tarvitse edes tarkistaa'.

(*) CP, joka on perus-FLRW -LCDM:ssä.

Tarkemmin sanottuna taas on niin, että artikkeli GRB-dipolista nimenomaan kumoaa TL-teorian nykyisessä muodossa, jos sille teorialle ei tehtäisi mitään muutoksia.

Yksi Navion esiintuomista ideoista oli se, että CMB:n dipoli tapahtuu, koska (ensin yksi TL voisi johtua gravitaation vetämästävalosta ja sitten) Virgo-klusteri vetää CMB:n siten. Tämä on täysin puutteellinen esitys tämän viikon tiedon mukaan, että GRB:n dipoli on aivan eri kuin CMB:n dipoli. Koska GRB-valo tulee tänne sen aivan saman klusterin läpi.

Mikään tässä olevista aiheista, kuten mitä on gravitaation jarruttama valo (teoreettista esitystä) tai millainen on klusterin todellinen efekti, jos sellaista on (simuloi tai hahmota kyseinen klusteri oikeasti ja saa siitä oikeasti laskettu dipolien suunta ja esim. epätasapaino), ei ole käsitelty Navion paperissa, eikä sellaisille ole mainittu oikeita kirjallisuuslähteitä.

Navio oli myös kaikissa oikeasti tuottamissaan CMB:n lämpötiloissa ja muissa ominaisuuksissa olettanut CP:n. Näin luki esim. sivulla 5:
"The number of galaxies (N) contributing to the CMB’s
spectral radiance is calculated by assuming that, on
large scales, the galaxy distribution is isotropic."

TL:lle ja universumin laajenemiselle ei kummallekaan ole todennäköisesti pienintäkään merkitystä sillä, ovatko dipolit minkälaisia. Kun ne on nähty, niin universumi voidaan todennäköisesti vain laittaa jonkun vaaditun muotoiseksi yhdellä hetkellä (tai esim. sen ajan kun valo lähti siihen asti kuin se saapui, ja kaikki sinä aikana väitetään nähtäväksi) ja sitten tästä ekstrapoloidaan menneisyyteen ja tulevaisuuten. Jos havaintoja on muistakin hetkistä, niin niiden täytyy täsmätä. Jos täsmääminen näyttää mahdottomalta, niin vielä kauemmas laitetaan aina uudenmuotoinen galaksien epäjärjestys. Lisäksi TL:nkin malliin voidaan lisätä pimeää ainetta, millä on muutenkin kaikista isoin vaikutus Navion mainitsemassa tapauksessa.

TL:ssä pelkän galaksien järjestelyn voi olla vaikeampi antaa toisia dipoleita toisille valoille kuin toisille, koska siinä ei ole CMB-lähteitä, jotka olisivat varmasti aina GRB-lähteiden takana.

"Esim. CMB:n synty osataan nykyisin selittää ilman että tarvitaan hypoteesia alkuräjähdyksestä."

Navio ei kirjoittanut varmaan mitään uutta aiheesta: 'miten CMB syntyy', tai miten se on esim. mustaa säteilyä ja juuri sen lämpöistä kuin CMB:ssä havaitaan. Aiheesta ei ole edes mihinkään merkittyä uutta lähdeteosta, joten voi olla, että se on hänellä edelleen jokin 1950-luvun malli tai sitä vanhempi. Ei siis ole varsinaisesti olemassa 'Navion teoriaa' TL-CMB:stä (saati TL:stä) vaan jonkun muun. Kun Navio kirjoittaa oskilloinneista, hän on ehkä ensimmäinen, mutta tämä kirjoitus on melkoinen raakile. Ei ole mietitty, mitä se edellyttää aineelta, että osilloinnit syntyvät, ja missä se sitten näkyisi, että aine olisi ollut sillä tavalla järjestyksessä.

TL-teorian eräs ongelma, jota Navio ei maininnut, ja joka on kai kokonaan korjaamatta missään, on ns. kosminen aikadilataatio, joka näkyy valosignaalien kestoissa sen lisäksi, että ne ovat muuttuneet punaisemmaksi. Tämän 2023 artikkelin mukaan esim. kvasaareiden signaalien kestot ajassa on saatu analysoitua, ja nyt nekään eivät noudata TL:ää.
https://arxiv.org/abs/2306.04053
Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja.

Lue lisää

"Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja."

GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta. Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta.
Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1+z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole.

Nämä havainnot tekevät staattisesta avaruudesta ja vaihtoehtoisista hypoteeseista erittäin relevantteja. Esim. Navia 2025 selittää CMB:n alkuperän, ja GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia. Standardimallin BBN sen sijaan ennustaa litiumin osuuden aivan liian korkeaksi, joten on väärin sanoa että BB vastaisi havaintoja kevyiden alkuaineiden osalta.

Anonyymi kirjoitti:

"Erilaisilla GRB-tapahtumilla pitäisi olla myös tunnettuja kestoja."

GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta. Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta.
Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1 z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole.

Nämä havainnot tekevät staattisesta avaruudesta ja vaihtoehtoisista hypoteeseista erittäin relevantteja. Esim. Navia 2025 selittää CMB:n alkuperän, ja GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia. Standardimallin BBN sen sijaan ennustaa litiumin osuuden aivan liian korkeaksi, joten on väärin sanoa että BB vastaisi havaintoja kevyiden alkuaineiden osalta.

Lue lisää

Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä. Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa.

Tutkimuksessa, jossa analysoitiin BATSE- ja Fermi/GBM-aineistoa, havaittiin, että monien GRB:iden valokäyrissä esiintyy symmetrisiä ja reversiibelejä rakenteita – eli kirkkauden vaihtelut ovat peilikuvamaisia ja toistettavissa ajallisesti. Tämä tarkoittaa, että valokäyrän nopea nousu ja lasku ovat lähes identtisiä ja että koko vaihtelurakenne voidaan kääntää ajallisesti ilman, että sen muoto muuttuu merkittävästi.

Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin. Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa.

Anonyymi kirjoitti:

Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä. Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa.

Tutkimuksessa, jossa analysoitiin BATSE- ja Fermi/GBM-aineistoa, havaittiin, että monien GRB:iden valokäyrissä esiintyy symmetrisiä ja reversiibelejä rakenteita – eli kirkkauden vaihtelut ovat peilikuvamaisia ja toistettavissa ajallisesti. Tämä tarkoittaa, että valokäyrän nopea nousu ja lasku ovat lähes identtisiä ja että koko vaihtelurakenne voidaan kääntää ajallisesti ilman, että sen muoto muuttuu merkittävästi.

Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin. Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa.

Lue lisää

"DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%,"

Eikö DES:in tutkija ole DES:issä? Kukaan muu ihminen kuin sinä ei kutsu mitään asiaa valintaharhaksi. Eikä tuo luku ole varmaan kenenkään muun.

"Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia"

Sellaiset tutkijat, jotka käyttävät dataa ja tekevät väitteitään datasta, eivät ainakaan aktiivisesti käytä sellaisia väitteitä, jotka puhuisivat 'asioista, joita emme voi nähdä'.

"Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin."

Samaa joudutaan väittämään kaikkialla muuallakin, jos aiotaan nähdä avaruudessa kauas asti. Itse ilmaiset tätä väitettä aina vähän väliä sanomalla, että lähellä olevien kirkkaiden supernovien sisäinen aikadilaatio voisi olla sinusta 100 % ja että haluat niitä samoja olevan kaukana.

"DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen."

Voitko esittää suorana lainauksena asiat, joita joku toinen ihminen ns. väittää?

Et ole määritellyt, mitä tarkoittaa korjata valintaharhaa. Etkä sillä tavalla, että siinä olisi erikseen marginaalisuuksia ja oikeita korjauksia.

"CCC+TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen"

Teoriat eivät tee korjauksia. Miksi et olisi sanonut, että Einstein teki korjauksen DES-tutkijoille? Lisäksi et voi viitata aikadilaatio-tutkijoihin minään teoriana, jolloin on väärin verrata ei-teoria -menetelmää johonkin mikä on 'teorian yritys kuulostaa joltakin'. En silti sano, että keskustelu olisi nyt huonompaa, vaan ihan vapaasti voit verrata kahta teoriaa siitä, että miltä ne kuulostavat, kun ne sanovat yhteen ääneen z + 1.

Lisäksi siinä, mistä nyt puhutaan, TL:llä ei ole osaa eikä arpaa vieläkään.

"hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat."

Jos ne ovat kirkkaita, ja jos niillä on jo lukuarvo, niin ne on havaittu jo. Viimeksi kun puhuit jopa 100 % sisäisistä supernovista, sanoit että niitä on jopa lähellä. Nytkin on siis oltava. Minkään kaukana olevan ei voi väittää olevan oikeasti kirkkaampi, vaan ainoastaan tulosten statistinen harha toimii selityksenä. Uskominen statistiseen harhaan tarkoittaa sitä, että ei usko olevan olemassa oikeaa aikadilaatiota, joka on 1 + z. Koska ei uskota koko aikadilaatioon, nin siitä on seurauksena se, että tuollaisen jälkeen pitää alkaa selittämään GRB:t ja kvasaarit jollain tavalla myös.

"Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin."

Mikä mittaa uskottavuutta? Määrittelit aivan alussa, että valintaharha(t) on 5 %, jostakin joka näytti olleen jonkin fyysisen asian mittaus. Mitä hyötyä on olla valintaharhan paras korjaaja? Voit periaatteessa esittää, mitä mieltä olet sanomalla, että se on uskottava, joka heittää isoimman valintaharhan eikä tee sille mitään. Eli sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kirjoittaa edellisessä kohdassa selkeämmin. Se että joku korjaa 100 % tai täysin 1 + z -kokoisen harhan kirkkaista supernovista, olisi kuin ei tekisi mitään, koska tämä joku ei aio antaa toisenlaista 'tämä on tarkkaan mitattu' -signaalia niille, vaan antaa alkuperäisen. Tuollainen tarkkaan mitattu signaali, jonka kestoa on saanut muuttaa, esiintyy vain maailmassa, missä supernovista ollaan yhtä mieltä. Ilman sitä kenenkään ei pitäisi odottaa pyrkivän mihinkään 'korjaukseen' tai ei-tarkkojen asioiden tarkistamiseen.

"Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois"

Se mitä viimeisenä sanoit ei ole malli. Mutta sanoisin silti, että se on jo poissuljettu lähelläolevien supernovien datan (jota on kaikenlaista muutakin kuin aikadilaatio) toimesta.

"Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna."

Todista että et ole katsonut tässä vain yksittäistä kanavaa tai ilmiötä. Kuten sellaista, mikä on pelkkää jälkihöyryä.

"Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna."

Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia.

1

Anonyymi kirjoitti:

"DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%,"

Eikö DES:in tutkija ole DES:issä? Kukaan muu ihminen kuin sinä ei kutsu mitään asiaa valintaharhaksi. Eikä tuo luku ole varmaan kenenkään muun.

"Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia"

Sellaiset tutkijat, jotka käyttävät dataa ja tekevät väitteitään datasta, eivät ainakaan aktiivisesti käytä sellaisia väitteitä, jotka puhuisivat 'asioista, joita emme voi nähdä'.

"Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin."

Samaa joudutaan väittämään kaikkialla muuallakin, jos aiotaan nähdä avaruudessa kauas asti. Itse ilmaiset tätä väitettä aina vähän väliä sanomalla, että lähellä olevien kirkkaiden supernovien sisäinen aikadilaatio voisi olla sinusta 100 % ja että haluat niitä samoja olevan kaukana.

"DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen."

Voitko esittää suorana lainauksena asiat, joita joku toinen ihminen ns. väittää?

Et ole määritellyt, mitä tarkoittaa korjata valintaharhaa. Etkä sillä tavalla, että siinä olisi erikseen marginaalisuuksia ja oikeita korjauksia.

"CCC TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen"

Teoriat eivät tee korjauksia. Miksi et olisi sanonut, että Einstein teki korjauksen DES-tutkijoille? Lisäksi et voi viitata aikadilaatio-tutkijoihin minään teoriana, jolloin on väärin verrata ei-teoria -menetelmää johonkin mikä on 'teorian yritys kuulostaa joltakin'. En silti sano, että keskustelu olisi nyt huonompaa, vaan ihan vapaasti voit verrata kahta teoriaa siitä, että miltä ne kuulostavat, kun ne sanovat yhteen ääneen z 1.

Lisäksi siinä, mistä nyt puhutaan, TL:llä ei ole osaa eikä arpaa vieläkään.

"hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat."

Jos ne ovat kirkkaita, ja jos niillä on jo lukuarvo, niin ne on havaittu jo. Viimeksi kun puhuit jopa 100 % sisäisistä supernovista, sanoit että niitä on jopa lähellä. Nytkin on siis oltava. Minkään kaukana olevan ei voi väittää olevan oikeasti kirkkaampi, vaan ainoastaan tulosten statistinen harha toimii selityksenä. Uskominen statistiseen harhaan tarkoittaa sitä, että ei usko olevan olemassa oikeaa aikadilaatiota, joka on 1 z. Koska ei uskota koko aikadilaatioon, nin siitä on seurauksena se, että tuollaisen jälkeen pitää alkaa selittämään GRB:t ja kvasaarit jollain tavalla myös.

"Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin."

Mikä mittaa uskottavuutta? Määrittelit aivan alussa, että valintaharha(t) on 5 %, jostakin joka näytti olleen jonkin fyysisen asian mittaus. Mitä hyötyä on olla valintaharhan paras korjaaja? Voit periaatteessa esittää, mitä mieltä olet sanomalla, että se on uskottava, joka heittää isoimman valintaharhan eikä tee sille mitään. Eli sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kirjoittaa edellisessä kohdassa selkeämmin. Se että joku korjaa 100 % tai täysin 1 z -kokoisen harhan kirkkaista supernovista, olisi kuin ei tekisi mitään, koska tämä joku ei aio antaa toisenlaista 'tämä on tarkkaan mitattu' -signaalia niille, vaan antaa alkuperäisen. Tuollainen tarkkaan mitattu signaali, jonka kestoa on saanut muuttaa, esiintyy vain maailmassa, missä supernovista ollaan yhtä mieltä. Ilman sitä kenenkään ei pitäisi odottaa pyrkivän mihinkään 'korjaukseen' tai ei-tarkkojen asioiden tarkistamiseen.

"Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois"

Se mitä viimeisenä sanoit ei ole malli. Mutta sanoisin silti, että se on jo poissuljettu lähelläolevien supernovien datan (jota on kaikenlaista muutakin kuin aikadilaatio) toimesta.

"Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna."

Todista että et ole katsonut tässä vain yksittäistä kanavaa tai ilmiötä. Kuten sellaista, mikä on pelkkää jälkihöyryä.

"Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna."

Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia.

1

Lue lisää

"Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1+z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan."

Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu. Nämä ovat täysin tyypillisiä alkuaineiden spektrien punasiirtymiä, joissa ei aikadilaatiolla tee mitään. Aikaa ei edes voi mitata, koska alkuaine ja valo on käytännössä ikuista. Ks. luku 3.1. Jos punasiirtymät olisi väärin perustein saatu, niin tässä muussa keskustelussa ei olisi paljon mitään pointtia, eikä myöskään missään kosmologisessa vaihtoehdossa millekkään, missä on sama punasiirtymä.

"esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC+TL mallin mukaan."

Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC+TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla. Jos se ei tapahtu niin FLRW:tä ja sitä ei pidä verrata toisiinsa 'z-etäisyyksinä' vaan 'muuten vaan z:oina'. Sen sijaan on yleistä, että metreissä saatavat etäisyydet vaihtelevat. Tai että samalla metrietäisyydellä olevalla supernovalla on eri z.

"valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova."

Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla. Tähän viittaminen ei ole viittamista olemassaolevaan malliin, jota voisi käyttää, vaan siihen, että ollaan mallittomalla alueella. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että jos tuo rajan ylitys on oikeasti faktaa, niin silloin näille supernoville tulisi mieluiten keksiä oma uusi tyyppi, jota ei koskaan käytetä yhtä aikaa Ia-supernovien kanssa, kun tehdään esim. kosmologiaa. Tästä seuraisi luminositeettien kategorisointia alleviivatummin se, että näin putsatussa datassa ei ole enää todennäköisesti niin korkean aikadilaation kohdetta, että se olisi sisäisistä syistä yhtä suuri tai suurempi kuin 1 + z. Tässä korjataan siis sisäisten syiden harha, missä luultiin yhtä aivan erilaista objektia toisten objektien signaalien venytykseski.

"DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin"

Tarkoittaako tämä, että CCC + TL ei ole kokeellinen tiede?

"mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun."

Jos kaikki mallit sanovat 1 + z, niin vielä kymmenennen kerran sanottuna, ei tietenkään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että mitä DES sisältää, ja mihin sitä voi käyttää. Pointti ei silti ole, että sitä käytetään sisäisesti myös CCC + TL -laskelmiin, vaan että DES sanoo, mitkä kaikki aikadilaatiot z-funktiona ovat oikein ja mitkä vääriä. Periaatteessa CCC + TL on tässä pelkän aikadilaation määränkin suhteen hajanaisempi kenttä kuin FLRW, joten niiden vertailu puhumalla sisäisestä laskelmasta on vähän heikkoa. Pikemminkin on niin, että 'CCC + TL:n sisällä' ei ole mahdollista verrata asioita keskenään eikä laskea asioita DES:istä sen pidemmälle (DES ja osittainen SALT kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, että miten paljon voi keksiä sisäisiä dilaatioita.).

Maailmassa lasketaan muitankin asioista DES:istä kuin aikadilaatio. Ei ole mitään logiikkaa, että nämä muut laskemiset olisivat paremmin perusteltuja laskuja tai että niihin soveltuminen olisi jotenkin parempaa kuin juuri aikadilaatioon. Sen sijaan odottaisin, että sama argumentointi koskisi kaikkia näitä muita. Teit niistä jo jotain esimerkkiä yllä.

"DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista."

Tämän logiikan mukaan esim. tekoälyä se-ja-se ei ole olemassa, jos ei julkaista lähdekoodia?

"-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla."

Variabiliteetti ja vaihtelu eivät ole eri asioita. Lisäksi aina kun keksit jonkun vaihtelun, sinun tulee esittää ensimmäisenä sen suuruuden arvio.

Tangin tutkimus on täysin asiaan liittymätön, koska siinä tutkitaan variabiliteetin suuruutta luminositeetin suunnassa. Eli miten paljon valon luminositetti vaihtelee jossain kiinnitetyssä aikaskaalassa kuten alle päivän mittaisissa vaihteluissa. Kun tutkitaan aikadilaatiota variabiliteeteilla, täytyy tunnistaa skaalat eri kohteista 'samaksi skaalaksi' tai 'samaksi vaihteluksi' ja sitten esittää, että miksi ja miten paljon saman variabiliteetin aikaskaala muuttuu eli venyy.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1 z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan."

Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu. Nämä ovat täysin tyypillisiä alkuaineiden spektrien punasiirtymiä, joissa ei aikadilaatiolla tee mitään. Aikaa ei edes voi mitata, koska alkuaine ja valo on käytännössä ikuista. Ks. luku 3.1. Jos punasiirtymät olisi väärin perustein saatu, niin tässä muussa keskustelussa ei olisi paljon mitään pointtia, eikä myöskään missään kosmologisessa vaihtoehdossa millekkään, missä on sama punasiirtymä.

"esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC TL mallin mukaan."

Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla. Jos se ei tapahtu niin FLRW:tä ja sitä ei pidä verrata toisiinsa 'z-etäisyyksinä' vaan 'muuten vaan z:oina'. Sen sijaan on yleistä, että metreissä saatavat etäisyydet vaihtelevat. Tai että samalla metrietäisyydellä olevalla supernovalla on eri z.

"valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova."

Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla. Tähän viittaminen ei ole viittamista olemassaolevaan malliin, jota voisi käyttää, vaan siihen, että ollaan mallittomalla alueella. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että jos tuo rajan ylitys on oikeasti faktaa, niin silloin näille supernoville tulisi mieluiten keksiä oma uusi tyyppi, jota ei koskaan käytetä yhtä aikaa Ia-supernovien kanssa, kun tehdään esim. kosmologiaa. Tästä seuraisi luminositeettien kategorisointia alleviivatummin se, että näin putsatussa datassa ei ole enää todennäköisesti niin korkean aikadilaation kohdetta, että se olisi sisäisistä syistä yhtä suuri tai suurempi kuin 1 z. Tässä korjataan siis sisäisten syiden harha, missä luultiin yhtä aivan erilaista objektia toisten objektien signaalien venytykseski.

"DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin"

Tarkoittaako tämä, että CCC TL ei ole kokeellinen tiede?

"mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun."

Jos kaikki mallit sanovat 1 z, niin vielä kymmenennen kerran sanottuna, ei tietenkään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että mitä DES sisältää, ja mihin sitä voi käyttää. Pointti ei silti ole, että sitä käytetään sisäisesti myös CCC TL -laskelmiin, vaan että DES sanoo, mitkä kaikki aikadilaatiot z-funktiona ovat oikein ja mitkä vääriä. Periaatteessa CCC TL on tässä pelkän aikadilaation määränkin suhteen hajanaisempi kenttä kuin FLRW, joten niiden vertailu puhumalla sisäisestä laskelmasta on vähän heikkoa. Pikemminkin on niin, että 'CCC TL:n sisällä' ei ole mahdollista verrata asioita keskenään eikä laskea asioita DES:istä sen pidemmälle (DES ja osittainen SALT kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, että miten paljon voi keksiä sisäisiä dilaatioita.).

Maailmassa lasketaan muitankin asioista DES:istä kuin aikadilaatio. Ei ole mitään logiikkaa, että nämä muut laskemiset olisivat paremmin perusteltuja laskuja tai että niihin soveltuminen olisi jotenkin parempaa kuin juuri aikadilaatioon. Sen sijaan odottaisin, että sama argumentointi koskisi kaikkia näitä muita. Teit niistä jo jotain esimerkkiä yllä.

"DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista."

Tämän logiikan mukaan esim. tekoälyä se-ja-se ei ole olemassa, jos ei julkaista lähdekoodia?

"-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla."

Variabiliteetti ja vaihtelu eivät ole eri asioita. Lisäksi aina kun keksit jonkun vaihtelun, sinun tulee esittää ensimmäisenä sen suuruuden arvio.

Tangin tutkimus on täysin asiaan liittymätön, koska siinä tutkitaan variabiliteetin suuruutta luminositeetin suunnassa. Eli miten paljon valon luminositetti vaihtelee jossain kiinnitetyssä aikaskaalassa kuten alle päivän mittaisissa vaihteluissa. Kun tutkitaan aikadilaatiota variabiliteeteilla, täytyy tunnistaa skaalat eri kohteista 'samaksi skaalaksi' tai 'samaksi vaihteluksi' ja sitten esittää, että miksi ja miten paljon saman variabiliteetin aikaskaala muuttuu eli venyy.

2

Lue lisää

Esityksesi tutkimuksesta ei ole täysin oikea. Tangin tutkimus mainitsi aluksi jotain alle päivän kestäviä vaihteluita, joiden kuva on kuvassa 1. Missä vaihteluiden nimi on 'virhe', eikä esim. mikään malli. Sen lisäksi oli myös noin alle 10 päivän vaihteluita, jotka ovat koko varsinainen tutkimus. Niistä ei suoraan sanottu, mitä löydettiin vaihtelun määräksi tai tämän muutoksen ja luminositeetin oikeaksi suunnaksi. Tutkimuksen lopputulos oli viimeisilä riveillä, että muiden ihmisten malli nimeltä Random Walk arvolla 0.5, joka tulee kiekon epästabiiliudesta on kuitenkin tosi kuin vesi tälläkin alueella. Tässä ei alunperinkään ollut epäselvää, että tämä on hyvä malli, kun puhutaan noin sadasta päivästä.

Tässä kerrotaan aiempia tietoja kyseisestä mallista
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0004-637X/698/1/895
Sivulla 903 on piirretty kahteen kertaan ensin pitkä karakteristinen aika tau, joka voi olla max 10 v, ja jota ei yleensä käytetä aikadilaatiotutkimuksessa. Vaihteluiden luminositeettivaihtelu on sigma. Vaihtelut voivat olla 1-100 päivän skaaloissa (100 päivää > 14 viikkoa). Tässä paperissa on jotain dataa ja vaihtelua, missä tau ja psi laskeavat alaspäin, jos luminositeetti kasvaa. Toisesta tuloksena annetaan kuitenkin sanallisesti: 'There is no significant trend between τ and L/LEdd' ja teorian oli tarkoitus olla päinvastoin sille (s. 908).

...

Jotkut aikadilaatiota kvasaareissa oikeasti tutkivat artikkelit kuitenkin löytävät kohteena olevista aikojen venymisistä suhteita, joissa luminositeetit kasvattavat niitä. Myös noilla lyhyillä etäisyyksillä:
https://arxiv.org/abs/2501.04171
Menetelmä tässä tutkimuksessa on olettaa yksinkertaisia funktioita, mitä signaalin venymisellä olisi. MItkä riippuvat muista suureista, kuten luminositeetti ja z. Näitä funktioita testattiin kaikkia kaikkiin havaintoihin, ja kun käy esim. niin että suurempaan z:taan mennessä z kasvaa , venymä kasvaa, mutta luminositetti ei juuri muutu, niin tarkin funktio kaikelle datalle on muotoa, missä dilaatiota tulee eniten z:n kasvamisesta.

"Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle."

Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 + z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla. Hänellä on lisäksi kvasaareita sellaisia ryhmiä kuin L_joku = 42.5, z = 0.83 ja L_joku = 42.5, z = 2.08. Molempia noin 60, missä hänen mukaansa luminositeetin variabiliteetit ovat aivan samat, vaikka 1 + z eli aikadilaatio kasvoi 168 %. Eikä Malmquistilla ole mitään vaikutusta tulokseen ellei se ole L_joku:n laskutavassa.

Samalla tavalla kuin miten toit esiin supernovista niiden nikkelit, niin tässäkin olet kahlannut artikkelia, missä sanotaan, miten hyvin kvasaari käyttäytyy, jos sille haluaa tehdä mm. aikadilaatio-kokeita. Ja niin niitä on tehty.

"Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä."

Esität luminositeettien ja z:iden funktioiden vaikutuksen tähän keskusteluun edelleen sillä tavalla kuin et olisi ymmärtänyt, mitä haetaan takaa sillä, että aikadilaatio syntyy jostakin muusta kuin laajenemisesta.

"Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen."

Artikkelit, joita otit, on kirjoitettu todella pieneen z:taan asti ja sinäkin, jos pystyisit, teet paljon yleistyksiä tällä hetkellä kaikkiin muihin z:toihin sen pohjalta. Onko se parempi, jos et tavallaan valitse väärää määrää kvasareita jostakin, vaan olet kokonaan valitsematta mitään?

"GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta."

https://www.scirp.org/journal/paperinformation?paperid=134159
Tätä paperia edelsi samasta aiheesta myös oleellinen 2023 paperi.

He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 + z:lla. Dispersio voi viitata fyysisen valon dispersion sijaan siihen, että datassa on dispersio täysin eri kohteiden eli esim. galaksien välillä tai sellaisten, joilla on monta samaa pääarvoa, kuten luminositeetti. Kun kaikilla asioilla samalla luminositeetilla on jokin eri seuraus, niin se on tutkittava mittausten dispersio. Tuossa tosin mainitaan fyysinen dispersio selityksenä jollekin. Jotta se olisi todellista, tutkittavan ilmiön täytyy olla jotain olemattoman pientä eikä lähelläkään aikadilaation kokoista ilmiötä, missä 1 + z tarkoittaa 100 % muutoksia signaaleihin, jos z = 1.

3

Anonyymi kirjoitti:

Esityksesi tutkimuksesta ei ole täysin oikea. Tangin tutkimus mainitsi aluksi jotain alle päivän kestäviä vaihteluita, joiden kuva on kuvassa 1. Missä vaihteluiden nimi on 'virhe', eikä esim. mikään malli. Sen lisäksi oli myös noin alle 10 päivän vaihteluita, jotka ovat koko varsinainen tutkimus. Niistä ei suoraan sanottu, mitä löydettiin vaihtelun määräksi tai tämän muutoksen ja luminositeetin oikeaksi suunnaksi. Tutkimuksen lopputulos oli viimeisilä riveillä, että muiden ihmisten malli nimeltä Random Walk arvolla 0.5, joka tulee kiekon epästabiiliudesta on kuitenkin tosi kuin vesi tälläkin alueella. Tässä ei alunperinkään ollut epäselvää, että tämä on hyvä malli, kun puhutaan noin sadasta päivästä.

Tässä kerrotaan aiempia tietoja kyseisestä mallista
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0004-637X/698/1/895
Sivulla 903 on piirretty kahteen kertaan ensin pitkä karakteristinen aika tau, joka voi olla max 10 v, ja jota ei yleensä käytetä aikadilaatiotutkimuksessa. Vaihteluiden luminositeettivaihtelu on sigma. Vaihtelut voivat olla 1-100 päivän skaaloissa (100 päivää > 14 viikkoa). Tässä paperissa on jotain dataa ja vaihtelua, missä tau ja psi laskeavat alaspäin, jos luminositeetti kasvaa. Toisesta tuloksena annetaan kuitenkin sanallisesti: 'There is no significant trend between τ and L/LEdd' ja teorian oli tarkoitus olla päinvastoin sille (s. 908).

...

Jotkut aikadilaatiota kvasaareissa oikeasti tutkivat artikkelit kuitenkin löytävät kohteena olevista aikojen venymisistä suhteita, joissa luminositeetit kasvattavat niitä. Myös noilla lyhyillä etäisyyksillä:
https://arxiv.org/abs/2501.04171
Menetelmä tässä tutkimuksessa on olettaa yksinkertaisia funktioita, mitä signaalin venymisellä olisi. MItkä riippuvat muista suureista, kuten luminositeetti ja z. Näitä funktioita testattiin kaikkia kaikkiin havaintoihin, ja kun käy esim. niin että suurempaan z:taan mennessä z kasvaa , venymä kasvaa, mutta luminositetti ei juuri muutu, niin tarkin funktio kaikelle datalle on muotoa, missä dilaatiota tulee eniten z:n kasvamisesta.

"Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle."

Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla. Hänellä on lisäksi kvasaareita sellaisia ryhmiä kuin L_joku = 42.5, z = 0.83 ja L_joku = 42.5, z = 2.08. Molempia noin 60, missä hänen mukaansa luminositeetin variabiliteetit ovat aivan samat, vaikka 1 z eli aikadilaatio kasvoi 168 %. Eikä Malmquistilla ole mitään vaikutusta tulokseen ellei se ole L_joku:n laskutavassa.

Samalla tavalla kuin miten toit esiin supernovista niiden nikkelit, niin tässäkin olet kahlannut artikkelia, missä sanotaan, miten hyvin kvasaari käyttäytyy, jos sille haluaa tehdä mm. aikadilaatio-kokeita. Ja niin niitä on tehty.

"Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä."

Esität luminositeettien ja z:iden funktioiden vaikutuksen tähän keskusteluun edelleen sillä tavalla kuin et olisi ymmärtänyt, mitä haetaan takaa sillä, että aikadilaatio syntyy jostakin muusta kuin laajenemisesta.

"Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen."

Artikkelit, joita otit, on kirjoitettu todella pieneen z:taan asti ja sinäkin, jos pystyisit, teet paljon yleistyksiä tällä hetkellä kaikkiin muihin z:toihin sen pohjalta. Onko se parempi, jos et tavallaan valitse väärää määrää kvasareita jostakin, vaan olet kokonaan valitsematta mitään?

"GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta."

https://www.scirp.org/journal/paperinformation?paperid=134159
Tätä paperia edelsi samasta aiheesta myös oleellinen 2023 paperi.

He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 z:lla. Dispersio voi viitata fyysisen valon dispersion sijaan siihen, että datassa on dispersio täysin eri kohteiden eli esim. galaksien välillä tai sellaisten, joilla on monta samaa pääarvoa, kuten luminositeetti. Kun kaikilla asioilla samalla luminositeetilla on jokin eri seuraus, niin se on tutkittava mittausten dispersio. Tuossa tosin mainitaan fyysinen dispersio selityksenä jollekin. Jotta se olisi todellista, tutkittavan ilmiön täytyy olla jotain olemattoman pientä eikä lähelläkään aikadilaation kokoista ilmiötä, missä 1 z tarkoittaa 100 % muutoksia signaaleihin, jos z = 1.

3

Lue lisää

"Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta."

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad2f26

Eivät kaikki niistä. Aikadilaatio ei ole minkään muun selitys (*) kuin venymisen suunnassa t. Kaikki käyrät venyvät suunnassa t ihan yhtä helposti, olivat ne missä tahansa muodossa alussa. Lisäksi tuosta artikkelista sinun olisi ehkä pitänyt sanoa, että sinä vaadit, että jokin käyrä on täydellisen symmetrinen ('alkuperäisesti, mutta joka ei kohta ole alkuperä'), ja kun sen toinen puoli on venytetty (ks. sivu 2), niin tämä venymä täytyy selittää sisäisesti, koska vaatimasi symmetrinen käyrä ei voi kosmologisesti venyä yhdestä kohtaa enemmän kuin toisesta? Sellainenkaan ei mitenkään ole viittaus siihen, että kokonais-aikadilaatiota ei olisi olemassa. Tämän todistamiseksi pitää vain etsiä samaan kategoriaan kuuluva epä-symmetrinen käyrä, joka on tätä esim. 100 % enemmän venytetty kummaltakin puolelta.

(*) Se on 'selitys' vain verrattuna sisäisten syiden tekemään oikesti pitkään tapahtumaan. Jos jo tiedetään, että ei ole sellaista tapahtumaa, niin aikadilaatio on 'määritelmä' signaalin venytykselle, ja FLRW ja Doppler ja CCC ovat selityksiä

"Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1+z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole."

Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti. Kukaan tuskin pystyy tekemään suoraan sellaista mallia (esim. supernovasta nikkeleineen), että se malli on kaikkien kohteiden kaikkien käyrien venytyksen kanssa saman arvoinen kuin kaikki olemassaolevat vanhat tutkimukset. Koska eivät nämä havainnotkaan ole keskenään samoja. Silloin jotain pitää julkaista sanoakseen, missä asti on. Itse kuitenkin tyyliin argumentoit siten, että DES kokonaan pois. Etkä edes siten että, joku katsokaa samaan paikkaan kuin DES (vaikka samaa supernovaa siellä tietenkään ei enää ole).

"GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään.

"Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä."

Signaalin venytys on asia, missä symmetria ja reversiibeliys säilyy myös tietyllä tavalla, joka on se sama symmetria kuin ennen.

"Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa."

Laita linkki dataan, jossa ei ole näin. Tai CCC + TL -tutkimukseen tai GOLEEN tai uuteen supernovaan Chandrasekharin rajan ulkopuolella, jonka mielestä näin ei ole myös.

"Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin."

Mikä energia? Käyrän korkeus itse mittaa saapuvaa energiaa. Jos ne eivät ole nousseet samaan pisteeseen yhtä kaukana symmetria-akselin kummallakin puolella, niin silloin käyrä ei ollut alussa symmetrinen. Eikä se noussut ja laskenut aina samalla tavalla myöskään, koska sellaista viivaa ei ole olemassa, joka nousee saman verran samasta paikasta, mutta ei yhtä korkealle.

" Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa."

Ei pidä paikkaansa. Hakkilan artikkelissa käyrillä on vain yksi ominaisuus, joka on symmetria ja reversiibeliys. Symmetrioita on maailmassa useita ja reversiibeliys on heikohko yritys sanoa, mikä symmetria on kyseessä. Jotkut maailman symmetriat voisivat olla sellaisia, että ei ole väliä, missä kohtaa aikaa on (esim. funkti on vakio). Mutta GRB:issä tällainen ei ole lähelläkään.

Kauempana olevat GRB:t eivät ole eri ajankohdassa kuin muut. Ainakaan silloin kun yritetään väittää, että maailmassa on useampi kuin yksi samanlainen GRB.

4

Anonyymi kirjoitti:

"Vaikka drive-versio olisi olemassa, se sisältää silti syvään juurtuneet 1 z aikadilaation oletukset ja korjaukset, jotka vaikuttavat esim. fotometrisen z-arvon laskentaan."

Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu. Nämä ovat täysin tyypillisiä alkuaineiden spektrien punasiirtymiä, joissa ei aikadilaatiolla tee mitään. Aikaa ei edes voi mitata, koska alkuaine ja valo on käytännössä ikuista. Ks. luku 3.1. Jos punasiirtymät olisi väärin perustein saatu, niin tässä muussa keskustelussa ei olisi paljon mitään pointtia, eikä myöskään missään kosmologisessa vaihtoehdossa millekkään, missä on sama punasiirtymä.

"esim. etäisyydellä z=1,1 oleva supernova onkin z=1,65 etäisyydellä CCC TL mallin mukaan."

Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla. Jos se ei tapahtu niin FLRW:tä ja sitä ei pidä verrata toisiinsa 'z-etäisyyksinä' vaan 'muuten vaan z:oina'. Sen sijaan on yleistä, että metreissä saatavat etäisyydet vaihtelevat. Tai että samalla metrietäisyydellä olevalla supernovalla on eri z.

"valokäyrä on niin pitkä että se vastaa SN 2009dc:tä joka on todella kirkas ja kuuma (sininen) ns. super-Chandrasekharin SN Ia -supernova."

Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla. Tähän viittaminen ei ole viittamista olemassaolevaan malliin, jota voisi käyttää, vaan siihen, että ollaan mallittomalla alueella. Tämän tulisi myös johtaa siihen, että jos tuo rajan ylitys on oikeasti faktaa, niin silloin näille supernoville tulisi mieluiten keksiä oma uusi tyyppi, jota ei koskaan käytetä yhtä aikaa Ia-supernovien kanssa, kun tehdään esim. kosmologiaa. Tästä seuraisi luminositeettien kategorisointia alleviivatummin se, että näin putsatussa datassa ei ole enää todennäköisesti niin korkean aikadilaation kohdetta, että se olisi sisäisistä syistä yhtä suuri tai suurempi kuin 1 z. Tässä korjataan siis sisäisten syiden harha, missä luultiin yhtä aivan erilaista objektia toisten objektien signaalien venytykseski.

"DES-datasta ei pysty todistamaan aikadilaation olemassaoloa, ja se soveltuu ainoastaan LCDM-mallin sisäisiin laskelmiin"

Tarkoittaako tämä, että CCC TL ei ole kokeellinen tiede?

"mutta ei LCDM-mallin todistamiseen tai eri mallien väliseen vertailuun."

Jos kaikki mallit sanovat 1 z, niin vielä kymmenennen kerran sanottuna, ei tietenkään. Tämä on kuitenkin täysin eri asia kuin se, että mitä DES sisältää, ja mihin sitä voi käyttää. Pointti ei silti ole, että sitä käytetään sisäisesti myös CCC TL -laskelmiin, vaan että DES sanoo, mitkä kaikki aikadilaatiot z-funktiona ovat oikein ja mitkä vääriä. Periaatteessa CCC TL on tässä pelkän aikadilaation määränkin suhteen hajanaisempi kenttä kuin FLRW, joten niiden vertailu puhumalla sisäisestä laskelmasta on vähän heikkoa. Pikemminkin on niin, että 'CCC TL:n sisällä' ei ole mahdollista verrata asioita keskenään eikä laskea asioita DES:istä sen pidemmälle (DES ja osittainen SALT kuitenkin vaikuttaa paljon siihen, että miten paljon voi keksiä sisäisiä dilaatioita.).

Maailmassa lasketaan muitankin asioista DES:istä kuin aikadilaatio. Ei ole mitään logiikkaa, että nämä muut laskemiset olisivat paremmin perusteltuja laskuja tai että niihin soveltuminen olisi jotenkin parempaa kuin juuri aikadilaatioon. Sen sijaan odottaisin, että sama argumentointi koskisi kaikkia näitä muita. Teit niistä jo jotain esimerkkiä yllä.

"DES-datan pohjalta tehdyt dilaatiotutkimukset ovat automaattisesti nollatutkimuksia, koska supernovien raakadataa ei julkaista."

Tämän logiikan mukaan esim. tekoälyä se-ja-se ei ole olemassa, jos ei julkaista lähdekoodia?

"-Kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtelivat hitaammin kuin himmeämmät.
-Variabiliteetti noudatti satunnaiskävelymallia (random walk), jossa kirkkauden vaihtelun aikaskaala kasvaa kirkkauden mukana.
-Lyhyiden aikaskaalojen (päivistä viikkoihin) vaihtelu oli vaimennettua kirkkailla kvasaareilla."

Variabiliteetti ja vaihtelu eivät ole eri asioita. Lisäksi aina kun keksit jonkun vaihtelun, sinun tulee esittää ensimmäisenä sen suuruuden arvio.

Tangin tutkimus on täysin asiaan liittymätön, koska siinä tutkitaan variabiliteetin suuruutta luminositeetin suunnassa. Eli miten paljon valon luminositetti vaihtelee jossain kiinnitetyssä aikaskaalassa kuten alle päivän mittaisissa vaihteluissa. Kun tutkitaan aikadilaatiota variabiliteeteilla, täytyy tunnistaa skaalat eri kohteista 'samaksi skaalaksi' tai 'samaksi vaihteluksi' ja sitten esittää, että miksi ja miten paljon saman variabiliteetin aikaskaala muuttuu eli venyy.

2

Lue lisää

"Punasiirtymä z ei ole fotometrinen, vaan se on laskettu koko galaksin nähdystä punasiirtymästä eri aikana kuin supernova tapahtuu."

DES 5Y aineiston 1635 julkaistussa supernovassa vain 36% sisältää isäntägalaksin spektrografisen määrityksen. Ne ovat painottuneita matalille z-arvoille, z < 0,6 supernovista suurin osa sisältää spektrografisen tiedon. Z = 0,9 - 1,0 alueella on vain 20 supernovaa, joihin on liitetty spektrografinen z, ja yli 1,0 z:n arvoilla se puuttuu kaikista aineiston supernovista.

Isäntägalaksin mittaus kuitenkaan ei tee datasta yhtään luotettavampaa vaihtoehtoisten kosmologisten mallien tutkimuksessa, jos supernova on vain liitetty etualalla olevaan galaksiin joka näyttää olevan vieressä lähimpänä. Jos vertaillaan esim. CCC+TL 80/20, CCC+TL 50/50 ja TL-malleja, tulisi supernovien fotometrinen z:n määritys tehdä jokaiselle mallille uudelleen riippuen siitä, miten suureksi aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä eri malleissa oletetaan. Mitä suurempi TL:n osuus on, sitä pitkäkestoisemmasta supernovasta on kyse, jolloin se on myös kirkkaampi ja sinisempi, ja fotometrinen määritys antaa suuremman punasiirtymän ja etäisyyden.

DES aineistossa alun perin oli yli 20 000 supernovaa joista julkaistuun dataan valittiin 1635. Valinnan yhtenä laatukriteerinä oli sopivuus SALT3-mallin sovitukseen. Pois jätettiin suuren punasiirtymän supernovat joissa aikadilaatiokorjattu kesto on niin lyhyt että sitä ei voi selittää millään sub-Chandrasekharin malleilla. TL-mallissa ne olisivat olleet aivan tavallisia Chandrasekharin supernovia, joiden kirkkaus on keskitasoa tai keskitason yläpuolella.

Kunnollinen vaihtoehtoisten mallien tutkimus edellyttäisi, että DES julkaisee 20 000 supernovakandidaatin raakadatan sellaisenaan, jolloin laatukarsinta voidaan tehdä mallikohtaisesti uudelleen ilman että karsintavaiheessa oletetaan 1+z aikadilaatiota, vaan voi olettaa esim. 80%, 50% ja 0% aikadilaatiot ja rakentaa mallien vertailut supernovien valinnasta lähtien. TL-mallin kannalta 20 000 supernovakandidaatin aineisto on sisältänyt paljon supernovia myös korkean punasiirtymän alueella, mutta ne on valtaosin karsittu pois julkaistusta aineistosta, ja jäljelle on jätetty vain kaikkein kirkkaimmat ja pitkäkestoisimmat yksittäiset supernovat.

"Jos etäisyys lausutaan punasiirtymässä z, niin se ei yleensä ole ole CCC+TL:ssä suurempi. Tämä kuitenkin riippuu siitä, onko TL-mallin punasiirtymä sellainen, mikä tapahtuu tasaisesti valon koko matkalla."

Hybridimallissa fotonin energiahäviö riippuu etäisyydestä kummankin mekanismin osalta, joten suurempi z tarkoittaa suurempaa etäisyyttä, mutta vain laajeneminen aiheuttaa aikadilaatiota, ei TL.
CCC+TL mallissa aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä on pienempi, jolloin valokäyrä on pidempi (lähempänä havaittua pituutta) ja supernova on myös kirkkaampi ja sinisempi. Suurempi lämpötila (sinisyys) tarkoittaa että punasiirtymä on luultua suurempi (esim. 1,65 1,1:n sijaan) ja supernova on luultua kauempana.

"Jotkut supernovien kirkkaudet tai sisäiset aikadilaatiot ovat nimetty sellaisiksi, että ne ovat Chandrasekharin rajan ylittäviä eli vaatisivat valkoisen kääpiön, jota ei voi olla."

Chandrasekharin raja koskee staattisia valkoisia kääpiöitä, joita ei ole olemassa. Valkoisen kääpiön massan kasvu tapahtuu kertymäkiekon kautta, josta kulmaliikemäärä siirtyy myös valkoiseen kääpiöön ja johtaa tyypillisesti hyvin nopeaan ja differentiaaliseen pyörimiseen, joka aiheuttaa rotaatiotueksi kutsutun ilmiön. Rotaatiotuki alkaa olla merkittävä kun pyörähdysaika on alle tunnin pituinen, mutta toisinaan se on alle 10 minuuttia, jolloin kyse on hyvin voimakkaasta rotaatiotuesta. SN 2009dc:llä valkoisen kääpiön massa oli 2,8 Auringon massaa (lähes kaksinkertainen Chandrasekharin rajaan verrattuna), joten sen pyörähdysnopeus oli vain muutamia minuutteja. Rotaatiotuetut SN Ia:t ovat aivan tyypillisiä SNIa supernovia, eikä niille tarvitse keksiä uutta luokkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Esityksesi tutkimuksesta ei ole täysin oikea. Tangin tutkimus mainitsi aluksi jotain alle päivän kestäviä vaihteluita, joiden kuva on kuvassa 1. Missä vaihteluiden nimi on 'virhe', eikä esim. mikään malli. Sen lisäksi oli myös noin alle 10 päivän vaihteluita, jotka ovat koko varsinainen tutkimus. Niistä ei suoraan sanottu, mitä löydettiin vaihtelun määräksi tai tämän muutoksen ja luminositeetin oikeaksi suunnaksi. Tutkimuksen lopputulos oli viimeisilä riveillä, että muiden ihmisten malli nimeltä Random Walk arvolla 0.5, joka tulee kiekon epästabiiliudesta on kuitenkin tosi kuin vesi tälläkin alueella. Tässä ei alunperinkään ollut epäselvää, että tämä on hyvä malli, kun puhutaan noin sadasta päivästä.

Tässä kerrotaan aiempia tietoja kyseisestä mallista
https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0004-637X/698/1/895
Sivulla 903 on piirretty kahteen kertaan ensin pitkä karakteristinen aika tau, joka voi olla max 10 v, ja jota ei yleensä käytetä aikadilaatiotutkimuksessa. Vaihteluiden luminositeettivaihtelu on sigma. Vaihtelut voivat olla 1-100 päivän skaaloissa (100 päivää > 14 viikkoa). Tässä paperissa on jotain dataa ja vaihtelua, missä tau ja psi laskeavat alaspäin, jos luminositeetti kasvaa. Toisesta tuloksena annetaan kuitenkin sanallisesti: 'There is no significant trend between τ and L/LEdd' ja teorian oli tarkoitus olla päinvastoin sille (s. 908).

...

Jotkut aikadilaatiota kvasaareissa oikeasti tutkivat artikkelit kuitenkin löytävät kohteena olevista aikojen venymisistä suhteita, joissa luminositeetit kasvattavat niitä. Myös noilla lyhyillä etäisyyksillä:
https://arxiv.org/abs/2501.04171
Menetelmä tässä tutkimuksessa on olettaa yksinkertaisia funktioita, mitä signaalin venymisellä olisi. MItkä riippuvat muista suureista, kuten luminositeetti ja z. Näitä funktioita testattiin kaikkia kaikkiin havaintoihin, ja kun käy esim. niin että suurempaan z:taan mennessä z kasvaa , venymä kasvaa, mutta luminositetti ei juuri muutu, niin tarkin funktio kaikelle datalle on muotoa, missä dilaatiota tulee eniten z:n kasvamisesta.

"Malmquistin harha tarkoittaa, että kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, koska himmeät jäävät havaintokynnyksen alle."

Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla. Hänellä on lisäksi kvasaareita sellaisia ryhmiä kuin L_joku = 42.5, z = 0.83 ja L_joku = 42.5, z = 2.08. Molempia noin 60, missä hänen mukaansa luminositeetin variabiliteetit ovat aivan samat, vaikka 1 z eli aikadilaatio kasvoi 168 %. Eikä Malmquistilla ole mitään vaikutusta tulokseen ellei se ole L_joku:n laskutavassa.

Samalla tavalla kuin miten toit esiin supernovista niiden nikkelit, niin tässäkin olet kahlannut artikkelia, missä sanotaan, miten hyvin kvasaari käyttäytyy, jos sille haluaa tehdä mm. aikadilaatio-kokeita. Ja niin niitä on tehty.

"Tämä aiheuttaa valikoitumisharhaa: kaukaisimmat kvasaarihavainnot edustavat vain hitaasti vaihtuvia, kirkkaita yksilöitä."

Esität luminositeettien ja z:iden funktioiden vaikutuksen tähän keskusteluun edelleen sillä tavalla kuin et olisi ymmärtänyt, mitä haetaan takaa sillä, että aikadilaatio syntyy jostakin muusta kuin laajenemisesta.

"Koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden hitaus voi johtua valikoitumisesta. Aikadilaatioilmiö kvasaareilla on ainoastaan näennäinen."

Artikkelit, joita otit, on kirjoitettu todella pieneen z:taan asti ja sinäkin, jos pystyisit, teet paljon yleistyksiä tällä hetkellä kaikkiin muihin z:toihin sen pohjalta. Onko se parempi, jos et tavallaan valitse väärää määrää kvasareita jostakin, vaan olet kokonaan valitsematta mitään?

"GRB:llä aikadilaatiota ei ole havaittu. Abbey et al. (2024) on havaittu ainoastaan dispersio joka johtuu galaksienvälisestä mediasta, ei aikadilaatiosta."

https://www.scirp.org/journal/paperinformation?paperid=134159
Tätä paperia edelsi samasta aiheesta myös oleellinen 2023 paperi.

He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 z:lla. Dispersio voi viitata fyysisen valon dispersion sijaan siihen, että datassa on dispersio täysin eri kohteiden eli esim. galaksien välillä tai sellaisten, joilla on monta samaa pääarvoa, kuten luminositeetti. Kun kaikilla asioilla samalla luminositeetilla on jokin eri seuraus, niin se on tutkittava mittausten dispersio. Tuossa tosin mainitaan fyysinen dispersio selityksenä jollekin. Jotta se olisi todellista, tutkittavan ilmiön täytyy olla jotain olemattoman pientä eikä lähelläkään aikadilaation kokoista ilmiötä, missä 1 z tarkoittaa 100 % muutoksia signaaleihin, jos z = 1.

3

Lue lisää

"Tang oli käyttänyt signaaleja, jotka oli jaettu 1 + z:lla. Hänen menetelmässään vaihtelu sai olla myös z:n funktio. Joten periaatteessa hän löysi myös tuloksen, että kvasaareilla ei ole hänen aiheessaan sisäistä syytä vaihdella eri z-arvoilla."

Malmquistin harha ei liity siihen, onko aikadilaatio korjattu vai ei – vaan siihen, mitä kvasaareja ylipäätään havaitaan eri etäisyyksillä. Koska kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, ja koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden aineisto painottuu hitaasti vaihtuviin yksilöihin. Tämä voi jäljitellä aikadilaatioefektiä, vaikka kyse olisi valikoitumisharhasta.

Tässä kohtaa CCC+TL-malli tai puhdaskin TL-malli voi tulla vaihtoehtoiseksi selitykseksi: jos punasiirtymä ei johdu universumin laajenemisesta vaan esimerkiksi fotonien energian menetyksestä matkalla (tired light), silloin aikadilaatioefektiä ei pitäisi korjata jakamalla aikaa tekijällä 1+z. Tällöin valokäyrät pitäisi analysoida havaitsijan ajassa, ja jos vaihtelun hitaus kasvaa punasiirtymän mukana, se voisi johtua valikoitumisesta eikä kosmologisesta venymästä.

"He eivät tutkineet mitään aikadilataatiossa käytettyä ajan muuttujaa tai dataa. Tämän näkee esim. siitä, miten aiemmassa paperissa lueteltiin syitä ns. dispersion ilmiölle. Eikä kosmologinen aikadilaatio ollut mainittu. Abbey on siis myös jakanut signaalinsa 1 + z:lla."

Tutkimuksessa Abbey et al. (2024) ei oleteta eikä käytetä 1+z -aikadilaatio-oletusta GRB-signaalien pituuksien käsittelyssä. Päinvastoin, tutkimus pyrkii selittämään havaittuja radiofotonien (GRB:n afterglow) saapumisaikojen viiveitä ilman kosmologista aikadilaatiohypoteesia.

Sen sijaan tutkijat kehittävät mallin, jossa viiveet johtuvat kosmisen plasman dispersiosta: fotonit kulkevat harvassa plasma-aineessa, jossa elektronit vuorovaikuttavat fotonien sähkökentän kanssa, aiheuttaen taajuusriippuvaisen valonnopeuden (FDSL, frequency-dependent speed of light). Tässä mallissa viiveet ovat taajuuden käänteislukuun verrannollisia, eivät punasiirtymään z.
Lisäksi tutkimuksessa ei käytetä GRB:n punasiirtymään perustuvia etäisyysarvioita, vaan etäisyydet arvioidaan itsenäisesti mallin avulla, ilman oletusta universumin laajenemisesta. Tämä tarkoittaa, että signaalien pituuksia ei jaeta tekijällä 1+z, kuten aikadilaatio-oletuksessa tehtäisiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta."

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad2f26

Eivät kaikki niistä. Aikadilaatio ei ole minkään muun selitys (*) kuin venymisen suunnassa t. Kaikki käyrät venyvät suunnassa t ihan yhtä helposti, olivat ne missä tahansa muodossa alussa. Lisäksi tuosta artikkelista sinun olisi ehkä pitänyt sanoa, että sinä vaadit, että jokin käyrä on täydellisen symmetrinen ('alkuperäisesti, mutta joka ei kohta ole alkuperä'), ja kun sen toinen puoli on venytetty (ks. sivu 2), niin tämä venymä täytyy selittää sisäisesti, koska vaatimasi symmetrinen käyrä ei voi kosmologisesti venyä yhdestä kohtaa enemmän kuin toisesta? Sellainenkaan ei mitenkään ole viittaus siihen, että kokonais-aikadilaatiota ei olisi olemassa. Tämän todistamiseksi pitää vain etsiä samaan kategoriaan kuuluva epä-symmetrinen käyrä, joka on tätä esim. 100 % enemmän venytetty kummaltakin puolelta.

(*) Se on 'selitys' vain verrattuna sisäisten syiden tekemään oikesti pitkään tapahtumaan. Jos jo tiedetään, että ei ole sellaista tapahtumaa, niin aikadilaatio on 'määritelmä' signaalin venytykselle, ja FLRW ja Doppler ja CCC ovat selityksiä

"Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1 z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole."

Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti. Kukaan tuskin pystyy tekemään suoraan sellaista mallia (esim. supernovasta nikkeleineen), että se malli on kaikkien kohteiden kaikkien käyrien venytyksen kanssa saman arvoinen kuin kaikki olemassaolevat vanhat tutkimukset. Koska eivät nämä havainnotkaan ole keskenään samoja. Silloin jotain pitää julkaista sanoakseen, missä asti on. Itse kuitenkin tyyliin argumentoit siten, että DES kokonaan pois. Etkä edes siten että, joku katsokaa samaan paikkaan kuin DES (vaikka samaa supernovaa siellä tietenkään ei enää ole).

"GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään.

"Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä."

Signaalin venytys on asia, missä symmetria ja reversiibeliys säilyy myös tietyllä tavalla, joka on se sama symmetria kuin ennen.

"Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa."

Laita linkki dataan, jossa ei ole näin. Tai CCC TL -tutkimukseen tai GOLEEN tai uuteen supernovaan Chandrasekharin rajan ulkopuolella, jonka mielestä näin ei ole myös.

"Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin."

Mikä energia? Käyrän korkeus itse mittaa saapuvaa energiaa. Jos ne eivät ole nousseet samaan pisteeseen yhtä kaukana symmetria-akselin kummallakin puolella, niin silloin käyrä ei ollut alussa symmetrinen. Eikä se noussut ja laskenut aina samalla tavalla myöskään, koska sellaista viivaa ei ole olemassa, joka nousee saman verran samasta paikasta, mutta ei yhtä korkealle.

" Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa."

Ei pidä paikkaansa. Hakkilan artikkelissa käyrillä on vain yksi ominaisuus, joka on symmetria ja reversiibeliys. Symmetrioita on maailmassa useita ja reversiibeliys on heikohko yritys sanoa, mikä symmetria on kyseessä. Jotkut maailman symmetriat voisivat olla sellaisia, että ei ole väliä, missä kohtaa aikaa on (esim. funkti on vakio). Mutta GRB:issä tällainen ei ole lähelläkään.

Kauempana olevat GRB:t eivät ole eri ajankohdassa kuin muut. Ainakaan silloin kun yritetään väittää, että maailmassa on useampi kuin yksi samanlainen GRB.

4

Lue lisää

" "GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään."

GOLE2020 on hypoteesin nimi. Vuoden 2022 paperissa vertaillaan kahta eri hypoteesia: GOLE1989, GOLE2020 ja niiden sopivuutta havaintoihin. Artikkeli on julkaistu researchgatessa, mutta ei vertaisarvioiduissa lehdissä.

Vertaisarvioidusti on julkaistu kuitenkin paljon TL-kosmologiaa käsitteleviä papereita. Niissä ei suoraan viitata Lernerin hypoteesiin, vaan kevyiden alkuaineiden osuutta selitetään galaktisilla prosesseilla ilman lähdeviitettä. Lernerin hypoteesi tällä hetkellä on paras selitys kevyille alkuaineille, ja sopii havaintoihin myös paremmin kuin BBN, jossa on litium-kriisi.

Anonyymi kirjoitti:

"DES:n tutkijoiden mukaan valintaharhojen osuus tästä on 5%,"

Eikö DES:in tutkija ole DES:issä? Kukaan muu ihminen kuin sinä ei kutsu mitään asiaa valintaharhaksi. Eikä tuo luku ole varmaan kenenkään muun.

"Tutkijat myös väittävät, että korkean z:n alueella supernovat ovat aivan tavallisia keskiarvoisia supernovia"

Sellaiset tutkijat, jotka käyttävät dataa ja tekevät väitteitään datasta, eivät ainakaan aktiivisesti käytä sellaisia väitteitä, jotka puhuisivat 'asioista, joita emme voi nähdä'.

"Näin on tietysti pakko väittää, jos tarkoituksena on saada havainnot sopimaan juuri LCDM malliin."

Samaa joudutaan väittämään kaikkialla muuallakin, jos aiotaan nähdä avaruudessa kauas asti. Itse ilmaiset tätä väitettä aina vähän väliä sanomalla, että lähellä olevien kirkkaiden supernovien sisäinen aikadilaatio voisi olla sinusta 100 % ja että haluat niitä samoja olevan kaukana.

"DES:in tutkijat lisäksi väittävät että valintaharhat on korjattu aineistossa, vaikka korjaus on ainoastaan marginaalinen ja nimellinen."

Voitko esittää suorana lainauksena asiat, joita joku toinen ihminen ns. väittää?

Et ole määritellyt, mitä tarkoittaa korjata valintaharhaa. Etkä sillä tavalla, että siinä olisi erikseen marginaalisuuksia ja oikeita korjauksia.

"CCC TL -mallissa jossa TL:n osuus on 20%-50%, voisi tehdä uskottavamman korjauksen"

Teoriat eivät tee korjauksia. Miksi et olisi sanonut, että Einstein teki korjauksen DES-tutkijoille? Lisäksi et voi viitata aikadilaatio-tutkijoihin minään teoriana, jolloin on väärin verrata ei-teoria -menetelmää johonkin mikä on 'teorian yritys kuulostaa joltakin'. En silti sano, että keskustelu olisi nyt huonompaa, vaan ihan vapaasti voit verrata kahta teoriaa siitä, että miltä ne kuulostavat, kun ne sanovat yhteen ääneen z 1.

Lisäksi siinä, mistä nyt puhutaan, TL:llä ei ole osaa eikä arpaa vieläkään.

"hyvin vaikeasti havaittavien supernovien voidaan olettaa olevan keskimäärin 25-55% pitkäkestoisempia ja kirkkaampia kuin paikalliset supernovat."

Jos ne ovat kirkkaita, ja jos niillä on jo lukuarvo, niin ne on havaittu jo. Viimeksi kun puhuit jopa 100 % sisäisistä supernovista, sanoit että niitä on jopa lähellä. Nytkin on siis oltava. Minkään kaukana olevan ei voi väittää olevan oikeasti kirkkaampi, vaan ainoastaan tulosten statistinen harha toimii selityksenä. Uskominen statistiseen harhaan tarkoittaa sitä, että ei usko olevan olemassa oikeaa aikadilaatiota, joka on 1 z. Koska ei uskota koko aikadilaatioon, nin siitä on seurauksena se, että tuollaisen jälkeen pitää alkaa selittämään GRB:t ja kvasaarit jollain tavalla myös.

"Vielä luonnollisempi ja uskottavampi valintaharhojen korjaus saadaan kuitenkin pelkällä TL-mallilla ja hylkäämällä aikadilaatiohypoteesin."

Mikä mittaa uskottavuutta? Määrittelit aivan alussa, että valintaharha(t) on 5 %, jostakin joka näytti olleen jonkin fyysisen asian mittaus. Mitä hyötyä on olla valintaharhan paras korjaaja? Voit periaatteessa esittää, mitä mieltä olet sanomalla, että se on uskottava, joka heittää isoimman valintaharhan eikä tee sille mitään. Eli sitä suuremmalla syyllä sinun pitäisi kirjoittaa edellisessä kohdassa selkeämmin. Se että joku korjaa 100 % tai täysin 1 z -kokoisen harhan kirkkaista supernovista, olisi kuin ei tekisi mitään, koska tämä joku ei aio antaa toisenlaista 'tämä on tarkkaan mitattu' -signaalia niille, vaan antaa alkuperäisen. Tuollainen tarkkaan mitattu signaali, jonka kestoa on saanut muuttaa, esiintyy vain maailmassa, missä supernovista ollaan yhtä mieltä. Ilman sitä kenenkään ei pitäisi odottaa pyrkivän mihinkään 'korjaukseen' tai ei-tarkkojen asioiden tarkistamiseen.

"Supernovadata ei siis sulje mitään malleja pois"

Se mitä viimeisenä sanoit ei ole malli. Mutta sanoisin silti, että se on jo poissuljettu lähelläolevien supernovien datan (jota on kaikenlaista muutakin kuin aikadilaatio) toimesta.

"Valokäyrien leveydessä on vaihtelua enemmän kuin 20%. Yksittäiset kirkkaimmat paikalliset supernovat ovat kestoltaan 2-kertaisia keskiarvoon verrattuna."

Todista että et ole katsonut tässä vain yksittäistä kanavaa tai ilmiötä. Kuten sellaista, mikä on pelkkää jälkihöyryä.

"Ei kyllä mitään "data drive" versiota ole olemassa, tai ei ainakaan löydy. DES SN data on julkaistu ainoastaan valmiiksi SALT3-korjattuna."

Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia.

1

Lue lisää

"Vanhemp DES-data on täällä
https://www.darkenergysurvey.org/the-des-project/data-access/
Uudempi
https://github.com/des-science/DES-SN5YR

Uudemman raaka-datan rakentamisen selitys
https://arxiv.org/abs/2406.05046
missä ei ole käytetty mitään SALT:ia."

Tuolla ei ole raakadataa. Kansiossa 0_DATA/DES-SN5YR_DES on raakilemaisin data eli SMP-valokäyrät, mutta niissä on jo tehty fotometrisiä toimenpiteitä joissa oletetaan 1+z aikadilaatio. Fotometrisen z-arvon määrittäminen (joka perustuu sovittamiseen aikadilaatiokorjattuun valokäyrän leveyteen), isäntägalaksin valinta fotometrisen z-arvon perusteella ja isäntägalaksin spektroskooppinen z liitettynä osalla supernovista. Tätä dataa ei voi käyttää esim. CCC+TL mallin vertailuihin.

Raakadataa eli DIFFIMG-valokäyrät (31 636 kpl) ei ole missään saatavilla, ei GitHubissa eikä muuallakaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Hakkila et al. (2024) havaittiin että kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrien pulsseilla ovat symmetrisiä ja reversiibelejä, mikä on vaikeasti selitettävissä aikadilaatioilmiön kautta."

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad2f26

Eivät kaikki niistä. Aikadilaatio ei ole minkään muun selitys (*) kuin venymisen suunnassa t. Kaikki käyrät venyvät suunnassa t ihan yhtä helposti, olivat ne missä tahansa muodossa alussa. Lisäksi tuosta artikkelista sinun olisi ehkä pitänyt sanoa, että sinä vaadit, että jokin käyrä on täydellisen symmetrinen ('alkuperäisesti, mutta joka ei kohta ole alkuperä'), ja kun sen toinen puoli on venytetty (ks. sivu 2), niin tämä venymä täytyy selittää sisäisesti, koska vaatimasi symmetrinen käyrä ei voi kosmologisesti venyä yhdestä kohtaa enemmän kuin toisesta? Sellainenkaan ei mitenkään ole viittaus siihen, että kokonais-aikadilaatiota ei olisi olemassa. Tämän todistamiseksi pitää vain etsiä samaan kategoriaan kuuluva epä-symmetrinen käyrä, joka on tätä esim. 100 % enemmän venytetty kummaltakin puolelta.

(*) Se on 'selitys' vain verrattuna sisäisten syiden tekemään oikesti pitkään tapahtumaan. Jos jo tiedetään, että ei ole sellaista tapahtumaa, niin aikadilaatio on 'määritelmä' signaalin venytykselle, ja FLRW ja Doppler ja CCC ovat selityksiä

"Tutkimuksissa (vanhemmissakaan) ei siis ole havaittu oletettua 1 z aikadilaatiota joka GRB:llä pitäisi olla, ja uusimmat tutkimukset viittaavat siihen että GRB-pulsseilla aikadilaatiota ei ole."

Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti. Kukaan tuskin pystyy tekemään suoraan sellaista mallia (esim. supernovasta nikkeleineen), että se malli on kaikkien kohteiden kaikkien käyrien venytyksen kanssa saman arvoinen kuin kaikki olemassaolevat vanhat tutkimukset. Koska eivät nämä havainnotkaan ole keskenään samoja. Silloin jotain pitää julkaista sanoakseen, missä asti on. Itse kuitenkin tyyliin argumentoit siten, että DES kokonaan pois. Etkä edes siten että, joku katsokaa samaan paikkaan kuin DES (vaikka samaa supernovaa siellä tietenkään ei enää ole).

"GOLE2020 (Galactic Origin of Light Elements) hypoteesi puolestaan ennustaa kevyiden alkuaineiden osuudet oikein, myös litiumin, ja ilman ad-hoc oletuksia."

Tuollaista teosta ei ole saatavilla vuodelta 2020. Vuoden 2022 vastaava paperi ei ole läpäissyt vertaisarviointia missään. Tässä paperissa ei vielä kerrota mallin olemuksesta ja oletuksista mitään.

"Symmetriset ja reversiibelit kirkkauden vaihtelut GRB-valokäyrissä voivat olla ongelmallisia aikadilaatioilmiön kannalta, koska ne viittaavat siihen, että valokäyrän muoto säilyy tietyllä tavalla riippumatta punasiirtymästä."

Signaalin venytys on asia, missä symmetria ja reversiibeliys säilyy myös tietyllä tavalla, joka on se sama symmetria kuin ennen.

"Aikadilaatio tarkoittaa, että kaukaisista kohteista tulevat tapahtumat näyttäisivät meille venyneiltä ajassa: esimerkiksi valokäyrän nousu ja lasku kestäisivät pidempään, ja koko tapahtuma olisi "hidastettu" suhteessa siihen, mitä tapahtuisi lähikohteessa."

Laita linkki dataan, jossa ei ole näin. Tai CCC TL -tutkimukseen tai GOLEEN tai uuteen supernovaan Chandrasekharin rajan ulkopuolella, jonka mielestä näin ei ole myös.

"Jos aikadilaatio olisi voimakkaasti läsnä, sen pitäisi venyttää koko valokäyrän rakennetta punasiirtymän mukana. Tällöin valokäyrän symmetria ei säilyisi, koska nousu ja lasku venyisivät eri tavoin riippuen siitä, miten energia jakautuu eri vaiheisiin."

Mikä energia? Käyrän korkeus itse mittaa saapuvaa energiaa. Jos ne eivät ole nousseet samaan pisteeseen yhtä kaukana symmetria-akselin kummallakin puolella, niin silloin käyrä ei ollut alussa symmetrinen. Eikä se noussut ja laskenut aina samalla tavalla myöskään, koska sellaista viivaa ei ole olemassa, joka nousee saman verran samasta paikasta, mutta ei yhtä korkealle.

" Reversiibelisyys taas viittaa siihen, että valokäyrän muoto ei riipu siitä, missä ajankohdassa se tapahtuu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että kaukaisemmat GRB:t pitäisi näyttää venyneiltä ajassa."

Ei pidä paikkaansa. Hakkilan artikkelissa käyrillä on vain yksi ominaisuus, joka on symmetria ja reversiibeliys. Symmetrioita on maailmassa useita ja reversiibeliys on heikohko yritys sanoa, mikä symmetria on kyseessä. Jotkut maailman symmetriat voisivat olla sellaisia, että ei ole väliä, missä kohtaa aikaa on (esim. funkti on vakio). Mutta GRB:issä tällainen ei ole lähelläkään.

Kauempana olevat GRB:t eivät ole eri ajankohdassa kuin muut. Ainakaan silloin kun yritetään väittää, että maailmassa on useampi kuin yksi samanlainen GRB.

4

Lue lisää

"Eikö maailmassa ole sellaista mahdollisuutta, että joku näkee aikadilaation ja sitten toinen ei näe?Jotta voisi sanoa, että mikään aiempi ei havainnut jotain, niin jonkun pitäisi mennä tutkimaan tasan samaa asiaa kuin edellinen tutkimus, ja sitten sanoa, mitä siinä piti tutkia ja nähdä oikeasti."

Vanhemmalla supernovadatalla on kyllä tehty TL-tutkimuksia (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016, Crawford 2019) ja todettu että raakadatan perusteella supernovadata sopii TL-malliin. Aikadilaatio on ollut lähinnä SALT2-kalibroinnin oletus ja sisältynyt myös fotometriseen luokitteluun ennakko-oletuksena. Raakadatalla mitään aikadilaatiota ei kuitenkaan havaita vanhemmilla supernova-aineistolla.

Olisi tärkeää että DES julkaisee DIFFIMG raakadatan, jotta aikadilaatiota voitaisiin yrittää etsiä malliriippumattomasti. Toistaiseksi kyseistä ilmiötä ei ole pystytty ollenkaan havaitsemaan, vaan kyseessä on ollut pelkkä ennakko-oletus. Lisäksi voitaisiin tutkia uusia kosmologisia hybridimalleja, joita tarvitaan kosmologisten jännitteiden selittämisessä.

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa käytettiin korjattua dataa, josta tutkijat manuaalisesti poistivat aikadilaatiokorjauksen mutta jättivät ennalleen malmquistin korjauksen joka oli mitoitettu 1 z dilaatiolle."

Tämä on disinformaatiota. Et edes keksinyt tuollaista sanamuontoa ennen kuin minä leikittelin ajatuksella. DES ja SALT yhdessä eivät sisällä mitään Malmquist-korjausta, eikä sellaista voi määritellä käyrillä ja tietokoneohjelmilla kuin 'Malmquist-korjaus'. Kerro mitä tutkijat oikeasti tekivät, ja todista mihin sellainen teko vaikuttaa.

Lue uudestaan tämä kohta, missä ovat kaikki syyt siihen, miksi tutkijat pitivät työtään hyvänä Malmquistin suhteen:

Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. Huomaa että melkein kenenkään muun tutkimuksen Malmquistit eivät tällöin siis korjautuisi pelkän DES:in datan ansiosta. Eikä varsinkaan ole niin, että jostain olisi saatavilla kaikkien asioiden korjaamista vain painamalla ohjelman nappia.

Ehkä tuon lauseen loppuosan mukaan biaksen nimen ei myöskään tässä tutkimuksessa pitäisi olla Malmquist-bias, koska ei tuossa näytä olevan samalla tavalla merkitystä sillä, että saisiko nähtyä matalampia luminositeetteja. Tai ainakin tutkimuksen menetelmä jättäisi niitä hyödyntämättä osaksi. Tuo tarkoittaa myös ettei tämä koe onnistu lyhyellä etäisyydellä, missä normaalin Malmquistin mukaa ei ei olisi mitään ongelmaa. Normaalikin bias saattaa silti olla tässä kokeessa epätarkkuustekijä, mutta kun äskeinen on sanottu, niin sen voi kuin jättää käsittelemättä erikseen. Siksi aiemmin artikkelissa sanottiin, että biakset sisältyvät tuollaiseen 20 % kohinaan, jonka he ajattelevat olevan kaikessa, kun he ilmoittavat tuloksen. Sellainen on pikemminkin korjaamattomassa muodossa oleva virhe? Vai eikö ole? On muissakin artikkeleissa yllä ollut niin, että puhutaan siitä, miten nikkeliteoriat määrittelevät sen, mikä on todellinen virhemarginaali, kun mitataan esim. Hubblen vakio.

For this work we aim to keep supernova modelling assumptions
to a minimum to avoid circularity in our arguments (because most
models of supernova light curves are generated assuming time-
dilation occurs). We therefore take two data-driven approaches to
measuring time dilation:

Tuo ei vaikuta siihen, että supernovia saa mallintaa todella paljon varsinkin lähietäisyydellä ja silti niissä voi olla käyttämättä aikadilaatiota. Täytyy vain esim. mennä ajassa vuosia taaksepäin edellisiin ohjelmistoihin, jos ei omaa keksi. Huomaa, että nämä mallit eivät korjaa Malmquistia ainakaan tämän artikkelin kannalta. Tälle artikelille mallit tekisivät heitä kiinnostavia valokäyriä, koska niiden laittaminen paikoilleen mittaa aika-dilaatiota, ja paremmat käyrät tarkoittaisivat paremmin mitattua sellaista. Jos jokin malleissa voisi korjata Malmquistia joskus, niin missään ei ole määriteltyä, että se on mitenkään aikadilaatiota käyttävä malli. Se että tutkimus ei käyttänyt vielä enemmän malleja, johtuu todennäköisesti siitä, että he eivät keksineet niille käyttöä. Nykyisistäkin käytöistä, jotka kirjoitin yllä, he olisivat voineet jättää käyttämättä kaikki ja edetä silti samoin.

"Tutkijat itsekin myöntävät tekstiosuudessa, että tällainen menetelmä sisältää kehäpäätelmän elementin."

Tutkijat tekevät yhden ns. manuaalisen asian käyrille, kun he alkavat käyttää toista menetelmäänsä. Tämä on kohta, mihin he itse viittaavat tekemällään kehäpäätelmällä. Tämä teko on ottaa data ja poistaa siitä aikadilataatiota 1 z, mutta ei yhtään enempää tai vähempää. Se että tämä teko on mahdollinen, on puheiden tasolla ristiriidassa sen kanssa, mitä väität tarjotun heille datana. Emme puhuneet toisesta menetelmästä tähän mennessä mitään, koska ensimmäinen on jo aikadilaation 1 z havainto. Toisen menetelmän manuaalinen teko tulee vasta, kun ensimmäisen menetelmän tulos on laskettu. Vaikka tekstin Inroduction-luku kertoo osittain, mikä on toinen menetelmä.

Toisella menetelmällä ja siihen jäänellä kehäpäätelmällä ei ole muuten tekemistä minkään datassa jo olleen kanssa. Eikä Malmquistin kanssa.

1

Lue lisää

"Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. "

Valokäyrän pitkän leveyden lisäksi korkean z:n supernovat ovat myös liian hitaasti nousevia, mutta se on suora seuraus supernovakandidaattien luokittelusta. Luokittelussa käytetään 1+z aikadilaation oletusta aivan kuten fotometrisen z-arvon määrityksessäkin ja isäntägalaksin valinnassa.

Jos 1+z oletus hylätään, se vaikuttaa myös supernovakandidaattien luokitteluun. Nopeampia Ib ja Ic supernovia siirtyy Ia luokkaan, ja toisaalta hitaimmat Ia:t siirtyvät IIn luokkaan.

Jos koko laskentaputki tehdään uudelleen (sisältäen fotometrisen z:n, kandidaattien tyyppiluokittelun, isäntägalaksien valinnat jne) mutta ilman 1+z oletusta, aineisto sopii kyllä täydellisen hyvin myös CCC+TL malleihin, sekä staattiseen avaruuteen. Myös vahva TL + aikakontraktio saadaan sopimaan dataan täydellisen hyvin, jos kontraktion suuruudeksi oletetaan esim. 1 - z/10 ja lasketaan koko putki uudelleen raakadatasta.

Vuosi 2025 on hyvä aika siirty Chromebook aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Since there is a well documented stretch–luminosity relationship in
Ia light curves (Phillips 1993; Phillips et al. 1999; Kasen & Woosley
2007), it is possible that Malmquist bias could skew the data to larger
widths at high redshift where we may not see the less-luminous
SNe. Regardless, this does not greatly influence the quality of our
fits since the DES SN data extend to such high redshifts that the
intrinsic dispersion in widths is significantly smaller than the time-
dilation signal.

He eivät itseasiassa ehkä tarkoittaneet, kuten ensin itse ymmärsin, että korkeita luminositeetteja ei tule suhteessa enemmän. Vaan he tarkoittivat, että he katsovat DES:in ansiosta niin korkeaan z-arvoon, että aikadilaatio on esim. 100 %, ja tähän verrattuna 20 % on niin pieni luku, että heitä se ei haittaa. "

Valokäyrän pitkän leveyden lisäksi korkean z:n supernovat ovat myös liian hitaasti nousevia, mutta se on suora seuraus supernovakandidaattien luokittelusta. Luokittelussa käytetään 1 z aikadilaation oletusta aivan kuten fotometrisen z-arvon määrityksessäkin ja isäntägalaksin valinnassa.

Jos 1 z oletus hylätään, se vaikuttaa myös supernovakandidaattien luokitteluun. Nopeampia Ib ja Ic supernovia siirtyy Ia luokkaan, ja toisaalta hitaimmat Ia:t siirtyvät IIn luokkaan.

Jos koko laskentaputki tehdään uudelleen (sisältäen fotometrisen z:n, kandidaattien tyyppiluokittelun, isäntägalaksien valinnat jne) mutta ilman 1 z oletusta, aineisto sopii kyllä täydellisen hyvin myös CCC TL malleihin, sekä staattiseen avaruuteen. Myös vahva TL aikakontraktio saadaan sopimaan dataan täydellisen hyvin, jos kontraktion suuruudeksi oletetaan esim. 1 - z/10 ja lasketaan koko putki uudelleen raakadatasta.

Lue lisää

"DES 5Y aineiston 1635 julkaistussa supernovassa vain 36% sisältää isäntägalaksin spektrografisen määrityksen. Ne ovat painottuneita matalille z-arvoille, z < 0,6 supernovista suurin osa sisältää spektrografisen tiedon. Z = 0,9 - 1,0 alueella on vain 20 supernovaa, joihin on liitetty spektrografinen z, ja yli 1,0 z:n arvoilla se puuttuu kaikista aineiston supernovista."

Kuvaus noista 1635:sta oli pidempi tässä artikkelissa:
https://iopscience.iop.org/article/10.3847/2041-8213/ad6f9f#apjlad6f9fbib113

The DES SN survey was supported by the 6 yr OzDES
survey on the Anglo-Australian Telescope (described in
C. Lidman et al. 2020), which took multifiber observations of
host galaxies to acquire redshifts of host galaxies of SNe. The
total investment of this program was 100 nights, and for
roughly 75% of the targeted host galaxies, a spectroscopic
redshift has been secured.

Tämä luku 75 % voi viitata 20000:een supernova-.kandidaattiin tai siihen, että yhdessä galaksissa on monta supernovaa. Koska

We apply strict quality cuts to this sample of candidates to
select our final high-quality sample for the Hubble diagram.
The same quality cuts were applied to both the low-z sample
and the DES SNe. First, we require a spectroscopic redshift of
the host galaxy, ...

käytetyimmässä datassa, jossa on 1635 supernovaa, ja jota dilatoijat olivat käyttäneet, on kuitenkin pelkkiä spektrografisia galakseja.

...

Olet voimut esim. sekoittaa galaksi-spektrografian itse supernovan spektrografiaan, Mutta silloinkaan tuo ei 36 % ole luku, vaan supernovaspektrejä on DES:issä vähemmän.

Sinulle pitäisi myös kertoa, että jos puhuttaisiin sellaisesta datasta, missä on vain fotometrinen z:n mittaus, tämä tarkoittaisi, että galaksin valo on analysoitu silloin fotometrisesti. Eikä supernova.

"Isäntägalaksin mittaus kuitenkaan ei tee datasta yhtään luotettavampaa vaihtoehtoisten kosmologisten mallien tutkimuksessa, jos supernova on vain liitetty etualalla olevaan galaksiin joka näyttää olevan vieressä lähimpänä."

Et ole selittänyt tätä väitettä tekstisi aikana missään. Tämä spekuloisi että supernova on galaksin ja maapallon välissä olevassa tyhjässä avaruudessa tai jossain avaruudessa galaksin takana? Silloin spekulaatio on, että nähty valo ei ehkä ole supernova Ia alunperinkään ja sen takia pitäisi tyhjentää koko DES:in data-lista todella paljon pienemmäksi? Kenelläkään ei ole vaihtoehtoista mallia, joka tekee tällaisia galaksiin kuulumattomia asioita.

Galaksin z:n mittauksella ei ole mitään vaihtoehtoa ja ilman niitä mitään datajoukkoa ei ole. Joten en varsinaisesti puhuisi 'luotettavammuudesta'.

"Jos vertaillaan esim. CCC+TL 80/20, CCC+TL 50/50 ja TL-malleja, tulisi supernovien fotometrinen z:n määritys tehdä jokaiselle mallille uudelleen riippuen siitä, miten suureksi aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä eri malleissa oletetaan. Mitä suurempi TL:n osuus on, sitä pitkäkestoisemmasta supernovasta on kyse, jolloin se on myös kirkkaampi ja sinisempi, ja fotometrinen määritys antaa suuremman punasiirtymän ja etäisyyden."

Jos taas väität että vierekkäin olevista kappaleista ei tule tarkempaa 'etäisyys määrittelyä' (mutta z on pikemminkin värisyys) kun mittaa molempien etäisyyden, vaan parempi tulee kun ei katso toista ollenkaan, niin olet vain väärässä. Lisäksi kun sanot, että se kohde, mitä haluat katsoa, ei ole millään muulla etäisyydellä kuin sillä, mitä teoria haluaa sanoa sen olevan, niin tämä mitä ehdotat, ei ole sinun (kuitenkin väärässä) määritelmässäsi kokeellista. Miksi tehdä mitään esim. rahaa maksavaa asiaa, jos se ei ole asian kokeilua, eli jotain missä on neutraali mittaus ja mittausten vertaaminen teorioihin?

DES:issä eikä varmaan missään muuallakaan käytetä supernovan dataa sen z:n määrittelyyn. Kukaan ei ole varmaan halunnut edes määritellä sellaista, jos ei varsinkaan olisi spektriä. Tästä taas voisi aiheutua sellainen biaskin, että lyhyiden suopernovien spektrimittaus on epätarkempi.

Se että z:n antava fotometria supernovassa olisi mahdollista, viittaa kuitenkin erääseen asiaan, joka myös on eräs kokonaisideasi suurin ongelma. Oikea supernovavalo ei ole täydellistä mustankappaleen säteilyä, jota olisi joka hetki. Eikä sinunkaan valosi pitäisi olla, jotta siitä joskus näkisi jotain todisteena. Tällöin spekulaatiosi tulisi ennen, kuin se on edes valmis, käydä läpi kaikki tunnettut Ia tyypin valokanavat läpi (etäisyydellä 0), ja sinun tulisi esittää, että jokainen niistä kyseistä valoa tuottaneista syistä tapahtuman aikana (eri aikana on eri lähteitä) muuttuu yhtä paljon siniseksi. Jos ne eivät muutu yhtä paljon tai oikean verran, niin kokeesi aikana ei saada tulokseksi: 'tämä supernova voi yhden vaihtoehdon mukaan sijaita kauempana olevalla z:talla kuin edelliset mallit sanovat'. Koska jonkin kanavan jokin hetki voi olla sen tulkinnan kanssa ristiriidassa.

1

Anonyymi kirjoitti:

"DES 5Y aineiston 1635 julkaistussa supernovassa vain 36% sisältää isäntägalaksin spektrografisen määrityksen. Ne ovat painottuneita matalille z-arvoille, z < 0,6 supernovista suurin osa sisältää spektrografisen tiedon. Z = 0,9 - 1,0 alueella on vain 20 supernovaa, joihin on liitetty spektrografinen z, ja yli 1,0 z:n arvoilla se puuttuu kaikista aineiston supernovista."

Kuvaus noista 1635:sta oli pidempi tässä artikkelissa:
https://iopscience.iop.org/article/10.3847/2041-8213/ad6f9f#apjlad6f9fbib113

The DES SN survey was supported by the 6 yr OzDES
survey on the Anglo-Australian Telescope (described in
C. Lidman et al. 2020), which took multifiber observations of
host galaxies to acquire redshifts of host galaxies of SNe. The
total investment of this program was 100 nights, and for
roughly 75% of the targeted host galaxies, a spectroscopic
redshift has been secured.

Tämä luku 75 % voi viitata 20000:een supernova-.kandidaattiin tai siihen, että yhdessä galaksissa on monta supernovaa. Koska

We apply strict quality cuts to this sample of candidates to
select our final high-quality sample for the Hubble diagram.
The same quality cuts were applied to both the low-z sample
and the DES SNe. First, we require a spectroscopic redshift of
the host galaxy, ...

käytetyimmässä datassa, jossa on 1635 supernovaa, ja jota dilatoijat olivat käyttäneet, on kuitenkin pelkkiä spektrografisia galakseja.

...

Olet voimut esim. sekoittaa galaksi-spektrografian itse supernovan spektrografiaan, Mutta silloinkaan tuo ei 36 % ole luku, vaan supernovaspektrejä on DES:issä vähemmän.

Sinulle pitäisi myös kertoa, että jos puhuttaisiin sellaisesta datasta, missä on vain fotometrinen z:n mittaus, tämä tarkoittaisi, että galaksin valo on analysoitu silloin fotometrisesti. Eikä supernova.

"Isäntägalaksin mittaus kuitenkaan ei tee datasta yhtään luotettavampaa vaihtoehtoisten kosmologisten mallien tutkimuksessa, jos supernova on vain liitetty etualalla olevaan galaksiin joka näyttää olevan vieressä lähimpänä."

Et ole selittänyt tätä väitettä tekstisi aikana missään. Tämä spekuloisi että supernova on galaksin ja maapallon välissä olevassa tyhjässä avaruudessa tai jossain avaruudessa galaksin takana? Silloin spekulaatio on, että nähty valo ei ehkä ole supernova Ia alunperinkään ja sen takia pitäisi tyhjentää koko DES:in data-lista todella paljon pienemmäksi? Kenelläkään ei ole vaihtoehtoista mallia, joka tekee tällaisia galaksiin kuulumattomia asioita.

Galaksin z:n mittauksella ei ole mitään vaihtoehtoa ja ilman niitä mitään datajoukkoa ei ole. Joten en varsinaisesti puhuisi 'luotettavammuudesta'.

"Jos vertaillaan esim. CCC TL 80/20, CCC TL 50/50 ja TL-malleja, tulisi supernovien fotometrinen z:n määritys tehdä jokaiselle mallille uudelleen riippuen siitä, miten suureksi aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä eri malleissa oletetaan. Mitä suurempi TL:n osuus on, sitä pitkäkestoisemmasta supernovasta on kyse, jolloin se on myös kirkkaampi ja sinisempi, ja fotometrinen määritys antaa suuremman punasiirtymän ja etäisyyden."

Jos taas väität että vierekkäin olevista kappaleista ei tule tarkempaa 'etäisyys määrittelyä' (mutta z on pikemminkin värisyys) kun mittaa molempien etäisyyden, vaan parempi tulee kun ei katso toista ollenkaan, niin olet vain väärässä. Lisäksi kun sanot, että se kohde, mitä haluat katsoa, ei ole millään muulla etäisyydellä kuin sillä, mitä teoria haluaa sanoa sen olevan, niin tämä mitä ehdotat, ei ole sinun (kuitenkin väärässä) määritelmässäsi kokeellista. Miksi tehdä mitään esim. rahaa maksavaa asiaa, jos se ei ole asian kokeilua, eli jotain missä on neutraali mittaus ja mittausten vertaaminen teorioihin?

DES:issä eikä varmaan missään muuallakaan käytetä supernovan dataa sen z:n määrittelyyn. Kukaan ei ole varmaan halunnut edes määritellä sellaista, jos ei varsinkaan olisi spektriä. Tästä taas voisi aiheutua sellainen biaskin, että lyhyiden suopernovien spektrimittaus on epätarkempi.

Se että z:n antava fotometria supernovassa olisi mahdollista, viittaa kuitenkin erääseen asiaan, joka myös on eräs kokonaisideasi suurin ongelma. Oikea supernovavalo ei ole täydellistä mustankappaleen säteilyä, jota olisi joka hetki. Eikä sinunkaan valosi pitäisi olla, jotta siitä joskus näkisi jotain todisteena. Tällöin spekulaatiosi tulisi ennen, kuin se on edes valmis, käydä läpi kaikki tunnettut Ia tyypin valokanavat läpi (etäisyydellä 0), ja sinun tulisi esittää, että jokainen niistä kyseistä valoa tuottaneista syistä tapahtuman aikana (eri aikana on eri lähteitä) muuttuu yhtä paljon siniseksi. Jos ne eivät muutu yhtä paljon tai oikean verran, niin kokeesi aikana ei saada tulokseksi: 'tämä supernova voi yhden vaihtoehdon mukaan sijaita kauempana olevalla z:talla kuin edelliset mallit sanovat'. Koska jonkin kanavan jokin hetki voi olla sen tulkinnan kanssa ristiriidassa.

1

Lue lisää

Tämän lisäksi sinulla on ylipäänsä hankalaa tehdä jokaiselle supernovan näkyvälle valolähteelle jokin sen värin riippuvuus sen luminositeetista. Värien ja luminositettien suhde toisiinsa ei ole lineaarinen eikä lähelläkään riippuvutta, missä dL = (yksi kertaa) dlambda. Sinulla oli jo tähän meneessä todella paljon vaikeuksia löytää sellaista kehitystä, missä luminositeetti kasvaa kohteissa yhtä nopeasti kuin z kasvaa (tai myöskään että dL = (yksi kertaa) dDT). Kun lisäisit tähän vielä värit, niin olet 'vaikeuksissa potenssiin jotain'.

"DES aineistossa alun perin oli yli 20 000 supernovaa joista julkaistuun dataan valittiin 1635. Valinnan yhtenä laatukriteerinä oli sopivuus SALT3-mallin sovitukseen. Pois jätettiin suuren punasiirtymän supernovat joissa aikadilaatiokorjattu kesto on niin lyhyt että sitä ei voi selittää millään sub-Chandrasekharin malleilla."

Mielestäni niitä ei ole poistettu. Tuossa kohtaa poistuu tyypin II supernovia ja vastaavia, sekä jotenkin häiriöityneitä mittauksia. Chandrasekharin rajan ylittävillä supernovilla ei ole valokäyrissä mitään outouksia, vaan niiden valokäyristä (SALT:illa) laskettu massa on vain suurempi. Jos valokäyrä ei olisi sopinut SALT:in alussa olevan arvion mukaan SALT:in lopussa olevaan laskuun, ei kohteen massaa edes haluttaisi antaa siellä. Massa sisältää myös aina virhemarginaalin.

SALT:ia ei ole käytetty siten, että ajan venyminen ratkaisisi mitään.

Se että poistettaisiin datasta jokin supernova ei vaikuta siihen, mitä tullaan mitanneeksi kaikkien jäljelle jäävien aikadilaatioksi. Voisit yhtä hyvin väittää, että yhtään aikadilaatiota ei ole mitattu ennenkuin jokaisen tomupilven aikadilaatio on mitattu myös, vaikka kukaan ei edes osaa todistaa, mikä niiden aikadilaatio olisi. Lisäksi yrität väittää kai, että mitä vähemmän osaat todistaa kohteiden aikadilaatioita, niin sitä enemmän näitä kohteita tulisi käyttää määrittelemään, mitä se on (tai onko se jopa nolla).

Miksi kirjoitit tässä kohtaa, että yli Chandrasekharin rajalla kesto olisi lyhyt? Sinun ja muiden mielestä se on pidempi ja sinun oli tarkoitus viimeksi väittää, että yli mennään ja hurjasti, ja sitä enemmän mennään yli mitä kauempana ollaan.

"TL-mallissa ne olisivat olleet aivan tavallisia Chandrasekharin supernovia, joiden kirkkaus on keskitasoa tai keskitason yläpuolella."

Siis alle Chandrasekharin rajan? Mikä niistä sitten teki alunperin kirkkaita ja pitkäkestoisia, jos ei suurempi massa? Alussa katselemamme nikkelimalli ei - muista - hyväksynyt kirkkauden johtavan pitkäkestoisuuteen, ellei kyseesä ollut nikkelin massamäärän kasvattaminen. Et ole miettinyt siinä ollutta toista kirkkauden aiheuttajaa kertaakaan vielä (ja josta tuli lyhyempiä kestoja). Vaikka se on monien mielestä paljon todennäköisempi kandidaatti tekemään kirkkaampia supernovia nuoressa universumissa.

"Kunnollinen vaihtoehtoisten mallien tutkimus edellyttäisi, että DES julkaisee 20 000 supernovakandidaatin raakadatan sellaisenaan"

https://arxiv.org/abs/2406.05046
This release contains 31, 636 DiffImg and 19, 706 high-quality SMP light curves, the latter of which
contains 1635 photometrically-classified supernovae that pass cosmology quality cuts.

Avoimessa GitHub-datassa on 0-kansiossa 19706 kohdetta.

"jolloin laatukarsinta voidaan tehdä mallikohtaisesti uudelleen ilman että karsintavaiheessa oletetaan 1+z aikadilaatiota, vaan voi olettaa esim. 80%, 50% ja 0% aikadilaatiot"

Mikään aikadilaatio-malli eli kosmologia ei ole SALT:ia vastaava vaihtoehto. Miten päätät supernovakäyriä katsomalla, mikä niiden jokaisen dilaatio on? Päätätkö että se on sama kuin, mitä lukee galaksin punasiirtymässä, ja kosmologisessa kaavassa? Jos lyhennät jokaista supernovasignaalia sillä dilaatiolla, niin mitä tämä karsii ja miten karsinta liittyy nähtyyn supernovaan?

"ja rakentaa mallien vertailut supernovien valinnasta lähtien"

Jos supernovilla Ia olisi eri malleja, joku voisi sanoa, että yksi 1635:stä supernovasta on erilainen kuin muut luulevat. Varsinkin jos haluaisi esittää, että aikadilataatiota tulee nopeammin jo pienestä luminositeetin kasvusta. Tämä on puolestaan ainoa tapaus, missä on järkevää jauhaa juuri olemassaolevan DES:in uusiokäytöstä. Koska jos puolestaan väittää, että luminositeetti vain kasvaa kasvamistaan, niin luulisi kiinnostavan enemmän etsiä supernovia suuremmilta z:toilta kuin DES:issä edes on. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska luminositeetit ovat kaikki normaaleja, ja niiden näkeminen kauemmas on jo osunut näkyvyyden rajoitteisiin.

2

Anonyymi kirjoitti:

Tämän lisäksi sinulla on ylipäänsä hankalaa tehdä jokaiselle supernovan näkyvälle valolähteelle jokin sen värin riippuvuus sen luminositeetista. Värien ja luminositettien suhde toisiinsa ei ole lineaarinen eikä lähelläkään riippuvutta, missä dL = (yksi kertaa) dlambda. Sinulla oli jo tähän meneessä todella paljon vaikeuksia löytää sellaista kehitystä, missä luminositeetti kasvaa kohteissa yhtä nopeasti kuin z kasvaa (tai myöskään että dL = (yksi kertaa) dDT). Kun lisäisit tähän vielä värit, niin olet 'vaikeuksissa potenssiin jotain'.

"DES aineistossa alun perin oli yli 20 000 supernovaa joista julkaistuun dataan valittiin 1635. Valinnan yhtenä laatukriteerinä oli sopivuus SALT3-mallin sovitukseen. Pois jätettiin suuren punasiirtymän supernovat joissa aikadilaatiokorjattu kesto on niin lyhyt että sitä ei voi selittää millään sub-Chandrasekharin malleilla."

Mielestäni niitä ei ole poistettu. Tuossa kohtaa poistuu tyypin II supernovia ja vastaavia, sekä jotenkin häiriöityneitä mittauksia. Chandrasekharin rajan ylittävillä supernovilla ei ole valokäyrissä mitään outouksia, vaan niiden valokäyristä (SALT:illa) laskettu massa on vain suurempi. Jos valokäyrä ei olisi sopinut SALT:in alussa olevan arvion mukaan SALT:in lopussa olevaan laskuun, ei kohteen massaa edes haluttaisi antaa siellä. Massa sisältää myös aina virhemarginaalin.

SALT:ia ei ole käytetty siten, että ajan venyminen ratkaisisi mitään.

Se että poistettaisiin datasta jokin supernova ei vaikuta siihen, mitä tullaan mitanneeksi kaikkien jäljelle jäävien aikadilaatioksi. Voisit yhtä hyvin väittää, että yhtään aikadilaatiota ei ole mitattu ennenkuin jokaisen tomupilven aikadilaatio on mitattu myös, vaikka kukaan ei edes osaa todistaa, mikä niiden aikadilaatio olisi. Lisäksi yrität väittää kai, että mitä vähemmän osaat todistaa kohteiden aikadilaatioita, niin sitä enemmän näitä kohteita tulisi käyttää määrittelemään, mitä se on (tai onko se jopa nolla).

Miksi kirjoitit tässä kohtaa, että yli Chandrasekharin rajalla kesto olisi lyhyt? Sinun ja muiden mielestä se on pidempi ja sinun oli tarkoitus viimeksi väittää, että yli mennään ja hurjasti, ja sitä enemmän mennään yli mitä kauempana ollaan.

"TL-mallissa ne olisivat olleet aivan tavallisia Chandrasekharin supernovia, joiden kirkkaus on keskitasoa tai keskitason yläpuolella."

Siis alle Chandrasekharin rajan? Mikä niistä sitten teki alunperin kirkkaita ja pitkäkestoisia, jos ei suurempi massa? Alussa katselemamme nikkelimalli ei - muista - hyväksynyt kirkkauden johtavan pitkäkestoisuuteen, ellei kyseesä ollut nikkelin massamäärän kasvattaminen. Et ole miettinyt siinä ollutta toista kirkkauden aiheuttajaa kertaakaan vielä (ja josta tuli lyhyempiä kestoja). Vaikka se on monien mielestä paljon todennäköisempi kandidaatti tekemään kirkkaampia supernovia nuoressa universumissa.

"Kunnollinen vaihtoehtoisten mallien tutkimus edellyttäisi, että DES julkaisee 20 000 supernovakandidaatin raakadatan sellaisenaan"

https://arxiv.org/abs/2406.05046
This release contains 31, 636 DiffImg and 19, 706 high-quality SMP light curves, the latter of which
contains 1635 photometrically-classified supernovae that pass cosmology quality cuts.

Avoimessa GitHub-datassa on 0-kansiossa 19706 kohdetta.

"jolloin laatukarsinta voidaan tehdä mallikohtaisesti uudelleen ilman että karsintavaiheessa oletetaan 1 z aikadilaatiota, vaan voi olettaa esim. 80%, 50% ja 0% aikadilaatiot"

Mikään aikadilaatio-malli eli kosmologia ei ole SALT:ia vastaava vaihtoehto. Miten päätät supernovakäyriä katsomalla, mikä niiden jokaisen dilaatio on? Päätätkö että se on sama kuin, mitä lukee galaksin punasiirtymässä, ja kosmologisessa kaavassa? Jos lyhennät jokaista supernovasignaalia sillä dilaatiolla, niin mitä tämä karsii ja miten karsinta liittyy nähtyyn supernovaan?

"ja rakentaa mallien vertailut supernovien valinnasta lähtien"

Jos supernovilla Ia olisi eri malleja, joku voisi sanoa, että yksi 1635:stä supernovasta on erilainen kuin muut luulevat. Varsinkin jos haluaisi esittää, että aikadilataatiota tulee nopeammin jo pienestä luminositeetin kasvusta. Tämä on puolestaan ainoa tapaus, missä on järkevää jauhaa juuri olemassaolevan DES:in uusiokäytöstä. Koska jos puolestaan väittää, että luminositeetti vain kasvaa kasvamistaan, niin luulisi kiinnostavan enemmän etsiä supernovia suuremmilta z:toilta kuin DES:issä edes on. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska luminositeetit ovat kaikki normaaleja, ja niiden näkeminen kauemmas on jo osunut näkyvyyden rajoitteisiin.

2

Lue lisää

"TL-mallin kannalta 20 000 supernovakandidaatin aineisto on sisältänyt paljon supernovia myös korkean punasiirtymän alueella, mutta ne on valtaosin karsittu pois julkaistusta aineistosta, ja jäljelle on jätetty vain kaikkein kirkkaimmat ja pitkäkestoisimmat yksittäiset supernovat."

Tällaista valikoimista ei tekisi kukaan. Samalla tavalla kuin nykydatassa on ns. 20 % sisäisiä aikadilaatioita (joidenkin mukaan suurempia), niin kyllä dataan olisi päässyt korkean z:n himmeä supernova, jolla on esim. tuon TL:n mukaan jokin miinus 20 % sisäistä dilaatiota verrattuna 1 + z:aan, missä sen galaksi on. Normaalin SALT-teorian mukaan - 20 % vastaa kaiketi heidän tasan 0 %:iaan. Kaikilla olisi käytettävissä nuo datat, joten miksi he eivät osoita ensin, että näitä väitettyjä täysin uusia - 20 % -kohteita löytyy sieltä?

"Hybridimallissa fotonin energiahäviö riippuu etäisyydestä kummankin mekanismin osalta"

Et voi päättää tätä toisten puolesta, jotka haluavat häviön tapahtuvan riippuen klusterista.

"joten suurempi z tarkoittaa suurempaa etäisyyttä, mutta vain laajeneminen aiheuttaa aikadilaatiota, ei TL."

Se mitä suureelle tapahtuu toisen takia yhdessä mallissa ei tarkoita, mitä on verrata kahta mallia keskenään.

"CCC+TL mallissa aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä on pienempi, jolloin valokäyrä on pidempi (lähempänä havaittua pituutta)"

Tämä on huonosti kirjoitettu lause asiasta josta olemme jo puhuneet tarpeeksi.

"Suurempi lämpötila (sinisyys) tarkoittaa että punasiirtymä on luultua suurempi (esim. 1,65 1,1:n sijaan) ja supernova on luultua kauempana."

Pointti on, että CCC+TL ei ole mikään kuumien supernovien teoria, mutta silti teoria kaikesta muusta mistä puhutaan, kuten z ja dilaatio, ja etäisyydet metreissä. Mistä yleensä vain viimeiset poikkeavat mistään, mitä FLRW tekee.

"Chandrasekharin raja koskee staattisia valkoisia kääpiöitä, joita ei ole olemassa... Rotaatiotuetut SN Ia:t ovat aivan tyypillisiä SNIa supernovia, eikä niille tarvitse keksiä uutta luokkaa."

Miksi sitten toit sen keskusteluun ja väität ettei niitä ole datassa?

"Malmquistin harha ei liity siihen, onko aikadilaatio korjattu vai ei – vaan siihen, mitä kvasaareja ylipäätään havaitaan eri etäisyyksillä."

Se ei myöskään liity minun lauseeseeni.

"Koska kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, ja koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden aineisto painottuu hitaasti vaihtuviin yksilöihin."

Missä tämän todistava data on ja joka voisi linkittää kaiken tämä selitykseksi dilaatiolle? Minun linkissäni oli vaihtelua luminositeetin mukaan lähinnä yllätyksenä kaikille, mutta sen vaihelun koko ei ollut lähelläkään 1 + z:n aiheuttamaa vaihtelua. Tuossa tutkimuksessa 1 + z vaihtelun olisi pitänyt kadota kokonaan ja jättää jäljelle vain luminositeetin antama dilaatio. Jos tutkimus on toisenlainen ja haluaa käyttää jotain tästä tuloksena, sen täytyy kuitenkin erikseen arvioida sitä, kuinka nopeasti luminositeeti edes alkaa painottumaan jos katsoo kauaksi. Osaatko mm. arvioida, montako näkymätöntä liian pienen luminositeetin kvasaaria universumissa on, ja että onko se yhtä usein tapahtuva bias kuin Ia-supernoville?

"Tässä kohtaa CCC+TL-malli tai puhdaskin TL-malli voi tulla vaihtoehtoiseksi selitykseksi: jos punasiirtymä ei johdu universumin laajenemisesta vaan esimerkiksi fotonien energian menetyksestä matkalla (tired light), silloin aikadilaatioefektiä ei pitäisi korjata jakamalla aikaa tekijällä 1+z. Tällöin valokäyrät pitäisi analysoida havaitsijan ajassa, ja jos vaihtelun hitaus kasvaa punasiirtymän mukana, se voisi johtua valikoitumisesta eikä kosmologisesta venymästä."

Mitä tällöin pitäisi tehdä, on että joku julkaisee CCC+TL:n ennusteen verrattuna nykyiseen dataan ja sen julkaisun tuloksessa lukee, että se on lähellä dataa. Jokainen tähän astinen aikadilaatio-tutkimus, mitä olemme lukeeneet tässä, on kuitenkin sellainen tutkimus, missä analysoidaan ilmaan mitään 1 + z jakamista, ja niissä kaikissa CCC+TL (ilman uusia supernovia) on kaukana datasta. (Kvasaarien tapauksessa menetelmä oli myös immuuni millekään uudelle kvasaarille, koska luminositeetti oli yksi vapaista vaikuttajista). Valikoituminen ei alunperinkään vaikuta merkittävästi kvasaareissa, kuten näimme mahdolliseksi Tangin datasta.

Jos kaikki perustuu valikoitumiseen, niin silloin et ole aikeissa tehdä uusia supernovia? Silloin et ole aikeissa muuttaa mitään SALT-menetelmää, ja voit käyttää tasan 1635:ttä supernovaa. Niissä papereissa mitä olemme katsoneet oli lisäksi niin, että valikoitumisen vähyys pitkillä etäisyyksillä ei ollut ainoa, mikä esti dilaatiota olemasta pelkkä vahva luminositeetin funktio. Tätä estää sekin, että lähellä olevat supernovat/kvasaarit ovat liian kirkkaita, mutta eivät silti dilatoidu tarpeeksi paljon. Sinun piti tehdä uusia supernovia siksi, että nämäkin käyrät tulkittaisiin jotenkin toisin.

3

Anonyymi kirjoitti:

"TL-mallin kannalta 20 000 supernovakandidaatin aineisto on sisältänyt paljon supernovia myös korkean punasiirtymän alueella, mutta ne on valtaosin karsittu pois julkaistusta aineistosta, ja jäljelle on jätetty vain kaikkein kirkkaimmat ja pitkäkestoisimmat yksittäiset supernovat."

Tällaista valikoimista ei tekisi kukaan. Samalla tavalla kuin nykydatassa on ns. 20 % sisäisiä aikadilaatioita (joidenkin mukaan suurempia), niin kyllä dataan olisi päässyt korkean z:n himmeä supernova, jolla on esim. tuon TL:n mukaan jokin miinus 20 % sisäistä dilaatiota verrattuna 1 z:aan, missä sen galaksi on. Normaalin SALT-teorian mukaan - 20 % vastaa kaiketi heidän tasan 0 %:iaan. Kaikilla olisi käytettävissä nuo datat, joten miksi he eivät osoita ensin, että näitä väitettyjä täysin uusia - 20 % -kohteita löytyy sieltä?

"Hybridimallissa fotonin energiahäviö riippuu etäisyydestä kummankin mekanismin osalta"

Et voi päättää tätä toisten puolesta, jotka haluavat häviön tapahtuvan riippuen klusterista.

"joten suurempi z tarkoittaa suurempaa etäisyyttä, mutta vain laajeneminen aiheuttaa aikadilaatiota, ei TL."

Se mitä suureelle tapahtuu toisen takia yhdessä mallissa ei tarkoita, mitä on verrata kahta mallia keskenään.

"CCC TL mallissa aikadilaation osuus kokonaispunasiirtymästä on pienempi, jolloin valokäyrä on pidempi (lähempänä havaittua pituutta)"

Tämä on huonosti kirjoitettu lause asiasta josta olemme jo puhuneet tarpeeksi.

"Suurempi lämpötila (sinisyys) tarkoittaa että punasiirtymä on luultua suurempi (esim. 1,65 1,1:n sijaan) ja supernova on luultua kauempana."

Pointti on, että CCC TL ei ole mikään kuumien supernovien teoria, mutta silti teoria kaikesta muusta mistä puhutaan, kuten z ja dilaatio, ja etäisyydet metreissä. Mistä yleensä vain viimeiset poikkeavat mistään, mitä FLRW tekee.

"Chandrasekharin raja koskee staattisia valkoisia kääpiöitä, joita ei ole olemassa... Rotaatiotuetut SN Ia:t ovat aivan tyypillisiä SNIa supernovia, eikä niille tarvitse keksiä uutta luokkaa."

Miksi sitten toit sen keskusteluun ja väität ettei niitä ole datassa?

"Malmquistin harha ei liity siihen, onko aikadilaatio korjattu vai ei – vaan siihen, mitä kvasaareja ylipäätään havaitaan eri etäisyyksillä."

Se ei myöskään liity minun lauseeseeni.

"Koska kaukaisista kohteista havaitaan vain kirkkaimmat yksilöt, ja koska kirkkaammat kvasaariyksilöt vaihtuvat hitaammin, kaukaisten kvasaareiden aineisto painottuu hitaasti vaihtuviin yksilöihin."

Missä tämän todistava data on ja joka voisi linkittää kaiken tämä selitykseksi dilaatiolle? Minun linkissäni oli vaihtelua luminositeetin mukaan lähinnä yllätyksenä kaikille, mutta sen vaihelun koko ei ollut lähelläkään 1 z:n aiheuttamaa vaihtelua. Tuossa tutkimuksessa 1 z vaihtelun olisi pitänyt kadota kokonaan ja jättää jäljelle vain luminositeetin antama dilaatio. Jos tutkimus on toisenlainen ja haluaa käyttää jotain tästä tuloksena, sen täytyy kuitenkin erikseen arvioida sitä, kuinka nopeasti luminositeeti edes alkaa painottumaan jos katsoo kauaksi. Osaatko mm. arvioida, montako näkymätöntä liian pienen luminositeetin kvasaaria universumissa on, ja että onko se yhtä usein tapahtuva bias kuin Ia-supernoville?

"Tässä kohtaa CCC TL-malli tai puhdaskin TL-malli voi tulla vaihtoehtoiseksi selitykseksi: jos punasiirtymä ei johdu universumin laajenemisesta vaan esimerkiksi fotonien energian menetyksestä matkalla (tired light), silloin aikadilaatioefektiä ei pitäisi korjata jakamalla aikaa tekijällä 1 z. Tällöin valokäyrät pitäisi analysoida havaitsijan ajassa, ja jos vaihtelun hitaus kasvaa punasiirtymän mukana, se voisi johtua valikoitumisesta eikä kosmologisesta venymästä."

Mitä tällöin pitäisi tehdä, on että joku julkaisee CCC TL:n ennusteen verrattuna nykyiseen dataan ja sen julkaisun tuloksessa lukee, että se on lähellä dataa. Jokainen tähän astinen aikadilaatio-tutkimus, mitä olemme lukeeneet tässä, on kuitenkin sellainen tutkimus, missä analysoidaan ilmaan mitään 1 z jakamista, ja niissä kaikissa CCC TL (ilman uusia supernovia) on kaukana datasta. (Kvasaarien tapauksessa menetelmä oli myös immuuni millekään uudelle kvasaarille, koska luminositeetti oli yksi vapaista vaikuttajista). Valikoituminen ei alunperinkään vaikuta merkittävästi kvasaareissa, kuten näimme mahdolliseksi Tangin datasta.

Jos kaikki perustuu valikoitumiseen, niin silloin et ole aikeissa tehdä uusia supernovia? Silloin et ole aikeissa muuttaa mitään SALT-menetelmää, ja voit käyttää tasan 1635:ttä supernovaa. Niissä papereissa mitä olemme katsoneet oli lisäksi niin, että valikoitumisen vähyys pitkillä etäisyyksillä ei ollut ainoa, mikä esti dilaatiota olemasta pelkkä vahva luminositeetin funktio. Tätä estää sekin, että lähellä olevat supernovat/kvasaarit ovat liian kirkkaita, mutta eivät silti dilatoidu tarpeeksi paljon. Sinun piti tehdä uusia supernovia siksi, että nämäkin käyrät tulkittaisiin jotenkin toisin.

3

Lue lisää

"Tutkimuksessa Abbey et al. (2024) ei oleteta eikä käytetä 1+z -aikadilaatio-oletusta GRB-signaalien pituuksien käsittelyssä. Päinvastoin, tutkimus pyrkii selittämään havaittuja radiofotonien (GRB:n afterglow) saapumisaikojen viiveitä ilman kosmologista aikadilaatiohypoteesia."

Jos sitä ei käytetä, se johtuu ehkä siitä, että kaikki on niin lähellä, että kyse olisi alle tuntien eroista. MItään ei-dilaation käyttäjiä ei kuitenkaan oletetusti ole olemassa, elleivät he itsestään ilmoita. He ovat sitäpaitsi eliminoineet z:n, ja lisäksi on eliminoitu etäisyys metreissä käyttäen FLRW-etäisyyttä. Jos he tarvitsivat sitä, heillä ei ole mitä tahansa havaitsijan kokemaa vaihtelua vaan jotain liittyy valon kokonaan kulkemaan aikaan. Se on enemmän hypoteesia, kuin mitä minun linkkini olivat käyttäneet.

Kun tutkii jotain näistä vaihteluista, niin tämä on tietoa, jota oikea dilaatio-tutkimus voisi käyttää keksien näistä jotkut variabiliteetit ja skaalat. Ainakin voitaisiin tehdä statistinen koe, että jos näin lähellä on vaihtelua kuten tässä tutkimuksessa, niin onko etäisyydellä z vaihtelua 1 + z -kertaisesti. Asian vaihtelun olemassaolon lisäksi tulee näyttää tuloksia, jotka koskevat meidän kysymystämme.

"Sen sijaan tutkijat kehittävät mallin, jossa viiveet johtuvat kosmisen plasman dispersiosta: fotonit kulkevat harvassa plasma-aineessa"

Et ymmärtänyt artikkelia lainkaan, jos ajattelet että heidän teoriansa vaihtoehto on kosmologinen tai että se on aikadilaatio. Tai että noin lyhyellä matkalla on yhtäpaljon venymäöä kuin heillä on sekunteja. Jos tutkijat saavat tahtonsa läpi, niin silloin ei ole enää varmaa onko heidän viivensä eli aikavälinsä syntynyt kohteen luona. Jos se ei synny kohteen luona, niin tätä aikaväliä ei todennäköisesti koskaan käytetä aikadilaation tutkimukseen. Kun välin ensimmäinen esiintymiskerta on aina esim. meitä lähimpänä olevassa plasmassa.

"Tässä mallissa viiveet ovat taajuuden käänteislukuun verrannollisia, eivät punasiirtymään z."

Silloin data, mitä mitataan näistä taajuuksista ei ole vielä dataa, jolla tutkitaan dilaatiota. Sinun täytyy aina varmistaa, että dataa on koko se määrä, mitä jälkimmäinen edellyttää.

"Lisäksi tutkimuksessa ei käytetä GRB:n punasiirtymään perustuvia etäisyysarvioita, vaan etäisyydet arvioidaan itsenäisesti mallin avulla, ilman oletusta universumin laajenemisesta."

Ei pidä paikkaansa, mutta tutkimus lupasi jatkossa, että muut tutkimukset ja varmaan heidänkin seuraava tutkimuksensa saisivat näistä GRB:istä standardikynttilöitä. En tiedä miten kauas. Vaikka ne olisivat sitä, niin silti aikadilaatio ei tule mahdolliseksi tai tarkaksi siten, että on aikojen välimatkoja kasvamassa kesken matkan. Se että he sanoisivat koko fotonien matkan olevan dispersiota, ja että tätä dispersioita olisi koko ajan miten kaukaa tulevalle valolle tahansa, on vastoin sitä, että kuvat kaukaa eivät ole sumeita. Ja siten he eivät voi alkaa dispersoida 1 + z:n verran ajassa kauempiin kohteisiin.

"Tämä tarkoittaa, että signaalien pituuksia ei jaeta tekijällä 1+z, kuten aikadilaatio-oletuksessa tehtäisiin."

Se mitä ne seuraavat tutkimukset tekisivät, jäisi nähtäväksi. Koska ei nytkään ole oleellista olla lyhentämättä signaalia ajassa, jos haluaa verrata kosmologioiden metri-etäisyyksiä (koska ne kaikki jakavat ajan 1 + z:lla).

"Lernerin hypoteesi tällä hetkellä on paras selitys kevyille alkuaineille, ja sopii havaintoihin myös paremmin kuin BBN, jossa on litium-kriisi."

Selityksen paremmuuteen liittyy jollain tavalla sekin, että onko se mahdollista julkaista, eikä vain se mitä siitä väitetään.

"Tuolla ei ole raakadataa. Kansiossa 0_DATA/DES-SN5YR_DES on raakilemaisin data eli SMP-valokäyrät, mutta niissä on jo tehty fotometrisiä toimenpiteitä joissa oletetaan 1+z aikadilaatio. Fotometrisen z-arvon määrittäminen (joka perustuu sovittamiseen aikadilaatiokorjattuun valokäyrän leveyteen), isäntägalaksin valinta fotometrisen z-arvon perusteella ja isäntägalaksin spektroskooppinen z liitettynä osalla supernovista. Tätä dataa ei voi käyttää esim. CCC+TL mallin vertailuihin."

Niissä mitkä meitä kiinnostavat, ei ole fotometristä z:taa. Fotometrinen käyrä supernovasta ei ole tehty perustuen z:taan eikä aikadilaatioon. Kaikki näihin liittyvä tehdään myöhemmin ottamalla 0-käyrä ja 0-z.

Vähän aikaa sitten sanoit, että lajittelumenetelmä oli käyttänyt liikaa menetelmiä eli käyrissä itsessään ei ole vikaa.. Löydät datasta varasti supernovan, joka ei ole Ia-supernova DES:in mielestä, mutta jonka z on myös määritelty spektroskopisesti. Mikä on ongelmasi juuri niiden käyttämisessä?

Galaksin fotometrisen z:n määrittelyssä ei voi käyttää aikadilaatiota. Koska samoin kuin niiden spektroskopiassa, mitään erilaisia aikavälejä eli minkään leveyksiä ei ole.

Isäntägalaksin valinnasta voit lukea dataan liittyvistä papereista enemmän.

4

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksessa Abbey et al. (2024) ei oleteta eikä käytetä 1 z -aikadilaatio-oletusta GRB-signaalien pituuksien käsittelyssä. Päinvastoin, tutkimus pyrkii selittämään havaittuja radiofotonien (GRB:n afterglow) saapumisaikojen viiveitä ilman kosmologista aikadilaatiohypoteesia."

Jos sitä ei käytetä, se johtuu ehkä siitä, että kaikki on niin lähellä, että kyse olisi alle tuntien eroista. MItään ei-dilaation käyttäjiä ei kuitenkaan oletetusti ole olemassa, elleivät he itsestään ilmoita. He ovat sitäpaitsi eliminoineet z:n, ja lisäksi on eliminoitu etäisyys metreissä käyttäen FLRW-etäisyyttä. Jos he tarvitsivat sitä, heillä ei ole mitä tahansa havaitsijan kokemaa vaihtelua vaan jotain liittyy valon kokonaan kulkemaan aikaan. Se on enemmän hypoteesia, kuin mitä minun linkkini olivat käyttäneet.

Kun tutkii jotain näistä vaihteluista, niin tämä on tietoa, jota oikea dilaatio-tutkimus voisi käyttää keksien näistä jotkut variabiliteetit ja skaalat. Ainakin voitaisiin tehdä statistinen koe, että jos näin lähellä on vaihtelua kuten tässä tutkimuksessa, niin onko etäisyydellä z vaihtelua 1 z -kertaisesti. Asian vaihtelun olemassaolon lisäksi tulee näyttää tuloksia, jotka koskevat meidän kysymystämme.

"Sen sijaan tutkijat kehittävät mallin, jossa viiveet johtuvat kosmisen plasman dispersiosta: fotonit kulkevat harvassa plasma-aineessa"

Et ymmärtänyt artikkelia lainkaan, jos ajattelet että heidän teoriansa vaihtoehto on kosmologinen tai että se on aikadilaatio. Tai että noin lyhyellä matkalla on yhtäpaljon venymäöä kuin heillä on sekunteja. Jos tutkijat saavat tahtonsa läpi, niin silloin ei ole enää varmaa onko heidän viivensä eli aikavälinsä syntynyt kohteen luona. Jos se ei synny kohteen luona, niin tätä aikaväliä ei todennäköisesti koskaan käytetä aikadilaation tutkimukseen. Kun välin ensimmäinen esiintymiskerta on aina esim. meitä lähimpänä olevassa plasmassa.

"Tässä mallissa viiveet ovat taajuuden käänteislukuun verrannollisia, eivät punasiirtymään z."

Silloin data, mitä mitataan näistä taajuuksista ei ole vielä dataa, jolla tutkitaan dilaatiota. Sinun täytyy aina varmistaa, että dataa on koko se määrä, mitä jälkimmäinen edellyttää.

"Lisäksi tutkimuksessa ei käytetä GRB:n punasiirtymään perustuvia etäisyysarvioita, vaan etäisyydet arvioidaan itsenäisesti mallin avulla, ilman oletusta universumin laajenemisesta."

Ei pidä paikkaansa, mutta tutkimus lupasi jatkossa, että muut tutkimukset ja varmaan heidänkin seuraava tutkimuksensa saisivat näistä GRB:istä standardikynttilöitä. En tiedä miten kauas. Vaikka ne olisivat sitä, niin silti aikadilaatio ei tule mahdolliseksi tai tarkaksi siten, että on aikojen välimatkoja kasvamassa kesken matkan. Se että he sanoisivat koko fotonien matkan olevan dispersiota, ja että tätä dispersioita olisi koko ajan miten kaukaa tulevalle valolle tahansa, on vastoin sitä, että kuvat kaukaa eivät ole sumeita. Ja siten he eivät voi alkaa dispersoida 1 z:n verran ajassa kauempiin kohteisiin.

"Tämä tarkoittaa, että signaalien pituuksia ei jaeta tekijällä 1 z, kuten aikadilaatio-oletuksessa tehtäisiin."

Se mitä ne seuraavat tutkimukset tekisivät, jäisi nähtäväksi. Koska ei nytkään ole oleellista olla lyhentämättä signaalia ajassa, jos haluaa verrata kosmologioiden metri-etäisyyksiä (koska ne kaikki jakavat ajan 1 z:lla).

"Lernerin hypoteesi tällä hetkellä on paras selitys kevyille alkuaineille, ja sopii havaintoihin myös paremmin kuin BBN, jossa on litium-kriisi."

Selityksen paremmuuteen liittyy jollain tavalla sekin, että onko se mahdollista julkaista, eikä vain se mitä siitä väitetään.

"Tuolla ei ole raakadataa. Kansiossa 0_DATA/DES-SN5YR_DES on raakilemaisin data eli SMP-valokäyrät, mutta niissä on jo tehty fotometrisiä toimenpiteitä joissa oletetaan 1 z aikadilaatio. Fotometrisen z-arvon määrittäminen (joka perustuu sovittamiseen aikadilaatiokorjattuun valokäyrän leveyteen), isäntägalaksin valinta fotometrisen z-arvon perusteella ja isäntägalaksin spektroskooppinen z liitettynä osalla supernovista. Tätä dataa ei voi käyttää esim. CCC TL mallin vertailuihin."

Niissä mitkä meitä kiinnostavat, ei ole fotometristä z:taa. Fotometrinen käyrä supernovasta ei ole tehty perustuen z:taan eikä aikadilaatioon. Kaikki näihin liittyvä tehdään myöhemmin ottamalla 0-käyrä ja 0-z.

Vähän aikaa sitten sanoit, että lajittelumenetelmä oli käyttänyt liikaa menetelmiä eli käyrissä itsessään ei ole vikaa.. Löydät datasta varasti supernovan, joka ei ole Ia-supernova DES:in mielestä, mutta jonka z on myös määritelty spektroskopisesti. Mikä on ongelmasi juuri niiden käyttämisessä?

Galaksin fotometrisen z:n määrittelyssä ei voi käyttää aikadilaatiota. Koska samoin kuin niiden spektroskopiassa, mitään erilaisia aikavälejä eli minkään leveyksiä ei ole.

Isäntägalaksin valinnasta voit lukea dataan liittyvistä papereista enemmän.

4

Lue lisää

"Vanhemmalla supernovadatalla on kyllä tehty TL-tutkimuksia (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016, Crawford 2019) ja todettu että raakadatan perusteella supernovadata sopii TL-malliin. Aikadilaatio on ollut lähinnä SALT2-kalibroinnin oletus ja sisältynyt myös fotometriseen luokitteluun ennakko-oletuksena. Raakadatalla mitään aikadilaatiota ei kuitenkaan havaita vanhemmilla supernova-aineistolla."

En ole lukenut, ja siinä mielessä he saattavat puhua aivan mistä tahansa. Jos he halusivat yli 20-30k supernovaa samalla tavalla kuin sinä, niin syy miksi niistä ei löytyisi dilaatioita voisi olla, että ne ovat kuvia satunnaisista asioista, joissa aikavälit ovat aivan mitä tahansa asioille, jotka sijaitsevat aivan missä tahansa. Minkä lisäksi joku muu on voinut keksiä niille uudet sijainnit aivan minne tahansa.

"Olisi tärkeää että DES julkaisee DIFFIMG raakadatan, jotta aikadilaatiota voitaisiin yrittää etsiä malliriippumattomasti"

20k kappaletta dataa on aivan tarpeeksi ei-supernovien löytämiseksi itse.

Aina tarvitaan malli, jotta voi olla varma, että onko kohde supernova Ia, jolla on vain tietynlaisia kestoja ajassa. Et ole vielä mitenkään todistanut sitä, että tämä supernovan löytö perustuisi aikadilaation oletuksiin, koska et ole ottanut yhtään SALT:ia kuvailevaa materiaalia edes esiin.

"Valokäyrän pitkän leveyden lisäksi korkean z:n supernovat ovat myös liian hitaasti nousevia, mutta se on suora seuraus supernovakandidaattien luokittelusta. Luokittelussa käytetään 1+z aikadilaation oletusta aivan kuten fotometrisen z-arvon määrityksessäkin ja isäntägalaksin valinnassa."

Ne nousevat otetussa datassa jo niin hitaasti kuin 1 + z ja 20 % siihen päälle, mutta olisi hitaampiakin? MItä jos etsisit sen hitaasti nousevan supernovan jostain lähempää, vai mikä sitä estää olemasta lähellä? Miksi kaikkia asioita, joita estetään olemasta lähellä, ei vaadittaisi laitettavaksi johonkin kategoriaan, mistä aikadilaatiota ei etsitä yhtä aikaa muiden kanssa? Eli miksi datassa tämän hetkisen 1+z + 20 % kohteen aikadilaatio olisi mitään muuta kuin 1 + z + 20 %, jos ainoa mistä valitat on puuttuvat kohteet? Mistä olemassaolevan kohteen dilaatio tuli ja eikö univesumi ole sille sama kuin muillekin?

"Jos 1+z oletus hylätään, se vaikuttaa myös supernovakandidaattien luokitteluun. Nopeampia Ib ja Ic supernovia siirtyy Ia luokkaan, ja toisaalta hitaimmat Ia:t siirtyvät IIn luokkaan."

Se ei toimi mitenkään noin. Jo kokonaisluminositeetissa I ja II ovat aivan eri käyriä vaikka molempia venytettäisiin ajassa kuinka paljon. Lisäksi on ns. fotometrinen analyysi eri taajuusalueilla. Siinä Ia:n paljastavia eroja on huomattavasti ja ne ovat riippumattomia jakamisesta 1 + z:lla.

"Jos koko laskentaputki tehdään uudelleen (sisältäen fotometrisen z:n, kandidaattien tyyppiluokittelun, isäntägalaksien valinnat jne) mutta ilman 1+z oletusta, aineisto sopii kyllä täydellisen hyvin myös CCC+TL malleihin, sekä staattiseen avaruuteen. Myös vahva TL + aikakontraktio saadaan sopimaan dataan täydellisen hyvin, jos kontraktion suuruudeksi oletetaan esim. 1 - z/10 ja lasketaan koko putki uudelleen raakadatasta."

Et ole maininnut putkesta mitään esimerkkiä, missä olisi 1 + z ja jossa 1 + z:n muutos itse olisi mihinkään vaikuttava. Lisäksi tuo 'TL + aikakontraktio, jonka suuruus on 1 plusmiinus z/10' on täyttä lorua, koska kontraktiolla ei ole esiteltyä fyysistä syytä. Jos sanot, että se ei ole pelkästään Malmquistiin liittyvä. Jos sinulla olisi 20-30k supernovaa, niin mitä sijaa millekään Malmquist-harhalle edes jäisi, koska todennäköisesti siellä näkyi asioita paljon kaukanakin? Tässä tapauksessa et voi siis esitellä kuin teorioita, missä sisäiset aikadilaatiot ovat z-riippumattomia (tai alat tehdä niitä oikeasti ja vaikeamman kautta universumin iästä).

Jos joku tekisi datan uusiksi ja alkaisi tutkia dilaatiota, niin millä perusteella ajattelet spesifisti sitä, että eivätkö nykyiset 1635 supernovaa ole kaikkien toisten dilaatio-teorioiden vastaisia anomalioita sen sisällä? Joudut ottamaan sellaisen raakakäyrän ja tekemään sille jonkin operaation, joka manipuloi dataa, ja sitten sinua syytetään vehkeilystä. Puhuminen siis pelkästään näistä 1635:stä kertoo jo paljon siitä, mitä tulisi tapahtua uusien kosmologioiden vuoksi.

5

Anonyymi kirjoitti:

"Vanhemmalla supernovadatalla on kyllä tehty TL-tutkimuksia (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016, Crawford 2019) ja todettu että raakadatan perusteella supernovadata sopii TL-malliin. Aikadilaatio on ollut lähinnä SALT2-kalibroinnin oletus ja sisältynyt myös fotometriseen luokitteluun ennakko-oletuksena. Raakadatalla mitään aikadilaatiota ei kuitenkaan havaita vanhemmilla supernova-aineistolla."

En ole lukenut, ja siinä mielessä he saattavat puhua aivan mistä tahansa. Jos he halusivat yli 20-30k supernovaa samalla tavalla kuin sinä, niin syy miksi niistä ei löytyisi dilaatioita voisi olla, että ne ovat kuvia satunnaisista asioista, joissa aikavälit ovat aivan mitä tahansa asioille, jotka sijaitsevat aivan missä tahansa. Minkä lisäksi joku muu on voinut keksiä niille uudet sijainnit aivan minne tahansa.

"Olisi tärkeää että DES julkaisee DIFFIMG raakadatan, jotta aikadilaatiota voitaisiin yrittää etsiä malliriippumattomasti"

20k kappaletta dataa on aivan tarpeeksi ei-supernovien löytämiseksi itse.

Aina tarvitaan malli, jotta voi olla varma, että onko kohde supernova Ia, jolla on vain tietynlaisia kestoja ajassa. Et ole vielä mitenkään todistanut sitä, että tämä supernovan löytö perustuisi aikadilaation oletuksiin, koska et ole ottanut yhtään SALT:ia kuvailevaa materiaalia edes esiin.

"Valokäyrän pitkän leveyden lisäksi korkean z:n supernovat ovat myös liian hitaasti nousevia, mutta se on suora seuraus supernovakandidaattien luokittelusta. Luokittelussa käytetään 1 z aikadilaation oletusta aivan kuten fotometrisen z-arvon määrityksessäkin ja isäntägalaksin valinnassa."

Ne nousevat otetussa datassa jo niin hitaasti kuin 1 z ja 20 % siihen päälle, mutta olisi hitaampiakin? MItä jos etsisit sen hitaasti nousevan supernovan jostain lähempää, vai mikä sitä estää olemasta lähellä? Miksi kaikkia asioita, joita estetään olemasta lähellä, ei vaadittaisi laitettavaksi johonkin kategoriaan, mistä aikadilaatiota ei etsitä yhtä aikaa muiden kanssa? Eli miksi datassa tämän hetkisen 1 z 20 % kohteen aikadilaatio olisi mitään muuta kuin 1 z 20 %, jos ainoa mistä valitat on puuttuvat kohteet? Mistä olemassaolevan kohteen dilaatio tuli ja eikö univesumi ole sille sama kuin muillekin?

"Jos 1 z oletus hylätään, se vaikuttaa myös supernovakandidaattien luokitteluun. Nopeampia Ib ja Ic supernovia siirtyy Ia luokkaan, ja toisaalta hitaimmat Ia:t siirtyvät IIn luokkaan."

Se ei toimi mitenkään noin. Jo kokonaisluminositeetissa I ja II ovat aivan eri käyriä vaikka molempia venytettäisiin ajassa kuinka paljon. Lisäksi on ns. fotometrinen analyysi eri taajuusalueilla. Siinä Ia:n paljastavia eroja on huomattavasti ja ne ovat riippumattomia jakamisesta 1 z:lla.

"Jos koko laskentaputki tehdään uudelleen (sisältäen fotometrisen z:n, kandidaattien tyyppiluokittelun, isäntägalaksien valinnat jne) mutta ilman 1 z oletusta, aineisto sopii kyllä täydellisen hyvin myös CCC TL malleihin, sekä staattiseen avaruuteen. Myös vahva TL aikakontraktio saadaan sopimaan dataan täydellisen hyvin, jos kontraktion suuruudeksi oletetaan esim. 1 - z/10 ja lasketaan koko putki uudelleen raakadatasta."

Et ole maininnut putkesta mitään esimerkkiä, missä olisi 1 z ja jossa 1 z:n muutos itse olisi mihinkään vaikuttava. Lisäksi tuo 'TL aikakontraktio, jonka suuruus on 1 plusmiinus z/10' on täyttä lorua, koska kontraktiolla ei ole esiteltyä fyysistä syytä. Jos sanot, että se ei ole pelkästään Malmquistiin liittyvä. Jos sinulla olisi 20-30k supernovaa, niin mitä sijaa millekään Malmquist-harhalle edes jäisi, koska todennäköisesti siellä näkyi asioita paljon kaukanakin? Tässä tapauksessa et voi siis esitellä kuin teorioita, missä sisäiset aikadilaatiot ovat z-riippumattomia (tai alat tehdä niitä oikeasti ja vaikeamman kautta universumin iästä).

Jos joku tekisi datan uusiksi ja alkaisi tutkia dilaatiota, niin millä perusteella ajattelet spesifisti sitä, että eivätkö nykyiset 1635 supernovaa ole kaikkien toisten dilaatio-teorioiden vastaisia anomalioita sen sisällä? Joudut ottamaan sellaisen raakakäyrän ja tekemään sille jonkin operaation, joka manipuloi dataa, ja sitten sinua syytetään vehkeilystä. Puhuminen siis pelkästään näistä 1635:stä kertoo jo paljon siitä, mitä tulisi tapahtua uusien kosmologioiden vuoksi.

5

Lue lisää

""Jos 1+z oletus hylätään, se vaikuttaa myös supernovakandidaattien luokitteluun. Nopeampia Ib ja Ic supernovia siirtyy Ia luokkaan, ja toisaalta hitaimmat Ia:t siirtyvät IIn luokkaan."

Se ei toimi mitenkään noin. Jo kokonaisluminositeetissa I ja II ovat aivan eri käyriä vaikka molempia venytettäisiin ajassa kuinka paljon. Lisäksi on ns. fotometrinen analyysi eri taajuusalueilla. Siinä Ia:n paljastavia eroja on huomattavasti ja ne ovat riippumattomia jakamisesta 1 + z:lla."

Tyypit Ia ja IIn ovat luminositeettijakaumaltaan osittain päällekkäisiä. Esim. SN 2009dc on kirkkaudeltaan samaa tasoa kuin IIn supernovat keskimäärin, absoluuttinen magnitudi 20, kun IIn tyypillisesti ovat 19-21. DES SN aineistossa supernovat luokitellaan ainoastaan fotometrisesti määritettyjen ominaisuuksien perusteella: standardisoitu valokäyrän leveys, standardisoitu nousuaika, luminositeetti ja standardisoitu väri määräävät luokituksen. Ne ovat kaikki malliriippuvaisia suureita jotka riippuvat vahvasti 1+z aikadilaation oletuksesta.

Jos 1+z ennakko-oletus poistetaan tai korvataan jolloin muulla oletuksella, ennallaan säilyy ainoastaan havaitut suureet eli havaittu valokäyrän leveys ja nousuaika, flux ja havaittu väri. Standardisoitu leveys ja nousu kasvavat (ja ovat puhtaassa TL-mallissa samat kuin havaitut), lisäksi luminositeetti ja standardisoitu väri kasvavat. Tämä suoraan vaikuttaa DES SN käytettyyn tyyppiluokitteluun siten että Ia luokiteltuja kandidaatteja siirtyy IIn luokkaan. 20 000 kandidaatin joukossa on myös joitakin kymmeniä supernovia, jotka on luokiteltu Ib/Ic luokkiin, mutta TL-mallissa niitä siirtyy Ia luokkaan.

"Jos joku tekisi datan uusiksi ja alkaisi tutkia dilaatiota, niin millä perusteella ajattelet spesifisti sitä, että eivätkö nykyiset 1635 supernovaa ole kaikkien toisten dilaatio-teorioiden vastaisia anomalioita sen sisällä? Joudut ottamaan sellaisen raakakäyrän ja tekemään sille jonkin operaation, joka manipuloi dataa, ja sitten sinua syytetään vehkeilystä."

TL-mallissa raakakäyriä nimeomaan ei muunnella kuten LCDM kosmologiassa. Kiistattomimmat suureet ovat havaittu valokäyrän leveys ja nousuaika. TL-mallissa niitä ei tarvitse muuntaa standardisoiduksi millään kertoimella. TL-mallissa Ia:ksi luokitellaan muita kandidaatteja, joissa havaittu leveys on pienempi ja paremmin vastaa Ia supernovia.

"Jos sanot, että se ei ole pelkästään Malmquistiin liittyvä. Jos sinulla olisi 20-30k supernovaa, niin mitä sijaa millekään Malmquist-harhalle edes jäisi, koska todennäköisesti siellä näkyi asioita paljon kaukanakin?"

Malmquist vaikuttaa siihen, mitä supernovia yleensäkin päätyy supernovakandidaattien aineistoon. Kaukaisimmat z>1 yksilöt edustavat myös kaikkein kirkkaimpia supernovia, jolloin ne ovat IIn ja kirkkaimpia Ia tyyppejä. Ei vaikuta uskottavalta että ainoastaan joidenkin kymmenien supernovakandidaattien joukossa ko. etäisyydellä olisi kattavasti myös himmeimpiä Ib/Ic supernovia.

Anonyymi kirjoitti:

"Vanhemmalla supernovadatalla on kyllä tehty TL-tutkimuksia (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016, Crawford 2019) ja todettu että raakadatan perusteella supernovadata sopii TL-malliin. Aikadilaatio on ollut lähinnä SALT2-kalibroinnin oletus ja sisältynyt myös fotometriseen luokitteluun ennakko-oletuksena. Raakadatalla mitään aikadilaatiota ei kuitenkaan havaita vanhemmilla supernova-aineistolla."

En ole lukenut, ja siinä mielessä he saattavat puhua aivan mistä tahansa. Jos he halusivat yli 20-30k supernovaa samalla tavalla kuin sinä, niin syy miksi niistä ei löytyisi dilaatioita voisi olla, että ne ovat kuvia satunnaisista asioista, joissa aikavälit ovat aivan mitä tahansa asioille, jotka sijaitsevat aivan missä tahansa. Minkä lisäksi joku muu on voinut keksiä niille uudet sijainnit aivan minne tahansa.

"Olisi tärkeää että DES julkaisee DIFFIMG raakadatan, jotta aikadilaatiota voitaisiin yrittää etsiä malliriippumattomasti"

20k kappaletta dataa on aivan tarpeeksi ei-supernovien löytämiseksi itse.

Aina tarvitaan malli, jotta voi olla varma, että onko kohde supernova Ia, jolla on vain tietynlaisia kestoja ajassa. Et ole vielä mitenkään todistanut sitä, että tämä supernovan löytö perustuisi aikadilaation oletuksiin, koska et ole ottanut yhtään SALT:ia kuvailevaa materiaalia edes esiin.

"Valokäyrän pitkän leveyden lisäksi korkean z:n supernovat ovat myös liian hitaasti nousevia, mutta se on suora seuraus supernovakandidaattien luokittelusta. Luokittelussa käytetään 1 z aikadilaation oletusta aivan kuten fotometrisen z-arvon määrityksessäkin ja isäntägalaksin valinnassa."

Ne nousevat otetussa datassa jo niin hitaasti kuin 1 z ja 20 % siihen päälle, mutta olisi hitaampiakin? MItä jos etsisit sen hitaasti nousevan supernovan jostain lähempää, vai mikä sitä estää olemasta lähellä? Miksi kaikkia asioita, joita estetään olemasta lähellä, ei vaadittaisi laitettavaksi johonkin kategoriaan, mistä aikadilaatiota ei etsitä yhtä aikaa muiden kanssa? Eli miksi datassa tämän hetkisen 1 z 20 % kohteen aikadilaatio olisi mitään muuta kuin 1 z 20 %, jos ainoa mistä valitat on puuttuvat kohteet? Mistä olemassaolevan kohteen dilaatio tuli ja eikö univesumi ole sille sama kuin muillekin?

"Jos 1 z oletus hylätään, se vaikuttaa myös supernovakandidaattien luokitteluun. Nopeampia Ib ja Ic supernovia siirtyy Ia luokkaan, ja toisaalta hitaimmat Ia:t siirtyvät IIn luokkaan."

Se ei toimi mitenkään noin. Jo kokonaisluminositeetissa I ja II ovat aivan eri käyriä vaikka molempia venytettäisiin ajassa kuinka paljon. Lisäksi on ns. fotometrinen analyysi eri taajuusalueilla. Siinä Ia:n paljastavia eroja on huomattavasti ja ne ovat riippumattomia jakamisesta 1 z:lla.

"Jos koko laskentaputki tehdään uudelleen (sisältäen fotometrisen z:n, kandidaattien tyyppiluokittelun, isäntägalaksien valinnat jne) mutta ilman 1 z oletusta, aineisto sopii kyllä täydellisen hyvin myös CCC TL malleihin, sekä staattiseen avaruuteen. Myös vahva TL aikakontraktio saadaan sopimaan dataan täydellisen hyvin, jos kontraktion suuruudeksi oletetaan esim. 1 - z/10 ja lasketaan koko putki uudelleen raakadatasta."

Et ole maininnut putkesta mitään esimerkkiä, missä olisi 1 z ja jossa 1 z:n muutos itse olisi mihinkään vaikuttava. Lisäksi tuo 'TL aikakontraktio, jonka suuruus on 1 plusmiinus z/10' on täyttä lorua, koska kontraktiolla ei ole esiteltyä fyysistä syytä. Jos sanot, että se ei ole pelkästään Malmquistiin liittyvä. Jos sinulla olisi 20-30k supernovaa, niin mitä sijaa millekään Malmquist-harhalle edes jäisi, koska todennäköisesti siellä näkyi asioita paljon kaukanakin? Tässä tapauksessa et voi siis esitellä kuin teorioita, missä sisäiset aikadilaatiot ovat z-riippumattomia (tai alat tehdä niitä oikeasti ja vaikeamman kautta universumin iästä).

Jos joku tekisi datan uusiksi ja alkaisi tutkia dilaatiota, niin millä perusteella ajattelet spesifisti sitä, että eivätkö nykyiset 1635 supernovaa ole kaikkien toisten dilaatio-teorioiden vastaisia anomalioita sen sisällä? Joudut ottamaan sellaisen raakakäyrän ja tekemään sille jonkin operaation, joka manipuloi dataa, ja sitten sinua syytetään vehkeilystä. Puhuminen siis pelkästään näistä 1635:stä kertoo jo paljon siitä, mitä tulisi tapahtua uusien kosmologioiden vuoksi.

5

Lue lisää

"Lisäksi tuo 'TL + aikakontraktio, jonka suuruus on 1 plusmiinus z/10' on täyttä lorua, koska kontraktiolla ei ole esiteltyä fyysistä syytä."

Kutistuva universumi on kuulunut kosmologian tutkimukseen vuodesta 1935 lähtien kun FLRW metriikka kehitettiin. FLRW kuvaa paitsi laajenemista, myös universumin kutistumista. Loppurysäystä on laajalti opetettu peruskouluissakin varteenotettavana ja todennäköisenä vaihtoehtona.

Loppurysäys oli 2000-luvulla jonkin aikaa poissa muodista ja sen sijaan pohdittiin hullunkurisia "big rip" skenaarioita, mutta DESI DR2 aineiston julkaisun jälkeen loppurysäys on taas mukana tieteellisessä keskustessa todennäköisenä vaihtoehtona. Loppurysäyksen sisältävien mallien olisi koko ajan pitänyt olla mukana kosmologisessa tutkimuksessa jossa eri malleja on vertailtu. Tieteelliseltä kannalta pelkkä muotivirtausten vaihtelu ei ole mikään hyväksyttävä syy karsia loppurysäysmalleja pois tarkastelusta.

Tässä esim. uutinen, joka perustuu Desi-ryhmän julkaisemaan tutkimukseen:
Onko maailmankaikkeus romahtamassa? Avaruuden pimeän energian arvoitus sai uuden käänteen
https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/mita-avaruudessa-oikein-on-meneillaan-pimean-energian-arvoitus-sai-uuden-kaanteen/

Toinen uutinen, joka perustuu tutkimukseen, jossa universumin kokonaisiäksi (alkuräjähdyksestä loppurysäykseen) on määritetty 33 miljardia vuotta:
https://news.cornell.edu/stories/2025/10/physicist-after-33-billon-years-universe-will-end-big-crunch

Tässä on vielä yksi tutkimus, jossa on laskettu että 81.6% todennäköisyydellä laajeneminen on jo kääntynyt supistumiseksi (tämä todennäköisyys mainitaan sivulla 9 juuri ennen "Conclusions" osuutta).
https://arxiv.org/pdf/2506.21542

Nykytiedon mukaan on siis 81,6% todennäköisyys, että näistä eri malleista (LCDM, CCC+TL, TL, kontraktio) nimenomaan kontraktiomalli osoittautuu parhaaksi ja sopii SN-dataankin parhaiten, kunhan laskentaputki ja luokittelut tehdään aivan alusta lähtien uudelleen.

Tämän tutkimuksen Quintessence-mallissa kyseessä on supistumiseksi kääntynyt laajeneminen, mutta lisäksi pitää olettaa että TL tuottaa myös punasiirtymää siten että suht. lähellä olevat galaksit eivät näytä olevan sinisiirtyneitä. 1-z/10 on ehkä liian karkea aikakontraktion kerroin, mutta aikadilaatiota/kontraktiota voi kohtuullisen hyvin mallintaa paraabelimallilla. Paraabelimallissa voi aluksi olettaa että käännös supistumiseksi on tapahtunut esim. z=0,6 kohdalla ja aikakontraktio on suurimmillaan 10% luokkaa. Tällöin 1+z:n tai 1-z/10 sijaan laskelmissa voi käyttää kerrointa 0,28 * (z - 0,6)^2 + 0,9. Pitäisi myös tehdä kaikki laskelmat monta kertaa uudelleen ja selvittää, mitkä parametrit ovat parhaat. Milloin kontraktio on alkanut ja miten suurta sen vaikutus suurimmillaan on ollut.

Anonyymi kirjoitti:

"Lisäksi tuo 'TL aikakontraktio, jonka suuruus on 1 plusmiinus z/10' on täyttä lorua, koska kontraktiolla ei ole esiteltyä fyysistä syytä."

Kutistuva universumi on kuulunut kosmologian tutkimukseen vuodesta 1935 lähtien kun FLRW metriikka kehitettiin. FLRW kuvaa paitsi laajenemista, myös universumin kutistumista. Loppurysäystä on laajalti opetettu peruskouluissakin varteenotettavana ja todennäköisenä vaihtoehtona.

Loppurysäys oli 2000-luvulla jonkin aikaa poissa muodista ja sen sijaan pohdittiin hullunkurisia "big rip" skenaarioita, mutta DESI DR2 aineiston julkaisun jälkeen loppurysäys on taas mukana tieteellisessä keskustessa todennäköisenä vaihtoehtona. Loppurysäyksen sisältävien mallien olisi koko ajan pitänyt olla mukana kosmologisessa tutkimuksessa jossa eri malleja on vertailtu. Tieteelliseltä kannalta pelkkä muotivirtausten vaihtelu ei ole mikään hyväksyttävä syy karsia loppurysäysmalleja pois tarkastelusta.

Tässä esim. uutinen, joka perustuu Desi-ryhmän julkaisemaan tutkimukseen:
Onko maailmankaikkeus romahtamassa? Avaruuden pimeän energian arvoitus sai uuden käänteen
https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/mita-avaruudessa-oikein-on-meneillaan-pimean-energian-arvoitus-sai-uuden-kaanteen/

Toinen uutinen, joka perustuu tutkimukseen, jossa universumin kokonaisiäksi (alkuräjähdyksestä loppurysäykseen) on määritetty 33 miljardia vuotta:
https://news.cornell.edu/stories/2025/10/physicist-after-33-billon-years-universe-will-end-big-crunch

Tässä on vielä yksi tutkimus, jossa on laskettu että 81.6% todennäköisyydellä laajeneminen on jo kääntynyt supistumiseksi (tämä todennäköisyys mainitaan sivulla 9 juuri ennen "Conclusions" osuutta).
https://arxiv.org/pdf/2506.21542

Nykytiedon mukaan on siis 81,6% todennäköisyys, että näistä eri malleista (LCDM, CCC TL, TL, kontraktio) nimenomaan kontraktiomalli osoittautuu parhaaksi ja sopii SN-dataankin parhaiten, kunhan laskentaputki ja luokittelut tehdään aivan alusta lähtien uudelleen.

Tämän tutkimuksen Quintessence-mallissa kyseessä on supistumiseksi kääntynyt laajeneminen, mutta lisäksi pitää olettaa että TL tuottaa myös punasiirtymää siten että suht. lähellä olevat galaksit eivät näytä olevan sinisiirtyneitä. 1-z/10 on ehkä liian karkea aikakontraktion kerroin, mutta aikadilaatiota/kontraktiota voi kohtuullisen hyvin mallintaa paraabelimallilla. Paraabelimallissa voi aluksi olettaa että käännös supistumiseksi on tapahtunut esim. z=0,6 kohdalla ja aikakontraktio on suurimmillaan 10% luokkaa. Tällöin 1 z:n tai 1-z/10 sijaan laskelmissa voi käyttää kerrointa 0,28 * (z - 0,6)^2 0,9. Pitäisi myös tehdä kaikki laskelmat monta kertaa uudelleen ja selvittää, mitkä parametrit ovat parhaat. Milloin kontraktio on alkanut ja miten suurta sen vaikutus suurimmillaan on ollut.

Lue lisää

"DES SN aineistossa supernovat luokitellaan ainoastaan fotometrisesti määritettyjen ominaisuuksien perusteella: standardisoitu valokäyrän leveys, standardisoitu nousuaika, luminositeetti ja standardisoitu väri määräävät luokituksen. Ne ovat kaikki malliriippuvaisia suureita jotka riippuvat vahvasti 1+z aikadilaation oletuksesta."

Nuo eivät DES:issä välttämättä määrää supernovan tyyppiä Ia vs. muut (mistä oli äsken puhetta), koska sen SALT vertaa dataa esim. kaikkien tyyppien malleihin, minkä jälkeen muut tyypit poistetaan myöhemmin toisella tavalla. Jos nuo siis voisivat vastata esim. niitä parametreja, joita on Ia-malleissa tai SALT:issa, niin nuo kertovat sen, mikä teorettinen funktio on mahdollista valolle. Samalla tavalla kuin parametri k määrää lausekkeessa f: f(x) = k * x sen, mikä äärettömän monesta suorasta f on. Mutta sinun pitää tietää, mitä f:ää sillä SALT:issa tarkoitetaan. Näiden parametrien maininta tarkoittaa siis kokonaisen mahdollisen Ia-supernovan valokäyrän mainitsemista ja tiettyjen parametrien käyrää voi verrata tyypin II supernovaan ja sanoa: 'ne eivät ole mitenkään samanlaisia vaikka venyttää ja puristaa kumpaakin ajassa'. Se että SALT:issa on käyriä varten parametreja on myös vain sen toistamista, että supernova Ia on standardikynttilä, jossa etäisyysmittaus on mahdollista, eikä esiinny suuria virheitä (ja mikä pätee myös dilaatiotutkimukseen).

Parametrit voidaan saada havainnoille käyttämällä jotain SALT-ohjelmistoa, joka tekee havaittuihin pisteisiin sovitettua käyrää. Erilaisia sellaisia esiintyy eri parametreilla. Jos parametreja kohti ei olisi niiden SN-tyyppiä, tai jos sitä ei käytettäisi, kuten DES, niin tässä ei vielä saada tehtyä havaintojen karsintaa, koska ei ole kriteeriä tai käytetty sellaista. DES alkaa karsinnan siten, että ohjelmiston täytyy löytää jokin lähin käyrä. Parametrit eivät itsessään ole se, mikä rajaa asioita joksikin, vaan malleissa olevien funktioiden muoto. Datassa olevan käyrän muoto johtaa sen karsintaan ja olisi melkein aina johtanut siihen kaikissa venytyksissään.

Mainittu erillinen venytysparametri ei venytä kaikkien kanavien kaikkia aikoja. Mutta myös z on SALT:issa parametri, jota ei tarvitse antaa sille valmiina. Tällöin se etsii kaikkien eri z:tojen käyrien joukosta. Se ei ole yhtä tehokkaasti teorioista riippumaton z-riippumattomuus kuin mitä on aikadilaatio-linkeissä, koska käyriä on periaatteessa vain funktiona 1 + z. eikä funktiona (1 + z) ^ b. Siinä z:n varioiminen kuitenkin riittää eri leveyksiin joillekin mahdollisuuksille, vaikka z:n arvoa itseään ei pitäisi oikeana tapana saavuttaa se leveys. Tällöin jos SALT:in käyttö on tarkoitettu vain karsimaan kohteita, niin DES:in kaltainen karsinta ei osu mihinkään väärään käyrään väärässä z:ssa, vaan kun karsinta on tehty, dataa voi käyttää johonkin omaan asiaansa, missä ei tarvitse ajatella, että sovitettu z on sen alkuperäinen z. Mitä ei olisi käytetty muutenkaan, kun z oli päätetty ottaa galaksista.

https://arxiv.org/pdf/2401.02945
Kun tehtiin 1635 Ia:ta niiden karsintavaiheet ovat sellaiset kuin taulukossa 4. s. 14.

DES5Y:ssä luokittelun vaihe, joka liittyy tyypin Ia tunnistamiseen, tehdään koneoppimista hyödyntävällä ohjelmistolla, joka on koulutettu kaikkien eri lajien valoprofiileilla per kanava, ja joka käy kaikki datan kanavissa olevat pisteet läpi. Koulutus on SALT-käyriin perustuva, mutta vertaaminen niihin ei. Ohjelmalle ei anneta edellisiä parametreja eli käyrää, eikä ohjelma tuota toista sellaista, vaan se käy läpi supernovan dataa alusta loppuun ja sanoo, miten sen todennäköisyys olla tyyppia Ia on tähän mennessä. Vertaamisessa ei tarvitse ilmoittaa ohjelmistolle, mikä on sisääntulevan datan z-arvo.

https://academic.oup.com/mnras/article/514/4/5159/6611691
Sivulla 5162 on tiedot esim. kaikista simuloiduista käyrien mahdollisuuksista, kuten että ne voivat olla kaikenlaisia leveydeltään. Sánchez 2024, jossa on 1635 Ia:ta on samanlainen, mutta ainakin SALT on eri versio.

Tietoa ohjelmistosta:
https://academic.oup.com/mnras/article/491/3/4277/5651173

"Jos 1+z ennakko-oletus poistetaan tai korvataan jolloin muulla oletuksella, ennallaan säilyy ainoastaan havaitut suureet eli havaittu valokäyrän leveys ja nousuaika, flux ja havaittu väri."

Nousuaika ei ole suomea eikä se ole SALT:issa sellaisenaan. Jos se tarkoittaa samaa kuin minä hetkenä käyrä on korkeimmillaan, niin tämä ei ole havaittava suure. Korkein aika voi olla hetkellä 1.5 päivää ja havaintoja voi olla vain päivittäin. Vain käyräksi sovittaminen kuten SALT kertoo jonkin ehdotuksen tälle muuttujalle. Sama koskee leveyttä. Jotta mitään leveyttä voisi verrata kohteiden välillä asiana, joka vaihtelee jostain tutkittavasta syystä, tarvitsee melkein olla yksi standardi funktiolle, jonka venyttää eri kokoihin. Mittauksissa on fluxia, mutta ei mitenkään välittömästi. Se että fluxia on eri väri-kanaville ei tee supernovan väristä muun väristä kuin kanavan väristä, etkä voi käyttää muita värejä verrattuna SALT:iin.

1

Käyttämällä DES:in 0-kansiota voisit itse todistaa sen, että tuleeko eri joukko supernovia käytettäväksi, jos muutat jotain. Jos tarkoituksesi oli käyttää II-tyypin supernovia johonkin, niin siihen et tarvitse mitään muutoksia, vaan voit löytää niitä muidenkin antamilla ohjelmilla. Mitä niillä tekisit on kokonaan kertomatta.

"Standardisoitu leveys ja nousu kasvavat (ja ovat puhtaassa TL-mallissa samat kuin havaitut), lisäksi luminositeetti ja standardisoitu väri kasvavat."

Voitko sanoa jonkun supernovan mielestäsi havaitun leveyden, ja sano mikä sen leveys on SALT-parametrina. Jos se on sopinut tähän käyrään ja leveyteen, niin miksi sen pitäisi muuttua? Tai miten se voisi muuttua muutoin kuin alkamalla selittää, että havaittu data täytyy uudelleenkirjoittaa?

Tarkoitat varmaan sisäistä leveyttä ja siitä mikä sen teoreettinen osuus on ollut havaitusta käyrästä. Tätä varten ei tarvitse koskea dataan tai ottaa datasta mitään eri kohteita kuin muut ottavat. Paitsi jos tämä teoria johtaa myös siihen, että maailmassa ei ole teoriasi mukaan mitään muita supernovia kuin Ia:t ja muut tavat joutua supernovaan ovat hämäystä.

"Tämä suoraan vaikuttaa DES SN käytettyyn tyyppiluokitteluun siten että Ia luokiteltuja kandidaatteja siirtyy IIn luokkaan. 20 000 kandidaatin joukossa on myös joitakin kymmeniä supernovia, jotka on luokiteltu Ib/Ic luokkiin, mutta TL-mallissa niitä siirtyy Ia luokkaan."

DES:in Ia-datan pitäisi silloin olla pienempi? Mutta mitä tästä muka seuraisi, jos joku esim. tutkii aikadilaatiota sillä osalla, mikä jää jäljelle? Missä kymmenet supernovat tuskin muuttavat niiden toisten tuloksia. Varsinkaan kun et ole karakterisoinut näitä muutettavia kohteita tosiasiassa mitenkään, että mitä dilaatiota ne näyttävät, ja siksi ilmeisesti ne ovat sinun mielikuvituksessasi kaikki lähes nykyisten Ia:iden kopioita. Sellaista ne eivät ole, mutta miten ylipäänsä ajattelit, että kopiot muuttaisivat tutkimuksia?

"TL-mallissa raakakäyriä nimeomaan ei muunnella kuten LCDM kosmologiassa."

Puhut jostakin joka on laskenut etäisyyden niihin? Se että teoriassasi ei ole mitään etäisyyksiin vaikuttavia tekijöitä tai että teoriasi on riippumaton kaikista muuttujista ei tarkoita, että olet muihin verrattuna 'ei-dataan-koskija'. Periaatteesi tarkoittaisi, että mistään asiasta ei saa tehdä teoriaa, missä asioiden välillä on riippuvuuksia, koska niiden olettaminen tarkoittaa, että lukuarvojen määrittäminen mitatuista arvoista tarkoittaa, että pitää käyttää kaavoja, ja 'dataan koskeminen' on vain sen sanomista, että etäisyyden kaavassa on muuttujina z ja käyrään liittyvä luminositeetti. Tämä luminositeetti edellyttää TL:ssäkin sitä, että on sovitus johonkin käyrään, kuten yllä oli puhe.

Voisit lausua tämän toisesta asiasta myös sillä tavalla, että TL-mallissa mikään ei venytä signaalia ajassa. Mutta venyttäjiä on paljon muitakin kuin LCDM.

"Kiistattomimmat suureet ovat havaittu valokäyrän leveys ja nousuaika. TL-mallissa niitä ei tarvitse muuntaa standardisoiduksi millään kertoimella."

Sinun täytyy kuitenkin tehdä standardi, missä lukee millainen supernova voi olla. Voidaksesi sanoa että korkean z:n havainto on aivan samanlainen kuin ei olisi dilaatiota. Kuten olen sanonut, niin standardi mitä ehdotat on lopulta todella kaukana hyvin tunnetuista supernovista. Yhteensä ajattelen jo, että näissä tulee olemaan paljon muuntamista ja kertoimia. Dilaatiohavaintojen mukaan, kun seuraa niitä, niin ainoa asia, mitä voi tehdä, on siirtää kerroin 1 + z pois valon matkustamisesta, ja siirtää se supernovan sisäiseksi malliksi.

"TL-mallissa Ia:ksi luokitellaan muita kandidaatteja, joissa havaittu leveys on pienempi ja paremmin vastaa Ia supernovia."

Voitko vielä kirjoittaa tämän lauseen siinä muodossa, missä lukee: 'DES karsi joukosta pois liian lyhyen/pitkän supernovan'.

"Ei vaikuta uskottavalta että ainoastaan joidenkin kymmenien supernovakandidaattien joukossa ko. etäisyydellä olisi kattavasti myös himmeimpiä Ib/Ic supernovia."

Mitä niillä yritetään kattaa?

"Loppurysäys oli 2000-luvulla jonkin aikaa poissa muodista ja sen sijaan pohdittiin hullunkurisia "big rip" skenaarioita, mutta DESI DR2 aineiston julkaisun jälkeen loppurysäys on taas mukana tieteellisessä keskustessa todennäköisenä vaihtoehtona. Loppurysäyksen sisältävien mallien olisi koko ajan pitänyt olla mukana kosmologisessa tutkimuksessa jossa eri malleja on vertailtu."

Kannattaako mitään DESI DR2 -aineistoa edes kerätä, jos se ei ole mitään, mihin verrataan? Sanoma tässä tekstissä voisi olla myös se, että uudet supernovamallit piti tehdä jo 40 vuotta sitten.

"Nykytiedon mukaan on siis 81,6% todennäköisyys, että näistä eri malleista (LCDM, CCC+TL, TL, kontraktio) nimenomaan kontraktiomalli osoittautuu parhaaksi ja sopii SN-dataankin parhaiten, kunhan laskentaputki ja luokittelut tehdään aivan alusta lähtien uudelleen."

Eikö tuo luku perustunut mitenkään supernova-dataan? Koska jos se perustui, niin miten voi tämän datan ulkopuolinen saada saman luvun?

2

Anonyymi kirjoitti:

Käyttämällä DES:in 0-kansiota voisit itse todistaa sen, että tuleeko eri joukko supernovia käytettäväksi, jos muutat jotain. Jos tarkoituksesi oli käyttää II-tyypin supernovia johonkin, niin siihen et tarvitse mitään muutoksia, vaan voit löytää niitä muidenkin antamilla ohjelmilla. Mitä niillä tekisit on kokonaan kertomatta.

"Standardisoitu leveys ja nousu kasvavat (ja ovat puhtaassa TL-mallissa samat kuin havaitut), lisäksi luminositeetti ja standardisoitu väri kasvavat."

Voitko sanoa jonkun supernovan mielestäsi havaitun leveyden, ja sano mikä sen leveys on SALT-parametrina. Jos se on sopinut tähän käyrään ja leveyteen, niin miksi sen pitäisi muuttua? Tai miten se voisi muuttua muutoin kuin alkamalla selittää, että havaittu data täytyy uudelleenkirjoittaa?

Tarkoitat varmaan sisäistä leveyttä ja siitä mikä sen teoreettinen osuus on ollut havaitusta käyrästä. Tätä varten ei tarvitse koskea dataan tai ottaa datasta mitään eri kohteita kuin muut ottavat. Paitsi jos tämä teoria johtaa myös siihen, että maailmassa ei ole teoriasi mukaan mitään muita supernovia kuin Ia:t ja muut tavat joutua supernovaan ovat hämäystä.

"Tämä suoraan vaikuttaa DES SN käytettyyn tyyppiluokitteluun siten että Ia luokiteltuja kandidaatteja siirtyy IIn luokkaan. 20 000 kandidaatin joukossa on myös joitakin kymmeniä supernovia, jotka on luokiteltu Ib/Ic luokkiin, mutta TL-mallissa niitä siirtyy Ia luokkaan."

DES:in Ia-datan pitäisi silloin olla pienempi? Mutta mitä tästä muka seuraisi, jos joku esim. tutkii aikadilaatiota sillä osalla, mikä jää jäljelle? Missä kymmenet supernovat tuskin muuttavat niiden toisten tuloksia. Varsinkaan kun et ole karakterisoinut näitä muutettavia kohteita tosiasiassa mitenkään, että mitä dilaatiota ne näyttävät, ja siksi ilmeisesti ne ovat sinun mielikuvituksessasi kaikki lähes nykyisten Ia:iden kopioita. Sellaista ne eivät ole, mutta miten ylipäänsä ajattelit, että kopiot muuttaisivat tutkimuksia?

"TL-mallissa raakakäyriä nimeomaan ei muunnella kuten LCDM kosmologiassa."

Puhut jostakin joka on laskenut etäisyyden niihin? Se että teoriassasi ei ole mitään etäisyyksiin vaikuttavia tekijöitä tai että teoriasi on riippumaton kaikista muuttujista ei tarkoita, että olet muihin verrattuna 'ei-dataan-koskija'. Periaatteesi tarkoittaisi, että mistään asiasta ei saa tehdä teoriaa, missä asioiden välillä on riippuvuuksia, koska niiden olettaminen tarkoittaa, että lukuarvojen määrittäminen mitatuista arvoista tarkoittaa, että pitää käyttää kaavoja, ja 'dataan koskeminen' on vain sen sanomista, että etäisyyden kaavassa on muuttujina z ja käyrään liittyvä luminositeetti. Tämä luminositeetti edellyttää TL:ssäkin sitä, että on sovitus johonkin käyrään, kuten yllä oli puhe.

Voisit lausua tämän toisesta asiasta myös sillä tavalla, että TL-mallissa mikään ei venytä signaalia ajassa. Mutta venyttäjiä on paljon muitakin kuin LCDM.

"Kiistattomimmat suureet ovat havaittu valokäyrän leveys ja nousuaika. TL-mallissa niitä ei tarvitse muuntaa standardisoiduksi millään kertoimella."

Sinun täytyy kuitenkin tehdä standardi, missä lukee millainen supernova voi olla. Voidaksesi sanoa että korkean z:n havainto on aivan samanlainen kuin ei olisi dilaatiota. Kuten olen sanonut, niin standardi mitä ehdotat on lopulta todella kaukana hyvin tunnetuista supernovista. Yhteensä ajattelen jo, että näissä tulee olemaan paljon muuntamista ja kertoimia. Dilaatiohavaintojen mukaan, kun seuraa niitä, niin ainoa asia, mitä voi tehdä, on siirtää kerroin 1 z pois valon matkustamisesta, ja siirtää se supernovan sisäiseksi malliksi.

"TL-mallissa Ia:ksi luokitellaan muita kandidaatteja, joissa havaittu leveys on pienempi ja paremmin vastaa Ia supernovia."

Voitko vielä kirjoittaa tämän lauseen siinä muodossa, missä lukee: 'DES karsi joukosta pois liian lyhyen/pitkän supernovan'.

"Ei vaikuta uskottavalta että ainoastaan joidenkin kymmenien supernovakandidaattien joukossa ko. etäisyydellä olisi kattavasti myös himmeimpiä Ib/Ic supernovia."

Mitä niillä yritetään kattaa?

"Loppurysäys oli 2000-luvulla jonkin aikaa poissa muodista ja sen sijaan pohdittiin hullunkurisia "big rip" skenaarioita, mutta DESI DR2 aineiston julkaisun jälkeen loppurysäys on taas mukana tieteellisessä keskustessa todennäköisenä vaihtoehtona. Loppurysäyksen sisältävien mallien olisi koko ajan pitänyt olla mukana kosmologisessa tutkimuksessa jossa eri malleja on vertailtu."

Kannattaako mitään DESI DR2 -aineistoa edes kerätä, jos se ei ole mitään, mihin verrataan? Sanoma tässä tekstissä voisi olla myös se, että uudet supernovamallit piti tehdä jo 40 vuotta sitten.

"Nykytiedon mukaan on siis 81,6% todennäköisyys, että näistä eri malleista (LCDM, CCC TL, TL, kontraktio) nimenomaan kontraktiomalli osoittautuu parhaaksi ja sopii SN-dataankin parhaiten, kunhan laskentaputki ja luokittelut tehdään aivan alusta lähtien uudelleen."

Eikö tuo luku perustunut mitenkään supernova-dataan? Koska jos se perustui, niin miten voi tämän datan ulkopuolinen saada saman luvun?

2

Lue lisää

https://arxiv.org/pdf/2506.21542
Tässä oleva universumi, joka sopii havaintoihin, oli FLRW-avaruus, mutta ei LCDM. Mutta jossa aika on edellen 1 + z -dilatoitunut. Muita ei oltu kokeiltu. Jos kosmologia ei sovi yhtä aikaa DESI BAO:oon, CMB:hen ja DES SN:ään, niin sen todennäköisyys on 0 %.

"Tämän tutkimuksen Quintessence-mallissa kyseessä on supistumiseksi kääntynyt laajeneminen, mutta lisäksi pitää olettaa että TL tuottaa myös punasiirtymää"

Silloin kosmologiassa on tasan oikein käyttää 1 + z -kerrointa sellaisissa kohdissa, mitkä liittyvät aikaan? Koska tämä lisätty TL-punasiirtymä vaikuttaa vain värillisesti.

"pitää olettaa että TL tuottaa myös punasiirtymää siten että suht. lähellä olevat galaksit eivät näytä olevan sinisiirtyneitä"

Tai sitten tehdään niinkuin tutkimus sanoo, ja odotetaan sitä päivää, jolloin sinisiirtyminen alkaa.

"1-z/10 on ehkä liian karkea aikakontraktion kerroin, mutta aikadilaatiota/kontraktiota voi kohtuullisen hyvin mallintaa paraabelimallilla. Paraabelimallissa voi aluksi olettaa että käännös supistumiseksi on tapahtunut esim. z=0,6 kohdalla ja aikakontraktio on suurimmillaan 10% luokkaa. Tällöin 1+z:n tai 1-z/10 sijaan laskelmissa voi käyttää kerrointa 0,28 * (z - 0,6)^2 + 0,9. Pitäisi myös tehdä kaikki laskelmat monta kertaa uudelleen ja selvittää, mitkä parametrit ovat parhaat. Milloin kontraktio on alkanut ja miten suurta sen vaikutus suurimmillaan on ollut."

Jos haluat korjata z:taa TL:llä, niin sillä ei ole vaikutusta mihinkään muuhun kaavaan. Ei ole väliä millä kohdalla mitäkin tapahtuu, supistuvan FLRW:n aikadilaatio on jokaiselle kohteelle 1 + z. Aikadilaation lisäosia kuten1-z/10 ei tule mistään itsestään (supernoville tai kaikelle mitä on). Eikä mikään vaadi niitä tulevaksi, jos aloitat 1 + z:sta ja kaikki havainnot tukevat 1 + z:taa (ja se on jo laskettu laskulla, jolle ei ole mitään uusia vaihtoehtoja tulossa, vaikkakin sen voi muuttaa sisäiseksi).

3

Anonyymi kirjoitti:

"DES SN aineistossa supernovat luokitellaan ainoastaan fotometrisesti määritettyjen ominaisuuksien perusteella: standardisoitu valokäyrän leveys, standardisoitu nousuaika, luminositeetti ja standardisoitu väri määräävät luokituksen. Ne ovat kaikki malliriippuvaisia suureita jotka riippuvat vahvasti 1 z aikadilaation oletuksesta."

Nuo eivät DES:issä välttämättä määrää supernovan tyyppiä Ia vs. muut (mistä oli äsken puhetta), koska sen SALT vertaa dataa esim. kaikkien tyyppien malleihin, minkä jälkeen muut tyypit poistetaan myöhemmin toisella tavalla. Jos nuo siis voisivat vastata esim. niitä parametreja, joita on Ia-malleissa tai SALT:issa, niin nuo kertovat sen, mikä teorettinen funktio on mahdollista valolle. Samalla tavalla kuin parametri k määrää lausekkeessa f: f(x) = k * x sen, mikä äärettömän monesta suorasta f on. Mutta sinun pitää tietää, mitä f:ää sillä SALT:issa tarkoitetaan. Näiden parametrien maininta tarkoittaa siis kokonaisen mahdollisen Ia-supernovan valokäyrän mainitsemista ja tiettyjen parametrien käyrää voi verrata tyypin II supernovaan ja sanoa: 'ne eivät ole mitenkään samanlaisia vaikka venyttää ja puristaa kumpaakin ajassa'. Se että SALT:issa on käyriä varten parametreja on myös vain sen toistamista, että supernova Ia on standardikynttilä, jossa etäisyysmittaus on mahdollista, eikä esiinny suuria virheitä (ja mikä pätee myös dilaatiotutkimukseen).

Parametrit voidaan saada havainnoille käyttämällä jotain SALT-ohjelmistoa, joka tekee havaittuihin pisteisiin sovitettua käyrää. Erilaisia sellaisia esiintyy eri parametreilla. Jos parametreja kohti ei olisi niiden SN-tyyppiä, tai jos sitä ei käytettäisi, kuten DES, niin tässä ei vielä saada tehtyä havaintojen karsintaa, koska ei ole kriteeriä tai käytetty sellaista. DES alkaa karsinnan siten, että ohjelmiston täytyy löytää jokin lähin käyrä. Parametrit eivät itsessään ole se, mikä rajaa asioita joksikin, vaan malleissa olevien funktioiden muoto. Datassa olevan käyrän muoto johtaa sen karsintaan ja olisi melkein aina johtanut siihen kaikissa venytyksissään.

Mainittu erillinen venytysparametri ei venytä kaikkien kanavien kaikkia aikoja. Mutta myös z on SALT:issa parametri, jota ei tarvitse antaa sille valmiina. Tällöin se etsii kaikkien eri z:tojen käyrien joukosta. Se ei ole yhtä tehokkaasti teorioista riippumaton z-riippumattomuus kuin mitä on aikadilaatio-linkeissä, koska käyriä on periaatteessa vain funktiona 1 z. eikä funktiona (1 z) ^ b. Siinä z:n varioiminen kuitenkin riittää eri leveyksiin joillekin mahdollisuuksille, vaikka z:n arvoa itseään ei pitäisi oikeana tapana saavuttaa se leveys. Tällöin jos SALT:in käyttö on tarkoitettu vain karsimaan kohteita, niin DES:in kaltainen karsinta ei osu mihinkään väärään käyrään väärässä z:ssa, vaan kun karsinta on tehty, dataa voi käyttää johonkin omaan asiaansa, missä ei tarvitse ajatella, että sovitettu z on sen alkuperäinen z. Mitä ei olisi käytetty muutenkaan, kun z oli päätetty ottaa galaksista.

https://arxiv.org/pdf/2401.02945
Kun tehtiin 1635 Ia:ta niiden karsintavaiheet ovat sellaiset kuin taulukossa 4. s. 14.

DES5Y:ssä luokittelun vaihe, joka liittyy tyypin Ia tunnistamiseen, tehdään koneoppimista hyödyntävällä ohjelmistolla, joka on koulutettu kaikkien eri lajien valoprofiileilla per kanava, ja joka käy kaikki datan kanavissa olevat pisteet läpi. Koulutus on SALT-käyriin perustuva, mutta vertaaminen niihin ei. Ohjelmalle ei anneta edellisiä parametreja eli käyrää, eikä ohjelma tuota toista sellaista, vaan se käy läpi supernovan dataa alusta loppuun ja sanoo, miten sen todennäköisyys olla tyyppia Ia on tähän mennessä. Vertaamisessa ei tarvitse ilmoittaa ohjelmistolle, mikä on sisääntulevan datan z-arvo.

https://academic.oup.com/mnras/article/514/4/5159/6611691
Sivulla 5162 on tiedot esim. kaikista simuloiduista käyrien mahdollisuuksista, kuten että ne voivat olla kaikenlaisia leveydeltään. Sánchez 2024, jossa on 1635 Ia:ta on samanlainen, mutta ainakin SALT on eri versio.

Tietoa ohjelmistosta:
https://academic.oup.com/mnras/article/491/3/4277/5651173

"Jos 1 z ennakko-oletus poistetaan tai korvataan jolloin muulla oletuksella, ennallaan säilyy ainoastaan havaitut suureet eli havaittu valokäyrän leveys ja nousuaika, flux ja havaittu väri."

Nousuaika ei ole suomea eikä se ole SALT:issa sellaisenaan. Jos se tarkoittaa samaa kuin minä hetkenä käyrä on korkeimmillaan, niin tämä ei ole havaittava suure. Korkein aika voi olla hetkellä 1.5 päivää ja havaintoja voi olla vain päivittäin. Vain käyräksi sovittaminen kuten SALT kertoo jonkin ehdotuksen tälle muuttujalle. Sama koskee leveyttä. Jotta mitään leveyttä voisi verrata kohteiden välillä asiana, joka vaihtelee jostain tutkittavasta syystä, tarvitsee melkein olla yksi standardi funktiolle, jonka venyttää eri kokoihin. Mittauksissa on fluxia, mutta ei mitenkään välittömästi. Se että fluxia on eri väri-kanaville ei tee supernovan väristä muun väristä kuin kanavan väristä, etkä voi käyttää muita värejä verrattuna SALT:iin.

1

Lue lisää

"https://arxiv.org/pdf/2401.02945
Kun tehtiin 1635 Ia:ta niiden karsintavaiheet ovat sellaiset kuin taulukossa 4. s. 14."

Taulukossa kuvataan Bayesilainen päättelyketju, jossa yhdistetään fotometrinen data (valokäyrät eri suodattimissa), punasiirtymä (z) – joko spektrinen tai fotometrinen, valokäyrämallit eri supernovatyypeille (esim. Ia, Ib/c, II) ja priorit – esimerkiksi supernovatyypin todennäköisyys tietyssä galaksityypissä tai z-arvossa. Fotometrinen data on valmiiksi standardisoitu ennen kuin sitä käytetään luokittelussa ja photo-z-arvioinnissa.

"Näiden parametrien maininta tarkoittaa siis kokonaisen mahdollisen Ia-supernovan valokäyrän mainitsemista ja tiettyjen parametrien käyrää voi verrata tyypin II supernovaan ja sanoa: 'ne eivät ole mitenkään samanlaisia vaikka venyttää ja puristaa kumpaakin ajassa'. Se että SALT:issa on käyriä varten parametreja on myös vain sen toistamista, että supernova Ia on standardikynttilä, jossa etäisyysmittaus on mahdollista, eikä esiinny suuria virheitä (ja mikä pätee myös dilaatiotutkimukseen)."

SALT3:ssa käytetyt parametrit ovat x0 amplitudi (liittyy supernovan kirkkauteen), x1 stretch-parametri, joka kuvaa valokäyrän leveyttä, ja c intrinsic-väri. Muita parametreja ei ole. Ei ole esim. valokäyrän symmetrisyyttä, jolla voisi varmistaa Ia luokituksen symmetrisyyteen perustuen. Kun 1+z oletus poistetaan, valokäyrä levenee, samalla myös muut fotometriset ominaisuudet muuttuvat. Kirkkaus (amplitudi) kasvaa, photo-z kasvaa, väri kasvaa. Ia-supernovat siirtyvät suoraan IIn luokkaan ja Ia/Ib siirtyvät Ia luokkaan.

"Nousuaika ei ole suomea eikä se ole SALT:issa sellaisenaan."

Rise time on suomeksi nousuaika - se on termi jota esim. opinnäytetyössä on hyväksyttyä käyttää. On totta että SALT-parametrit eivät sisällä edes nousuaikaa. Jos se olisi parametreissa mukana, sitä voisi myös käyttää luokituksen varmistamisessa Ia ja IIn tyyppien välillä. SALT3:n kehityksessä ei ole lisätty nousuaikaa erillisenä parametrina, koska se ei ole suoraan havaittavissa kaikilla supernovilla – erityisesti korkeilla punasiirtymillä, joissa havaintokadenssi on rajallinen ja supernovan kirkastumisvaihe voi jäädä osittain havaitsematta.

"Mittauksissa on fluxia, mutta ei mitenkään välittömästi. Se että fluxia on eri väri-kanaville ei tee supernovan väristä muun väristä kuin kanavan väristä, etkä voi käyttää muita värejä verrattuna SALT:iin."

Fluxin mittaus supernovahavainnoissa perustuu siihen, että havaitaan valoa eri suodattimien läpi, jotka vastaavat tiettyjä aallonpituuksia eli värikanavia. Jokainen suodatin antaa tietoa supernovan kirkkaudesta tietyllä aallonpituusalueella, mutta yksittäinen mittaus ei vielä kerro supernovan kokonaisväriä. Väri saadaan vertaamalla fluxia eri suodattimien välillä, jolloin muodostetaan fotometrinen väri-indeksi. SALT-malleissa, kuten SALT2 ja SALT3, väri-parametri ei ole suoraan yksittäisen suodattimen väri, vaan se on mallinnettu suure, joka kuvaa supernovan sisäsyntyistä väriä ja pölyn aiheuttamaa punertumista. Tämä parametri saadaan sovittamalla koko valokäyrä useissa suodattimissa, ei yksittäisestä kanavasta.

Kun siirrytään standardimallista TL-malliin, jossa aikadilaatio poistetaan, muuttuu myös se, miten fluxit ja värit standardisoidaan. Valokäyrän pituus kasvaa, photo-z-arvo kasvaa, luminositeetti kasvaa ja myös standardoitu väri kasvaa. Vaikka fluxit mitataan samoista suodattimista, niiden tulkinta ei enää vastaa SALT-mallien oletuksia, koska nämä mallit on koulutettu havaintodatalle, jota on tulkittu ja sovitettu malliin 1+z aikadilaation oletuksen mukaisesti. TL-mallissa fluxien ja värien suhteet muuttuvat, ja SALT3:n parametrit eivät enää kuvaa havaintoja oikein ilman mallin uudelleenkoulutusta.

Siksi väite, että yksittäinen värikanava ei määritä supernovan väriä kokonaisuutena, pitää paikkansa. Mutta samalla on tärkeää ymmärtää, että SALT-mallissa väri-parametri syntyy useiden suodattimien yhteisvaikutuksesta, ja TL-malliin siirtyessä tämä yhteisvaikutus ei enää toimi samalla tavalla. Mallin parametrit eivät ole suoraan siirrettävissä, ellei koko mallinnusprosessia soviteta TL-kosmologian mukaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

https://arxiv.org/pdf/2506.21542
Tässä oleva universumi, joka sopii havaintoihin, oli FLRW-avaruus, mutta ei LCDM. Mutta jossa aika on edellen 1 z -dilatoitunut. Muita ei oltu kokeiltu. Jos kosmologia ei sovi yhtä aikaa DESI BAO:oon, CMB:hen ja DES SN:ään, niin sen todennäköisyys on 0 %.

"Tämän tutkimuksen Quintessence-mallissa kyseessä on supistumiseksi kääntynyt laajeneminen, mutta lisäksi pitää olettaa että TL tuottaa myös punasiirtymää"

Silloin kosmologiassa on tasan oikein käyttää 1 z -kerrointa sellaisissa kohdissa, mitkä liittyvät aikaan? Koska tämä lisätty TL-punasiirtymä vaikuttaa vain värillisesti.

"pitää olettaa että TL tuottaa myös punasiirtymää siten että suht. lähellä olevat galaksit eivät näytä olevan sinisiirtyneitä"

Tai sitten tehdään niinkuin tutkimus sanoo, ja odotetaan sitä päivää, jolloin sinisiirtyminen alkaa.

"1-z/10 on ehkä liian karkea aikakontraktion kerroin, mutta aikadilaatiota/kontraktiota voi kohtuullisen hyvin mallintaa paraabelimallilla. Paraabelimallissa voi aluksi olettaa että käännös supistumiseksi on tapahtunut esim. z=0,6 kohdalla ja aikakontraktio on suurimmillaan 10% luokkaa. Tällöin 1 z:n tai 1-z/10 sijaan laskelmissa voi käyttää kerrointa 0,28 * (z - 0,6)^2 0,9. Pitäisi myös tehdä kaikki laskelmat monta kertaa uudelleen ja selvittää, mitkä parametrit ovat parhaat. Milloin kontraktio on alkanut ja miten suurta sen vaikutus suurimmillaan on ollut."

Jos haluat korjata z:taa TL:llä, niin sillä ei ole vaikutusta mihinkään muuhun kaavaan. Ei ole väliä millä kohdalla mitäkin tapahtuu, supistuvan FLRW:n aikadilaatio on jokaiselle kohteelle 1 z. Aikadilaation lisäosia kuten1-z/10 ei tule mistään itsestään (supernoville tai kaikelle mitä on). Eikä mikään vaadi niitä tulevaksi, jos aloitat 1 z:sta ja kaikki havainnot tukevat 1 z:taa (ja se on jo laskettu laskulla, jolle ei ole mitään uusia vaihtoehtoja tulossa, vaikkakin sen voi muuttaa sisäiseksi).

3

Lue lisää

"https://arxiv.org/pdf/2506.21542
Tässä oleva universumi, joka sopii havaintoihin, oli FLRW-avaruus, mutta ei LCDM. Mutta jossa aika on edellen 1 + z -dilatoitunut. Muita ei oltu kokeiltu. Jos kosmologia ei sovi yhtä aikaa DESI BAO:oon, CMB:hen ja DES SN:ään, niin sen todennäköisyys on 0 %."

Tässä tutkimuksessa vertailuun otetut mallit on ensin valikoitu 1+z supernovasovituksella. Missään muualla 1+z oletusta ei ole sen jälkeen enää käytetty. DESI BAO datan sovituksessa sitä ei käytetä, ja DR2 data-aineistokaan ei sisällä valmista z+1 skaalausta. Myös laskelman tulos ei perustu 1+z oletukseen: "the probability
of already being in an AdS phase today is 81.6%".

Tuon tuloksen jälkeen tietysti mallien supernovasovitus pitäisi tehdä uudelleen käyttäen supernova-analyysissa aikadilaation paraabelimallia tai tekijää 1/(1 + kz) jossa parametrin k suuri arvo tarkoittaa hidasta tiivistymistä. Tutkimuksen alkuvaiheessa tehty supernovasovitus on menettänyt merkityksensä.

"Silloin kosmologiassa on tasan oikein käyttää 1 + z -kerrointa sellaisissa kohdissa, mitkä liittyvät aikaan? Koska tämä lisätty TL-punasiirtymä vaikuttaa vain värillisesti."

TL-punasiirtymä vaikuttaa havaittujen ja emittoitujen aallonpituuksien suhteeseen eli se tuottaa punasiirtymää z. Siitä ei aiheudu näennäistä ajan hidastumista joka tarkoittaisi havainnoissa olevaa aikadilaatiota. Tällöin aikadilaation kertoimena ei voi käyttää enää 1+z:aa, vaan paraabelimalli sopii mikäli laajeneminen on kääntynyt supistumiseksi.

Quintessence-malli sopii havaintoihin hyvin, ja mikäli siitä tulee uusi standardimalli, se voi käynnistää kosmologiassa suuren vallankumouksen joka johtaa myös BB-hypoteesin hylkäämiseen. Sen teoreettisen perustan on kehittänyt Wetterich vuonna 1988 (käyttäen siitä nimeä cosmon -skalaarikenttä) ja Quintessence -nimen on keksinyt Caldwell vuonna 1998.

Wetterichin 1988 paperissa osoitetaan, että Quintessence on suora seuraus universumin skaalainvarianssista, mutta skaalainvarianssi pätee ainoastaan suurilla mittakaavoilla. Inflaatio- ja BB-malleissa samanlaista Quintessence-kenttää ei voi esiintyä, ja sillä ei ole teoreettista pohjaa. Wetterich on 2010 julkaissut oman kosmologisen teorian, jossa Quintessence (eli cosmon-kenttä) on luonnollinen osa slow freeze universumia joka on syntynyt hyvin isosta kaasupilvestä hitaasti tiivistymällä. Wetterichin teoria voi tällöin toimia sateenvarjoteoriana, johon voi liittää muita hypoteeseja, kuten kevyiden alkuaineiden syntyminen tähtien nukleosynteesissa, ja CMB:n alkuperä Carlos Navia 2025 ehdottamalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

"https://arxiv.org/pdf/2506.21542
Tässä oleva universumi, joka sopii havaintoihin, oli FLRW-avaruus, mutta ei LCDM. Mutta jossa aika on edellen 1 z -dilatoitunut. Muita ei oltu kokeiltu. Jos kosmologia ei sovi yhtä aikaa DESI BAO:oon, CMB:hen ja DES SN:ään, niin sen todennäköisyys on 0 %."

Tässä tutkimuksessa vertailuun otetut mallit on ensin valikoitu 1 z supernovasovituksella. Missään muualla 1 z oletusta ei ole sen jälkeen enää käytetty. DESI BAO datan sovituksessa sitä ei käytetä, ja DR2 data-aineistokaan ei sisällä valmista z 1 skaalausta. Myös laskelman tulos ei perustu 1 z oletukseen: "the probability
of already being in an AdS phase today is 81.6%".

Tuon tuloksen jälkeen tietysti mallien supernovasovitus pitäisi tehdä uudelleen käyttäen supernova-analyysissa aikadilaation paraabelimallia tai tekijää 1/(1 kz) jossa parametrin k suuri arvo tarkoittaa hidasta tiivistymistä. Tutkimuksen alkuvaiheessa tehty supernovasovitus on menettänyt merkityksensä.

"Silloin kosmologiassa on tasan oikein käyttää 1 z -kerrointa sellaisissa kohdissa, mitkä liittyvät aikaan? Koska tämä lisätty TL-punasiirtymä vaikuttaa vain värillisesti."

TL-punasiirtymä vaikuttaa havaittujen ja emittoitujen aallonpituuksien suhteeseen eli se tuottaa punasiirtymää z. Siitä ei aiheudu näennäistä ajan hidastumista joka tarkoittaisi havainnoissa olevaa aikadilaatiota. Tällöin aikadilaation kertoimena ei voi käyttää enää 1 z:aa, vaan paraabelimalli sopii mikäli laajeneminen on kääntynyt supistumiseksi.

Quintessence-malli sopii havaintoihin hyvin, ja mikäli siitä tulee uusi standardimalli, se voi käynnistää kosmologiassa suuren vallankumouksen joka johtaa myös BB-hypoteesin hylkäämiseen. Sen teoreettisen perustan on kehittänyt Wetterich vuonna 1988 (käyttäen siitä nimeä cosmon -skalaarikenttä) ja Quintessence -nimen on keksinyt Caldwell vuonna 1998.

Wetterichin 1988 paperissa osoitetaan, että Quintessence on suora seuraus universumin skaalainvarianssista, mutta skaalainvarianssi pätee ainoastaan suurilla mittakaavoilla. Inflaatio- ja BB-malleissa samanlaista Quintessence-kenttää ei voi esiintyä, ja sillä ei ole teoreettista pohjaa. Wetterich on 2010 julkaissut oman kosmologisen teorian, jossa Quintessence (eli cosmon-kenttä) on luonnollinen osa slow freeze universumia joka on syntynyt hyvin isosta kaasupilvestä hitaasti tiivistymällä. Wetterichin teoria voi tällöin toimia sateenvarjoteoriana, johon voi liittää muita hypoteeseja, kuten kevyiden alkuaineiden syntyminen tähtien nukleosynteesissa, ja CMB:n alkuperä Carlos Navia 2025 ehdottamalla tavalla.

Lue lisää

"Taulukossa kuvataan Bayesilainen päättelyketju, jossa yhdistetään fotometrinen data (valokäyrät eri suodattimissa), punasiirtymä (z) – joko spektrinen tai fotometrinen, valokäyrämallit eri supernovatyypeille (esim. Ia, Ib/c, II) ja priorit – esimerkiksi supernovatyypin todennäköisyys tietyssä galaksityypissä tai z-arvossa."

Jos tarkoitat BBC:tä, se tekee etäisyysarvion ja tekee sivussa supernovien lajittelua, joka poisti alle 10 kohdetta. SALT parametri -kartsinta: x1 ja c yksinään poistivat yli tuhat. Näillä parametreilla luokittelu toimii väitetysti mihin tahansa etäisyyteen, koska Ia:t eivät poikkea tietyltä väliltä. Tämä parametrin kanssa luokittelu on silti edelleen löysä ja luokittelu jatkuu.

"Fotometrinen data on valmiiksi standardisoitu ennen kuin sitä käytetään luokittelussa ja photo-z-arvioinnissa."

Luokittelu viittaa lähes kaikkiin vaiheisiin ja menetelmiin, ja menetelmään, joka on menetelmien rinnalla tutkimassa niitä. Vain joissakin niissä on syötteenä x1 jne. Eikä juuri tuossa isossa karsinnassa x1:n itsensä syöte ole x1.

Missä on photo-z arvio? Jotta mikään olisi käytetty siinä?

"SALT3:ssa käytetyt parametrit ovat x0 amplitudi (liittyy supernovan kirkkauteen), x1 stretch-parametri, joka kuvaa valokäyrän leveyttä, ja c intrinsic-väri. Muita parametreja ei ole. Ei ole esim. valokäyrän symmetrisyyttä, jolla voisi varmistaa Ia luokituksen symmetrisyyteen perustuen."

Muualla kuin huipun ympärillä mikään SALT-käyrä ei ole symmetrinen, joten menetelmä pystyy heittämään sellaiset menemään. SALT-käyrän jokaisessa funktiossa itsessään on symmetrinen osa tässä kohtaa, ja parametrien etsintä vertaa dataa tähän muotoon kuten muihinkin. Symmetrisyydellä ei ole välttämättä missään järjestelmässä omaa parametriaan, koska yhtä funktioita ei yleensä voi indeksoida eri symmetrisyyden suhteen tai se vain vaihetelisi symmetrinen-antisymmetrinen -vaihtoehtojen välillä. Voisit tehdä kaksi funktiota yhtäaikaa, ja epäsymmetrisyys olisi sitä, että molemmat esiintyvät yhtä paljon. SALT:issa on jo kuin monta funktiota esiintymässä, ja jos keksit tuollaisen parametrin, niin joku voisi osoittaa, että SALT:issa voidaan johtamalla näyttää esiintyvän aivan samanlainen.

Miksi olet varmistamassa luokitusta? Se tarkoittaisi vähemmän kohteita? Tässä DES:kin lisäsi menetelmiä varmistaa asioita, ja mikään väärä symmetrisyyden määrä ei ole asia, mikä heiltä jäisi karsimatta aiemmin kirjoitetun mukaan.

"Kun 1+z oletus poistetaan, valokäyrä levenee, samalla myös muut fotometriset ominaisuudet muuttuvat. Kirkkaus (amplitudi) kasvaa, photo-z kasvaa, väri kasvaa. Ia-supernovat siirtyvät suoraan IIn luokkaan ja Ia/Ib siirtyvät Ia luokkaan."

Jos SALT-käyrästä poistetaan 1 + z, käyrä supistuu. Oletetusti 1 + z poistetaan vain yhdestä kohtaa SALT:in funktioita, jotta se vaikuttaisi vain aikaan. Tällöin mikään muu SALT-käyrässä ei muutu. Sinun pitää kirjoittaa asioiden muuttamisesta aktiivisesti itsenään, ja mieluiten itse aktiivisesti kirjoittaa, mitä olet muuttanut.

Parametri c ei esim. vaihtele, jos aika venyy tai jos piirrät aivan uudenlaiset käyrät lähes kaikkialle aikaan. Siinä lasketaan usean kanavan yhden hetken arvosta, eikä hetkeä verrata toisiin hetkiin, jolloin muualle piirtämäsi asiat eivät siihen vaikuta.

Data ei levene. Joten jos SALT-käyrät levenevät/supistuvat, niin vielä harvempi data sopii mihinkään (jommasta kummasta päästä).

Jos siirrät käyrän toiseen luokkaan, ja samalla tämän luokan mallikäyrät on piirretty uusiksi, niin tarkoittaako se, että mikään ei muuttunut? Esim. sitenkin, että käyrän ollessa standardikynttilä-käyrien yhtenäisessä joukossa, sen siirtäminen toiselle supernovatyypille tarkoittaa, että sekin supernova on standardikynttilä.

"Rise time on suomeksi nousuaika - se on termi jota esim. opinnäytetyössä on hyväksyttyä käyttää. On totta että SALT-parametrit eivät sisällä edes nousuaikaa. Jos se olisi parametreissa mukana, sitä voisi myös käyttää luokituksen varmistamisessa Ia ja IIn tyyppien välillä. SALT3:n kehityksessä ei ole lisätty nousuaikaa erillisenä parametrina, koska se ei ole suoraan havaittavissa kaikilla supernovilla – erityisesti korkeilla punasiirtymillä, joissa havaintokadenssi on rajallinen ja supernovan kirkastumisvaihe voi jäädä osittain havaitsematta."

SALT-käyrät eivät itsessään ole lyhyitä alusta, vaan ne jäljittelevät räjähdyksen alun. Tällöin saat sovitetun ajan kun lasket koordinaatteja käyrän alusta sen huippuun. Kaikki menetelmät karsia dataa käyvät myös läpi käyrien alut, ja ne tunnistavat supernovia myös alun muodon perusteella. Eivät pelkästään sen pituuden perusteella. Käytetty menetelmä on siis varmasti tarkempi kuin että olisi vain ehdotelmasi.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Taulukossa kuvataan Bayesilainen päättelyketju, jossa yhdistetään fotometrinen data (valokäyrät eri suodattimissa), punasiirtymä (z) – joko spektrinen tai fotometrinen, valokäyrämallit eri supernovatyypeille (esim. Ia, Ib/c, II) ja priorit – esimerkiksi supernovatyypin todennäköisyys tietyssä galaksityypissä tai z-arvossa."

Jos tarkoitat BBC:tä, se tekee etäisyysarvion ja tekee sivussa supernovien lajittelua, joka poisti alle 10 kohdetta. SALT parametri -kartsinta: x1 ja c yksinään poistivat yli tuhat. Näillä parametreilla luokittelu toimii väitetysti mihin tahansa etäisyyteen, koska Ia:t eivät poikkea tietyltä väliltä. Tämä parametrin kanssa luokittelu on silti edelleen löysä ja luokittelu jatkuu.

"Fotometrinen data on valmiiksi standardisoitu ennen kuin sitä käytetään luokittelussa ja photo-z-arvioinnissa."

Luokittelu viittaa lähes kaikkiin vaiheisiin ja menetelmiin, ja menetelmään, joka on menetelmien rinnalla tutkimassa niitä. Vain joissakin niissä on syötteenä x1 jne. Eikä juuri tuossa isossa karsinnassa x1:n itsensä syöte ole x1.

Missä on photo-z arvio? Jotta mikään olisi käytetty siinä?

"SALT3:ssa käytetyt parametrit ovat x0 amplitudi (liittyy supernovan kirkkauteen), x1 stretch-parametri, joka kuvaa valokäyrän leveyttä, ja c intrinsic-väri. Muita parametreja ei ole. Ei ole esim. valokäyrän symmetrisyyttä, jolla voisi varmistaa Ia luokituksen symmetrisyyteen perustuen."

Muualla kuin huipun ympärillä mikään SALT-käyrä ei ole symmetrinen, joten menetelmä pystyy heittämään sellaiset menemään. SALT-käyrän jokaisessa funktiossa itsessään on symmetrinen osa tässä kohtaa, ja parametrien etsintä vertaa dataa tähän muotoon kuten muihinkin. Symmetrisyydellä ei ole välttämättä missään järjestelmässä omaa parametriaan, koska yhtä funktioita ei yleensä voi indeksoida eri symmetrisyyden suhteen tai se vain vaihetelisi symmetrinen-antisymmetrinen -vaihtoehtojen välillä. Voisit tehdä kaksi funktiota yhtäaikaa, ja epäsymmetrisyys olisi sitä, että molemmat esiintyvät yhtä paljon. SALT:issa on jo kuin monta funktiota esiintymässä, ja jos keksit tuollaisen parametrin, niin joku voisi osoittaa, että SALT:issa voidaan johtamalla näyttää esiintyvän aivan samanlainen.

Miksi olet varmistamassa luokitusta? Se tarkoittaisi vähemmän kohteita? Tässä DES:kin lisäsi menetelmiä varmistaa asioita, ja mikään väärä symmetrisyyden määrä ei ole asia, mikä heiltä jäisi karsimatta aiemmin kirjoitetun mukaan.

"Kun 1 z oletus poistetaan, valokäyrä levenee, samalla myös muut fotometriset ominaisuudet muuttuvat. Kirkkaus (amplitudi) kasvaa, photo-z kasvaa, väri kasvaa. Ia-supernovat siirtyvät suoraan IIn luokkaan ja Ia/Ib siirtyvät Ia luokkaan."

Jos SALT-käyrästä poistetaan 1 z, käyrä supistuu. Oletetusti 1 z poistetaan vain yhdestä kohtaa SALT:in funktioita, jotta se vaikuttaisi vain aikaan. Tällöin mikään muu SALT-käyrässä ei muutu. Sinun pitää kirjoittaa asioiden muuttamisesta aktiivisesti itsenään, ja mieluiten itse aktiivisesti kirjoittaa, mitä olet muuttanut.

Parametri c ei esim. vaihtele, jos aika venyy tai jos piirrät aivan uudenlaiset käyrät lähes kaikkialle aikaan. Siinä lasketaan usean kanavan yhden hetken arvosta, eikä hetkeä verrata toisiin hetkiin, jolloin muualle piirtämäsi asiat eivät siihen vaikuta.

Data ei levene. Joten jos SALT-käyrät levenevät/supistuvat, niin vielä harvempi data sopii mihinkään (jommasta kummasta päästä).

Jos siirrät käyrän toiseen luokkaan, ja samalla tämän luokan mallikäyrät on piirretty uusiksi, niin tarkoittaako se, että mikään ei muuttunut? Esim. sitenkin, että käyrän ollessa standardikynttilä-käyrien yhtenäisessä joukossa, sen siirtäminen toiselle supernovatyypille tarkoittaa, että sekin supernova on standardikynttilä.

"Rise time on suomeksi nousuaika - se on termi jota esim. opinnäytetyössä on hyväksyttyä käyttää. On totta että SALT-parametrit eivät sisällä edes nousuaikaa. Jos se olisi parametreissa mukana, sitä voisi myös käyttää luokituksen varmistamisessa Ia ja IIn tyyppien välillä. SALT3:n kehityksessä ei ole lisätty nousuaikaa erillisenä parametrina, koska se ei ole suoraan havaittavissa kaikilla supernovilla – erityisesti korkeilla punasiirtymillä, joissa havaintokadenssi on rajallinen ja supernovan kirkastumisvaihe voi jäädä osittain havaitsematta."

SALT-käyrät eivät itsessään ole lyhyitä alusta, vaan ne jäljittelevät räjähdyksen alun. Tällöin saat sovitetun ajan kun lasket koordinaatteja käyrän alusta sen huippuun. Kaikki menetelmät karsia dataa käyvät myös läpi käyrien alut, ja ne tunnistavat supernovia myös alun muodon perusteella. Eivät pelkästään sen pituuden perusteella. Käytetty menetelmä on siis varmasti tarkempi kuin että olisi vain ehdotelmasi.

1

Lue lisää

"Fluxin mittaus supernovahavainnoissa perustuu siihen, että havaitaan valoa eri suodattimien läpi, jotka vastaavat tiettyjä aallonpituuksia eli värikanavia. Jokainen suodatin antaa tietoa supernovan kirkkaudesta tietyllä aallonpituusalueella, mutta yksittäinen mittaus ei vielä kerro supernovan kokonaisväriä. Väri saadaan vertaamalla fluxia eri suodattimien välillä, jolloin muodostetaan fotometrinen väri-indeksi. SALT-malleissa, kuten SALT2 ja SALT3, väri-parametri ei ole suoraan yksittäisen suodattimen väri, vaan se on mallinnettu suure, joka kuvaa supernovan sisäsyntyistä väriä ja pölyn aiheuttamaa punertumista. Tämä parametri saadaan sovittamalla koko valokäyrä useissa suodattimissa, ei yksittäisestä kanavasta."

Mikä tämän sopimisen tuloksen voisi muuttaa? Jos et määrittele parametreja uudelleen, niin käytät edelleen c:tä. Jos määrittelet käyrien luokat uudelleen, niin sovitat silti saman datan samanlaiseen käyrään. SIlloin sinun käyrääsi ulkopuolelta tuodun ylimääräisen laskennallisen muuttujan arvo eräällä tavalla määritellylle c:lle on sama kuin oli SALT:issakin.

"Kun siirrytään standardimallista TL-malliin, jossa aikadilaatio poistetaan, muuttuu myös se, miten fluxit ja värit standardisoidaan."

Pelkässä TL:ssä ainoa mitä muutat, on että tarvitset ilmaista aikadilaatiota. Mutta havaitun aikadilaation määrä on sama kuin aina ennenkin, jos haluat saavuttaa edelleen sellaisen käyrän, mihin datasi samasta supernovasta sopii.

"Vaikka fluxit mitataan samoista suodattimista, niiden tulkinta ei enää vastaa SALT-mallien oletuksia, koska nämä mallit on koulutettu havaintodatalle, jota on tulkittu ja sovitettu malliin 1+z aikadilaation oletuksen mukaisesti."

Koulutuksessa on käytetty spektri-havaittuja supernovia erittäin läheltä, joista tiedetään jo että ne ovat Ia supernovia ja muut muita. Koulutus vaikuttaa vain tiettyihin muotoihin käyrissä, joita pidetään z-riippumattomina. Vaikka tämä käyrien sisältämien funktioiden joukko on z-riippumatonta, sen jälkeen on kuitenkin parametri-aluetta joka voi kattaa enemmän kuin juuri havaitut parametrit, jolloin esim. sisäinen venymä voi olla suurempi kaukana kuin lähellä, kunhan on saman muotoisten asioiden kategoriassa lopputulokseltaan.

Tähänastinen argumentointisi ei ole kohdistunut siten, että SALT-käyrissä pitäisi muuttaa niitä z-riippuvaisemmiksi eri paikoissa. Joten on mahdotonta käsittää tapahtuvan haluamiasi muutoksia.

" TL-mallissa fluxien ja värien suhteet muuttuvat, ja SALT3:n parametrit eivät enää kuvaa havaintoja oikein ilman mallin uudelleenkoulutusta."

Ilmeisesti se pitäisi uudelleenkouluttaa siten, että nykyinen II-supernova onkin Ia-supernova. Mutta miten se tehdään, jos ei aloiteta supernovien spektrihavainnoista. Suurimmalla osalla puheestasi ei ole mitään oikeaa tekemistä sen kanssa, missä tilassa SALT on tai mihin se jätetään. Vaan sen kanssa, että käyrän voi sovittaa havaittuun dataan, ja tätä käyrää tulkitaan uudelleen. Eli SALT parametri on jotan millä on tulkinta eikä parametri ole tulkinta itse. Tällöin kun sinulla on siis täysin uusi teoria supernovista itsestään, olisi oltava yhdentekevää käyttää fotometriaa tai spektrejä.

"Mallin parametrit eivät ole suoraan siirrettävissä, ellei koko mallinnusprosessia soviteta TL-kosmologian mukaiseksi."

Ottaen huomioon mainitsemasi prosessit olen vähän eri mieltä siitä, onko näin, miksi näin on, ja miksi näin jatkuu. Toki mitään ei ole siirrettävissä tai soviteltavissa, kun mitään toista ei ole.

"Tässä tutkimuksessa vertailuun otetut mallit on ensin valikoitu 1+z supernovasovituksella."

Puhutko vuosikymmenten saatosta?

"Missään muualla 1+z oletusta ei ole sen jälkeen enää käytetty. DESI BAO datan sovituksessa sitä ei käytetä, ja DR2 data-aineistokaan ei sisällä valmista z+1 skaalausta. Myös laskelman tulos ei perustu 1+z oletukseen:"

Tutkimuksen lopputulos ei ole tutkimus, joka olisi pilkottu osiin tutkimalla kertaakaan ilman SN-dataa. Data-joukko on alusta loppuun SN:t sisältävä. SN-data DESI-BAO:ssa ja DES-5Y:ssä on nimenomaan etäisyysdataa, eli ns. data olettaa kosmologian olevan FLRW. Vaikka SN:t eivät sisältyisi, tämä ei tarkoita, että missään on muita kosmologioita, jotka toteuttavat CMB:n datan erikseen. Tai SN:n datan ilman oletuksia.

Sanoit äsken, että alat muuttamaan esim. supernovan luminositettia, joka (oli se sitten todellinen tai se mikä on mitattu) siirtää sen aivan eri paikkaan kuin se on FLRW:ssä. Koeta siis aina muistaa, mitä kaikkea muuta olet tehnyt.

TL-mallissa tosin on ennenkaikkea niin, että sen universumi noudattaa kaikkia noita tutkimuksia vain sillä perustelulla, että se voi voittaa lotossa, ja olla satunnaisesti päätynyt ja kiihtynyt oikeaan havaittuun muotoon.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Fluxin mittaus supernovahavainnoissa perustuu siihen, että havaitaan valoa eri suodattimien läpi, jotka vastaavat tiettyjä aallonpituuksia eli värikanavia. Jokainen suodatin antaa tietoa supernovan kirkkaudesta tietyllä aallonpituusalueella, mutta yksittäinen mittaus ei vielä kerro supernovan kokonaisväriä. Väri saadaan vertaamalla fluxia eri suodattimien välillä, jolloin muodostetaan fotometrinen väri-indeksi. SALT-malleissa, kuten SALT2 ja SALT3, väri-parametri ei ole suoraan yksittäisen suodattimen väri, vaan se on mallinnettu suure, joka kuvaa supernovan sisäsyntyistä väriä ja pölyn aiheuttamaa punertumista. Tämä parametri saadaan sovittamalla koko valokäyrä useissa suodattimissa, ei yksittäisestä kanavasta."

Mikä tämän sopimisen tuloksen voisi muuttaa? Jos et määrittele parametreja uudelleen, niin käytät edelleen c:tä. Jos määrittelet käyrien luokat uudelleen, niin sovitat silti saman datan samanlaiseen käyrään. SIlloin sinun käyrääsi ulkopuolelta tuodun ylimääräisen laskennallisen muuttujan arvo eräällä tavalla määritellylle c:lle on sama kuin oli SALT:issakin.

"Kun siirrytään standardimallista TL-malliin, jossa aikadilaatio poistetaan, muuttuu myös se, miten fluxit ja värit standardisoidaan."

Pelkässä TL:ssä ainoa mitä muutat, on että tarvitset ilmaista aikadilaatiota. Mutta havaitun aikadilaation määrä on sama kuin aina ennenkin, jos haluat saavuttaa edelleen sellaisen käyrän, mihin datasi samasta supernovasta sopii.

"Vaikka fluxit mitataan samoista suodattimista, niiden tulkinta ei enää vastaa SALT-mallien oletuksia, koska nämä mallit on koulutettu havaintodatalle, jota on tulkittu ja sovitettu malliin 1 z aikadilaation oletuksen mukaisesti."

Koulutuksessa on käytetty spektri-havaittuja supernovia erittäin läheltä, joista tiedetään jo että ne ovat Ia supernovia ja muut muita. Koulutus vaikuttaa vain tiettyihin muotoihin käyrissä, joita pidetään z-riippumattomina. Vaikka tämä käyrien sisältämien funktioiden joukko on z-riippumatonta, sen jälkeen on kuitenkin parametri-aluetta joka voi kattaa enemmän kuin juuri havaitut parametrit, jolloin esim. sisäinen venymä voi olla suurempi kaukana kuin lähellä, kunhan on saman muotoisten asioiden kategoriassa lopputulokseltaan.

Tähänastinen argumentointisi ei ole kohdistunut siten, että SALT-käyrissä pitäisi muuttaa niitä z-riippuvaisemmiksi eri paikoissa. Joten on mahdotonta käsittää tapahtuvan haluamiasi muutoksia.

" TL-mallissa fluxien ja värien suhteet muuttuvat, ja SALT3:n parametrit eivät enää kuvaa havaintoja oikein ilman mallin uudelleenkoulutusta."

Ilmeisesti se pitäisi uudelleenkouluttaa siten, että nykyinen II-supernova onkin Ia-supernova. Mutta miten se tehdään, jos ei aloiteta supernovien spektrihavainnoista. Suurimmalla osalla puheestasi ei ole mitään oikeaa tekemistä sen kanssa, missä tilassa SALT on tai mihin se jätetään. Vaan sen kanssa, että käyrän voi sovittaa havaittuun dataan, ja tätä käyrää tulkitaan uudelleen. Eli SALT parametri on jotan millä on tulkinta eikä parametri ole tulkinta itse. Tällöin kun sinulla on siis täysin uusi teoria supernovista itsestään, olisi oltava yhdentekevää käyttää fotometriaa tai spektrejä.

"Mallin parametrit eivät ole suoraan siirrettävissä, ellei koko mallinnusprosessia soviteta TL-kosmologian mukaiseksi."

Ottaen huomioon mainitsemasi prosessit olen vähän eri mieltä siitä, onko näin, miksi näin on, ja miksi näin jatkuu. Toki mitään ei ole siirrettävissä tai soviteltavissa, kun mitään toista ei ole.

"Tässä tutkimuksessa vertailuun otetut mallit on ensin valikoitu 1 z supernovasovituksella."

Puhutko vuosikymmenten saatosta?

"Missään muualla 1 z oletusta ei ole sen jälkeen enää käytetty. DESI BAO datan sovituksessa sitä ei käytetä, ja DR2 data-aineistokaan ei sisällä valmista z 1 skaalausta. Myös laskelman tulos ei perustu 1 z oletukseen:"

Tutkimuksen lopputulos ei ole tutkimus, joka olisi pilkottu osiin tutkimalla kertaakaan ilman SN-dataa. Data-joukko on alusta loppuun SN:t sisältävä. SN-data DESI-BAO:ssa ja DES-5Y:ssä on nimenomaan etäisyysdataa, eli ns. data olettaa kosmologian olevan FLRW. Vaikka SN:t eivät sisältyisi, tämä ei tarkoita, että missään on muita kosmologioita, jotka toteuttavat CMB:n datan erikseen. Tai SN:n datan ilman oletuksia.

Sanoit äsken, että alat muuttamaan esim. supernovan luminositettia, joka (oli se sitten todellinen tai se mikä on mitattu) siirtää sen aivan eri paikkaan kuin se on FLRW:ssä. Koeta siis aina muistaa, mitä kaikkea muuta olet tehnyt.

TL-mallissa tosin on ennenkaikkea niin, että sen universumi noudattaa kaikkia noita tutkimuksia vain sillä perustelulla, että se voi voittaa lotossa, ja olla satunnaisesti päätynyt ja kiihtynyt oikeaan havaittuun muotoon.

2

Lue lisää

"Tuon tuloksen jälkeen tietysti mallien supernovasovitus pitäisi tehdä uudelleen käyttäen supernova-analyysissa aikadilaation paraabelimallia tai tekijää 1/(1 + kz) jossa parametrin k suuri arvo tarkoittaa hidasta tiivistymistä. Tutkimuksen alkuvaiheessa tehty supernovasovitus on menettänyt merkityksensä."

Jonkin muutoksen jälkeen tuloksetkin menettävät merkityksensä. Missään tämän tutkimuksen sisällä ole syytä muuttaa sen tekotapaa. Ei olisi silloinkaan vaikka olisi saatu tulokseksi, että kaikki on yhtä väärin kuin LCDM. Tässä kohtaa pitäisi vain sanoa, että kosmologioita ei ole tehty tarpeeksi hyvin. Syyt kritisoida supernovien katselijoita voitaisiin esittää vain jollain oikealla perustelulla.

Olisit mielummin varmaan voinut sanoa, että tutkimuksella, missä otettiin vain yhdet etäisyyden määritykset supernoviin ei ole mitään väliä siihen kuulumattomien kosmologioiden kannalta. Se että näissä kosmologioissa pitää tutkia eri tavalla, olisi joskus mahdollisempaa tapahtua, jos et kieltäisi kaikkia niiden menetelmiä olemasta olemassa alkuunsa.

Kirjoitit tämän parabelin ja tiivistymisen vähän miten sattuu tällä kertaa.

"TL-punasiirtymä vaikuttaa havaittujen ja emittoitujen aallonpituuksien suhteeseen eli se tuottaa punasiirtymää z. Siitä ei aiheudu näennäistä ajan hidastumista joka tarkoittaisi havainnoissa olevaa aikadilaatiota. Tällöin aikadilaation kertoimena ei voi käyttää enää 1+z:aa,"

Siksi on sanottu, että se aiheutuu muualta. Kukaan ei voisi tätä tiettyä käyttöä varsinaisesti estää. Mutta jos voi, niin silloin tiedetään, että mittaukset aikadilaatiosta, ovat jo kumonneet sen henkilön oman määrän jostain muusta kuin 1 + z:sta.

"vaan paraabelimalli sopii mikäli laajeneminen on kääntynyt supistumiseksi."

Se ei sovi mihinkään aikadilaatiotutkimukseen, vaan olet vain tehnyt ei-niin-oikeanlaisia laskelmia siitä, mitä on kahden punasiirtymän sisällä oleva yksi aikadilaatio: puna_LCDM = funktio_puna_FLRW_TL, missä ei edes ole mitään yhtä punaa, joten ei ole myöskään mitään yhtä aikadilaatiota. Funktioiden perusteella tuloksesi ei ole oikein edes punalle, vaan se esim. hajoaa jollain puna-z:n arvolla puna_LCDM:stä (katsottaessa menneisyyttä tällä hetkellä siis).

"Inflaatio- ja BB-malleissa samanlaista Quintessence-kenttää ei voi esiintyä, ja sillä ei ole teoreettista pohjaa. Wetterich on 2010 julkaissut oman kosmologisen teorian, jossa Quintessence (eli cosmon-kenttä) on luonnollinen osa slow freeze universumia joka on syntynyt hyvin isosta kaasupilvestä hitaasti tiivistymällä."

https://arxiv.org/pdf/1303.6878

Vuonna 2013 Wetterich käytti inflaton-kenttänä Quintessence-kenttää. Tämä ei ole aina käytetty menetelmä, mutta ei hän sitä ole koskaan kieltänyt käyttämästä. Saati esittänyt sitä, että kaksi kenttää yhtä aikaa estäisi aina inflaatiota tapahtumasta. Inflaatio myös tarkoitti nopeaa laajenemista, eikä universumi kutistu kaikkina hetkinä, joita on olemassa. Inflaation jälkeen universumissa on kuuma, ja siksi syntyy CMB eikä kaikkia ytimiä ole vielä.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Fluxin mittaus supernovahavainnoissa perustuu siihen, että havaitaan valoa eri suodattimien läpi, jotka vastaavat tiettyjä aallonpituuksia eli värikanavia. Jokainen suodatin antaa tietoa supernovan kirkkaudesta tietyllä aallonpituusalueella, mutta yksittäinen mittaus ei vielä kerro supernovan kokonaisväriä. Väri saadaan vertaamalla fluxia eri suodattimien välillä, jolloin muodostetaan fotometrinen väri-indeksi. SALT-malleissa, kuten SALT2 ja SALT3, väri-parametri ei ole suoraan yksittäisen suodattimen väri, vaan se on mallinnettu suure, joka kuvaa supernovan sisäsyntyistä väriä ja pölyn aiheuttamaa punertumista. Tämä parametri saadaan sovittamalla koko valokäyrä useissa suodattimissa, ei yksittäisestä kanavasta."

Mikä tämän sopimisen tuloksen voisi muuttaa? Jos et määrittele parametreja uudelleen, niin käytät edelleen c:tä. Jos määrittelet käyrien luokat uudelleen, niin sovitat silti saman datan samanlaiseen käyrään. SIlloin sinun käyrääsi ulkopuolelta tuodun ylimääräisen laskennallisen muuttujan arvo eräällä tavalla määritellylle c:lle on sama kuin oli SALT:issakin.

"Kun siirrytään standardimallista TL-malliin, jossa aikadilaatio poistetaan, muuttuu myös se, miten fluxit ja värit standardisoidaan."

Pelkässä TL:ssä ainoa mitä muutat, on että tarvitset ilmaista aikadilaatiota. Mutta havaitun aikadilaation määrä on sama kuin aina ennenkin, jos haluat saavuttaa edelleen sellaisen käyrän, mihin datasi samasta supernovasta sopii.

"Vaikka fluxit mitataan samoista suodattimista, niiden tulkinta ei enää vastaa SALT-mallien oletuksia, koska nämä mallit on koulutettu havaintodatalle, jota on tulkittu ja sovitettu malliin 1 z aikadilaation oletuksen mukaisesti."

Koulutuksessa on käytetty spektri-havaittuja supernovia erittäin läheltä, joista tiedetään jo että ne ovat Ia supernovia ja muut muita. Koulutus vaikuttaa vain tiettyihin muotoihin käyrissä, joita pidetään z-riippumattomina. Vaikka tämä käyrien sisältämien funktioiden joukko on z-riippumatonta, sen jälkeen on kuitenkin parametri-aluetta joka voi kattaa enemmän kuin juuri havaitut parametrit, jolloin esim. sisäinen venymä voi olla suurempi kaukana kuin lähellä, kunhan on saman muotoisten asioiden kategoriassa lopputulokseltaan.

Tähänastinen argumentointisi ei ole kohdistunut siten, että SALT-käyrissä pitäisi muuttaa niitä z-riippuvaisemmiksi eri paikoissa. Joten on mahdotonta käsittää tapahtuvan haluamiasi muutoksia.

" TL-mallissa fluxien ja värien suhteet muuttuvat, ja SALT3:n parametrit eivät enää kuvaa havaintoja oikein ilman mallin uudelleenkoulutusta."

Ilmeisesti se pitäisi uudelleenkouluttaa siten, että nykyinen II-supernova onkin Ia-supernova. Mutta miten se tehdään, jos ei aloiteta supernovien spektrihavainnoista. Suurimmalla osalla puheestasi ei ole mitään oikeaa tekemistä sen kanssa, missä tilassa SALT on tai mihin se jätetään. Vaan sen kanssa, että käyrän voi sovittaa havaittuun dataan, ja tätä käyrää tulkitaan uudelleen. Eli SALT parametri on jotan millä on tulkinta eikä parametri ole tulkinta itse. Tällöin kun sinulla on siis täysin uusi teoria supernovista itsestään, olisi oltava yhdentekevää käyttää fotometriaa tai spektrejä.

"Mallin parametrit eivät ole suoraan siirrettävissä, ellei koko mallinnusprosessia soviteta TL-kosmologian mukaiseksi."

Ottaen huomioon mainitsemasi prosessit olen vähän eri mieltä siitä, onko näin, miksi näin on, ja miksi näin jatkuu. Toki mitään ei ole siirrettävissä tai soviteltavissa, kun mitään toista ei ole.

"Tässä tutkimuksessa vertailuun otetut mallit on ensin valikoitu 1 z supernovasovituksella."

Puhutko vuosikymmenten saatosta?

"Missään muualla 1 z oletusta ei ole sen jälkeen enää käytetty. DESI BAO datan sovituksessa sitä ei käytetä, ja DR2 data-aineistokaan ei sisällä valmista z 1 skaalausta. Myös laskelman tulos ei perustu 1 z oletukseen:"

Tutkimuksen lopputulos ei ole tutkimus, joka olisi pilkottu osiin tutkimalla kertaakaan ilman SN-dataa. Data-joukko on alusta loppuun SN:t sisältävä. SN-data DESI-BAO:ssa ja DES-5Y:ssä on nimenomaan etäisyysdataa, eli ns. data olettaa kosmologian olevan FLRW. Vaikka SN:t eivät sisältyisi, tämä ei tarkoita, että missään on muita kosmologioita, jotka toteuttavat CMB:n datan erikseen. Tai SN:n datan ilman oletuksia.

Sanoit äsken, että alat muuttamaan esim. supernovan luminositettia, joka (oli se sitten todellinen tai se mikä on mitattu) siirtää sen aivan eri paikkaan kuin se on FLRW:ssä. Koeta siis aina muistaa, mitä kaikkea muuta olet tehnyt.

TL-mallissa tosin on ennenkaikkea niin, että sen universumi noudattaa kaikkia noita tutkimuksia vain sillä perustelulla, että se voi voittaa lotossa, ja olla satunnaisesti päätynyt ja kiihtynyt oikeaan havaittuun muotoon.

2

Lue lisää

"Ilmeisesti se pitäisi uudelleenkouluttaa siten, että nykyinen II-supernova onkin Ia-supernova."

Kyllä supernovaluokitukset muuttuvat, mutta toiseen suuntaan. Nykyisestä korkean z:n Ia-supernovasta tulee tyypin II supernova. Esim. LCDM-mallin etäisyydellä z=1 valokäyrän leveys on vain puolet havaitusta johtuen 1+z aikadilaation oletuksesta - aikadilaatio venyttää supernovan valokäyrää havaitun pituiseksi tekijällä 1+z. TL-mallissa aikadilaatiota ei ole ja valokäyrä on havaitun pituinen, ja tällöin supernovamallista seuraa, että myös luminositeetti ja sisäinen väri ovat huomattavasti suuremmat kuin LCDM kapealla valokäyrällä tehdyssä määrityksessä. Myös fotometrinen z kasvaa paljon suuremmaksi kuin LCDM mallissa.

"TL-mallissa tosin on ennenkaikkea niin, että sen universumi noudattaa kaikkia noita tutkimuksia vain sillä perustelulla, että se voi voittaa lotossa, ja olla satunnaisesti päätynyt ja kiihtynyt oikeaan havaittuun muotoon."

Tutkimusten perusteella (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016 ja 2019) supernovadata sopii hyvin TL-malliin, ja vieläpä ilman vapaita parametreja, kunhan datan sovitus tehdään raakadatan perusteella eikä käytetä 1+z aikadilaation oletusta. TL-malli ennustaa punasiirtymä-etäisyysmoduulisuhteen ilman ensimmäistäkään säädettävää vapaata parametria, ja sopii täydellisesti havaittuun supernova-dataan.

LCDM-mallissa sen sijaan on 6kpl vapaasti säädettäviä kosmologisia parametreja, jotka takaavat että malli saadaan sovitettua lähes mihin tahansa supernovadataan. Ongelmia tulee kuitenkin muussa havaintoaineistossa, esim. galaksien kulmakoot ja DESI BAO DR2 aineisto eivät enää täsmää LCDM:n antamiin ennusteisiin vaan niissä on 3,1-4,2 sigman poikkeama jolla LCDM malli hylätään DR2 tutkimuksissa. LCDM siis ennustaa kaukana oleville BAO-rakenteille liian suuren kulmakoon, havaittu kulmakoko on pienempi ja sopii erittäin hyvin esim. TL-mallin.

https://arxiv.org/pdf/2212.06575
Tässä tutkimuksessa kaaviossa 5 sivulla 14 on esitetty LCDM:n ja puhtaan TL-mallin antama kulmakoko z:n funktiona sovitettuna JWST:n galaksihavaintoihin. Etäisyydellä z=1 LCDM antaa jo hiukan suurempia kulmakokoja kuin TL. LCDM-mallissa kulmakoon minimikohta on z=1,5:n kohdalla, ja suuremmilla z:n arvoilla mallien erot kasvavat jo huomattavan suuriksi, jolloin LCDM ei sovi havaintoihin enää ollenkaan. Puhdas TL sen sijaan ennustaa hyvin havaitun kulmakoon ja sopii aineistoon kaikilla z:n arvoilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuon tuloksen jälkeen tietysti mallien supernovasovitus pitäisi tehdä uudelleen käyttäen supernova-analyysissa aikadilaation paraabelimallia tai tekijää 1/(1 kz) jossa parametrin k suuri arvo tarkoittaa hidasta tiivistymistä. Tutkimuksen alkuvaiheessa tehty supernovasovitus on menettänyt merkityksensä."

Jonkin muutoksen jälkeen tuloksetkin menettävät merkityksensä. Missään tämän tutkimuksen sisällä ole syytä muuttaa sen tekotapaa. Ei olisi silloinkaan vaikka olisi saatu tulokseksi, että kaikki on yhtä väärin kuin LCDM. Tässä kohtaa pitäisi vain sanoa, että kosmologioita ei ole tehty tarpeeksi hyvin. Syyt kritisoida supernovien katselijoita voitaisiin esittää vain jollain oikealla perustelulla.

Olisit mielummin varmaan voinut sanoa, että tutkimuksella, missä otettiin vain yhdet etäisyyden määritykset supernoviin ei ole mitään väliä siihen kuulumattomien kosmologioiden kannalta. Se että näissä kosmologioissa pitää tutkia eri tavalla, olisi joskus mahdollisempaa tapahtua, jos et kieltäisi kaikkia niiden menetelmiä olemasta olemassa alkuunsa.

Kirjoitit tämän parabelin ja tiivistymisen vähän miten sattuu tällä kertaa.

"TL-punasiirtymä vaikuttaa havaittujen ja emittoitujen aallonpituuksien suhteeseen eli se tuottaa punasiirtymää z. Siitä ei aiheudu näennäistä ajan hidastumista joka tarkoittaisi havainnoissa olevaa aikadilaatiota. Tällöin aikadilaation kertoimena ei voi käyttää enää 1 z:aa,"

Siksi on sanottu, että se aiheutuu muualta. Kukaan ei voisi tätä tiettyä käyttöä varsinaisesti estää. Mutta jos voi, niin silloin tiedetään, että mittaukset aikadilaatiosta, ovat jo kumonneet sen henkilön oman määrän jostain muusta kuin 1 z:sta.

"vaan paraabelimalli sopii mikäli laajeneminen on kääntynyt supistumiseksi."

Se ei sovi mihinkään aikadilaatiotutkimukseen, vaan olet vain tehnyt ei-niin-oikeanlaisia laskelmia siitä, mitä on kahden punasiirtymän sisällä oleva yksi aikadilaatio: puna_LCDM = funktio_puna_FLRW_TL, missä ei edes ole mitään yhtä punaa, joten ei ole myöskään mitään yhtä aikadilaatiota. Funktioiden perusteella tuloksesi ei ole oikein edes punalle, vaan se esim. hajoaa jollain puna-z:n arvolla puna_LCDM:stä (katsottaessa menneisyyttä tällä hetkellä siis).

"Inflaatio- ja BB-malleissa samanlaista Quintessence-kenttää ei voi esiintyä, ja sillä ei ole teoreettista pohjaa. Wetterich on 2010 julkaissut oman kosmologisen teorian, jossa Quintessence (eli cosmon-kenttä) on luonnollinen osa slow freeze universumia joka on syntynyt hyvin isosta kaasupilvestä hitaasti tiivistymällä."

https://arxiv.org/pdf/1303.6878

Vuonna 2013 Wetterich käytti inflaton-kenttänä Quintessence-kenttää. Tämä ei ole aina käytetty menetelmä, mutta ei hän sitä ole koskaan kieltänyt käyttämästä. Saati esittänyt sitä, että kaksi kenttää yhtä aikaa estäisi aina inflaatiota tapahtumasta. Inflaatio myös tarkoitti nopeaa laajenemista, eikä universumi kutistu kaikkina hetkinä, joita on olemassa. Inflaation jälkeen universumissa on kuuma, ja siksi syntyy CMB eikä kaikkia ytimiä ole vielä.

3

Lue lisää

"Tutkimuksen lopputulos ei ole tutkimus, joka olisi pilkottu osiin tutkimalla kertaakaan ilman SN-dataa. Data-joukko on alusta loppuun SN:t sisältävä. SN-data DESI-BAO:ssa ja DES-5Y:ssä on nimenomaan etäisyysdataa, eli ns. data olettaa kosmologian olevan FLRW. Vaikka SN:t eivät sisältyisi, tämä ei tarkoita, että missään on muita kosmologioita, jotka toteuttavat CMB:n datan erikseen. Tai SN:n datan ilman oletuksia."

DESI BAO DR2 -aineisto ei ole supernovadataa. Se koostuu pääasiassa galaksien ja kvasaareiden spektroskooppisista mittauksista etäisyyksillä z=0.1 - 1.6, joita käytetään baryonisten akustisten värähtelyjen (BAO) havaitsemiseen ja kosmologisten etäisyyksien määrittämiseen. DR2 sisältää yli 14 miljoonaa galaksia ja kvasaareja sekä Lyman-α-metsän BAO-tuloksia, mutta ei sisällä supernovien valokäyriä tai fotometrisiä havaintoja.

DESI BAO DR2 -aineisto ei sisällä oletusta 1+z-aikadilaatiosta, koska BAO-mittaukset perustuvat galaksien ja kvasaareiden tilastolliseen jakautumiseen avaruudessa, eivät yksittäisten tapahtumien kuten supernovien valokäyriin. BAO on niin sanottu "standard ruler", joka mittaa etäisyyksiä punasiirtymän funktiona, ja punasiirtymä tulee suoraan spektroskooppisista mittauksista.

Standardimallissa on yli 3 sigman poikkeama DR2 dataan. Havaintoihin paremmin sopii mallit, jotka ennustavat pienempää kulmakokoa z > 1 kohteille, esim. TL, ja CCC+TL, tai hitaan tiivistymisen sisältävä malli joka antaa vielä hiukan pienempiä kulmakokoja ja sopii aineistoon vielä tarkemmin. Quintessence-mallissa hidas tiivistyminen lähihistoriassa eli z=0.1-1.6 alueella ei välttämättä tarvitse tarkoittaa supistumiseksi kääntynyttä laajenemista, vaan kyseessä voi myös olla universumin koko olemassaolon ajan jatkunut tiivistyminen, kuten slow freeze kosmologiassa.

"https://arxiv.org/pdf/1303.6878

Vuonna 2013 Wetterich käytti inflaton-kenttänä Quintessence-kenttää."

Tässä tutkimuksessa (Universe without expansion, C. Wetterich) aiheena on slow freeze -kosmologia. Siinä ei ole inflaton-kenttää eikä inflaatiota, ja avaruus ei laajene ollenkaan. Tässä paperissa Wetterich väittää että cosmon-kentän aiheuttama massan kasvu tuottaa ekvivalentteja havaintoja, ja kaikki samat havainnot joita standardimallissa selitetään inflaation, laajenemisen ja pimeän energian avulla. Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttien kytkentävakioihin, ja sitä kautta johtaa hiukkasten massojen kasvuun ja tiettyjen luonnonvakioiden muutokseen. Universumi myös tiivistyy hitaasti koko olemassaolonsa ajan, myös varhaisvaiheessa, kuten selitetään jo tämän tutkimuksen ensimmäisessä lauseessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tutkimuksen lopputulos ei ole tutkimus, joka olisi pilkottu osiin tutkimalla kertaakaan ilman SN-dataa. Data-joukko on alusta loppuun SN:t sisältävä. SN-data DESI-BAO:ssa ja DES-5Y:ssä on nimenomaan etäisyysdataa, eli ns. data olettaa kosmologian olevan FLRW. Vaikka SN:t eivät sisältyisi, tämä ei tarkoita, että missään on muita kosmologioita, jotka toteuttavat CMB:n datan erikseen. Tai SN:n datan ilman oletuksia."

DESI BAO DR2 -aineisto ei ole supernovadataa. Se koostuu pääasiassa galaksien ja kvasaareiden spektroskooppisista mittauksista etäisyyksillä z=0.1 - 1.6, joita käytetään baryonisten akustisten värähtelyjen (BAO) havaitsemiseen ja kosmologisten etäisyyksien määrittämiseen. DR2 sisältää yli 14 miljoonaa galaksia ja kvasaareja sekä Lyman-α-metsän BAO-tuloksia, mutta ei sisällä supernovien valokäyriä tai fotometrisiä havaintoja.

DESI BAO DR2 -aineisto ei sisällä oletusta 1 z-aikadilaatiosta, koska BAO-mittaukset perustuvat galaksien ja kvasaareiden tilastolliseen jakautumiseen avaruudessa, eivät yksittäisten tapahtumien kuten supernovien valokäyriin. BAO on niin sanottu "standard ruler", joka mittaa etäisyyksiä punasiirtymän funktiona, ja punasiirtymä tulee suoraan spektroskooppisista mittauksista.

Standardimallissa on yli 3 sigman poikkeama DR2 dataan. Havaintoihin paremmin sopii mallit, jotka ennustavat pienempää kulmakokoa z > 1 kohteille, esim. TL, ja CCC TL, tai hitaan tiivistymisen sisältävä malli joka antaa vielä hiukan pienempiä kulmakokoja ja sopii aineistoon vielä tarkemmin. Quintessence-mallissa hidas tiivistyminen lähihistoriassa eli z=0.1-1.6 alueella ei välttämättä tarvitse tarkoittaa supistumiseksi kääntynyttä laajenemista, vaan kyseessä voi myös olla universumin koko olemassaolon ajan jatkunut tiivistyminen, kuten slow freeze kosmologiassa.

"https://arxiv.org/pdf/1303.6878

Vuonna 2013 Wetterich käytti inflaton-kenttänä Quintessence-kenttää."

Tässä tutkimuksessa (Universe without expansion, C. Wetterich) aiheena on slow freeze -kosmologia. Siinä ei ole inflaton-kenttää eikä inflaatiota, ja avaruus ei laajene ollenkaan. Tässä paperissa Wetterich väittää että cosmon-kentän aiheuttama massan kasvu tuottaa ekvivalentteja havaintoja, ja kaikki samat havainnot joita standardimallissa selitetään inflaation, laajenemisen ja pimeän energian avulla. Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttien kytkentävakioihin, ja sitä kautta johtaa hiukkasten massojen kasvuun ja tiettyjen luonnonvakioiden muutokseen. Universumi myös tiivistyy hitaasti koko olemassaolonsa ajan, myös varhaisvaiheessa, kuten selitetään jo tämän tutkimuksen ensimmäisessä lauseessa.

Lue lisää

"Kyllä supernovaluokitukset muuttuvat, mutta toiseen suuntaan. Nykyisestä korkean z:n Ia-supernovasta tulee tyypin II supernova. Esim. LCDM-mallin etäisyydellä z=1 valokäyrän leveys on vain puolet havaitusta johtuen 1+z aikadilaation oletuksesta - aikadilaatio venyttää supernovan valokäyrää havaitun pituiseksi tekijällä 1+z. TL-mallissa aikadilaatiota ei ole ja valokäyrä on havaitun pituinen, ja tällöin supernovamallista seuraa, että myös luminositeetti ja sisäinen väri ovat huomattavasti suuremmat kuin LCDM kapealla valokäyrällä tehdyssä määrityksessä. Myös fotometrinen z kasvaa paljon suuremmaksi kuin LCDM mallissa."

Jos teet muutoksia vain yli z = 0.5 - 1 alueella, niin kyseessä ei varmastikaan ole uudelleenkoulutus. Yrität väittää kai, että ei myöskään olisi tarvetta tehdä uutta supernovateoriaa, mutta tämä ei ole mahdollista. Kun otat I-supernovan tältä etäisyydeltä ja väität sitä II:ksi tekemättä mitään kummankaan määritelmälle (joka viakuttaa siihen, mitä on sovitetun valokäyrän ja supernovan vieressä mitatun valokäyrän välillä tai jossa supernovateoria kertoo aivan uuden version jälkimmäisestä), niin törmäät esim. c- ja x1-parametrin kuvailemiin ominaisuuksiin käyrissä, mitkä eivät ole kosmologisesti säädeltävissä tai muutu toisen muotoiseksi vain kajoamalla etäisyyteen (kokonaisluminositeetti), z:hen ja aikadilaatioon.

Kohdassa z = 1 I:n väittäminen II:ksi on tarkoitus edelleen pitää se metrietäisyydellä r_LCDM (z = 1), jos toinen kosmologia on yhtä suurella etäisyydellä samalla z:llä. Eikä sen luminositeettia muuteta suuremmaksi, jos sen metrietäisyys on edelleen sama. (Tosin jos se on II-supernova, niin sen lähi-luminositeettia ei enää voi arvioida eikä mitään muutakaan siitä. Tästäkään syystä ei tulisi tehdä mitään valmiita päätöksiä siitä, onko se enenmmän vai vähemmän kuin I-tulkinta sanoi). Ne kosmologiat, jotka eivät ole samalla etäisyydellä, saattavat eri z:toilla vaihdella kauempien ja lähempien etäisyyksien välillä. Fotometrista z:taa, jota kenelläkään ei ollut, et sinäkään tarvitse. Jos kuitenkin LCDM (tai SALT) sai aikaan sen, että supernovan fotometrinen z oli sama kuin galaksin z, niin et voi haluta muuttaa minkään datan tai sovituksen tulkintaa siten, että olisi kaksi eri arvoista z:taa. Mitä edes voidaan tulkita datasta, missä on kaksi eri z:taa? Jos supernovan näkeminen II:nä edellyttää sitä johtuen jostain kanavien siirtelystä toistensa luo tai pois, niin idea on silloinkin totaalisen huono, eikä pelkästään sen takia, mitä c:stä ja x1:stä tiedettiin.

Tällä hetkellä ei muuten ole sellaista teoreettista arviota, että Ia-supernovan pitäisi olla kokonaan näkymätön, kun z = 1, vaan kaikki aiemmin mainitut Malmquistin-biakset olivat arvioineet niitä näkyvän siellä. Jos muutat kaikki Ia-supernovat kaukana joksikin muuksi, niin silloin ne lakkaavat olemasta siellä. Universumista tulee epähomogeenisempi (ja tarvitset myös uuden supernovien tähtitieteen, joka sanoo, mitä valkoisetkääpiöt saavat tehdä) eikä sitä pystytyä enää mittaamaan yhtä helposti. Jos muutat vain osan, niin silloin jää jäljelle esim. muutamia Ia-supernovia, jotka ovat etäisyydellä z = 1, ja joiden aikadilaatio on edelleen vain FLRW:n toteuttama. Vaikka ne eivät tällä hetkellä riitä yhtä tarkkaan dilaation mittaukseen kuin olimme lukeneet, niin kun odotetaan tuhansia vuosia, näitä samoja supernovia, joita et tule muuttamaan II:ksi tulee hiljalleen lisää muistiinpanoihin.

"Tutkimusten perusteella (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016 ja 2019) supernovadata sopii hyvin TL-malliin, ja vieläpä ilman vapaita parametreja, kunhan datan sovitus tehdään raakadatan perusteella eikä käytetä 1+z aikadilaation oletusta."

Noissa papereissa ei ole valmista kosmologiaa, mistä voisi nähdä, kuinka montaa parametria sellainen kosmologia käyttää. Eikä niissä verrata TL:ää BAO:oon, mikä oli tässä kohtaa oleellinen tehtävä. Olen itse ehdottanut, että parametreja on yhtä monta kuin on galakseja kertaa niin monta parametria kuin galaksi tarvitsee. Mutta jos sellainen kosmologia alkaa esim. tasaisesta kaasupilvestä, niin sen parametreista voidaan puhua myös muutamana kaasun parametrina. Tällaisesta väitän, että sitä ei ole kokeiltu vielä eikä mitään kaasua näistä ole saatu sovitettua dataan. Mutta se siis tehtäisiin hyvin samalla tavalla. Kylmästä tasaisesta kaasusta tiedetään jo ettei siitä tule havaittua BAO:ta, joten kaikki galaksit parametreina ratkaisee juuri sen ongelman. Tässä on myös löydettävissä jokin välimuoto, ja lopullinen parametrien määrä on esim. sellainen mikä vastaa BAO-käyrien parametrisointiin tarvittavaa parametrien määrää.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä supernovaluokitukset muuttuvat, mutta toiseen suuntaan. Nykyisestä korkean z:n Ia-supernovasta tulee tyypin II supernova. Esim. LCDM-mallin etäisyydellä z=1 valokäyrän leveys on vain puolet havaitusta johtuen 1 z aikadilaation oletuksesta - aikadilaatio venyttää supernovan valokäyrää havaitun pituiseksi tekijällä 1 z. TL-mallissa aikadilaatiota ei ole ja valokäyrä on havaitun pituinen, ja tällöin supernovamallista seuraa, että myös luminositeetti ja sisäinen väri ovat huomattavasti suuremmat kuin LCDM kapealla valokäyrällä tehdyssä määrityksessä. Myös fotometrinen z kasvaa paljon suuremmaksi kuin LCDM mallissa."

Jos teet muutoksia vain yli z = 0.5 - 1 alueella, niin kyseessä ei varmastikaan ole uudelleenkoulutus. Yrität väittää kai, että ei myöskään olisi tarvetta tehdä uutta supernovateoriaa, mutta tämä ei ole mahdollista. Kun otat I-supernovan tältä etäisyydeltä ja väität sitä II:ksi tekemättä mitään kummankaan määritelmälle (joka viakuttaa siihen, mitä on sovitetun valokäyrän ja supernovan vieressä mitatun valokäyrän välillä tai jossa supernovateoria kertoo aivan uuden version jälkimmäisestä), niin törmäät esim. c- ja x1-parametrin kuvailemiin ominaisuuksiin käyrissä, mitkä eivät ole kosmologisesti säädeltävissä tai muutu toisen muotoiseksi vain kajoamalla etäisyyteen (kokonaisluminositeetti), z:hen ja aikadilaatioon.

Kohdassa z = 1 I:n väittäminen II:ksi on tarkoitus edelleen pitää se metrietäisyydellä r_LCDM (z = 1), jos toinen kosmologia on yhtä suurella etäisyydellä samalla z:llä. Eikä sen luminositeettia muuteta suuremmaksi, jos sen metrietäisyys on edelleen sama. (Tosin jos se on II-supernova, niin sen lähi-luminositeettia ei enää voi arvioida eikä mitään muutakaan siitä. Tästäkään syystä ei tulisi tehdä mitään valmiita päätöksiä siitä, onko se enenmmän vai vähemmän kuin I-tulkinta sanoi). Ne kosmologiat, jotka eivät ole samalla etäisyydellä, saattavat eri z:toilla vaihdella kauempien ja lähempien etäisyyksien välillä. Fotometrista z:taa, jota kenelläkään ei ollut, et sinäkään tarvitse. Jos kuitenkin LCDM (tai SALT) sai aikaan sen, että supernovan fotometrinen z oli sama kuin galaksin z, niin et voi haluta muuttaa minkään datan tai sovituksen tulkintaa siten, että olisi kaksi eri arvoista z:taa. Mitä edes voidaan tulkita datasta, missä on kaksi eri z:taa? Jos supernovan näkeminen II:nä edellyttää sitä johtuen jostain kanavien siirtelystä toistensa luo tai pois, niin idea on silloinkin totaalisen huono, eikä pelkästään sen takia, mitä c:stä ja x1:stä tiedettiin.

Tällä hetkellä ei muuten ole sellaista teoreettista arviota, että Ia-supernovan pitäisi olla kokonaan näkymätön, kun z = 1, vaan kaikki aiemmin mainitut Malmquistin-biakset olivat arvioineet niitä näkyvän siellä. Jos muutat kaikki Ia-supernovat kaukana joksikin muuksi, niin silloin ne lakkaavat olemasta siellä. Universumista tulee epähomogeenisempi (ja tarvitset myös uuden supernovien tähtitieteen, joka sanoo, mitä valkoisetkääpiöt saavat tehdä) eikä sitä pystytyä enää mittaamaan yhtä helposti. Jos muutat vain osan, niin silloin jää jäljelle esim. muutamia Ia-supernovia, jotka ovat etäisyydellä z = 1, ja joiden aikadilaatio on edelleen vain FLRW:n toteuttama. Vaikka ne eivät tällä hetkellä riitä yhtä tarkkaan dilaation mittaukseen kuin olimme lukeneet, niin kun odotetaan tuhansia vuosia, näitä samoja supernovia, joita et tule muuttamaan II:ksi tulee hiljalleen lisää muistiinpanoihin.

"Tutkimusten perusteella (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016 ja 2019) supernovadata sopii hyvin TL-malliin, ja vieläpä ilman vapaita parametreja, kunhan datan sovitus tehdään raakadatan perusteella eikä käytetä 1 z aikadilaation oletusta."

Noissa papereissa ei ole valmista kosmologiaa, mistä voisi nähdä, kuinka montaa parametria sellainen kosmologia käyttää. Eikä niissä verrata TL:ää BAO:oon, mikä oli tässä kohtaa oleellinen tehtävä. Olen itse ehdottanut, että parametreja on yhtä monta kuin on galakseja kertaa niin monta parametria kuin galaksi tarvitsee. Mutta jos sellainen kosmologia alkaa esim. tasaisesta kaasupilvestä, niin sen parametreista voidaan puhua myös muutamana kaasun parametrina. Tällaisesta väitän, että sitä ei ole kokeiltu vielä eikä mitään kaasua näistä ole saatu sovitettua dataan. Mutta se siis tehtäisiin hyvin samalla tavalla. Kylmästä tasaisesta kaasusta tiedetään jo ettei siitä tule havaittua BAO:ta, joten kaikki galaksit parametreina ratkaisee juuri sen ongelman. Tässä on myös löydettävissä jokin välimuoto, ja lopullinen parametrien määrä on esim. sellainen mikä vastaa BAO-käyrien parametrisointiin tarvittavaa parametrien määrää.

1

Lue lisää

Sorrell esittää teoriaa, että supernovilla Ia on jokin aivan uusi teoria. Sinä et ole antanut tälle yhtään vastakaikua, vaikka olen tuonut sitä esiin monta kertaa. Huomaa, että tämä uusi teoria ja perustelut, miksi se olisi totta, on peräisin jostain konfrenssista, eikä sitä ole aikoinaan vertaisarvioitu. Nykyään kukaan ei missään enää kannata tätä tapaa kirjoittaa sisäinen aikadilaatio, ja tutkimus ja muu data on mennyt siitä varmasti ohi. Sorrell ei tuonakaan vuonna varsinaisesti esittänyt aikadilaation tutkimusta dataan perustuen, vaan hän keskittyy luminositeettiin ja etäisyyteen. Aikadilaation sanotaan olevan oikein vain koska oli samanlainen vaihtoehto sille kuin, mitä nykyinen väittää. Tällöin Sorrellin oikeassa oleminen edellyttää, että esim. SALT tai pelkkä data on totta, ja että ne ovat käytettävissä aikadilaatio tutkimukseen, ja että aikadilaatiosta on olemassa oikea tieto siten kuin luimme aiemmin.

D. F. Crawfordin kumpikaan teksti ei ole vertaisarvioitu. Häntä lakattiin julkaisemasta suunnilleen siinä kohtaa, kun hän väitti, että SALT:issa on ongelma. Et ole ollut silti tietääkseni mistään SALT:in asiasta samalla kannalla hänen kanssaan. Hänen väitteensä, että jokin kohta SALT:in käytössä hukkaa tiedon aikadilaatiosta on aivan mahdoton. Vertaa sitä esim. siihen miten Sorrellin mielestä selvästikään mitään olellista ei ollut alunperinkään, ja että hänestä asioita saavutettaisiin SALT:illa tai raakadatalla tekemällä supernovasta teoriaa.

"LCDM-mallissa sen sijaan on 6kpl vapaasti säädettäviä kosmologisia parametreja, jotka takaavat että malli saadaan sovitettua lähes mihin tahansa supernovadataan. Ongelmia tulee kuitenkin muussa havaintoaineistossa, esim. galaksien kulmakoot ja DESI BAO DR2 aineisto eivät enää täsmää LCDM:n antamiin ennusteisiin vaan niissä on 3,1-4,2 sigman poikkeama jolla LCDM malli hylätään DR2 tutkimuksissa."

https://arxiv.org/abs/2506.21542
4.2 on luku joka saadaan, kun tutkitaan myös DES5Y ja CMB:n tutkiminen koski molempia. Tuossa ei ollut kerrotu, miten mikään täsmää pelkkään DES5Y:hyn. Minkä lisäksi paperin pointti on, että on olemassa kosmologisia parametreja. Vain joita säätämällä mikään sopii kaikkiin kolmeen tutkimukseen. LCDM:ssä on vähemmän parametreja kuin mitä on siinä mallissa, mikä sopii parhaiten.

"LCDM siis ennustaa kaukana oleville BAO-rakenteille liian suuren kulmakoon, havaittu kulmakoko on pienempi ja sopii erittäin hyvin esim. TL-mallin."

Missä tutkimuksessa?

"Tässä tutkimuksessa kaaviossa 5 sivulla 14 on esitetty LCDM:n ja puhtaan TL-mallin antama kulmakoko z:n funktiona sovitettuna JWST:n galaksihavaintoihin."

Ne eivät ole BAO vaan yksittäisten galaksien näkyviä kokoja. Tuo tutkimus on vielä JWST:n varhaisimmilta ajoilta, missä punasiirtymiä ei ole aina mitattu spektrografisesti.

sivu 18:
The only open issue for static-Universe models that remains is the origin of the overdensi-
ties, which leads to cosmic structure formation and which is elegantly solved in the standard
cosmology by the mechanism of initial quantum fluctuations and baryonic acoustic oscilla-
tions. However, although we have used here the tired-light model as a static-Universe model
example, from the right-hand side panel of Figure 6 we see that the Universe is evolving
with respect to this model. That means the real picture is more complicated than a pure
static cosmological solution. Therefore, the physical mechanism for the original overdensities
and cosmic structure formation could well be the same as in the ΛCDM cosmology, includ-
ing quantum fluctuations and the baryonic acoustic oscillations

"DESI BAO DR2 -aineisto ei ole supernovadataa. "

Hyvä on. Kvintesenssi-paperissa oli väärä linkki kohdassa:

Fits for DESI DR2 BAO
measurements are calculated by using data from
https://github.com/CobayaSampler/sn_data

Kirjoitukseni tarkoitti silti sitä, että tutkimus ei ollut ottanut DESI BAO:ta ja CMB:tä erikseen DES5Y:stä.

"DESI BAO DR2 -aineisto ei sisällä oletusta 1+z-aikadilaatiosta,"

Kvintesenssi-paperissa ei huom. käytetä raakaa dataa vaan tuloksia. Oikean DESI BAO:n kuvailussa merkittävää on, että se toimii tekemällä kosmologinen oletus LCDM, josta saadaan siihen vertailtu tulos. Sinun pitäisi verrata sitä siihen, että minkä kaiken datan voi jakaa 1 + z:lla, ja miten paljon asioita se voi näyttää, jos se ei ollut valmiiksi järjestynyt kuin 1 + z.

"Standardimallissa on yli 3 sigman poikkeama DR2 dataan. Havaintoihin paremmin sopii mallit, jotka ennustavat pienempää kulmakokoa z > 1 kohteille, esim. TL, ja CCC+TL, tai hitaan tiivistymisen sisältävä malli joka antaa vielä hiukan pienempiä kulmakokoja ja sopii aineistoon vielä tarkemmin."

Sait tämän käsityksen JWST:stä z > 10, etkä DESI BAO:sta.

2

Anonyymi kirjoitti:

Sorrell esittää teoriaa, että supernovilla Ia on jokin aivan uusi teoria. Sinä et ole antanut tälle yhtään vastakaikua, vaikka olen tuonut sitä esiin monta kertaa. Huomaa, että tämä uusi teoria ja perustelut, miksi se olisi totta, on peräisin jostain konfrenssista, eikä sitä ole aikoinaan vertaisarvioitu. Nykyään kukaan ei missään enää kannata tätä tapaa kirjoittaa sisäinen aikadilaatio, ja tutkimus ja muu data on mennyt siitä varmasti ohi. Sorrell ei tuonakaan vuonna varsinaisesti esittänyt aikadilaation tutkimusta dataan perustuen, vaan hän keskittyy luminositeettiin ja etäisyyteen. Aikadilaation sanotaan olevan oikein vain koska oli samanlainen vaihtoehto sille kuin, mitä nykyinen väittää. Tällöin Sorrellin oikeassa oleminen edellyttää, että esim. SALT tai pelkkä data on totta, ja että ne ovat käytettävissä aikadilaatio tutkimukseen, ja että aikadilaatiosta on olemassa oikea tieto siten kuin luimme aiemmin.

D. F. Crawfordin kumpikaan teksti ei ole vertaisarvioitu. Häntä lakattiin julkaisemasta suunnilleen siinä kohtaa, kun hän väitti, että SALT:issa on ongelma. Et ole ollut silti tietääkseni mistään SALT:in asiasta samalla kannalla hänen kanssaan. Hänen väitteensä, että jokin kohta SALT:in käytössä hukkaa tiedon aikadilaatiosta on aivan mahdoton. Vertaa sitä esim. siihen miten Sorrellin mielestä selvästikään mitään olellista ei ollut alunperinkään, ja että hänestä asioita saavutettaisiin SALT:illa tai raakadatalla tekemällä supernovasta teoriaa.

"LCDM-mallissa sen sijaan on 6kpl vapaasti säädettäviä kosmologisia parametreja, jotka takaavat että malli saadaan sovitettua lähes mihin tahansa supernovadataan. Ongelmia tulee kuitenkin muussa havaintoaineistossa, esim. galaksien kulmakoot ja DESI BAO DR2 aineisto eivät enää täsmää LCDM:n antamiin ennusteisiin vaan niissä on 3,1-4,2 sigman poikkeama jolla LCDM malli hylätään DR2 tutkimuksissa."

https://arxiv.org/abs/2506.21542
4.2 on luku joka saadaan, kun tutkitaan myös DES5Y ja CMB:n tutkiminen koski molempia. Tuossa ei ollut kerrotu, miten mikään täsmää pelkkään DES5Y:hyn. Minkä lisäksi paperin pointti on, että on olemassa kosmologisia parametreja. Vain joita säätämällä mikään sopii kaikkiin kolmeen tutkimukseen. LCDM:ssä on vähemmän parametreja kuin mitä on siinä mallissa, mikä sopii parhaiten.

"LCDM siis ennustaa kaukana oleville BAO-rakenteille liian suuren kulmakoon, havaittu kulmakoko on pienempi ja sopii erittäin hyvin esim. TL-mallin."

Missä tutkimuksessa?

"Tässä tutkimuksessa kaaviossa 5 sivulla 14 on esitetty LCDM:n ja puhtaan TL-mallin antama kulmakoko z:n funktiona sovitettuna JWST:n galaksihavaintoihin."

Ne eivät ole BAO vaan yksittäisten galaksien näkyviä kokoja. Tuo tutkimus on vielä JWST:n varhaisimmilta ajoilta, missä punasiirtymiä ei ole aina mitattu spektrografisesti.

sivu 18:
The only open issue for static-Universe models that remains is the origin of the overdensi-
ties, which leads to cosmic structure formation and which is elegantly solved in the standard
cosmology by the mechanism of initial quantum fluctuations and baryonic acoustic oscilla-
tions. However, although we have used here the tired-light model as a static-Universe model
example, from the right-hand side panel of Figure 6 we see that the Universe is evolving
with respect to this model. That means the real picture is more complicated than a pure
static cosmological solution. Therefore, the physical mechanism for the original overdensities
and cosmic structure formation could well be the same as in the ΛCDM cosmology, includ-
ing quantum fluctuations and the baryonic acoustic oscillations

"DESI BAO DR2 -aineisto ei ole supernovadataa. "

Hyvä on. Kvintesenssi-paperissa oli väärä linkki kohdassa:

Fits for DESI DR2 BAO
measurements are calculated by using data from
https://github.com/CobayaSampler/sn_data

Kirjoitukseni tarkoitti silti sitä, että tutkimus ei ollut ottanut DESI BAO:ta ja CMB:tä erikseen DES5Y:stä.

"DESI BAO DR2 -aineisto ei sisällä oletusta 1 z-aikadilaatiosta,"

Kvintesenssi-paperissa ei huom. käytetä raakaa dataa vaan tuloksia. Oikean DESI BAO:n kuvailussa merkittävää on, että se toimii tekemällä kosmologinen oletus LCDM, josta saadaan siihen vertailtu tulos. Sinun pitäisi verrata sitä siihen, että minkä kaiken datan voi jakaa 1 z:lla, ja miten paljon asioita se voi näyttää, jos se ei ollut valmiiksi järjestynyt kuin 1 z.

"Standardimallissa on yli 3 sigman poikkeama DR2 dataan. Havaintoihin paremmin sopii mallit, jotka ennustavat pienempää kulmakokoa z > 1 kohteille, esim. TL, ja CCC TL, tai hitaan tiivistymisen sisältävä malli joka antaa vielä hiukan pienempiä kulmakokoja ja sopii aineistoon vielä tarkemmin."

Sait tämän käsityksen JWST:stä z > 10, etkä DESI BAO:sta.

2

Lue lisää

"Tässä tutkimuksessa (Universe without expansion, C. Wetterich) aiheena on slow freeze -kosmologia."

Ei ole, vaan slow freeze on hänen toinen tekemänsä universumi. Niissä on eroja, ja vain sellaisia samoja asioita, joita voin tuoda pian esiin. Seuraavista lauseista sanon ensin, että ovatko ne totta 2013-universumista.

"Siinä ei ole inflaton-kenttää eikä inflaatiota, ja avaruus ei laajene ollenkaan."

Väärin.

The field equations admit a solution which can be extended
to infinite negative time t → −∞. In this limit the effective
Planck mass and the scale factor approach zero

Kun skaalakerroin on nolla universumin alkupäässä, universumi on kaikkein pienentynein.

Asymptotic initial cosmology. ... Then scalar
field dominated cosmology describes an exponentially ex-
panding universe with exponentially increasing effective
Planck mass χ.

Inflation. We next show that the first stage of the evolution
describes an inflationary universe. Let us take ˜α ≪ 1. For
the very early universe with χ ≪ m one has K + 4 =
4/ ˜α2 −2 ≫ 1, such that b ≫ c. In this case we can neglect ¨χ
as compared to 3H ˙χ in eq. (3). This property is called the
“slow roll approximation” for inflation.

Kenttää, joka dominoidessaan aiheuttaa inflaation, sanotaan inflatoniksi.

"Tässä paperissa Wetterich väittää että cosmon-kentän aiheuttama massan kasvu tuottaa ekvivalentteja havaintoja, ja kaikki samat havainnot joita standardimallissa selitetään inflaation, laajenemisen ja pimeän energian avulla."

Vain punasiirtymä (vähän näennäistä laajenemista) selitetään massan kasvulla. Inflaation selittää sama inflaatio. Wetterichin kentän potentiaalienergia on myös tällä hetkellä pimeäenergia.

Dark energy domination... For constant ˜γ
the future is again given by a de Sitter solution

Eli nytkin universumi laajenee.

"Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttien kytkentävakioihin, ja sitä kautta johtaa hiukkasten massojen kasvuun ja tiettyjen luonnonvakioiden muutokseen."

Vuonna 2013 tästä ei paljon puhuttu, mutta toisessa artikkelissa on niin, että massan pitää muuttua hadroneilla ja yksittäisillä hiukkasilla. Ensimmäisiä varten vahvan vuorovaikutuksen ja kvarkkien välinen kytkentä (eri energiatasoillakin) muuttuu. Mutta jotta yksittäiset hiukkaset muuttuvat, niin halutaan, että vain Higgsin kentän odotusarvo tyhjiössä muuttuu, ja että sen kytkentä hiukkasiin pysyy samana. Vielä enemmän halutaan, että kaikki muu pysyy samana. Vakiolla tarkoitat vain Planckin massaa.

"Universumi myös tiivistyy hitaasti koko olemassaolonsa ajan, myös varhaisvaiheessa, kuten selitetään jo tämän tutkimuksen ensimmäisessä lauseessa."

...during the radiation and matter dominated periods. (Tiivistelmä)

"Quintessence-mallissa hidas tiivistyminen lähihistoriassa eli z=0.1-1.6 alueella ei välttämättä tarvitse tarkoittaa supistumiseksi kääntynyttä laajenemista, vaan kyseessä voi myös olla universumin koko olemassaolon ajan jatkunut tiivistyminen, kuten slow freeze kosmologiassa."

Vuonna 2014 olevassa universumissa on myös laajentuminen, erillinen inflaatio ja laajentuva loppu.

Ensimmäinen kvintesenssi-paperi sanoi, että pimeänenergian määrä on vähenemässä, mutta vasta alle 0.1:ssä. Wetterichillä ei ollut sellaista pimeääenergiaa, joka tekisi samaa. Hänen mallinsa voi kadottaa paljon ominaisuuksia, jos hän muuttaa sitä vielä samanlaiseksi, koska pitääkö universumin alunkin olla silloin tätä toista tyyppiä? Jos tarkoitat sanoa, että kvintesenssimallissa olevan kvintesenssin muodon ei tarvitse olla sama muoto toisessa kvintesenssimallissa, jos toinen malli tekee vielä jotain muuta (eli kasvava massa + vakio pimeäenergia on sama kuin pienevä pimeäenergia, kunhan kasvaa tarkemmin kuin vuosina 2013-2014), niin todista se ensin sovittamalla DESI BAO ym. dataan äläkä arvaa etukäteen.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Kyllä supernovaluokitukset muuttuvat, mutta toiseen suuntaan. Nykyisestä korkean z:n Ia-supernovasta tulee tyypin II supernova. Esim. LCDM-mallin etäisyydellä z=1 valokäyrän leveys on vain puolet havaitusta johtuen 1 z aikadilaation oletuksesta - aikadilaatio venyttää supernovan valokäyrää havaitun pituiseksi tekijällä 1 z. TL-mallissa aikadilaatiota ei ole ja valokäyrä on havaitun pituinen, ja tällöin supernovamallista seuraa, että myös luminositeetti ja sisäinen väri ovat huomattavasti suuremmat kuin LCDM kapealla valokäyrällä tehdyssä määrityksessä. Myös fotometrinen z kasvaa paljon suuremmaksi kuin LCDM mallissa."

Jos teet muutoksia vain yli z = 0.5 - 1 alueella, niin kyseessä ei varmastikaan ole uudelleenkoulutus. Yrität väittää kai, että ei myöskään olisi tarvetta tehdä uutta supernovateoriaa, mutta tämä ei ole mahdollista. Kun otat I-supernovan tältä etäisyydeltä ja väität sitä II:ksi tekemättä mitään kummankaan määritelmälle (joka viakuttaa siihen, mitä on sovitetun valokäyrän ja supernovan vieressä mitatun valokäyrän välillä tai jossa supernovateoria kertoo aivan uuden version jälkimmäisestä), niin törmäät esim. c- ja x1-parametrin kuvailemiin ominaisuuksiin käyrissä, mitkä eivät ole kosmologisesti säädeltävissä tai muutu toisen muotoiseksi vain kajoamalla etäisyyteen (kokonaisluminositeetti), z:hen ja aikadilaatioon.

Kohdassa z = 1 I:n väittäminen II:ksi on tarkoitus edelleen pitää se metrietäisyydellä r_LCDM (z = 1), jos toinen kosmologia on yhtä suurella etäisyydellä samalla z:llä. Eikä sen luminositeettia muuteta suuremmaksi, jos sen metrietäisyys on edelleen sama. (Tosin jos se on II-supernova, niin sen lähi-luminositeettia ei enää voi arvioida eikä mitään muutakaan siitä. Tästäkään syystä ei tulisi tehdä mitään valmiita päätöksiä siitä, onko se enenmmän vai vähemmän kuin I-tulkinta sanoi). Ne kosmologiat, jotka eivät ole samalla etäisyydellä, saattavat eri z:toilla vaihdella kauempien ja lähempien etäisyyksien välillä. Fotometrista z:taa, jota kenelläkään ei ollut, et sinäkään tarvitse. Jos kuitenkin LCDM (tai SALT) sai aikaan sen, että supernovan fotometrinen z oli sama kuin galaksin z, niin et voi haluta muuttaa minkään datan tai sovituksen tulkintaa siten, että olisi kaksi eri arvoista z:taa. Mitä edes voidaan tulkita datasta, missä on kaksi eri z:taa? Jos supernovan näkeminen II:nä edellyttää sitä johtuen jostain kanavien siirtelystä toistensa luo tai pois, niin idea on silloinkin totaalisen huono, eikä pelkästään sen takia, mitä c:stä ja x1:stä tiedettiin.

Tällä hetkellä ei muuten ole sellaista teoreettista arviota, että Ia-supernovan pitäisi olla kokonaan näkymätön, kun z = 1, vaan kaikki aiemmin mainitut Malmquistin-biakset olivat arvioineet niitä näkyvän siellä. Jos muutat kaikki Ia-supernovat kaukana joksikin muuksi, niin silloin ne lakkaavat olemasta siellä. Universumista tulee epähomogeenisempi (ja tarvitset myös uuden supernovien tähtitieteen, joka sanoo, mitä valkoisetkääpiöt saavat tehdä) eikä sitä pystytyä enää mittaamaan yhtä helposti. Jos muutat vain osan, niin silloin jää jäljelle esim. muutamia Ia-supernovia, jotka ovat etäisyydellä z = 1, ja joiden aikadilaatio on edelleen vain FLRW:n toteuttama. Vaikka ne eivät tällä hetkellä riitä yhtä tarkkaan dilaation mittaukseen kuin olimme lukeneet, niin kun odotetaan tuhansia vuosia, näitä samoja supernovia, joita et tule muuttamaan II:ksi tulee hiljalleen lisää muistiinpanoihin.

"Tutkimusten perusteella (esim. Sorrell 2009, Crawford 2016 ja 2019) supernovadata sopii hyvin TL-malliin, ja vieläpä ilman vapaita parametreja, kunhan datan sovitus tehdään raakadatan perusteella eikä käytetä 1 z aikadilaation oletusta."

Noissa papereissa ei ole valmista kosmologiaa, mistä voisi nähdä, kuinka montaa parametria sellainen kosmologia käyttää. Eikä niissä verrata TL:ää BAO:oon, mikä oli tässä kohtaa oleellinen tehtävä. Olen itse ehdottanut, että parametreja on yhtä monta kuin on galakseja kertaa niin monta parametria kuin galaksi tarvitsee. Mutta jos sellainen kosmologia alkaa esim. tasaisesta kaasupilvestä, niin sen parametreista voidaan puhua myös muutamana kaasun parametrina. Tällaisesta väitän, että sitä ei ole kokeiltu vielä eikä mitään kaasua näistä ole saatu sovitettua dataan. Mutta se siis tehtäisiin hyvin samalla tavalla. Kylmästä tasaisesta kaasusta tiedetään jo ettei siitä tule havaittua BAO:ta, joten kaikki galaksit parametreina ratkaisee juuri sen ongelman. Tässä on myös löydettävissä jokin välimuoto, ja lopullinen parametrien määrä on esim. sellainen mikä vastaa BAO-käyrien parametrisointiin tarvittavaa parametrien määrää.

1

Lue lisää

"Kohdassa z = 1 I:n väittäminen II:ksi on tarkoitus edelleen pitää se metrietäisyydellä r_LCDM (z = 1), jos toinen kosmologia on yhtä suurella etäisyydellä samalla z:llä."

Fotometrinen z ei ole suora havainto, kuten supernovan havaittu väri. Se on laskennallinen ominaisuus joka riippuu kosmologisen mallin valinnasta ja erityisesti oletetun aikadilaation suuruudesta. Fotometrinen z lasketaan havaitun värin ja sisäisen värin suhteesta. LCDM-kosmologiassa photo-z määritetään iteroimalla - ensin otetaan jokin karkea arvio photo-z:lle, jonka jälkeen lasketaan valokäyrän leveys, luminositeetti ja väri, jonka jälkeen lasketaan uusi photo-z ja jatketaan iterointia. TL-mallissa lasku on vähän suoraviivaisempi kun valokäyrän leveys jo tunnetaan ja se on sama kuin havaittu, eikä riipu z:sta.

"supernovan fotometrinen z oli sama kuin galaksin z"

Isäntägalaksin valinta riippuu fotometrisen z:n määrityksestä, ja on malliriippuvainen varsinkin suurilla z:n arvoilla. TL-mallissa fotometrinen z voi olla 2-kertainen verrattuna LCDM:ään arvolla z=1, tällöin myös isäntägalaksi valitaan paljon kauempaa, ja sillä pitäisi olla spektroskooppinen z=2, ei 1. z=2 säteen sisällä galakseja on n. 12 miljardia, ja z=1 sisällä n. 3-4 miljardia. Isäntägalaksiksi valitaan punasiirtymältään sopiva galaksi, joka on lähimpänä supernovahavaintoa.

"D. F. Crawfordin kumpikaan teksti ei ole vertaisarvioitu. Häntä lakattiin julkaisemasta suunnilleen siinä kohtaa, kun hän väitti, että SALT:issa on ongelma."

https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2025AmJAA..12..126M/abstract
Tässä on vertaisarvioitu tutkimus (Marosi, L 2025, Hubble Diagram Test of SN1a Supernovae and High Redshift Gamma Ray Bursts) joka on julkaistu American Journal of Astronomy and Astrophysics (Volume 12, Issue 3) lehdessä 11.10.2025. Tämä tutkimus osoittaa, että TL-malli tuottaa punasiirtymä-luminositeettietäisyyssuhteen joka sopii täydellisesti havaintoihin silloin kun 1+z aikadilaatiota ei oleteta. Tällöin LCDM-mallia leveämmät valokäyrät tarkoittavat myös kirkkaampia ja sinisempiä supernovia jotka ovat kauempana.

LCDM sopii myös supernovahavaintoihin matalilla z:n arvoilla, mutta ongelmia alkaa tulla korkealla z:lla, ja LCDM ei ennusta enää oikeanlaista Hubble-diagrammia joka sopisi z=8 GRB-havaintoihin. TL-malli sen sijaan sopii myös GRB-havaintoihin täsmällisen hyvin korkeilla z:n arvoilla ja on selitysvoimaisempi kuin LCDM. Tämä on ominaista tieteelliselle teorialle: vuonna 1929 Fritz Zwickyn esittämä teoria edelleenkin toimii ja antaa testattavia ennusteita, jotka pätevät uusimpiin GRB-havaintoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Sorrell esittää teoriaa, että supernovilla Ia on jokin aivan uusi teoria. Sinä et ole antanut tälle yhtään vastakaikua, vaikka olen tuonut sitä esiin monta kertaa. Huomaa, että tämä uusi teoria ja perustelut, miksi se olisi totta, on peräisin jostain konfrenssista, eikä sitä ole aikoinaan vertaisarvioitu. Nykyään kukaan ei missään enää kannata tätä tapaa kirjoittaa sisäinen aikadilaatio, ja tutkimus ja muu data on mennyt siitä varmasti ohi. Sorrell ei tuonakaan vuonna varsinaisesti esittänyt aikadilaation tutkimusta dataan perustuen, vaan hän keskittyy luminositeettiin ja etäisyyteen. Aikadilaation sanotaan olevan oikein vain koska oli samanlainen vaihtoehto sille kuin, mitä nykyinen väittää. Tällöin Sorrellin oikeassa oleminen edellyttää, että esim. SALT tai pelkkä data on totta, ja että ne ovat käytettävissä aikadilaatio tutkimukseen, ja että aikadilaatiosta on olemassa oikea tieto siten kuin luimme aiemmin.

D. F. Crawfordin kumpikaan teksti ei ole vertaisarvioitu. Häntä lakattiin julkaisemasta suunnilleen siinä kohtaa, kun hän väitti, että SALT:issa on ongelma. Et ole ollut silti tietääkseni mistään SALT:in asiasta samalla kannalla hänen kanssaan. Hänen väitteensä, että jokin kohta SALT:in käytössä hukkaa tiedon aikadilaatiosta on aivan mahdoton. Vertaa sitä esim. siihen miten Sorrellin mielestä selvästikään mitään olellista ei ollut alunperinkään, ja että hänestä asioita saavutettaisiin SALT:illa tai raakadatalla tekemällä supernovasta teoriaa.

"LCDM-mallissa sen sijaan on 6kpl vapaasti säädettäviä kosmologisia parametreja, jotka takaavat että malli saadaan sovitettua lähes mihin tahansa supernovadataan. Ongelmia tulee kuitenkin muussa havaintoaineistossa, esim. galaksien kulmakoot ja DESI BAO DR2 aineisto eivät enää täsmää LCDM:n antamiin ennusteisiin vaan niissä on 3,1-4,2 sigman poikkeama jolla LCDM malli hylätään DR2 tutkimuksissa."

https://arxiv.org/abs/2506.21542
4.2 on luku joka saadaan, kun tutkitaan myös DES5Y ja CMB:n tutkiminen koski molempia. Tuossa ei ollut kerrotu, miten mikään täsmää pelkkään DES5Y:hyn. Minkä lisäksi paperin pointti on, että on olemassa kosmologisia parametreja. Vain joita säätämällä mikään sopii kaikkiin kolmeen tutkimukseen. LCDM:ssä on vähemmän parametreja kuin mitä on siinä mallissa, mikä sopii parhaiten.

"LCDM siis ennustaa kaukana oleville BAO-rakenteille liian suuren kulmakoon, havaittu kulmakoko on pienempi ja sopii erittäin hyvin esim. TL-mallin."

Missä tutkimuksessa?

"Tässä tutkimuksessa kaaviossa 5 sivulla 14 on esitetty LCDM:n ja puhtaan TL-mallin antama kulmakoko z:n funktiona sovitettuna JWST:n galaksihavaintoihin."

Ne eivät ole BAO vaan yksittäisten galaksien näkyviä kokoja. Tuo tutkimus on vielä JWST:n varhaisimmilta ajoilta, missä punasiirtymiä ei ole aina mitattu spektrografisesti.

sivu 18:
The only open issue for static-Universe models that remains is the origin of the overdensi-
ties, which leads to cosmic structure formation and which is elegantly solved in the standard
cosmology by the mechanism of initial quantum fluctuations and baryonic acoustic oscilla-
tions. However, although we have used here the tired-light model as a static-Universe model
example, from the right-hand side panel of Figure 6 we see that the Universe is evolving
with respect to this model. That means the real picture is more complicated than a pure
static cosmological solution. Therefore, the physical mechanism for the original overdensities
and cosmic structure formation could well be the same as in the ΛCDM cosmology, includ-
ing quantum fluctuations and the baryonic acoustic oscillations

"DESI BAO DR2 -aineisto ei ole supernovadataa. "

Hyvä on. Kvintesenssi-paperissa oli väärä linkki kohdassa:

Fits for DESI DR2 BAO
measurements are calculated by using data from
https://github.com/CobayaSampler/sn_data

Kirjoitukseni tarkoitti silti sitä, että tutkimus ei ollut ottanut DESI BAO:ta ja CMB:tä erikseen DES5Y:stä.

"DESI BAO DR2 -aineisto ei sisällä oletusta 1 z-aikadilaatiosta,"

Kvintesenssi-paperissa ei huom. käytetä raakaa dataa vaan tuloksia. Oikean DESI BAO:n kuvailussa merkittävää on, että se toimii tekemällä kosmologinen oletus LCDM, josta saadaan siihen vertailtu tulos. Sinun pitäisi verrata sitä siihen, että minkä kaiken datan voi jakaa 1 z:lla, ja miten paljon asioita se voi näyttää, jos se ei ollut valmiiksi järjestynyt kuin 1 z.

"Standardimallissa on yli 3 sigman poikkeama DR2 dataan. Havaintoihin paremmin sopii mallit, jotka ennustavat pienempää kulmakokoa z > 1 kohteille, esim. TL, ja CCC TL, tai hitaan tiivistymisen sisältävä malli joka antaa vielä hiukan pienempiä kulmakokoja ja sopii aineistoon vielä tarkemmin."

Sait tämän käsityksen JWST:stä z > 10, etkä DESI BAO:sta.

2

Lue lisää

" "LCDM siis ennustaa kaukana oleville BAO-rakenteille liian suuren kulmakoon, havaittu kulmakoko on pienempi ja sopii erittäin hyvin esim. TL-mallin."

Missä tutkimuksessa?"

DESI on julkaissut BAO DR2 papereita, joissa tämä tuodaan esiin. LCDM-malli tuottaa liian suuria kulmakokoja ja lisäksi radiaaliset etäisyydet ovat liian pieniä, eivätkä sovi DR2 aineistoon suuremmilla punasiirtymillä. Desi on omissa tutkimuksissaan ottanut mukaan ainoastaan dynaamisen pimeän energian malleja, vaikka TL-komponentin sisältävät mallit sopivat myös havaintoihin hyvin ja antavat pienemmän kulmakoon ja suuremman radiaalisen etäisyyden joka vastaa BAO-havaintoja.

https://arxiv.org/pdf/2509.11896
Esim. tässä vertaisarvioidussa paperissa (julkaistu Galaxies 2025, 13(5):108) Gupta väittää että CCC+TL malli sopii BAO havaintoihin. Tämä väite perustuu Desi-ryhmän julkaisuihin siinä mielessä että kyseessä on tieteellinen johtopäätös kaikista tähänastisista BAO-tutkimuksista. CCC+TL-mallin ennusteet ovat oikean suuntaisia eli tuottavat pienemmän kulmakoon ja suuremman radiaalisen etäisyyden, ja lisäksi suuruusluokaltaan erot LCDM-malliin ovat oikean kokoisia. Guptan johtopäätös myös osoittaa, että Desi-ryhmän ponnistelut EDE:n todistamiseksi ovat kyseenalaisia. Jos havainnot pystyy selittämään tavallisella TL-komponentilla, tällöin ei ole syytä olettaa ylifysikaalisia ja alkuperältään tuntemattomia uusia pimeän fysiikan ilmiöitä.

CCC+TL mallin päämotivaatio oli JWST:n galaksien kulmakoon selittäminen, ja CCC+TL mallissa kulmakoon ennuste alkaa vähäisissä määrin poiketa puhtaasta TL-mallista vasta z > 10 punasiirtymillä. CCC+TL ja puhdas TL kumpikin sopivat BAO-havaintoihin yhtä hyvin, ja niiden välille pystyy eroa tekemään vasta kun BAO havaintoja tehdään z>10 punasiirtymiin asti.

"Sait tämän käsityksen JWST:stä z > 10, etkä DESI BAO:sta."

z > 10 kulmakoon ero TL- ja LCDM mallien välillä on 1-2 kertaluokkaa. Sigmoina se on paljon enemmän kuin 3-4. DR2-aineiston punasiirtymillä ero on 3-4 sigman luokkaa, joka vastaa eroa myös galaksien kulmakoossa. BAO-rakenteiden kulmakoossa ero on yhtä suuri. Lisäksi myös radiaalisessa etäisyydessä on samanlainen 3-4 sigman ero. TL malli selittää radiaalisen etäisyyden oikein ja LCDM väärin.

"Ne eivät ole BAO vaan yksittäisten galaksien näkyviä kokoja. Tuo tutkimus on vielä JWST:n varhaisimmilta ajoilta, missä punasiirtymiä ei ole aina mitattu spektrografisesti."

Tällä hetkellä valtaosa näistä galakseista on varmennettu spektrografisesti. 2024 julkaistiin 500 JWST:n spektrografisesti varmennetun hyvin korkean punasiirtymän galaksien tiedot. Tällä hetkellä niitä on yli 1000 ja data riittäisi myös CCC+TL vs. puhtaan TL mallin erotteluun suurimmilla punasiirtymillä jos tutkimus toistettaisiin uudemmalla datalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Tässä tutkimuksessa (Universe without expansion, C. Wetterich) aiheena on slow freeze -kosmologia."

Ei ole, vaan slow freeze on hänen toinen tekemänsä universumi. Niissä on eroja, ja vain sellaisia samoja asioita, joita voin tuoda pian esiin. Seuraavista lauseista sanon ensin, että ovatko ne totta 2013-universumista.

"Siinä ei ole inflaton-kenttää eikä inflaatiota, ja avaruus ei laajene ollenkaan."

Väärin.

The field equations admit a solution which can be extended
to infinite negative time t → −∞. In this limit the effective
Planck mass and the scale factor approach zero

Kun skaalakerroin on nolla universumin alkupäässä, universumi on kaikkein pienentynein.

Asymptotic initial cosmology. ... Then scalar
field dominated cosmology describes an exponentially ex-
panding universe with exponentially increasing effective
Planck mass χ.

Inflation. We next show that the first stage of the evolution
describes an inflationary universe. Let us take ˜α ≪ 1. For
the very early universe with χ ≪ m one has K 4 =
4/ ˜α2 −2 ≫ 1, such that b ≫ c. In this case we can neglect ¨χ
as compared to 3H ˙χ in eq. (3). This property is called the
“slow roll approximation” for inflation.

Kenttää, joka dominoidessaan aiheuttaa inflaation, sanotaan inflatoniksi.

"Tässä paperissa Wetterich väittää että cosmon-kentän aiheuttama massan kasvu tuottaa ekvivalentteja havaintoja, ja kaikki samat havainnot joita standardimallissa selitetään inflaation, laajenemisen ja pimeän energian avulla."

Vain punasiirtymä (vähän näennäistä laajenemista) selitetään massan kasvulla. Inflaation selittää sama inflaatio. Wetterichin kentän potentiaalienergia on myös tällä hetkellä pimeäenergia.

Dark energy domination... For constant ˜γ
the future is again given by a de Sitter solution

Eli nytkin universumi laajenee.

"Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttien kytkentävakioihin, ja sitä kautta johtaa hiukkasten massojen kasvuun ja tiettyjen luonnonvakioiden muutokseen."

Vuonna 2013 tästä ei paljon puhuttu, mutta toisessa artikkelissa on niin, että massan pitää muuttua hadroneilla ja yksittäisillä hiukkasilla. Ensimmäisiä varten vahvan vuorovaikutuksen ja kvarkkien välinen kytkentä (eri energiatasoillakin) muuttuu. Mutta jotta yksittäiset hiukkaset muuttuvat, niin halutaan, että vain Higgsin kentän odotusarvo tyhjiössä muuttuu, ja että sen kytkentä hiukkasiin pysyy samana. Vielä enemmän halutaan, että kaikki muu pysyy samana. Vakiolla tarkoitat vain Planckin massaa.

"Universumi myös tiivistyy hitaasti koko olemassaolonsa ajan, myös varhaisvaiheessa, kuten selitetään jo tämän tutkimuksen ensimmäisessä lauseessa."

...during the radiation and matter dominated periods. (Tiivistelmä)

"Quintessence-mallissa hidas tiivistyminen lähihistoriassa eli z=0.1-1.6 alueella ei välttämättä tarvitse tarkoittaa supistumiseksi kääntynyttä laajenemista, vaan kyseessä voi myös olla universumin koko olemassaolon ajan jatkunut tiivistyminen, kuten slow freeze kosmologiassa."

Vuonna 2014 olevassa universumissa on myös laajentuminen, erillinen inflaatio ja laajentuva loppu.

Ensimmäinen kvintesenssi-paperi sanoi, että pimeänenergian määrä on vähenemässä, mutta vasta alle 0.1:ssä. Wetterichillä ei ollut sellaista pimeääenergiaa, joka tekisi samaa. Hänen mallinsa voi kadottaa paljon ominaisuuksia, jos hän muuttaa sitä vielä samanlaiseksi, koska pitääkö universumin alunkin olla silloin tätä toista tyyppiä? Jos tarkoitat sanoa, että kvintesenssimallissa olevan kvintesenssin muodon ei tarvitse olla sama muoto toisessa kvintesenssimallissa, jos toinen malli tekee vielä jotain muuta (eli kasvava massa vakio pimeäenergia on sama kuin pienevä pimeäenergia, kunhan kasvaa tarkemmin kuin vuosina 2013-2014), niin todista se ensin sovittamalla DESI BAO ym. dataan äläkä arvaa etukäteen.

3

Lue lisää

"Kylmästä tasaisesta kaasusta tiedetään jo ettei siitä tule havaittua BAO:ta,"

Epälineaarisissa dynaamisissa järjestelmissä hyvin tyypillisesti syntyy laajan skaalan jaksollisia poikkeamia, joita mallinnetaan Eulerin yhtälöillä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ei ainoastaan BB:n plasmassa. Laajan skaalan aaltojen tuottajaksi voi olettaa esim. cosmon-kentän värähelyn slow freeze -teoriassa universumin varhaisvaiheessa, mutta Eulerin yhtälöitä pystyy soveltamaan myös muuntyyppisiin alkumeriteorioihin.

"Kun skaalakerroin on nolla universumin alkupäässä, universumi on kaikkein pienentynein."

Wetterich tarkoittaa tässä skaalakertoimella vähän eri asiaa kuin standardimallin FLRW-metriikan a(t) joka määrää avaruuden geometrisen koon ja fysikaaliset etäisyydet. Wetterichin mallissa avaruuden geometria ei muutu ja avaruus ei laajene missään vaiheessa. Cosmon-kenttä vaikuttaa hiukkasten massoihin mutta ei avaruuden geometriaan. Kannattaa myös huomata että Wetterich koko ajan puhuu paperissaan ekvivalentista inflaatiosta, jossa avaruus ei laajene vaan cosmon-kentän arvo kasvaa.

"Vuonna 2013 tästä ei paljon puhuttu, mutta toisessa artikkelissa on niin, että massan pitää muuttua hadroneilla ja yksittäisillä hiukkasilla. Ensimmäisiä varten vahvan vuorovaikutuksen ja kvarkkien välinen kytkentä (eri energiatasoillakin) muuttuu. Mutta jotta yksittäiset hiukkaset muuttuvat, niin halutaan, että vain Higgsin kentän odotusarvo tyhjiössä muuttuu, ja että sen kytkentä hiukkasiin pysyy samana. Vielä enemmän halutaan, että kaikki muu pysyy samana. Vakiolla tarkoitat vain Planckin massaa."

Cosmon-kentän kasvaessa muutama luonnonvakio kasvaa, muutama vakio pienenee ja osa vakioista pysyy myös muuttumattomina, esim. valonnopeus ja hienorakennevakio.

"Vuonna 2014 olevassa universumissa on myös laajentuminen, erillinen inflaatio ja laajentuva loppu."

Tämä universumi ei laajene geometrisesti, vaan Wetterich tarkoittaa ekvivalenttia inflaatiota ja laajenemista, jossa atomien koot pienenevät ja planckin pituus pienenee seurauksena cosmon-kentän kasvusta: "the cosmological increase of this ratio can also be attributed to shrinking atoms." Tämä 2013 paperi ei ole enää kovin ajankohtainen, koska se pyrkii tuottamaan ekvivalentin LCDM kosmologian, joka kuitenkaan ei sovi enää mihinkään havaintoihin. 2010 slow freeze on ajankohtaisempi, jos sen avulla pystytään mallintamaan havaintoihin sopiva universumi, jossa radiaalinen etäisyys kasvaa lineaarisesti punasiirtymän kasvaessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Kylmästä tasaisesta kaasusta tiedetään jo ettei siitä tule havaittua BAO:ta,"

Epälineaarisissa dynaamisissa järjestelmissä hyvin tyypillisesti syntyy laajan skaalan jaksollisia poikkeamia, joita mallinnetaan Eulerin yhtälöillä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ei ainoastaan BB:n plasmassa. Laajan skaalan aaltojen tuottajaksi voi olettaa esim. cosmon-kentän värähelyn slow freeze -teoriassa universumin varhaisvaiheessa, mutta Eulerin yhtälöitä pystyy soveltamaan myös muuntyyppisiin alkumeriteorioihin.

"Kun skaalakerroin on nolla universumin alkupäässä, universumi on kaikkein pienentynein."

Wetterich tarkoittaa tässä skaalakertoimella vähän eri asiaa kuin standardimallin FLRW-metriikan a(t) joka määrää avaruuden geometrisen koon ja fysikaaliset etäisyydet. Wetterichin mallissa avaruuden geometria ei muutu ja avaruus ei laajene missään vaiheessa. Cosmon-kenttä vaikuttaa hiukkasten massoihin mutta ei avaruuden geometriaan. Kannattaa myös huomata että Wetterich koko ajan puhuu paperissaan ekvivalentista inflaatiosta, jossa avaruus ei laajene vaan cosmon-kentän arvo kasvaa.

"Vuonna 2013 tästä ei paljon puhuttu, mutta toisessa artikkelissa on niin, että massan pitää muuttua hadroneilla ja yksittäisillä hiukkasilla. Ensimmäisiä varten vahvan vuorovaikutuksen ja kvarkkien välinen kytkentä (eri energiatasoillakin) muuttuu. Mutta jotta yksittäiset hiukkaset muuttuvat, niin halutaan, että vain Higgsin kentän odotusarvo tyhjiössä muuttuu, ja että sen kytkentä hiukkasiin pysyy samana. Vielä enemmän halutaan, että kaikki muu pysyy samana. Vakiolla tarkoitat vain Planckin massaa."

Cosmon-kentän kasvaessa muutama luonnonvakio kasvaa, muutama vakio pienenee ja osa vakioista pysyy myös muuttumattomina, esim. valonnopeus ja hienorakennevakio.

"Vuonna 2014 olevassa universumissa on myös laajentuminen, erillinen inflaatio ja laajentuva loppu."

Tämä universumi ei laajene geometrisesti, vaan Wetterich tarkoittaa ekvivalenttia inflaatiota ja laajenemista, jossa atomien koot pienenevät ja planckin pituus pienenee seurauksena cosmon-kentän kasvusta: "the cosmological increase of this ratio can also be attributed to shrinking atoms." Tämä 2013 paperi ei ole enää kovin ajankohtainen, koska se pyrkii tuottamaan ekvivalentin LCDM kosmologian, joka kuitenkaan ei sovi enää mihinkään havaintoihin. 2010 slow freeze on ajankohtaisempi, jos sen avulla pystytään mallintamaan havaintoihin sopiva universumi, jossa radiaalinen etäisyys kasvaa lineaarisesti punasiirtymän kasvaessa.

Lue lisää

"Fotometrinen z ei ole suora havainto, kuten supernovan havaittu väri. Se on laskennallinen ominaisuus joka riippuu kosmologisen mallin valinnasta ja erityisesti oletetun aikadilaation suuruudesta. Fotometrinen z lasketaan havaitun värin ja sisäisen värin suhteesta."

Näytät harkitsevan tätä menetelmää tosissaan esim. TL:n käyttöön. Mutta tästä tietää jo, että tuo on kehäpäättelyä, koska et voi tietää, mikä on sisäinen väri. Kaikki sisäiset ominaisuudet ovat joko yhtä epäsuoria kuin z (sisältää: supernovalle tapahtuneen punasiirtymän ja aikadilaation määrän, tai edes toisen), tai sitten niiden pitää olla z:sta rippumattomia korrelaatioita ja suhteita, tai jotain teoreettisesti päätettyjä asioita. Sellaisten kyseenalaistaminen on toiselta nimeltään uudet supernovat.

"LCDM-kosmologiassa photo-z määritetään iteroimalla - ensin otetaan jokin karkea arvio photo-z:lle, jonka jälkeen lasketaan valokäyrän leveys, luminositeetti ja väri, jonka jälkeen lasketaan uusi photo-z ja jatketaan iterointia. TL-mallissa lasku on vähän suoraviivaisempi kun valokäyrän leveys jo tunnetaan ja se on sama kuin havaittu, eikä riipu z:sta."

Ainakin DES5Y:ssä otetaan supernova. Sitten otetaan supernovan galaksi tällä menetelmällä (luku 2..3)
https://iopscience.iop.org/article/10.1086/506137
Galaksin tunnistusmenetelmä perustuu supernovan etäisyyteen galaksin keskustasta, ja on riiippumaton punasiirtymästä ym.. Sitten galaksista otetaan punasiirtymä, joka on vapaa aikadilaatio-vaihtoehdoista.

"TL-mallissa fotometrinen z voi olla 2-kertainen verrattuna LCDM:ään arvolla z=1, tällöin myös isäntägalaksi valitaan paljon kauempaa, ja sillä pitäisi olla spektroskooppinen z=2, ei 1. z=2 säteen sisällä galakseja on n. 12 miljardia, ja z=1 sisällä n. 3-4 miljardia. Isäntägalaksiksi valitaan punasiirtymältään sopiva galaksi, joka on lähimpänä supernovahavaintoa."

Tuossa olisi päädytty tilanteeseen, missä on esim. normaalisti kaksi täysin samannäköistä z = 0.3 Ia-supernovaa, mutta toinen pitää muuttaa 0.6:ksi ja toinen 0.9:ksi. Tässä supernovien hajonnassa ei voida tehdä enää kosmologisia etäisyysmittauksia, juuri kuten niitä ei voitaisi tehdä, jos jokainen supernova onkin tyyppiä II. Huomaa tosin siis, että TL + X (X voi olla tyhjä) ei kuitenkaan ole tähän mennessä sellainen todellisuuden versio, joka teoreettisesti edes pystyy tekemään eri etäisyyksien Ia-supernovista päällekkäisiä valokäyriä.

"Tässä on vertaisarvioitu tutkimus (Marosi, L 2025, Hubble Diagram Test of SN1a Supernovae and High Redshift Gamma Ray Bursts)"

Se on eri aiheesta.

"Tämä tutkimus osoittaa, että TL-malli tuottaa punasiirtymä-luminositeettietäisyyssuhteen joka sopii täydellisesti havaintoihin silloin kun 1+z aikadilaatiota ei oleteta. Tällöin LCDM-mallia leveämmät valokäyrät tarkoittavat myös kirkkaampia ja sinisempiä supernovia jotka ovat kauempana."

Tutkimuksessa on käytetty supernovia Ia, joiden luminositeetti (tai sisäinen luminositetti ja havaittu) on laskettu SALT:illa. Tämä ei tutkimusta haitannut eikä siis se, että supernova on tasan niin kirkas ja sininen kuin SALT sanoo. Tutkimus on sellainen, mikä ei käytä datana valokäyrien venytystä ajassa. Se ei sano mitään siitä, oliko niistä oletettu jotain eikä varsinkaan sitä, että onko mahdollista nähdä, että jokin kosmologia ei pidä paikkaansa, jos havaitaan tietyt venytykset. Kahdesta ensimmäisestä luvusta voit lukea, että tutkimuksen puolesta kosmologia on abstraktoitu vain kaavoiksi luminositeettille ja z:lle. Silloin jos näille saa oikean vastauksen, niin paperin puolesta saa keksiä niille minkä tahansa selityksen, ja samalla myös minkä tahansa suuruisen aikadilaation.

Tutkimus ei ole tälläkään pienellä alueella kovin hyvä. Siinä valitaan yhdet LCDM-parametrit pelkistä supernovista, ja sitten ilmoitetaan, että tulos on huono GRB-datalle z > 8. Kun kosmologian parametrit muodostavat eksponentiaalisia riippuvuussuhteita etäisyyden ja z:n välille, silloin sillä on olemassa sovituksia, joille ei päde tämä: 'jos käyrä sopii hyvin pienellä z:llä mutta ei suurella z:llä, sille ei ole kuin vaihtoehtoja, joissa käyrä sopii huonosti pienellä z:llä ja huonosti suurella z:llä'. Tätä saisi verrata oikeaan menetelmän käyttöön jossain, missä on valittu tähän asti paras FLRW, mutta en tiedä, onko sitä, koska GRB-data z > 8 ei varmaan ole niin valtavan hyvää, että se kiinnostaisi enemmän kuin CMB + DESI BAO.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Fotometrinen z ei ole suora havainto, kuten supernovan havaittu väri. Se on laskennallinen ominaisuus joka riippuu kosmologisen mallin valinnasta ja erityisesti oletetun aikadilaation suuruudesta. Fotometrinen z lasketaan havaitun värin ja sisäisen värin suhteesta."

Näytät harkitsevan tätä menetelmää tosissaan esim. TL:n käyttöön. Mutta tästä tietää jo, että tuo on kehäpäättelyä, koska et voi tietää, mikä on sisäinen väri. Kaikki sisäiset ominaisuudet ovat joko yhtä epäsuoria kuin z (sisältää: supernovalle tapahtuneen punasiirtymän ja aikadilaation määrän, tai edes toisen), tai sitten niiden pitää olla z:sta rippumattomia korrelaatioita ja suhteita, tai jotain teoreettisesti päätettyjä asioita. Sellaisten kyseenalaistaminen on toiselta nimeltään uudet supernovat.

"LCDM-kosmologiassa photo-z määritetään iteroimalla - ensin otetaan jokin karkea arvio photo-z:lle, jonka jälkeen lasketaan valokäyrän leveys, luminositeetti ja väri, jonka jälkeen lasketaan uusi photo-z ja jatketaan iterointia. TL-mallissa lasku on vähän suoraviivaisempi kun valokäyrän leveys jo tunnetaan ja se on sama kuin havaittu, eikä riipu z:sta."

Ainakin DES5Y:ssä otetaan supernova. Sitten otetaan supernovan galaksi tällä menetelmällä (luku 2..3)
https://iopscience.iop.org/article/10.1086/506137
Galaksin tunnistusmenetelmä perustuu supernovan etäisyyteen galaksin keskustasta, ja on riiippumaton punasiirtymästä ym.. Sitten galaksista otetaan punasiirtymä, joka on vapaa aikadilaatio-vaihtoehdoista.

"TL-mallissa fotometrinen z voi olla 2-kertainen verrattuna LCDM:ään arvolla z=1, tällöin myös isäntägalaksi valitaan paljon kauempaa, ja sillä pitäisi olla spektroskooppinen z=2, ei 1. z=2 säteen sisällä galakseja on n. 12 miljardia, ja z=1 sisällä n. 3-4 miljardia. Isäntägalaksiksi valitaan punasiirtymältään sopiva galaksi, joka on lähimpänä supernovahavaintoa."

Tuossa olisi päädytty tilanteeseen, missä on esim. normaalisti kaksi täysin samannäköistä z = 0.3 Ia-supernovaa, mutta toinen pitää muuttaa 0.6:ksi ja toinen 0.9:ksi. Tässä supernovien hajonnassa ei voida tehdä enää kosmologisia etäisyysmittauksia, juuri kuten niitä ei voitaisi tehdä, jos jokainen supernova onkin tyyppiä II. Huomaa tosin siis, että TL X (X voi olla tyhjä) ei kuitenkaan ole tähän mennessä sellainen todellisuuden versio, joka teoreettisesti edes pystyy tekemään eri etäisyyksien Ia-supernovista päällekkäisiä valokäyriä.

"Tässä on vertaisarvioitu tutkimus (Marosi, L 2025, Hubble Diagram Test of SN1a Supernovae and High Redshift Gamma Ray Bursts)"

Se on eri aiheesta.

"Tämä tutkimus osoittaa, että TL-malli tuottaa punasiirtymä-luminositeettietäisyyssuhteen joka sopii täydellisesti havaintoihin silloin kun 1 z aikadilaatiota ei oleteta. Tällöin LCDM-mallia leveämmät valokäyrät tarkoittavat myös kirkkaampia ja sinisempiä supernovia jotka ovat kauempana."

Tutkimuksessa on käytetty supernovia Ia, joiden luminositeetti (tai sisäinen luminositetti ja havaittu) on laskettu SALT:illa. Tämä ei tutkimusta haitannut eikä siis se, että supernova on tasan niin kirkas ja sininen kuin SALT sanoo. Tutkimus on sellainen, mikä ei käytä datana valokäyrien venytystä ajassa. Se ei sano mitään siitä, oliko niistä oletettu jotain eikä varsinkaan sitä, että onko mahdollista nähdä, että jokin kosmologia ei pidä paikkaansa, jos havaitaan tietyt venytykset. Kahdesta ensimmäisestä luvusta voit lukea, että tutkimuksen puolesta kosmologia on abstraktoitu vain kaavoiksi luminositeettille ja z:lle. Silloin jos näille saa oikean vastauksen, niin paperin puolesta saa keksiä niille minkä tahansa selityksen, ja samalla myös minkä tahansa suuruisen aikadilaation.

Tutkimus ei ole tälläkään pienellä alueella kovin hyvä. Siinä valitaan yhdet LCDM-parametrit pelkistä supernovista, ja sitten ilmoitetaan, että tulos on huono GRB-datalle z > 8. Kun kosmologian parametrit muodostavat eksponentiaalisia riippuvuussuhteita etäisyyden ja z:n välille, silloin sillä on olemassa sovituksia, joille ei päde tämä: 'jos käyrä sopii hyvin pienellä z:llä mutta ei suurella z:llä, sille ei ole kuin vaihtoehtoja, joissa käyrä sopii huonosti pienellä z:llä ja huonosti suurella z:llä'. Tätä saisi verrata oikeaan menetelmän käyttöön jossain, missä on valittu tähän asti paras FLRW, mutta en tiedä, onko sitä, koska GRB-data z > 8 ei varmaan ole niin valtavan hyvää, että se kiinnostaisi enemmän kuin CMB DESI BAO.

1

Lue lisää

"LCDM sopii myös supernovahavaintoihin matalilla z:n arvoilla, mutta ongelmia alkaa tulla korkealla z:lla, ja LCDM ei ennusta enää oikeanlaista Hubble-diagrammia joka sopisi z=8 GRB-havaintoihin."

Varsinainen tulos oli juurikin, että TL on yhtä hyvä kuin LCDM alle z < 8 alueella. Tämä tieto ei tee TL:stä hyvää vaihtoehtoa tänä päivänä, kun DESI BAO + DES5Y:n mukaan (kaikki)LCDM:t ovat väärin tällä etäisyydellä. Valmista TL universumia tutkimuksessa ei esiintynyt missään muodossa, koska ei ollut 'TL-parametreja', joista ennustettaisiin jokin käyrä. Tai parametria, josta ennustettaisiin parametri, joka tutkimuksessa on sovitettu.

Paperin kirjoittaja on ilmeisesti kemisti, eikä mahdollisesti töissä missään tutkijana.

"TL-malli sen sijaan sopii myös GRB-havaintoihin täsmällisen hyvin korkeilla z:n arvoilla ja on selitysvoimaisempi kuin LCDM."

Selitysvoima mitataan siten, että selittää mahdollisimman monta ilmiötä mahdollisimman vähillä oletuksilla. Vähensit selitettävistä asioista esim. BAO:n pois. Eikä TL:llä eli sillä, mitä se on, ole yhtä(än) selitystä, joten sen oletusten määriä ei ole edes laskettu.

"DESI on julkaissut BAO DR2 papereita, joissa tämä tuodaan esiin."

Voitko lainata suoraan DESI:n kulmakokopapereita (ja myös Hubblen diagrammin)?

"LCDM-malli tuottaa liian suuria kulmakokoja ja lisäksi radiaaliset etäisyydet ovat liian pieniä, eivätkä sovi DR2 aineistoon suuremmilla punasiirtymillä. Desi on omissa tutkimuksissaan ottanut mukaan ainoastaan dynaamisen pimeän energian malleja,"

BAO-etäisyydet (isotrooppiset) olivat kylläkin DESI:n julkaisussa kauimpana datasta kohdassa z = 0.7 eli keskellä DESI:n tutkimaa aluetta. CMB-dataan sovitettu LCDM oli siinä kohdassa liian suuri. Samoin BAO:oon itseensä sovitettu LCDM on liian suuri, ja kolmeen dataan sovitettu ajasta riippuvan pimeän energian malli sekin mutta vähän.

Jos tarkoitat radiaalisella etäisyydellä Hubblen diagrammia, niin sen löytää siltä, joka teki kolmannen datajoukon eli DES5Y:ltä.

"TL-komponentin sisältävät mallit sopivat myös havaintoihin hyvin"

Missä tutkimuksessa?

"Esim. tässä vertaisarvioidussa paperissa (julkaistu Galaxies 2025, 13(5):108) Gupta väittää että CCC+TL malli sopii BAO havaintoihin."

Tuo ei ole paperi missä puhutaan BAO:sta, vaan haluat tämän:
https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad1bc6

Ensinnäkin tässä tutkitaan CCC + TL:ää. Sinä sanoit ainoastaan TL. Kun BAO syntyy tuossa, sillä ei ole TL:n kanssa mitään tekemistä.

Gupta sanoo että esim. CMB:n synty on jo oletetusti tämä:

baryon
acoustic oscillations (BAOs) resulting from the sound waves in
the baryon–photon fluid at the time when photons and baryon
decoupled, and radiation traveled freely in space. This radiation
is observed as the cosmic microwave background (CMB).

"Tämä väite perustuu Desi-ryhmän julkaisuihin siinä mielessä että kyseessä on tieteellinen johtopäätös kaikista tähänastisista BAO-tutkimuksista."

Gupta ei käyttänyt DESI:n dataa, eikä mitään dataa, joka yltäisi yhtä korkeisiin z:toihin. Vaikein kohta z = 0.7 ei kuulunut mukaan. Luulen että data on vanhaa ja sitä on vähän. Hänen analysointitavassaan datan tulkinta on malliriippuvaista. Minusta hän ei ole saanut selville, mikä olisi kunkin mallin päämäärä ja sen saavuttamisen mahdollisuudet esim. parametreilla. Ilman sitä malleja ei voi verrata mittauksiin vaan ainoastaan toisiinsa.

"CCC+TL-mallin ennusteet ovat oikean suuntaisia eli tuottavat pienemmän kulmakoon ja suuremman radiaalisen etäisyyden"

Mutta tiedätkö, mikä on oikea radiaalinen etäisyys, tai tämän paperin D_A?

Gupta sanoo siitä:

they are not relevant to our
analysis of the model.

Hänen mainitsemanaan se on saatettu ottaa pelkästä CMB-datasta kauan ennen DESI DR2:sta, ja siinä LCDM on jo toiminut täydellisesti, jos etsisit sen LCDM:n josta puhutaan CMB:n toteuttajana.

"lisäksi suuruusluokaltaan erot LCDM-malliin ovat oikean kokoisia."

Vähän käsittämätöntä verrata mallia malliin ja luulla sen todistavan jotain.

"Guptan johtopäätös myös osoittaa, että Desi-ryhmän ponnistelut EDE:n todistamiseksi ovat kyseenalaisia. Jos havainnot pystyy selittämään tavallisella TL-komponentilla, tällöin ei ole syytä olettaa ylifysikaalisia ja alkuperältään tuntemattomia uusia pimeän fysiikan ilmiöitä."

CCC on todella ylifysikaalista, ja se todennäköisesti käyttäisi uusia kenttiä.
Kuten:
https://arxiv.org/abs/2204.00119

Aiemmin mainitsemani tarkoitti myös, että TL ei ole fysiikan sisällä.

"CCC+TL ja puhdas TL kumpikin sopivat BAO-havaintoihin yhtä hyvin"

Sanot tämän ajateltuasi vasta, että toisesta on tutkimus. Eikä sinulla kirjoitustesi mukaan muuten ole myöskään tutkimusta, missä pelkkä TL selittää JWST:n.

2

Anonyymi kirjoitti:

"LCDM sopii myös supernovahavaintoihin matalilla z:n arvoilla, mutta ongelmia alkaa tulla korkealla z:lla, ja LCDM ei ennusta enää oikeanlaista Hubble-diagrammia joka sopisi z=8 GRB-havaintoihin."

Varsinainen tulos oli juurikin, että TL on yhtä hyvä kuin LCDM alle z < 8 alueella. Tämä tieto ei tee TL:stä hyvää vaihtoehtoa tänä päivänä, kun DESI BAO DES5Y:n mukaan (kaikki)LCDM:t ovat väärin tällä etäisyydellä. Valmista TL universumia tutkimuksessa ei esiintynyt missään muodossa, koska ei ollut 'TL-parametreja', joista ennustettaisiin jokin käyrä. Tai parametria, josta ennustettaisiin parametri, joka tutkimuksessa on sovitettu.

Paperin kirjoittaja on ilmeisesti kemisti, eikä mahdollisesti töissä missään tutkijana.

"TL-malli sen sijaan sopii myös GRB-havaintoihin täsmällisen hyvin korkeilla z:n arvoilla ja on selitysvoimaisempi kuin LCDM."

Selitysvoima mitataan siten, että selittää mahdollisimman monta ilmiötä mahdollisimman vähillä oletuksilla. Vähensit selitettävistä asioista esim. BAO:n pois. Eikä TL:llä eli sillä, mitä se on, ole yhtä(än) selitystä, joten sen oletusten määriä ei ole edes laskettu.

"DESI on julkaissut BAO DR2 papereita, joissa tämä tuodaan esiin."

Voitko lainata suoraan DESI:n kulmakokopapereita (ja myös Hubblen diagrammin)?

"LCDM-malli tuottaa liian suuria kulmakokoja ja lisäksi radiaaliset etäisyydet ovat liian pieniä, eivätkä sovi DR2 aineistoon suuremmilla punasiirtymillä. Desi on omissa tutkimuksissaan ottanut mukaan ainoastaan dynaamisen pimeän energian malleja,"

BAO-etäisyydet (isotrooppiset) olivat kylläkin DESI:n julkaisussa kauimpana datasta kohdassa z = 0.7 eli keskellä DESI:n tutkimaa aluetta. CMB-dataan sovitettu LCDM oli siinä kohdassa liian suuri. Samoin BAO:oon itseensä sovitettu LCDM on liian suuri, ja kolmeen dataan sovitettu ajasta riippuvan pimeän energian malli sekin mutta vähän.

Jos tarkoitat radiaalisella etäisyydellä Hubblen diagrammia, niin sen löytää siltä, joka teki kolmannen datajoukon eli DES5Y:ltä.

"TL-komponentin sisältävät mallit sopivat myös havaintoihin hyvin"

Missä tutkimuksessa?

"Esim. tässä vertaisarvioidussa paperissa (julkaistu Galaxies 2025, 13(5):108) Gupta väittää että CCC TL malli sopii BAO havaintoihin."

Tuo ei ole paperi missä puhutaan BAO:sta, vaan haluat tämän:
https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad1bc6

Ensinnäkin tässä tutkitaan CCC TL:ää. Sinä sanoit ainoastaan TL. Kun BAO syntyy tuossa, sillä ei ole TL:n kanssa mitään tekemistä.

Gupta sanoo että esim. CMB:n synty on jo oletetusti tämä:

baryon
acoustic oscillations (BAOs) resulting from the sound waves in
the baryon–photon fluid at the time when photons and baryon
decoupled, and radiation traveled freely in space. This radiation
is observed as the cosmic microwave background (CMB).

"Tämä väite perustuu Desi-ryhmän julkaisuihin siinä mielessä että kyseessä on tieteellinen johtopäätös kaikista tähänastisista BAO-tutkimuksista."

Gupta ei käyttänyt DESI:n dataa, eikä mitään dataa, joka yltäisi yhtä korkeisiin z:toihin. Vaikein kohta z = 0.7 ei kuulunut mukaan. Luulen että data on vanhaa ja sitä on vähän. Hänen analysointitavassaan datan tulkinta on malliriippuvaista. Minusta hän ei ole saanut selville, mikä olisi kunkin mallin päämäärä ja sen saavuttamisen mahdollisuudet esim. parametreilla. Ilman sitä malleja ei voi verrata mittauksiin vaan ainoastaan toisiinsa.

"CCC TL-mallin ennusteet ovat oikean suuntaisia eli tuottavat pienemmän kulmakoon ja suuremman radiaalisen etäisyyden"

Mutta tiedätkö, mikä on oikea radiaalinen etäisyys, tai tämän paperin D_A?

Gupta sanoo siitä:

they are not relevant to our
analysis of the model.

Hänen mainitsemanaan se on saatettu ottaa pelkästä CMB-datasta kauan ennen DESI DR2:sta, ja siinä LCDM on jo toiminut täydellisesti, jos etsisit sen LCDM:n josta puhutaan CMB:n toteuttajana.

"lisäksi suuruusluokaltaan erot LCDM-malliin ovat oikean kokoisia."

Vähän käsittämätöntä verrata mallia malliin ja luulla sen todistavan jotain.

"Guptan johtopäätös myös osoittaa, että Desi-ryhmän ponnistelut EDE:n todistamiseksi ovat kyseenalaisia. Jos havainnot pystyy selittämään tavallisella TL-komponentilla, tällöin ei ole syytä olettaa ylifysikaalisia ja alkuperältään tuntemattomia uusia pimeän fysiikan ilmiöitä."

CCC on todella ylifysikaalista, ja se todennäköisesti käyttäisi uusia kenttiä.
Kuten:
https://arxiv.org/abs/2204.00119

Aiemmin mainitsemani tarkoitti myös, että TL ei ole fysiikan sisällä.

"CCC TL ja puhdas TL kumpikin sopivat BAO-havaintoihin yhtä hyvin"

Sanot tämän ajateltuasi vasta, että toisesta on tutkimus. Eikä sinulla kirjoitustesi mukaan muuten ole myöskään tutkimusta, missä pelkkä TL selittää JWST:n.

2

Lue lisää

"Epälineaarisissa dynaamisissa järjestelmissä hyvin tyypillisesti syntyy laajan skaalan jaksollisia poikkeamia, joita mallinnetaan Eulerin yhtälöillä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ei ainoastaan BB:n plasmassa."

Tasaisesta kaasusta ei synny mitään epätasaista normaaleissa epälineaarisissa yhtälöissä. Jos ehdottaa, että yhtälöt pystyvät tuottamaan jotain kuin tyhjästä, niin tämä ei ole haluttua, koska se tarkoittaisi jotain syntyvän myös huoneessasi olevasta kaasusta. Kaikki uudesti keksityt yhtälöt ovat verrattavissa keksittyihin lisäparametreihin ja lopulta keksittyihin skalaarikenttiin.

"Laajan skaalan aaltojen tuottajaksi voi olettaa esim. cosmon-kentän värähelyn slow freeze -teoriassa universumin varhaisvaiheessa, mutta Eulerin yhtälöitä pystyy soveltamaan myös muuntyyppisiin alkumeriteorioihin."

Siinä mallissa on samanlainen inflaatio kuin muillakin, ja tuo tarkoittaa, että cosmon-kenttä fluktuoi (esim. värähtelyn määrä vaihtelee jos kvanttisuure 'värähtely' ~ energia fluktuoi) kvanttifysiikan kokoluokissa mitä tulee tilan kokoon ja arvojen eroon toisistaan. Näillä värähtelyillä on merkitystä vain koska avaruus laajenee. Jolloin esim. on nykyisen galaksin tilan verran ainetta, jossa tiheys on muuttunut olemattoman vähän, mutta koska tätä eri tiheyttä on paljon, niin jos aine romahtaa kasaan, niin sitä myös on huomattavasti eriliainen satsi verrattuna romahdukseen, jossa tiheys ei ollut muuttunut. (Romahtaminen itsessään riippuu myös tiheyseroista.)

"Wetterich tarkoittaa tässä skaalakertoimella vähän eri asiaa kuin standardimallin FLRW-metriikan a(t)"

Ei hän tarkoita sillä eri asioita varmaan missään, vaikka hänellä on esim. eri tarkastelujärjestelmiä.

2014 paperista:

The coupled cosmon-gravity system of
our model is specified by the quantum effective action...
from which the field equations for the metric and the cos-
mon follow by variation. The metric gμν appears in the
curvature scalar R

-Hänen vaikutuksessaan on metrisen avaruuden tensori (joka tulee muuttumaan vaikutuksen varionnin mukaan). Eri tarkastelujärjestelmillä ei ole eri vaikutuksia.

Field equations. We assume a Robertson-Walker met-
ric with scale factor a(t)

-Ensimmäinen ja ainoa a:n määritelmä.

For t → −∞ the cosmon field χ goes to zero. The same
holds for the Hubble parameter. The curvature scalar van-
ishes in the infinite past,...

-Puhuttaessa samasta hetkestä kuin introssa, sanotaan että skaalatekijä liittyy Hubblen parametriin.

"Wetterichin mallissa avaruuden geometria ei muutu ja avaruus ei laajene missään vaiheessa."

Ai ei edes sitä varten, että avaruus kutistuu?

"Cosmon-kenttä vaikuttaa hiukkasten massoihin mutta ei avaruuden geometriaan."

Kentällä on kineettinen energia ja potentiaalienergia, ja GR:ssä energialla on vaikutus geometriaan.

Skaalakerroin ja skalaarikenttä ovat eri asioita (jo siksi koska skaala ja skalaari ovat) eikä toista käytetä ilman toista. Skalaarikentällä ja geometrialla on yhtä paljon (=paljon) tekemistä keskenään kuin vedyllä ja geometrialla, koska skalaarikenttä on kuin uusi hiukkanen (GR tosin tekee mitä tekee vaikka ajattelisi, että kenttä ei ole jotain QFT:stä tuttua, missä puhutaan hiukkasista).

"Kannattaa myös huomata että Wetterich koko ajan puhuu paperissaan ekvivalentista inflaatiosta, jossa avaruus ei laajene vaan cosmon-kentän arvo kasvaa."

Kentän arvon kasvu ei vaikuta geometriaan, joten se ei aiheuta inflaatiota. Kentän arvo kasvaa muinakin aikoina kuin inflaatiossa. Kaikki matemaattiset muuttujat voidaan kuitenkin esittää myös kentän avulla, ja kentän X arvo on keskimäärin yhtä monotoninen kuin aika t.

For
fluctuations that are homogeneous enough the scale factor
will start an inflationary expansion

-Koko ajan puhutussa inflaatiossa on skaalakerroin ja laajeneminen.

Jos jollakin olisi erilainen inflaatio kuin laajeneminen, hän sanoisi sen jossain kohtaa. Todennäköisesti nimessä.

"Cosmon-kentän kasvaessa muutama luonnonvakio kasvaa, muutama vakio pienenee ja osa vakioista pysyy myös muuttumattomina, esim. valonnopeus ja hienorakennevakio."

Nuo pysyvät samana, koska niihin ei vaikuteta. Ainoa toinen vakio liittyi gravitaatiovakioon. Siitä on tehty muuttuva, koska se kumoaa muuttuvan massan vaikutuksen kappaleiden väliseen vetovoimaan. Tällöin et näkisi tällaisen gravitaation muuttuvan ajassa varsinaisesti.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Epälineaarisissa dynaamisissa järjestelmissä hyvin tyypillisesti syntyy laajan skaalan jaksollisia poikkeamia, joita mallinnetaan Eulerin yhtälöillä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ei ainoastaan BB:n plasmassa."

Tasaisesta kaasusta ei synny mitään epätasaista normaaleissa epälineaarisissa yhtälöissä. Jos ehdottaa, että yhtälöt pystyvät tuottamaan jotain kuin tyhjästä, niin tämä ei ole haluttua, koska se tarkoittaisi jotain syntyvän myös huoneessasi olevasta kaasusta. Kaikki uudesti keksityt yhtälöt ovat verrattavissa keksittyihin lisäparametreihin ja lopulta keksittyihin skalaarikenttiin.

"Laajan skaalan aaltojen tuottajaksi voi olettaa esim. cosmon-kentän värähelyn slow freeze -teoriassa universumin varhaisvaiheessa, mutta Eulerin yhtälöitä pystyy soveltamaan myös muuntyyppisiin alkumeriteorioihin."

Siinä mallissa on samanlainen inflaatio kuin muillakin, ja tuo tarkoittaa, että cosmon-kenttä fluktuoi (esim. värähtelyn määrä vaihtelee jos kvanttisuure 'värähtely' ~ energia fluktuoi) kvanttifysiikan kokoluokissa mitä tulee tilan kokoon ja arvojen eroon toisistaan. Näillä värähtelyillä on merkitystä vain koska avaruus laajenee. Jolloin esim. on nykyisen galaksin tilan verran ainetta, jossa tiheys on muuttunut olemattoman vähän, mutta koska tätä eri tiheyttä on paljon, niin jos aine romahtaa kasaan, niin sitä myös on huomattavasti eriliainen satsi verrattuna romahdukseen, jossa tiheys ei ollut muuttunut. (Romahtaminen itsessään riippuu myös tiheyseroista.)

"Wetterich tarkoittaa tässä skaalakertoimella vähän eri asiaa kuin standardimallin FLRW-metriikan a(t)"

Ei hän tarkoita sillä eri asioita varmaan missään, vaikka hänellä on esim. eri tarkastelujärjestelmiä.

2014 paperista:

The coupled cosmon-gravity system of
our model is specified by the quantum effective action...
from which the field equations for the metric and the cos-
mon follow by variation. The metric gμν appears in the
curvature scalar R

-Hänen vaikutuksessaan on metrisen avaruuden tensori (joka tulee muuttumaan vaikutuksen varionnin mukaan). Eri tarkastelujärjestelmillä ei ole eri vaikutuksia.

Field equations. We assume a Robertson-Walker met-
ric with scale factor a(t)

-Ensimmäinen ja ainoa a:n määritelmä.

For t → −∞ the cosmon field χ goes to zero. The same
holds for the Hubble parameter. The curvature scalar van-
ishes in the infinite past,...

-Puhuttaessa samasta hetkestä kuin introssa, sanotaan että skaalatekijä liittyy Hubblen parametriin.

"Wetterichin mallissa avaruuden geometria ei muutu ja avaruus ei laajene missään vaiheessa."

Ai ei edes sitä varten, että avaruus kutistuu?

"Cosmon-kenttä vaikuttaa hiukkasten massoihin mutta ei avaruuden geometriaan."

Kentällä on kineettinen energia ja potentiaalienergia, ja GR:ssä energialla on vaikutus geometriaan.

Skaalakerroin ja skalaarikenttä ovat eri asioita (jo siksi koska skaala ja skalaari ovat) eikä toista käytetä ilman toista. Skalaarikentällä ja geometrialla on yhtä paljon (=paljon) tekemistä keskenään kuin vedyllä ja geometrialla, koska skalaarikenttä on kuin uusi hiukkanen (GR tosin tekee mitä tekee vaikka ajattelisi, että kenttä ei ole jotain QFT:stä tuttua, missä puhutaan hiukkasista).

"Kannattaa myös huomata että Wetterich koko ajan puhuu paperissaan ekvivalentista inflaatiosta, jossa avaruus ei laajene vaan cosmon-kentän arvo kasvaa."

Kentän arvon kasvu ei vaikuta geometriaan, joten se ei aiheuta inflaatiota. Kentän arvo kasvaa muinakin aikoina kuin inflaatiossa. Kaikki matemaattiset muuttujat voidaan kuitenkin esittää myös kentän avulla, ja kentän X arvo on keskimäärin yhtä monotoninen kuin aika t.

For
fluctuations that are homogeneous enough the scale factor
will start an inflationary expansion

-Koko ajan puhutussa inflaatiossa on skaalakerroin ja laajeneminen.

Jos jollakin olisi erilainen inflaatio kuin laajeneminen, hän sanoisi sen jossain kohtaa. Todennäköisesti nimessä.

"Cosmon-kentän kasvaessa muutama luonnonvakio kasvaa, muutama vakio pienenee ja osa vakioista pysyy myös muuttumattomina, esim. valonnopeus ja hienorakennevakio."

Nuo pysyvät samana, koska niihin ei vaikuteta. Ainoa toinen vakio liittyi gravitaatiovakioon. Siitä on tehty muuttuva, koska se kumoaa muuttuvan massan vaikutuksen kappaleiden väliseen vetovoimaan. Tällöin et näkisi tällaisen gravitaation muuttuvan ajassa varsinaisesti.

3

Lue lisää

"Tämä universumi ei laajene geometrisesti, vaan Wetterich tarkoittaa ekvivalenttia inflaatiota ja laajenemista, jossa atomien koot pienenevät ja planckin pituus pienenee seurauksena cosmon-kentän kasvusta: "the cosmological increase of this ratio can also be attributed to shrinking atoms." "

Hänen inflaatiotaan ennen tai sen aikana ei ole mitään atomia, joka kutistuisi. Eikä atomin näkyminen joltakin voi aiheuttaa mitään. Tuossa kohtaa mainittu 'ratio' tarkoittaa galaksien etäisyyden/nopeuden arvioimista visuaalisesti. Sellaisena aikana tai sellaisen ajan jälkeen, jolloin on ollut materian tai säteilyn aikakausi. Näissä atomeja on ollut ja pienennetään samalla kun avaruutta pidetään aloillaan tai pienennetään.

"Tämä 2013 paperi ei ole enää kovin ajankohtainen, koska se pyrkii tuottamaan ekvivalentin LCDM kosmologian, joka kuitenkaan ei sovi enää mihinkään havaintoihin. 2010 slow freeze on ajankohtaisempi,"

En ole löytänyt mitään kolmatta artikkelia Wetterich:ltä, joka olisi samanlainen ja 2010. Artikkeleissa 2014 ja 2013 on molemmissa sama LCDM:n kohde, eikä mikään data ole muuttunut vielä seuraavaan kymmeneen vuoteen.

"jos sen avulla pystytään mallintamaan havaintoihin sopiva universumi, jossa radiaalinen etäisyys kasvaa lineaarisesti punasiirtymän kasvaessa."

Vaikka se ei havaitusti kasva lineaarisesti? Havainnolla en tässä tarkoita, että etäisyys olisi havaittava suure, vaan havaittavia suureita ennen kosmologisia oletuksia ovat edelleen valo ja z:t. Kukaan ei ole kuitenkaan tehnyt teoriaa tai havaintoja lineaariselle Hubblen diagrammille 90-luvun jälkeen.

4

Anonyymi kirjoitti:

"Fotometrinen z ei ole suora havainto, kuten supernovan havaittu väri. Se on laskennallinen ominaisuus joka riippuu kosmologisen mallin valinnasta ja erityisesti oletetun aikadilaation suuruudesta. Fotometrinen z lasketaan havaitun värin ja sisäisen värin suhteesta."

Näytät harkitsevan tätä menetelmää tosissaan esim. TL:n käyttöön. Mutta tästä tietää jo, että tuo on kehäpäättelyä, koska et voi tietää, mikä on sisäinen väri. Kaikki sisäiset ominaisuudet ovat joko yhtä epäsuoria kuin z (sisältää: supernovalle tapahtuneen punasiirtymän ja aikadilaation määrän, tai edes toisen), tai sitten niiden pitää olla z:sta rippumattomia korrelaatioita ja suhteita, tai jotain teoreettisesti päätettyjä asioita. Sellaisten kyseenalaistaminen on toiselta nimeltään uudet supernovat.

"LCDM-kosmologiassa photo-z määritetään iteroimalla - ensin otetaan jokin karkea arvio photo-z:lle, jonka jälkeen lasketaan valokäyrän leveys, luminositeetti ja väri, jonka jälkeen lasketaan uusi photo-z ja jatketaan iterointia. TL-mallissa lasku on vähän suoraviivaisempi kun valokäyrän leveys jo tunnetaan ja se on sama kuin havaittu, eikä riipu z:sta."

Ainakin DES5Y:ssä otetaan supernova. Sitten otetaan supernovan galaksi tällä menetelmällä (luku 2..3)
https://iopscience.iop.org/article/10.1086/506137
Galaksin tunnistusmenetelmä perustuu supernovan etäisyyteen galaksin keskustasta, ja on riiippumaton punasiirtymästä ym.. Sitten galaksista otetaan punasiirtymä, joka on vapaa aikadilaatio-vaihtoehdoista.

"TL-mallissa fotometrinen z voi olla 2-kertainen verrattuna LCDM:ään arvolla z=1, tällöin myös isäntägalaksi valitaan paljon kauempaa, ja sillä pitäisi olla spektroskooppinen z=2, ei 1. z=2 säteen sisällä galakseja on n. 12 miljardia, ja z=1 sisällä n. 3-4 miljardia. Isäntägalaksiksi valitaan punasiirtymältään sopiva galaksi, joka on lähimpänä supernovahavaintoa."

Tuossa olisi päädytty tilanteeseen, missä on esim. normaalisti kaksi täysin samannäköistä z = 0.3 Ia-supernovaa, mutta toinen pitää muuttaa 0.6:ksi ja toinen 0.9:ksi. Tässä supernovien hajonnassa ei voida tehdä enää kosmologisia etäisyysmittauksia, juuri kuten niitä ei voitaisi tehdä, jos jokainen supernova onkin tyyppiä II. Huomaa tosin siis, että TL X (X voi olla tyhjä) ei kuitenkaan ole tähän mennessä sellainen todellisuuden versio, joka teoreettisesti edes pystyy tekemään eri etäisyyksien Ia-supernovista päällekkäisiä valokäyriä.

"Tässä on vertaisarvioitu tutkimus (Marosi, L 2025, Hubble Diagram Test of SN1a Supernovae and High Redshift Gamma Ray Bursts)"

Se on eri aiheesta.

"Tämä tutkimus osoittaa, että TL-malli tuottaa punasiirtymä-luminositeettietäisyyssuhteen joka sopii täydellisesti havaintoihin silloin kun 1 z aikadilaatiota ei oleteta. Tällöin LCDM-mallia leveämmät valokäyrät tarkoittavat myös kirkkaampia ja sinisempiä supernovia jotka ovat kauempana."

Tutkimuksessa on käytetty supernovia Ia, joiden luminositeetti (tai sisäinen luminositetti ja havaittu) on laskettu SALT:illa. Tämä ei tutkimusta haitannut eikä siis se, että supernova on tasan niin kirkas ja sininen kuin SALT sanoo. Tutkimus on sellainen, mikä ei käytä datana valokäyrien venytystä ajassa. Se ei sano mitään siitä, oliko niistä oletettu jotain eikä varsinkaan sitä, että onko mahdollista nähdä, että jokin kosmologia ei pidä paikkaansa, jos havaitaan tietyt venytykset. Kahdesta ensimmäisestä luvusta voit lukea, että tutkimuksen puolesta kosmologia on abstraktoitu vain kaavoiksi luminositeettille ja z:lle. Silloin jos näille saa oikean vastauksen, niin paperin puolesta saa keksiä niille minkä tahansa selityksen, ja samalla myös minkä tahansa suuruisen aikadilaation.

Tutkimus ei ole tälläkään pienellä alueella kovin hyvä. Siinä valitaan yhdet LCDM-parametrit pelkistä supernovista, ja sitten ilmoitetaan, että tulos on huono GRB-datalle z > 8. Kun kosmologian parametrit muodostavat eksponentiaalisia riippuvuussuhteita etäisyyden ja z:n välille, silloin sillä on olemassa sovituksia, joille ei päde tämä: 'jos käyrä sopii hyvin pienellä z:llä mutta ei suurella z:llä, sille ei ole kuin vaihtoehtoja, joissa käyrä sopii huonosti pienellä z:llä ja huonosti suurella z:llä'. Tätä saisi verrata oikeaan menetelmän käyttöön jossain, missä on valittu tähän asti paras FLRW, mutta en tiedä, onko sitä, koska GRB-data z > 8 ei varmaan ole niin valtavan hyvää, että se kiinnostaisi enemmän kuin CMB DESI BAO.

1

Lue lisää

"Ainakin DES5Y:ssä otetaan supernova. Sitten otetaan supernovan galaksi tällä menetelmällä (luku 2..3)
https://iopscience.iop.org/article/10.1086/506137"

Tuossa tutkimuksessa käytetään Supernova Legacy Survey (SNLS) -aineistoa, jossa on 100 spektroskooppisesti varmistettua ja 24 fotometrisesti luokiteltua matalan punasiirtymän SN Ia:ta. Sen sijaan DES SN5Y 31000 supernovakandidaatin aineistossa vain 5% on varmistettu isäntägalaksi ja punasiirtymä. Nämä ovat painottuneet lähellä oleviin matalan punasiirtymän supernoviin.

DES SN 5Y -aineistossa ei käytetä samaa menetelmää, vaan isäntägalaksin tunnistukseen käytetään DLR -menetelmää. Siinä käytetään SALT3-mallia ja koneoppimista (SuperNNova) SN:n valokäyrien perusteella. Tässä yhteydessä arvioidaan SN:n fotometrinen z (photo-z) valokäyrän muodon ja värien avulla.

SuperNNova on koneoppimismalli, joka luokittelee SN-tyyppejä valokäyrien perusteella. Se ei suoraan käytä kosmologisia parametreja, mutta sen koulutusdata sisältää ΛCDM:n mukaiset valokäyrät (aikadilaation ja värijakaumat). Koska TL/CCC+TL malleissa on systemaattisesti leveämmät valokäyrät, mallin feature space ei enää vastaa todellisuutta, mikä heikentää luokittelua ja photo-z-arvioita.

Uudelleenkoulutus tarvitaan, jos haluaa realistisen luokittelun TL/CCC+TL-universumissa. Malli pitäisi kouluttaa uudelleen simuloidulla datalla, jossa valokäyrät vastaavat TL/CCC+TL-fysiikkaa ilman 1+z-aikadilaatiota. Muuten malli olettaa ΛCDM:n mukaiset ominaisuudet ja voi väärin luokitella SN-tyyppejä tai antaa harhaisia photo-z-arvoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että SALT3:n väriparametri c ja kirkkausparametri m_B​ voivat pysyä samassa tilastollisessa jakaumassa kuin nykyisin, mutta x1 (stretch) muuttuu, koska valokäyrän leveys ei enää skaalaudu 1+z:lla. Photo-z:n kannalta tämä on kriittistä, koska nykyiset mallit olettavat korrelaation stretch - z. Jos aikadilaatiota ei ole, tämä korrelaatio katoaa, ja ML-malli ei enää toimi oikein ilman uudelleenkoulutusta.

Tämä vaikuttaa myös epäsuorasti isäntägalaksin valintaan. ML-pipeline (SuperNNova + photo-z) vaikuttaa siihen, mitkä SN:t kelpuutetaan kosmologiaan 31000 kandidaatin aineistosta, jolloin korkean z:n SN:t voivat saada erilaisia prioriteetteja. ML-malli voi arvioida z:n väärin, jos sitä ei ole uudelleenkoulutettu. Tämä vaikuttaa siihen, mikä galaksi valitaan, jos photo-z:ää käytetään host-matchin tarkistukseen (esim. DES tekee sanity checkin SN-z vs. host-z).

"Tuossa olisi päädytty tilanteeseen, missä on esim. normaalisti kaksi täysin samannäköistä z = 0.3 Ia-supernovaa, mutta toinen pitää muuttaa 0.6:ksi ja toinen 0.9:ksi."

Jos LCDM:n mukaan z = 0,3, niin TL-mallin siirryttäessä valokäyrän leveys kasvaa 30% ja värikorjaus vaikuttaa punasiirtymään siten että se kasvaa arvoon z=0,35 kun käytetään standardia Phillipsin suhdetta ja värikorjausta. Z ei ihan kaksinkertaistu.

Anonyymi kirjoitti:

"LCDM sopii myös supernovahavaintoihin matalilla z:n arvoilla, mutta ongelmia alkaa tulla korkealla z:lla, ja LCDM ei ennusta enää oikeanlaista Hubble-diagrammia joka sopisi z=8 GRB-havaintoihin."

Varsinainen tulos oli juurikin, että TL on yhtä hyvä kuin LCDM alle z < 8 alueella. Tämä tieto ei tee TL:stä hyvää vaihtoehtoa tänä päivänä, kun DESI BAO DES5Y:n mukaan (kaikki)LCDM:t ovat väärin tällä etäisyydellä. Valmista TL universumia tutkimuksessa ei esiintynyt missään muodossa, koska ei ollut 'TL-parametreja', joista ennustettaisiin jokin käyrä. Tai parametria, josta ennustettaisiin parametri, joka tutkimuksessa on sovitettu.

Paperin kirjoittaja on ilmeisesti kemisti, eikä mahdollisesti töissä missään tutkijana.

"TL-malli sen sijaan sopii myös GRB-havaintoihin täsmällisen hyvin korkeilla z:n arvoilla ja on selitysvoimaisempi kuin LCDM."

Selitysvoima mitataan siten, että selittää mahdollisimman monta ilmiötä mahdollisimman vähillä oletuksilla. Vähensit selitettävistä asioista esim. BAO:n pois. Eikä TL:llä eli sillä, mitä se on, ole yhtä(än) selitystä, joten sen oletusten määriä ei ole edes laskettu.

"DESI on julkaissut BAO DR2 papereita, joissa tämä tuodaan esiin."

Voitko lainata suoraan DESI:n kulmakokopapereita (ja myös Hubblen diagrammin)?

"LCDM-malli tuottaa liian suuria kulmakokoja ja lisäksi radiaaliset etäisyydet ovat liian pieniä, eivätkä sovi DR2 aineistoon suuremmilla punasiirtymillä. Desi on omissa tutkimuksissaan ottanut mukaan ainoastaan dynaamisen pimeän energian malleja,"

BAO-etäisyydet (isotrooppiset) olivat kylläkin DESI:n julkaisussa kauimpana datasta kohdassa z = 0.7 eli keskellä DESI:n tutkimaa aluetta. CMB-dataan sovitettu LCDM oli siinä kohdassa liian suuri. Samoin BAO:oon itseensä sovitettu LCDM on liian suuri, ja kolmeen dataan sovitettu ajasta riippuvan pimeän energian malli sekin mutta vähän.

Jos tarkoitat radiaalisella etäisyydellä Hubblen diagrammia, niin sen löytää siltä, joka teki kolmannen datajoukon eli DES5Y:ltä.

"TL-komponentin sisältävät mallit sopivat myös havaintoihin hyvin"

Missä tutkimuksessa?

"Esim. tässä vertaisarvioidussa paperissa (julkaistu Galaxies 2025, 13(5):108) Gupta väittää että CCC TL malli sopii BAO havaintoihin."

Tuo ei ole paperi missä puhutaan BAO:sta, vaan haluat tämän:
https://iopscience.iop.org/article/10.3847/1538-4357/ad1bc6

Ensinnäkin tässä tutkitaan CCC TL:ää. Sinä sanoit ainoastaan TL. Kun BAO syntyy tuossa, sillä ei ole TL:n kanssa mitään tekemistä.

Gupta sanoo että esim. CMB:n synty on jo oletetusti tämä:

baryon
acoustic oscillations (BAOs) resulting from the sound waves in
the baryon–photon fluid at the time when photons and baryon
decoupled, and radiation traveled freely in space. This radiation
is observed as the cosmic microwave background (CMB).

"Tämä väite perustuu Desi-ryhmän julkaisuihin siinä mielessä että kyseessä on tieteellinen johtopäätös kaikista tähänastisista BAO-tutkimuksista."

Gupta ei käyttänyt DESI:n dataa, eikä mitään dataa, joka yltäisi yhtä korkeisiin z:toihin. Vaikein kohta z = 0.7 ei kuulunut mukaan. Luulen että data on vanhaa ja sitä on vähän. Hänen analysointitavassaan datan tulkinta on malliriippuvaista. Minusta hän ei ole saanut selville, mikä olisi kunkin mallin päämäärä ja sen saavuttamisen mahdollisuudet esim. parametreilla. Ilman sitä malleja ei voi verrata mittauksiin vaan ainoastaan toisiinsa.

"CCC TL-mallin ennusteet ovat oikean suuntaisia eli tuottavat pienemmän kulmakoon ja suuremman radiaalisen etäisyyden"

Mutta tiedätkö, mikä on oikea radiaalinen etäisyys, tai tämän paperin D_A?

Gupta sanoo siitä:

they are not relevant to our
analysis of the model.

Hänen mainitsemanaan se on saatettu ottaa pelkästä CMB-datasta kauan ennen DESI DR2:sta, ja siinä LCDM on jo toiminut täydellisesti, jos etsisit sen LCDM:n josta puhutaan CMB:n toteuttajana.

"lisäksi suuruusluokaltaan erot LCDM-malliin ovat oikean kokoisia."

Vähän käsittämätöntä verrata mallia malliin ja luulla sen todistavan jotain.

"Guptan johtopäätös myös osoittaa, että Desi-ryhmän ponnistelut EDE:n todistamiseksi ovat kyseenalaisia. Jos havainnot pystyy selittämään tavallisella TL-komponentilla, tällöin ei ole syytä olettaa ylifysikaalisia ja alkuperältään tuntemattomia uusia pimeän fysiikan ilmiöitä."

CCC on todella ylifysikaalista, ja se todennäköisesti käyttäisi uusia kenttiä.
Kuten:
https://arxiv.org/abs/2204.00119

Aiemmin mainitsemani tarkoitti myös, että TL ei ole fysiikan sisällä.

"CCC TL ja puhdas TL kumpikin sopivat BAO-havaintoihin yhtä hyvin"

Sanot tämän ajateltuasi vasta, että toisesta on tutkimus. Eikä sinulla kirjoitustesi mukaan muuten ole myöskään tutkimusta, missä pelkkä TL selittää JWST:n.

2

Lue lisää

https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2025AmJAA..12..126M/abstract
"Tutkimuksessa on käytetty supernovia Ia, joiden luminositeetti (tai sisäinen luminositetti ja havaittu) on laskettu SALT:illa. "

Tämä tutkimus perustuu Union2.1-tyyppiseen yhdistettyyn SN Ia -kokoelmaan, joka sisältää useiden eri tutkimusten (SNLS, SDSS, HST, CfA jne.) spektroskooppisesti varmistettuja SN Ia -havaintoja. Tutkimuksessa ei käytetä SALT2/SALT3-parametreja (x1, c, m_B), eikä valokäyrän standardointia. Sen sijaan se käyttää julkaistuja etäisyysmoduluksia ja punasiirtymiä suoraan Union-tyyppisestä datasetistä.

https://arxiv.org/abs/2005.07931
Tuossa on vielä toinen tutkimus, 2022 Sanejoyandin staattinen kosmologia jossa TL tuottaa punasiirtymän. Siinä on kaaviossa 4 sivulla 9 sovitettu Pantheon SNIa tietokanta staattiseen TL-malliin, ja havaittu että se sopii siihen täydellisesti. Kaaviossa 3 sivulla 8 puolestaan on sovitettu kvasaareiden Hubble-diagrammi, ja sekin sopii erittäin hyvin TL-malliin korkeillakin punasiirtymillä.
Sivulla 3 kaaviossa 1 puolestaan on sovitettu galaksikronometrien Hubble-parametri H(z), joka on TL-mallissa lineaarisesti kasvava. Staattisessa kosmologiassa se ei kuvaa avaruuden laajenemista, vaan fotoneiden punasiirtymän kasvua ja H0 kuvaa fotonin energiahäviön määrää etäisyysyksikköä kohti. Hubble-parametri on BAO-rakenteiden kannalta olennainen, koska radiaalinen etäisyys D_H riippuu siitä, D_H = c/H(z).

"Selitysvoima mitataan siten, että selittää mahdollisimman monta ilmiötä mahdollisimman vähillä oletuksilla. Vähensit selitettävistä asioista esim. BAO:n pois."

TL-teoria ennustaa mm. BAO-rakenteiden kulmakoon ja radiaalisen etäisyyden oikein, tällöin teoria on empiirisesti yhteensopiva havaintojen kanssa. Tulokset syntyvät ilman vapaita säädettäviä parametreja, mikä lisää teorian selitysvoimaa. TL kuvaa ainoastaan punasiirtymää ja fotonin energiahäviön mekanismeja ja siinä onnistuu hyvin, mutta laajempi universumin syntyteoria se ei ole. TL:n ja staattisen universumin tai esim. pyörimällä vakaana pysyvän universumin voi yhdistää erilaisiin maailmansyntymalleihin jos haluaa. Esim. black hole kosmologia, hidas tiivistyminen tai äkillinen inflaatiosyntymä joka ei päätykään laajenevaan universumiin. Inflaatioteorioissa ei ole mitään ominaisuutta joka pakottaisi universumin jatkamaan laajenemista inflaation päätyttyä, jolloin lopputulos inflaation jälkeen on tiivistymällä syntyvä universumi jossa punasiirtymä johtuu TL:stä eikä pimeän energian työntövoimasta.

"BAO-etäisyydet (isotrooppiset) olivat kylläkin DESI:n julkaisussa kauimpana datasta kohdassa z = 0.7 eli keskellä DESI:n tutkimaa aluetta."

DESI DR2:n BAO-bineissä ΛCDM ennustaa liian suuren kulmakoon. Poikkeama ei ole suurin 0,7 kohdalla, vaan kasvaa suuremmilla punasiirtymillä. z < 0.6 arvoilla yhteensopivuus on vielä hyvä, ja z > 2.1 Lyman-α forest havainnoilla poikkeama on suurin.

Radiaalisen etäisyyden tapauksessa tilanne on vähän erilainen:
z < 0.6: Hyvä yhteensopivuus.
z = 0.7–1.1: ΛCDM ennustaa liian suuren radiaalisen etäisyyden (H(z) liian pieni).
z = 1.1–1.5: Poikkeama pienenee, radiaalinen etäisyys hieman liian suuri.
z > 1.5: Poikkeama kasvaa taas voimakkaasti (ΛCDM ennustaa liian suuren D_H).
Jos H(z) sattuu osumaan kohdalleen tietyllä z-alueella, D_H näyttää hyvältä. LCDM:n H(z) on kohtalaisen hyvä alueella 1.1-1.5, mutta se kuitenkin kasvaa epälineaarisesti ja H(z):n arvo on väärä muilla punasiirtymän alueilla.

Tässä on Hubble-parametrin H(z) ja radiaalisen etäisyyden D_H arvot. Ne on otettu suoraan DESI-kollaboraation virallisesta julkaisusta:"DESI DR2 Results II: Measurements of Baryon Acoustic Oscillations and Cosmological Constraints":
z --- D_H(z) [Mpc] --- H(z) [km/s/Mpc]
0.3 --- 3300 --- 90.84
0.5 --- 2900 --- 103.38
0.8 --- 2500 --- 119.92
1.1 --- 2200 --- 136.27
2.3 --- 1350 --- 222.07
3.5 --- 1100 --- 272.54

DESI:n julkaisussa ei ole mitään valmista H(z) kaaviota, mutta voit kopioida nämä esim. Exceliin ja katsoa millainen z / H(z) viivadiagrammi siitä tulee. Se on erittäin lähellä kosmisten kronometrien avulla määritettyä lineaarista H(z):aa, ja DESI-datan H(z):n arvot ja lineaarisesti määritetty H0 ovat samoja kuin tuossa edellisessä Sanejoyandin staattisen kosmologian tutkimuksessa.

BAO-data ja laajenemishistoriaa mittaavat kosmiset galaksikronometrit sopivat hyvin ainoastaan sellaisiin malleihin, joissa H(z) kasvaa lineaarisesti. Näitä ovat staattinen TL-kosmologia ja coasting-mallit joissa universumin laajenemisnopeus on aina vakio, esim. Milne-universumi ja Melian Rh=ct kosmologia. Myös TL+coasting hybridimallit sopivat BAO-havaintoihin ja kronometreihin.

Anonyymi kirjoitti:

"Epälineaarisissa dynaamisissa järjestelmissä hyvin tyypillisesti syntyy laajan skaalan jaksollisia poikkeamia, joita mallinnetaan Eulerin yhtälöillä hyvin monenlaisissa ympäristöissä, ei ainoastaan BB:n plasmassa."

Tasaisesta kaasusta ei synny mitään epätasaista normaaleissa epälineaarisissa yhtälöissä. Jos ehdottaa, että yhtälöt pystyvät tuottamaan jotain kuin tyhjästä, niin tämä ei ole haluttua, koska se tarkoittaisi jotain syntyvän myös huoneessasi olevasta kaasusta. Kaikki uudesti keksityt yhtälöt ovat verrattavissa keksittyihin lisäparametreihin ja lopulta keksittyihin skalaarikenttiin.

"Laajan skaalan aaltojen tuottajaksi voi olettaa esim. cosmon-kentän värähelyn slow freeze -teoriassa universumin varhaisvaiheessa, mutta Eulerin yhtälöitä pystyy soveltamaan myös muuntyyppisiin alkumeriteorioihin."

Siinä mallissa on samanlainen inflaatio kuin muillakin, ja tuo tarkoittaa, että cosmon-kenttä fluktuoi (esim. värähtelyn määrä vaihtelee jos kvanttisuure 'värähtely' ~ energia fluktuoi) kvanttifysiikan kokoluokissa mitä tulee tilan kokoon ja arvojen eroon toisistaan. Näillä värähtelyillä on merkitystä vain koska avaruus laajenee. Jolloin esim. on nykyisen galaksin tilan verran ainetta, jossa tiheys on muuttunut olemattoman vähän, mutta koska tätä eri tiheyttä on paljon, niin jos aine romahtaa kasaan, niin sitä myös on huomattavasti eriliainen satsi verrattuna romahdukseen, jossa tiheys ei ollut muuttunut. (Romahtaminen itsessään riippuu myös tiheyseroista.)

"Wetterich tarkoittaa tässä skaalakertoimella vähän eri asiaa kuin standardimallin FLRW-metriikan a(t)"

Ei hän tarkoita sillä eri asioita varmaan missään, vaikka hänellä on esim. eri tarkastelujärjestelmiä.

2014 paperista:

The coupled cosmon-gravity system of
our model is specified by the quantum effective action...
from which the field equations for the metric and the cos-
mon follow by variation. The metric gμν appears in the
curvature scalar R

-Hänen vaikutuksessaan on metrisen avaruuden tensori (joka tulee muuttumaan vaikutuksen varionnin mukaan). Eri tarkastelujärjestelmillä ei ole eri vaikutuksia.

Field equations. We assume a Robertson-Walker met-
ric with scale factor a(t)

-Ensimmäinen ja ainoa a:n määritelmä.

For t → −∞ the cosmon field χ goes to zero. The same
holds for the Hubble parameter. The curvature scalar van-
ishes in the infinite past,...

-Puhuttaessa samasta hetkestä kuin introssa, sanotaan että skaalatekijä liittyy Hubblen parametriin.

"Wetterichin mallissa avaruuden geometria ei muutu ja avaruus ei laajene missään vaiheessa."

Ai ei edes sitä varten, että avaruus kutistuu?

"Cosmon-kenttä vaikuttaa hiukkasten massoihin mutta ei avaruuden geometriaan."

Kentällä on kineettinen energia ja potentiaalienergia, ja GR:ssä energialla on vaikutus geometriaan.

Skaalakerroin ja skalaarikenttä ovat eri asioita (jo siksi koska skaala ja skalaari ovat) eikä toista käytetä ilman toista. Skalaarikentällä ja geometrialla on yhtä paljon (=paljon) tekemistä keskenään kuin vedyllä ja geometrialla, koska skalaarikenttä on kuin uusi hiukkanen (GR tosin tekee mitä tekee vaikka ajattelisi, että kenttä ei ole jotain QFT:stä tuttua, missä puhutaan hiukkasista).

"Kannattaa myös huomata että Wetterich koko ajan puhuu paperissaan ekvivalentista inflaatiosta, jossa avaruus ei laajene vaan cosmon-kentän arvo kasvaa."

Kentän arvon kasvu ei vaikuta geometriaan, joten se ei aiheuta inflaatiota. Kentän arvo kasvaa muinakin aikoina kuin inflaatiossa. Kaikki matemaattiset muuttujat voidaan kuitenkin esittää myös kentän avulla, ja kentän X arvo on keskimäärin yhtä monotoninen kuin aika t.

For
fluctuations that are homogeneous enough the scale factor
will start an inflationary expansion

-Koko ajan puhutussa inflaatiossa on skaalakerroin ja laajeneminen.

Jos jollakin olisi erilainen inflaatio kuin laajeneminen, hän sanoisi sen jossain kohtaa. Todennäköisesti nimessä.

"Cosmon-kentän kasvaessa muutama luonnonvakio kasvaa, muutama vakio pienenee ja osa vakioista pysyy myös muuttumattomina, esim. valonnopeus ja hienorakennevakio."

Nuo pysyvät samana, koska niihin ei vaikuteta. Ainoa toinen vakio liittyi gravitaatiovakioon. Siitä on tehty muuttuva, koska se kumoaa muuttuvan massan vaikutuksen kappaleiden väliseen vetovoimaan. Tällöin et näkisi tällaisen gravitaation muuttuvan ajassa varsinaisesti.

3

Lue lisää

"Siinä mallissa on samanlainen inflaatio kuin muillakin,"

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa on kyllä inflaatiovaihe, mutta sen luonne poikkeaa merkittävästi standardimallin inflaatiosta. Mallissa inflaatio tarvitaan, jotta voidaan tuottaa primordiaaliset tiheysvaihtelut, jotka myöhemmin johtavat rakenteiden muodostumiseen. Sen sijaan, että inflaatio merkitsisi eksponentiaalista avaruuden laajenemista, kuten ΛCDM-mallissa, slow freeze -teoriassa avaruus ei laajene geometrisesti. Havaittu punasiirtymä ja kosmologinen skaalaus syntyvät siitä, että hiukkasten massat kasvavat ja gravitaatiovakio pienenee ajan myötä. Näin universumi näyttää laajenevalta, vaikka todellisuudessa mittakaava muuttuu, koska “mittatikku” eli massat muuttuvat. Inflaatio on siis kentän dynamiikkaa, ei avaruuden venymistä, ja sen jälkeen universumi jatkaa kehitystään ilman varsinaista geometrisen tilan kasvua.

"Näillä värähtelyillä on merkitystä vain koska avaruus laajenee."

Wetterichin mallissa avaruus ei laajene, ja lisäksi cosmon-kentän värähtely voi tuottaa laajan skaalan tiheysvaihteluita eri mekanismilla kuin BB-mallissa oletetaan. Rakenteet syntyvät samalla tavalla kuin esim. tsunami-aallot, joita mallinnetaan myös Eulerin yhtälöillä. Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttiin mutta mittakentät sen sijaan eivät vaikuta cosmon-kenttään, joten sitä voi pitää peruskallion tyyppisenä rakenteena jonka pienen mittakaavan värähtelyt johtavat laajan skaalan tiheysvaihteluihin. BAO-rakenteet ovat tällöin syntyneet kun cosmon-kentän arvo on ollut jonkin verran pienempi kuin nykyisin, mutta mitään äärimmäistä inflaatiota vastaavaa kasvua ei tarvitse olettaa. Universumin ei tarvitse paukahtaa tyhjästä kuin sormia napauttamalla, vaan se voi olla pitkäaikaisen hitaan kasvun tulos.

"2014 paperista:
The coupled cosmon-gravity system of our model is specified by the quantum effective action... from which the field equations for the metric and the cosmon follow by variation. The metric gμν appears in the curvature scalar R"

Wetterichin lause viittaa siihen, että hänen slow freeze -mallinsa perustuu kvanttitehokkaaseen toiminnalliseen kuvaan (quantum effective action), joka on kenttäteoreettinen lähtökohta. Tämä toiminnallinen kuva sisältää sekä kosmonin (dynaaminen kenttä, joka ohjaa massojen ja gravitaatiovakion muutosta) että gravitaation. Kun hän sanoo, että “field equations for the metric and the cosmon follow by variation”, hän tarkoittaa, että mallin perusyhtälöt saadaan variaatioperiaatteella: otetaan toiminnallinen ja lasketaan sen variaatio metrin gμν​ ja kosmon-kentän suhteen. Tämä on sama menetelmä kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa, jossa Einstein-yhtälöt saadaan variaatiosta metrin suhteen.
Kun hän mainitsee, että “the metric gμν​ appears in the curvature scalar R”, se tarkoittaa, että toiminnallisessa on termi, joka sisältää Riccin skalaarin R, aivan kuten Einstein-Hilbertin toiminnossa. Tämä varmistaa, että gravitaation geometrinen osa on mukana ja että metrisen avaruuden kaarevuus vaikuttaa kenttäyhtälöihin. Toisin sanoen, vaikka slow freeze -mallissa havaittu laajeneminen ei johdu avaruuden venymisestä, sen matemaattinen rakenne on edelleen kaarevuuteen perustuva, ja metrisen avaruuden dynamiikka määräytyy tästä toiminnallisesta.

Kun Wetterich sanoo, että kaarevuusskalaarin R arvo menee nollaan äärettömässä menneisyydessä, se tarkoittaa, että spacetime on asymptoottisesti tasainen (flat) siinä rajassa. Tämä ei automaattisesti tee avaruudesta täysin euklidista kaikilla hetkillä, vaan kaarevuudella on hyvin pieni positiivinen arvo kaikkina ajanhetkinä myös mielivaltaisen kaukana menneisyydessä.

"-Hänen vaikutuksessaan on metrisen avaruuden tensori (joka tulee muuttumaan vaikutuksen varionnin mukaan). Eri tarkastelujärjestelmillä ei ole eri vaikutuksia."

Slow freeze -kosmologiassa metrisen avaruuden geometria ei ole sama kuin standardissa FLRW-mallissa, vaikka molemmat pohjautuvat yleiseen suhteellisuusteoriaan. FLRW-metrinen muoto perustuu oletuksiin homogeenisuudesta ja isotrooppisuudesta, ja sen kaarevuustensori (Riemannin ja Riccin tensorit) määräytyvät skaalatekijän a(t) ajallisesta kehityksestä. Tämä johtaa Friedmannin yhtälöihin, joissa laajeneminen on olennainen osa geometriaa.
Slow freeze -mallissa sen sijaan avaruuden mittakaava pysyy käytännössä vakiona tai muuttuu hyvin hitaasti, eikä havaittu punasiirtymä johdu avaruuden venymisestä vaan hiukkasten massojen kasvusta ja gravitaatiovakion pienenemisestä. Tämä tarkoittaa, että kaarevuustensori ei kehity samalla tavalla kuin FLRW:ssä, koska skaalatekijän rooli on erilainen. Wetterichin mallissa voidaan käyttää konformista kuvausta, jossa metrisen avaruuden muoto on lähes staattinen ja kosmologinen dynamiikka ilmenee kenttien ominaisuuksien muutoksina, ei geometrian laajenemisena. Näin ollen kaarevuustensori on matemaattisesti lähellä staattista tilaa, eikä siinä ole samaa ajan mukana kasvavaa termiä kuin FLRW-metrikassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Siinä mallissa on samanlainen inflaatio kuin muillakin,"

Wetterichin slow freeze -kosmologiassa on kyllä inflaatiovaihe, mutta sen luonne poikkeaa merkittävästi standardimallin inflaatiosta. Mallissa inflaatio tarvitaan, jotta voidaan tuottaa primordiaaliset tiheysvaihtelut, jotka myöhemmin johtavat rakenteiden muodostumiseen. Sen sijaan, että inflaatio merkitsisi eksponentiaalista avaruuden laajenemista, kuten ΛCDM-mallissa, slow freeze -teoriassa avaruus ei laajene geometrisesti. Havaittu punasiirtymä ja kosmologinen skaalaus syntyvät siitä, että hiukkasten massat kasvavat ja gravitaatiovakio pienenee ajan myötä. Näin universumi näyttää laajenevalta, vaikka todellisuudessa mittakaava muuttuu, koska “mittatikku” eli massat muuttuvat. Inflaatio on siis kentän dynamiikkaa, ei avaruuden venymistä, ja sen jälkeen universumi jatkaa kehitystään ilman varsinaista geometrisen tilan kasvua.

"Näillä värähtelyillä on merkitystä vain koska avaruus laajenee."

Wetterichin mallissa avaruus ei laajene, ja lisäksi cosmon-kentän värähtely voi tuottaa laajan skaalan tiheysvaihteluita eri mekanismilla kuin BB-mallissa oletetaan. Rakenteet syntyvät samalla tavalla kuin esim. tsunami-aallot, joita mallinnetaan myös Eulerin yhtälöillä. Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttiin mutta mittakentät sen sijaan eivät vaikuta cosmon-kenttään, joten sitä voi pitää peruskallion tyyppisenä rakenteena jonka pienen mittakaavan värähtelyt johtavat laajan skaalan tiheysvaihteluihin. BAO-rakenteet ovat tällöin syntyneet kun cosmon-kentän arvo on ollut jonkin verran pienempi kuin nykyisin, mutta mitään äärimmäistä inflaatiota vastaavaa kasvua ei tarvitse olettaa. Universumin ei tarvitse paukahtaa tyhjästä kuin sormia napauttamalla, vaan se voi olla pitkäaikaisen hitaan kasvun tulos.

"2014 paperista:
The coupled cosmon-gravity system of our model is specified by the quantum effective action... from which the field equations for the metric and the cosmon follow by variation. The metric gμν appears in the curvature scalar R"

Wetterichin lause viittaa siihen, että hänen slow freeze -mallinsa perustuu kvanttitehokkaaseen toiminnalliseen kuvaan (quantum effective action), joka on kenttäteoreettinen lähtökohta. Tämä toiminnallinen kuva sisältää sekä kosmonin (dynaaminen kenttä, joka ohjaa massojen ja gravitaatiovakion muutosta) että gravitaation. Kun hän sanoo, että “field equations for the metric and the cosmon follow by variation”, hän tarkoittaa, että mallin perusyhtälöt saadaan variaatioperiaatteella: otetaan toiminnallinen ja lasketaan sen variaatio metrin gμν​ ja kosmon-kentän suhteen. Tämä on sama menetelmä kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa, jossa Einstein-yhtälöt saadaan variaatiosta metrin suhteen.
Kun hän mainitsee, että “the metric gμν​ appears in the curvature scalar R”, se tarkoittaa, että toiminnallisessa on termi, joka sisältää Riccin skalaarin R, aivan kuten Einstein-Hilbertin toiminnossa. Tämä varmistaa, että gravitaation geometrinen osa on mukana ja että metrisen avaruuden kaarevuus vaikuttaa kenttäyhtälöihin. Toisin sanoen, vaikka slow freeze -mallissa havaittu laajeneminen ei johdu avaruuden venymisestä, sen matemaattinen rakenne on edelleen kaarevuuteen perustuva, ja metrisen avaruuden dynamiikka määräytyy tästä toiminnallisesta.

Kun Wetterich sanoo, että kaarevuusskalaarin R arvo menee nollaan äärettömässä menneisyydessä, se tarkoittaa, että spacetime on asymptoottisesti tasainen (flat) siinä rajassa. Tämä ei automaattisesti tee avaruudesta täysin euklidista kaikilla hetkillä, vaan kaarevuudella on hyvin pieni positiivinen arvo kaikkina ajanhetkinä myös mielivaltaisen kaukana menneisyydessä.

"-Hänen vaikutuksessaan on metrisen avaruuden tensori (joka tulee muuttumaan vaikutuksen varionnin mukaan). Eri tarkastelujärjestelmillä ei ole eri vaikutuksia."

Slow freeze -kosmologiassa metrisen avaruuden geometria ei ole sama kuin standardissa FLRW-mallissa, vaikka molemmat pohjautuvat yleiseen suhteellisuusteoriaan. FLRW-metrinen muoto perustuu oletuksiin homogeenisuudesta ja isotrooppisuudesta, ja sen kaarevuustensori (Riemannin ja Riccin tensorit) määräytyvät skaalatekijän a(t) ajallisesta kehityksestä. Tämä johtaa Friedmannin yhtälöihin, joissa laajeneminen on olennainen osa geometriaa.
Slow freeze -mallissa sen sijaan avaruuden mittakaava pysyy käytännössä vakiona tai muuttuu hyvin hitaasti, eikä havaittu punasiirtymä johdu avaruuden venymisestä vaan hiukkasten massojen kasvusta ja gravitaatiovakion pienenemisestä. Tämä tarkoittaa, että kaarevuustensori ei kehity samalla tavalla kuin FLRW:ssä, koska skaalatekijän rooli on erilainen. Wetterichin mallissa voidaan käyttää konformista kuvausta, jossa metrisen avaruuden muoto on lähes staattinen ja kosmologinen dynamiikka ilmenee kenttien ominaisuuksien muutoksina, ei geometrian laajenemisena. Näin ollen kaarevuustensori on matemaattisesti lähellä staattista tilaa, eikä siinä ole samaa ajan mukana kasvavaa termiä kuin FLRW-metrikassa.

Lue lisää

"Tuossa tutkimuksessa käytetään Supernova Legacy Survey (SNLS) -aineistoa, jossa on 100 spektroskooppisesti varmistettua ja 24 fotometrisesti luokiteltua matalan punasiirtymän SN Ia:ta. Sen sijaan DES SN5Y 31000 supernovakandidaatin aineistossa vain 5% on varmistettu isäntägalaksi ja punasiirtymä. Nämä ovat painottuneet lähellä oleviin matalan punasiirtymän supernoviin."

Tarkoitus oli tutustua yhteen menetelmään (DLR) eikä toiseen aineistoon. Numerosi ovat DES5Y:stä ovat taas vääriä, eivätkä ne vaikuta mihinkään keskusteluun heidän ja muiden ainoastaan käyttämistä 1635:stä Ia supernovasta.

"DES SN 5Y -aineistossa ei käytetä samaa menetelmää..."

Ei pidä paikkaansa.

https://arxiv.org/abs/2401.02945
For each SN, we identify the host galaxy using the
Directional Light Radius (DLR) method presented by
Sullivan et al. (2006a); Gupta et al. (2016).

"isäntägalaksin tunnistukseen käytetään DLR -menetelmää. Siinä käytetään SALT3-mallia ja koneoppimista (SuperNNova) SN:n valokäyrien perusteella. "

Ei pidä paikkaansa. DLR on se, mitä lukee Sullivanin paperissa luvussa 2.3.

SuperNNova erottelee toisistaan I ja II tyypin supernovia tai lähinnä arvioi tähän asti tehtyä erottelua, jos sen perusteella ei toimita. Lisäksi sen antama tulos eli todennäköisyysarvo vaikuttaa siihen, miten DES5Y tekee kosmologisen etäisyysarvion. Jos ei tutkittaisi näitä etäisyyksiä yhtään tai vaihdettaisiin menetelmä, niin ei olisi käyttöä SuperNNovalle. Toisaalta et tiedä varsinaisesti, mitä väliä sen muuttamisella on, jos ei ole yritetty tehdä TL-etäisyyslaskelmaa sillä ja mitä sen jälkeen tulee nykyisessä muodossaan.

"Tässä yhteydessä arvioidaan SN:n fotometrinen z (photo-z) valokäyrän muodon ja värien avulla."

Ei pidä paikkaansa, että SuperNNova tuottaisi tuota tai käyttäisi sitä. SALT ylipäänsä voi tuottaa sen, koska se lukee lähimmän käyrän parametrien joukossa. Apu on silloin nimeltään sama kuin on käyrän ja datan vertaamisen menetelmä. Missä se olisi silloin ollut käytettynä ja mitä hyötyä siitä on?

"Se ei suoraan käytä kosmologisia parametreja, mutta sen koulutusdata sisältää ΛCDM:n mukaiset valokäyrät (aikadilaation ja värijakaumat)."

SuperNNova koulutetaan simuloiduilla käyrillä, missä on vapaus valita melkein kaikkea SALT-parametriavaruudesta ja monia muita käyriä. Jokaisessa syötteessä on alusta asti sen oma tyyppi. SALT-käyrät, missä pitää kouluttaa valokäyrän funktion kertoimia, on koulutettu fotometrisellä SN-datalla (ja joiden tiedetään olleen Ia supernovia spektroskopisesti). Näillä pysyvillä funktion kertoimilla SALT:in valokäyrät osuisivat näihin datoihin, mutta myös moneen muuhun, kun niiden muutettavia parametreja muuttaa vapaasti. Havaitulla SN-datalla ei ole mitään tekemistä kosmologian kanssa. Jos data ei käytä suoraan kosmologisia parametreja, niin minkään kouluttaminen datalla ei ole ollut niiden käyttämistä.

Edelleenkään ei ole mitään kosmologista efektiä, joka muuttaisi supernovia niin, että niiden parametrit muuttuisivat mielivaltaisiin suuntiin/ryhmiin tai joksikin aivan toiseksi funktioksi luoden tarpeen jollekin muulle kuin SALT:ille.

"Koska TL/CCC+TL malleissa on systemaattisesti leveämmät valokäyrät, mallin feature space ei enää vastaa todellisuutta, mikä heikentää luokittelua ja photo-z-arvioita."

Se mitä tuossa huonosti lukee, ei voi olla saavutettavissa kosmologisesti. Eikä mikään tuossa vielä vaikuta SALT:in käyttöön. Tosin jos väität, että 'kukaan ei tiedä, mitä valokäyrä voi tarkoittaa', niin silloin esitykseesi ei kuuluisi jatkaminen samalla tavalla kuin muut. Mutta sellaisenakin esityksesi olisi vain yksi vaihtoehdoista, millä tulkita todellisuutta.

"Uudelleenkoulutus tarvitaan, jos haluaa realistisen luokittelun TL/CCC+TL-universumissa. Malli pitäisi kouluttaa uudelleen simuloidulla datalla, jossa valokäyrät vastaavat TL/CCC+TL-fysiikkaa ilman 1+z-aikadilaatiota."

Jos aloitettaisiin SALT:ista, niin empiirisesti tehtävä koulutus ei voi tapahtua millään muulla tavalla kuin tähän asti on tapahtunut. Empiirisissä käyrissä ei ole kaikkia venytyksiä, koska ne ovat läheltä otettuja. SALT:in koulutuksessa sitä ei kouluteta venyttymään kaikista ajan t hetkistä, vaan tämä kaikkien kohtien venytys on funktiona täysin selkeä ja valmis ennen koulutusta. Koulutuksen sijaan tulisi keskittyä joko (a) tulkitsemaan uudestaan SALT:in antamaa funktiota, jota ei muuteta, tai (b) tekemään efektejä valolle, jotka tekevät havaitsijalle tuotoksia, jotka ovat erilaisempia kuin käyrät, mitä pidetään Ia:na ja sopivana SALT:in funktioihin. Toisessa voi muuttaa supernovaa sen itsensä luona ettei se esim. olisi Ia, ja toisessa muutetaan sitä, mitä havaitsija näkee vanhoista supernovista.

Et voi sanoa luokittelua realistiseksi, jos pointtisi on että luokittelu on mielivaltainen ja riippuu täysin teoriasta, ja että valolle tapahtuvat efektit on vielä sen jälkeen sinun teoriassasi koostettu jostain, mitä ei voida ennakoida.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa tutkimuksessa käytetään Supernova Legacy Survey (SNLS) -aineistoa, jossa on 100 spektroskooppisesti varmistettua ja 24 fotometrisesti luokiteltua matalan punasiirtymän SN Ia:ta. Sen sijaan DES SN5Y 31000 supernovakandidaatin aineistossa vain 5% on varmistettu isäntägalaksi ja punasiirtymä. Nämä ovat painottuneet lähellä oleviin matalan punasiirtymän supernoviin."

Tarkoitus oli tutustua yhteen menetelmään (DLR) eikä toiseen aineistoon. Numerosi ovat DES5Y:stä ovat taas vääriä, eivätkä ne vaikuta mihinkään keskusteluun heidän ja muiden ainoastaan käyttämistä 1635:stä Ia supernovasta.

"DES SN 5Y -aineistossa ei käytetä samaa menetelmää..."

Ei pidä paikkaansa.

https://arxiv.org/abs/2401.02945
For each SN, we identify the host galaxy using the
Directional Light Radius (DLR) method presented by
Sullivan et al. (2006a); Gupta et al. (2016).

"isäntägalaksin tunnistukseen käytetään DLR -menetelmää. Siinä käytetään SALT3-mallia ja koneoppimista (SuperNNova) SN:n valokäyrien perusteella. "

Ei pidä paikkaansa. DLR on se, mitä lukee Sullivanin paperissa luvussa 2.3.

SuperNNova erottelee toisistaan I ja II tyypin supernovia tai lähinnä arvioi tähän asti tehtyä erottelua, jos sen perusteella ei toimita. Lisäksi sen antama tulos eli todennäköisyysarvo vaikuttaa siihen, miten DES5Y tekee kosmologisen etäisyysarvion. Jos ei tutkittaisi näitä etäisyyksiä yhtään tai vaihdettaisiin menetelmä, niin ei olisi käyttöä SuperNNovalle. Toisaalta et tiedä varsinaisesti, mitä väliä sen muuttamisella on, jos ei ole yritetty tehdä TL-etäisyyslaskelmaa sillä ja mitä sen jälkeen tulee nykyisessä muodossaan.

"Tässä yhteydessä arvioidaan SN:n fotometrinen z (photo-z) valokäyrän muodon ja värien avulla."

Ei pidä paikkaansa, että SuperNNova tuottaisi tuota tai käyttäisi sitä. SALT ylipäänsä voi tuottaa sen, koska se lukee lähimmän käyrän parametrien joukossa. Apu on silloin nimeltään sama kuin on käyrän ja datan vertaamisen menetelmä. Missä se olisi silloin ollut käytettynä ja mitä hyötyä siitä on?

"Se ei suoraan käytä kosmologisia parametreja, mutta sen koulutusdata sisältää ΛCDM:n mukaiset valokäyrät (aikadilaation ja värijakaumat)."

SuperNNova koulutetaan simuloiduilla käyrillä, missä on vapaus valita melkein kaikkea SALT-parametriavaruudesta ja monia muita käyriä. Jokaisessa syötteessä on alusta asti sen oma tyyppi. SALT-käyrät, missä pitää kouluttaa valokäyrän funktion kertoimia, on koulutettu fotometrisellä SN-datalla (ja joiden tiedetään olleen Ia supernovia spektroskopisesti). Näillä pysyvillä funktion kertoimilla SALT:in valokäyrät osuisivat näihin datoihin, mutta myös moneen muuhun, kun niiden muutettavia parametreja muuttaa vapaasti. Havaitulla SN-datalla ei ole mitään tekemistä kosmologian kanssa. Jos data ei käytä suoraan kosmologisia parametreja, niin minkään kouluttaminen datalla ei ole ollut niiden käyttämistä.

Edelleenkään ei ole mitään kosmologista efektiä, joka muuttaisi supernovia niin, että niiden parametrit muuttuisivat mielivaltaisiin suuntiin/ryhmiin tai joksikin aivan toiseksi funktioksi luoden tarpeen jollekin muulle kuin SALT:ille.

"Koska TL/CCC TL malleissa on systemaattisesti leveämmät valokäyrät, mallin feature space ei enää vastaa todellisuutta, mikä heikentää luokittelua ja photo-z-arvioita."

Se mitä tuossa huonosti lukee, ei voi olla saavutettavissa kosmologisesti. Eikä mikään tuossa vielä vaikuta SALT:in käyttöön. Tosin jos väität, että 'kukaan ei tiedä, mitä valokäyrä voi tarkoittaa', niin silloin esitykseesi ei kuuluisi jatkaminen samalla tavalla kuin muut. Mutta sellaisenakin esityksesi olisi vain yksi vaihtoehdoista, millä tulkita todellisuutta.

"Uudelleenkoulutus tarvitaan, jos haluaa realistisen luokittelun TL/CCC TL-universumissa. Malli pitäisi kouluttaa uudelleen simuloidulla datalla, jossa valokäyrät vastaavat TL/CCC TL-fysiikkaa ilman 1 z-aikadilaatiota."

Jos aloitettaisiin SALT:ista, niin empiirisesti tehtävä koulutus ei voi tapahtua millään muulla tavalla kuin tähän asti on tapahtunut. Empiirisissä käyrissä ei ole kaikkia venytyksiä, koska ne ovat läheltä otettuja. SALT:in koulutuksessa sitä ei kouluteta venyttymään kaikista ajan t hetkistä, vaan tämä kaikkien kohtien venytys on funktiona täysin selkeä ja valmis ennen koulutusta. Koulutuksen sijaan tulisi keskittyä joko (a) tulkitsemaan uudestaan SALT:in antamaa funktiota, jota ei muuteta, tai (b) tekemään efektejä valolle, jotka tekevät havaitsijalle tuotoksia, jotka ovat erilaisempia kuin käyrät, mitä pidetään Ia:na ja sopivana SALT:in funktioihin. Toisessa voi muuttaa supernovaa sen itsensä luona ettei se esim. olisi Ia, ja toisessa muutetaan sitä, mitä havaitsija näkee vanhoista supernovista.

Et voi sanoa luokittelua realistiseksi, jos pointtisi on että luokittelu on mielivaltainen ja riippuu täysin teoriasta, ja että valolle tapahtuvat efektit on vielä sen jälkeen sinun teoriassasi koostettu jostain, mitä ei voida ennakoida.

1

Lue lisää

"Käytännössä tämä tarkoittaa, että SALT3:n väriparametri c ja kirkkausparametri m_B​ voivat pysyä samassa tilastollisessa jakaumassa kuin nykyisin, mutta x1 (stretch) muuttuu, koska valokäyrän leveys ei enää skaalaudu 1+z:lla."

Eri x_1 arvot muuttavat esim. SALT-käyrien m_U -kirkkautta, joten sillä ei voi korvata z-venytystä ilman, että tekee jotain muutakin. Toisin sanoen SALT ei sisällä turhaan kahta toisistaan riippuvaa parametria samalle asialle. Toisissa kosmologioissa tehtävä käyrän leveyden ja z:n uudelleentulkinta ei siis ole koskemista toisiin parametreihin. Jos on tarkoitus käyttää käyriä, niin ainakin teoreettisesti väite on, että tulkinnat koskevat yksilöitä ellei sitten ole yksilöillinen havainto, ja tilastollinen joukko asioita, joita se voi tarkoittaa.

"Photo-z:n kannalta tämä on kriittistä, koska nykyiset mallit olettavat korrelaation stretch - z."

Tuossa oleva strech on z eli on oletettu korrelaatio z_punasiirtymä ~ z_SALT. Kaikkien photo-z:tojen kannalta on kuitenkin kriittistä myös se, että eri väreinä tulee eri verran valoa, kun kohde on punaisemmin siirtynyt. Jos supernovan punasiirtymä mitattaisiin fotometrisesti, niin tämä värianalyysi tekisi sen eikä esiin putkahtanut käyrän parametri z. Se tarkoittaa myös, että jos punaisemmat objektit eivät ole dilatoituneet ajassa, niin se näkyisi jollekin, joka sitä haluaa tutkia jo ennen SALT:in käyttämistä.

"Jos aikadilaatiota ei ole, tämä korrelaatio katoaa, ja ML-malli ei enää toimi oikein ilman uudelleenkoulutusta.
Tämä vaikuttaa myös epäsuorasti isäntägalaksin valintaan. ML-pipeline (SuperNNova + photo-z)"

Mikään ylhäällä ei liittynyt erityisesti koneoppimisen SuperNNova:aan. Eikä SuperNNova ole kokonainen pipeline.

"ML-pipeline (SuperNNova + photo-z) vaikuttaa siihen, mitkä SN:t kelpuutetaan kosmologiaan"

Tuossa kelpuutuksessa ei ole vaikutettu isäntägalaksin valintaan. Alusta asti pelkkä SALT vaikutti kelpuutukseen paljon enemmän. Galaksit ovat myös valittu jo ennen kelpuuttamisia.

"korkean z:n SN:t voivat saada erilaisia prioriteetteja."

Verrattuna TL:ään? Mitä prioriteetti tekee? Eli poistaako se esim. supernovan käytöstä? Se minkä kohteen priorisoi ja käyttää, ei vaikuta siihen, minkä galaksin valitsee kohteelle.

Jos SALT:iin tai vastaavaan tulee muutoksia, niin mistä tiedät, ovatko uudet prioriteetit esim. hyviä korkeiden z:tojen Malmquist-harhojen takia? Nykyinen DES5Y ja SALT ovat ottaneet ikäänkuin kaikkein tavallisimpia Ia-yksilöitä, ja jos ei otettaisi pois epätavallisia, niin kaikki mittaukset saattavat huonontua.

"ML-malli voi arvioida z:n väärin, jos sitä ei ole uudelleenkoulutettu."

ML-malli ja SALT eivät arvioi z:taa, jos sille annetaan z valmiina. Keskustelu yllä liittyy vain siihen, että onko jokin käyrän saamisessa tai saadun käyrän tulkinnassa väärin, kun esim. antaa SALT:ille valmiin z:n johon mittausdatan täytyy osua lähelle.

"Tämä vaikuttaa siihen, mikä galaksi valitaan, jos photo-z:ää käytetään host-matchin tarkistukseen (esim. DES tekee sanity checkin SN-z vs. host-z)."

Ottaen huomioon, että pois heitettyjä kohteita on melkein kaikki aineistosta, niin eikö tuossa checkissä olisi kyseessä kohteen hylkäys eikä yhden galaksin hylkäys supernovalle? Jos tuo sanity check valikoi supernovan pois aineistosta, niin se ei vaikuta isäntägalaksin valintaan. Et edes pystynyt tekemään tuota valikointia ilman, että isäntää oli. Todista että DES5Y käyttää jossain kohtaa tuollaista valikointia, koska tällä hetkellä he eivät ole dokumentoineet sitä mitenkään, vaikka heillä on dokumentti siitä, mikä rajasi valikoimaa ja kuinka monella supernovalla.

"Jos LCDM:n mukaan z = 0,3, niin TL-mallin siirryttäessä valokäyrän leveys kasvaa 30%"

Puhuin siitä käsitteestä, että tuollainen leveyden kasvatus on kuitenkin vain jokin yläraja tai keskiarvo, koska et ole esittänyt tiettyä syytä, miksi leveys muuttuisi ainoastaan tasaisesti kauemmas mentäessä. Jolloin on kaikkea sellaista, kuin että hallitsemattoman leveä 0.9 supernova syttyy myös lähellä meitä kohdassa 0.6 tai 0.3. Myös siksi, että jos olisi olemassa vain muuntokaava LCDM:n ja SALT:in välillä, niin et olisi halunnut muuttaa SALT:ia tai sitä 1635 Ia-kokoelmaa, joka on. Vaan olisit ainoastaan kertonut näiden havaintojen olevan seurausta muuntokaavasta.

"ja värikorjaus vaikuttaa punasiirtymään siten että se kasvaa arvoon z=0,35 kun käytetään standardia Phillipsin suhdetta ja värikorjausta. Z ei ihan kaksinkertaistu."

Onko Phillipsin data kouluttanut meidät? Miksi meitä ei uudelleenkouluteta tässä?

2

Anonyymi kirjoitti:

"Käytännössä tämä tarkoittaa, että SALT3:n väriparametri c ja kirkkausparametri m_B​ voivat pysyä samassa tilastollisessa jakaumassa kuin nykyisin, mutta x1 (stretch) muuttuu, koska valokäyrän leveys ei enää skaalaudu 1 z:lla."

Eri x_1 arvot muuttavat esim. SALT-käyrien m_U -kirkkautta, joten sillä ei voi korvata z-venytystä ilman, että tekee jotain muutakin. Toisin sanoen SALT ei sisällä turhaan kahta toisistaan riippuvaa parametria samalle asialle. Toisissa kosmologioissa tehtävä käyrän leveyden ja z:n uudelleentulkinta ei siis ole koskemista toisiin parametreihin. Jos on tarkoitus käyttää käyriä, niin ainakin teoreettisesti väite on, että tulkinnat koskevat yksilöitä ellei sitten ole yksilöillinen havainto, ja tilastollinen joukko asioita, joita se voi tarkoittaa.

"Photo-z:n kannalta tämä on kriittistä, koska nykyiset mallit olettavat korrelaation stretch - z."

Tuossa oleva strech on z eli on oletettu korrelaatio z_punasiirtymä ~ z_SALT. Kaikkien photo-z:tojen kannalta on kuitenkin kriittistä myös se, että eri väreinä tulee eri verran valoa, kun kohde on punaisemmin siirtynyt. Jos supernovan punasiirtymä mitattaisiin fotometrisesti, niin tämä värianalyysi tekisi sen eikä esiin putkahtanut käyrän parametri z. Se tarkoittaa myös, että jos punaisemmat objektit eivät ole dilatoituneet ajassa, niin se näkyisi jollekin, joka sitä haluaa tutkia jo ennen SALT:in käyttämistä.

"Jos aikadilaatiota ei ole, tämä korrelaatio katoaa, ja ML-malli ei enää toimi oikein ilman uudelleenkoulutusta.
Tämä vaikuttaa myös epäsuorasti isäntägalaksin valintaan. ML-pipeline (SuperNNova photo-z)"

Mikään ylhäällä ei liittynyt erityisesti koneoppimisen SuperNNova:aan. Eikä SuperNNova ole kokonainen pipeline.

"ML-pipeline (SuperNNova photo-z) vaikuttaa siihen, mitkä SN:t kelpuutetaan kosmologiaan"

Tuossa kelpuutuksessa ei ole vaikutettu isäntägalaksin valintaan. Alusta asti pelkkä SALT vaikutti kelpuutukseen paljon enemmän. Galaksit ovat myös valittu jo ennen kelpuuttamisia.

"korkean z:n SN:t voivat saada erilaisia prioriteetteja."

Verrattuna TL:ään? Mitä prioriteetti tekee? Eli poistaako se esim. supernovan käytöstä? Se minkä kohteen priorisoi ja käyttää, ei vaikuta siihen, minkä galaksin valitsee kohteelle.

Jos SALT:iin tai vastaavaan tulee muutoksia, niin mistä tiedät, ovatko uudet prioriteetit esim. hyviä korkeiden z:tojen Malmquist-harhojen takia? Nykyinen DES5Y ja SALT ovat ottaneet ikäänkuin kaikkein tavallisimpia Ia-yksilöitä, ja jos ei otettaisi pois epätavallisia, niin kaikki mittaukset saattavat huonontua.

"ML-malli voi arvioida z:n väärin, jos sitä ei ole uudelleenkoulutettu."

ML-malli ja SALT eivät arvioi z:taa, jos sille annetaan z valmiina. Keskustelu yllä liittyy vain siihen, että onko jokin käyrän saamisessa tai saadun käyrän tulkinnassa väärin, kun esim. antaa SALT:ille valmiin z:n johon mittausdatan täytyy osua lähelle.

"Tämä vaikuttaa siihen, mikä galaksi valitaan, jos photo-z:ää käytetään host-matchin tarkistukseen (esim. DES tekee sanity checkin SN-z vs. host-z)."

Ottaen huomioon, että pois heitettyjä kohteita on melkein kaikki aineistosta, niin eikö tuossa checkissä olisi kyseessä kohteen hylkäys eikä yhden galaksin hylkäys supernovalle? Jos tuo sanity check valikoi supernovan pois aineistosta, niin se ei vaikuta isäntägalaksin valintaan. Et edes pystynyt tekemään tuota valikointia ilman, että isäntää oli. Todista että DES5Y käyttää jossain kohtaa tuollaista valikointia, koska tällä hetkellä he eivät ole dokumentoineet sitä mitenkään, vaikka heillä on dokumentti siitä, mikä rajasi valikoimaa ja kuinka monella supernovalla.

"Jos LCDM:n mukaan z = 0,3, niin TL-mallin siirryttäessä valokäyrän leveys kasvaa 30%"

Puhuin siitä käsitteestä, että tuollainen leveyden kasvatus on kuitenkin vain jokin yläraja tai keskiarvo, koska et ole esittänyt tiettyä syytä, miksi leveys muuttuisi ainoastaan tasaisesti kauemmas mentäessä. Jolloin on kaikkea sellaista, kuin että hallitsemattoman leveä 0.9 supernova syttyy myös lähellä meitä kohdassa 0.6 tai 0.3. Myös siksi, että jos olisi olemassa vain muuntokaava LCDM:n ja SALT:in välillä, niin et olisi halunnut muuttaa SALT:ia tai sitä 1635 Ia-kokoelmaa, joka on. Vaan olisit ainoastaan kertonut näiden havaintojen olevan seurausta muuntokaavasta.

"ja värikorjaus vaikuttaa punasiirtymään siten että se kasvaa arvoon z=0,35 kun käytetään standardia Phillipsin suhdetta ja värikorjausta. Z ei ihan kaksinkertaistu."

Onko Phillipsin data kouluttanut meidät? Miksi meitä ei uudelleenkouluteta tässä?

2

Lue lisää

"Tämä tutkimus perustuu Union2.1-tyyppiseen yhdistettyyn SN Ia -kokoelmaan, joka sisältää useiden eri tutkimusten (SNLS, SDSS, HST, CfA jne.) spektroskooppisesti varmistettuja SN Ia -havaintoja. Tutkimuksessa ei käytetä SALT2/SALT3-parametreja (x1, c, m_B), eikä valokäyrän standardointia."

Kirjainyhdistelmä, joka tapahtui tuolle datalle, ja joka sinun piti löytää, oli JLA sivulla 127:

For the model calculations, the cosmological parameters
ΏM = 0.295, Ώλ = 0.705, w = −1.018 and h0 = 0.7 were used,
based on 374 spectroscopically affirmed, upgraded SN1a
supernovae from the most recent joint light-curve analysis
(JLA) data index, Betoule et al. [16]

Kun SALT:in neljää parametria on kerran käytetty, sen jälkeen on valokäyriä ja niistä on tullut muuta tietoa kuin parametrit. Mitä voi käyttää esim. etäisyysmittaukseen. Spektroskooppinen supernovan tyypin varmistus ei tarkoita, että etäisyys on tullut tietoon.

"Sen sijaan se käyttää julkaistuja etäisyysmoduluksia ja punasiirtymiä suoraan Union-tyyppisestä datasetistä."

Union 2.1 oli GRB-dataa. Mutta SALT:ia käyttäneestä JLA:sta tulee varmasti etäisyyksiä ja z:taa.

"Tuossa on vielä toinen tutkimus, 2022 Sanejoyandin staattinen kosmologia jossa TL tuottaa punasiirtymän."

Hän käytti toisten tekemää SALT-perusteista etäisyysdataa. Kukaan ei ole vieläkään esittänyt TL:ää vastaan mitään sanomista etäisyysdatassa vaan aikadilaatiossa. Sanejoyandilla oli hyvin vähän sanottavaa siitä aiheesta. Joko se olisi ollut tasan samanlainen 1 + z -efekti kuin LCDM:ssä, jolloin mitään keskuistelua ei tulisi käydä siitä, että jokin data ja käyrien analyysi on kerätty väärin. Tai sitten hänen itse käyttämänsä data olisi ollut väärin tehty?

"Siinä on kaaviossa 4 sivulla 9 sovitettu Pantheon SNIa tietokanta staattiseen TL-malliin, ja havaittu että se sopii siihen täydellisesti."

Itseasiassa kuvaan on pirretty jotain, mitä ei ole sovitettu tähän dataan, koska arvo 3.1 oli peräisin kvasaareista. Tekstissä kuitenkin sanotaan, mitä on sovitus molempiin. Mutta siitä numerosta puuttuu maininta, että miten epätäydellinen se on.

"Sivulla 3 kaaviossa 1 puolestaan on sovitettu galaksikronometrien Hubble-parametri H(z), joka on TL-mallissa lineaarisesti kasvava."

Tähän dataan ei ole yritetty sovittaa mitään muuta, joten H(z):lla ei tehty paperissa mitään mallien välisiä vertailuja. Sanejoyand oli lisäksi päättänyt valmiiksi, että TL malli on lineaarinen, joten hän ei ole nähnyt, mitä tapahtuisi, jos sovittaisi dataan eri kategorioiden käyriä. TL:ssä ei ole kovasti mitään fyysisiä perusteluja sille, mitä valolle pitäisi maailmassa tapahtua, joten ei pitäisi olla valmista tietoa siitäkään, ovatko H(z):tkään lineaarisia. Jos valoa hidastetaan väliaineissa tai avaruudessa olevilla gravitaatiokentilä, jotka tulevat väliaineista, niin tämä voi tapahtua epähomogeenisesti.

"Staattisessa kosmologiassa se ei kuvaa avaruuden laajenemista, vaan fotoneiden punasiirtymän kasvua"

Sana 'kuvaus' tarkoittaa tässä, että on olemassa monimutkainen tapa yhdistää punasiirtymän kasvu ajan kasvuun käyttämällä H(z):taa. Sen sijaan että olisi vain z(t). Se kuvaus on peräisin FLRW-avaruuden teoriasta ja sitten sama lauseke on otettu ja unohdettu, mitä väliä symbolilla H on.

"ja H0 kuvaa fotonin energiahäviön määrää etäisyysyksikköä kohti."

Kun tätä taas ajattelee selkeänä ilmauksena funktion d (z) sisällä, tämä on vain approksimaatio, joka pätee vain todella pienillä z:toilla.

Epähomogeenisyys vaikuttaisi d(z):taan myös ja niitä saisi mallintaa useammanlaisia.

"Hubble-parametri on BAO-rakenteiden kannalta olennainen, koska radiaalinen etäisyys D_H riippuu siitä, D_H = c/H(z)."

Etäisyys D_H on Hubblen etäisyys ja näkyvän universumin koko jonain hetkenä. Radiaalinen etäisyys on minkä tahansa pisteen etäisyys, kuten galaksin tai z:n etäisyys. BAO:n tapauksessa havaittujen galaksirakenteiden skaalat radiaalisessa suunnassa riippuvat D_H:sta, mutta D_H ei ole se. BAO:n kannalta oleellinen etäisyys on myös äänihorisontti tietyn hetken jälkeen (ei riipu z:sta), missä H(z) ei vertaudu valon vaan äänen nopeuteen. Tätä etäisyyttä oleellisempaa BAO:ssa on, että tällä etäisyydellä tai skaalalla tapahtuu jotain, mikä näkyy taivaalla. Sekä se että universumissa on ollut tuo hetki, jolloin tapahtui jotain.

DESI-tutkimuksessa äänihorisontti normalisoi D_H:n, jolloin data olisi muodossa, jota voi käyttää riippumatta kosmologisesti lasketusta etäisyydestä. Jota he eivät pysty mittaamaan kuitenkaan, koska heillä ei ole esim. supernovia.

"TL-teoria ennustaa mm. BAO-rakenteiden kulmakoon ja radiaalisen etäisyyden oikein, tällöin teoria on empiirisesti yhteensopiva havaintojen kanssa."

Olet väittänyt tätä kolme kertaa ilman todisteita.

"TL kuvaa ainoastaan punasiirtymää ja fotonin energiahäviön mekanismeja ja siinä onnistuu hyvin, mutta laajempi universumin syntyteoria se ei ole."

BAO ei FLRW:ssäkään liity syntymiseen vaan nuoreen ikään. TL saisi päättää omat liittymisensä ihan itse.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä tutkimus perustuu Union2.1-tyyppiseen yhdistettyyn SN Ia -kokoelmaan, joka sisältää useiden eri tutkimusten (SNLS, SDSS, HST, CfA jne.) spektroskooppisesti varmistettuja SN Ia -havaintoja. Tutkimuksessa ei käytetä SALT2/SALT3-parametreja (x1, c, m_B), eikä valokäyrän standardointia."

Kirjainyhdistelmä, joka tapahtui tuolle datalle, ja joka sinun piti löytää, oli JLA sivulla 127:

For the model calculations, the cosmological parameters
ΏM = 0.295, Ώλ = 0.705, w = −1.018 and h0 = 0.7 were used,
based on 374 spectroscopically affirmed, upgraded SN1a
supernovae from the most recent joint light-curve analysis
(JLA) data index, Betoule et al. [16]

Kun SALT:in neljää parametria on kerran käytetty, sen jälkeen on valokäyriä ja niistä on tullut muuta tietoa kuin parametrit. Mitä voi käyttää esim. etäisyysmittaukseen. Spektroskooppinen supernovan tyypin varmistus ei tarkoita, että etäisyys on tullut tietoon.

"Sen sijaan se käyttää julkaistuja etäisyysmoduluksia ja punasiirtymiä suoraan Union-tyyppisestä datasetistä."

Union 2.1 oli GRB-dataa. Mutta SALT:ia käyttäneestä JLA:sta tulee varmasti etäisyyksiä ja z:taa.

"Tuossa on vielä toinen tutkimus, 2022 Sanejoyandin staattinen kosmologia jossa TL tuottaa punasiirtymän."

Hän käytti toisten tekemää SALT-perusteista etäisyysdataa. Kukaan ei ole vieläkään esittänyt TL:ää vastaan mitään sanomista etäisyysdatassa vaan aikadilaatiossa. Sanejoyandilla oli hyvin vähän sanottavaa siitä aiheesta. Joko se olisi ollut tasan samanlainen 1 z -efekti kuin LCDM:ssä, jolloin mitään keskuistelua ei tulisi käydä siitä, että jokin data ja käyrien analyysi on kerätty väärin. Tai sitten hänen itse käyttämänsä data olisi ollut väärin tehty?

"Siinä on kaaviossa 4 sivulla 9 sovitettu Pantheon SNIa tietokanta staattiseen TL-malliin, ja havaittu että se sopii siihen täydellisesti."

Itseasiassa kuvaan on pirretty jotain, mitä ei ole sovitettu tähän dataan, koska arvo 3.1 oli peräisin kvasaareista. Tekstissä kuitenkin sanotaan, mitä on sovitus molempiin. Mutta siitä numerosta puuttuu maininta, että miten epätäydellinen se on.

"Sivulla 3 kaaviossa 1 puolestaan on sovitettu galaksikronometrien Hubble-parametri H(z), joka on TL-mallissa lineaarisesti kasvava."

Tähän dataan ei ole yritetty sovittaa mitään muuta, joten H(z):lla ei tehty paperissa mitään mallien välisiä vertailuja. Sanejoyand oli lisäksi päättänyt valmiiksi, että TL malli on lineaarinen, joten hän ei ole nähnyt, mitä tapahtuisi, jos sovittaisi dataan eri kategorioiden käyriä. TL:ssä ei ole kovasti mitään fyysisiä perusteluja sille, mitä valolle pitäisi maailmassa tapahtua, joten ei pitäisi olla valmista tietoa siitäkään, ovatko H(z):tkään lineaarisia. Jos valoa hidastetaan väliaineissa tai avaruudessa olevilla gravitaatiokentilä, jotka tulevat väliaineista, niin tämä voi tapahtua epähomogeenisesti.

"Staattisessa kosmologiassa se ei kuvaa avaruuden laajenemista, vaan fotoneiden punasiirtymän kasvua"

Sana 'kuvaus' tarkoittaa tässä, että on olemassa monimutkainen tapa yhdistää punasiirtymän kasvu ajan kasvuun käyttämällä H(z):taa. Sen sijaan että olisi vain z(t). Se kuvaus on peräisin FLRW-avaruuden teoriasta ja sitten sama lauseke on otettu ja unohdettu, mitä väliä symbolilla H on.

"ja H0 kuvaa fotonin energiahäviön määrää etäisyysyksikköä kohti."

Kun tätä taas ajattelee selkeänä ilmauksena funktion d (z) sisällä, tämä on vain approksimaatio, joka pätee vain todella pienillä z:toilla.

Epähomogeenisyys vaikuttaisi d(z):taan myös ja niitä saisi mallintaa useammanlaisia.

"Hubble-parametri on BAO-rakenteiden kannalta olennainen, koska radiaalinen etäisyys D_H riippuu siitä, D_H = c/H(z)."

Etäisyys D_H on Hubblen etäisyys ja näkyvän universumin koko jonain hetkenä. Radiaalinen etäisyys on minkä tahansa pisteen etäisyys, kuten galaksin tai z:n etäisyys. BAO:n tapauksessa havaittujen galaksirakenteiden skaalat radiaalisessa suunnassa riippuvat D_H:sta, mutta D_H ei ole se. BAO:n kannalta oleellinen etäisyys on myös äänihorisontti tietyn hetken jälkeen (ei riipu z:sta), missä H(z) ei vertaudu valon vaan äänen nopeuteen. Tätä etäisyyttä oleellisempaa BAO:ssa on, että tällä etäisyydellä tai skaalalla tapahtuu jotain, mikä näkyy taivaalla. Sekä se että universumissa on ollut tuo hetki, jolloin tapahtui jotain.

DESI-tutkimuksessa äänihorisontti normalisoi D_H:n, jolloin data olisi muodossa, jota voi käyttää riippumatta kosmologisesti lasketusta etäisyydestä. Jota he eivät pysty mittaamaan kuitenkaan, koska heillä ei ole esim. supernovia.

"TL-teoria ennustaa mm. BAO-rakenteiden kulmakoon ja radiaalisen etäisyyden oikein, tällöin teoria on empiirisesti yhteensopiva havaintojen kanssa."

Olet väittänyt tätä kolme kertaa ilman todisteita.

"TL kuvaa ainoastaan punasiirtymää ja fotonin energiahäviön mekanismeja ja siinä onnistuu hyvin, mutta laajempi universumin syntyteoria se ei ole."

BAO ei FLRW:ssäkään liity syntymiseen vaan nuoreen ikään. TL saisi päättää omat liittymisensä ihan itse.

3

Lue lisää

"Inflaatioteorioissa ei ole mitään ominaisuutta joka pakottaisi universumin jatkamaan laajenemista inflaation päätyttyä, jolloin lopputulos inflaation jälkeen on tiivistymällä syntyvä universumi jossa punasiirtymä johtuu TL:stä eikä pimeän energian työntövoimasta."

Tiivistyvässä universumissa ei ole mitään ominaisuutta, joka pakottaisi käyttämään TL:ää punasiirtymän selitykseen. Sen sijaan selitysarkkua voi alkaa penkomaan esim. atomien massojen muuttumisesta ajassa.

Pimeäenergia ei ole ainoa punasiirtäjä, mitä FLRW-avaruuksissa on.

"Radiaalisen etäisyyden tapauksessa tilanne on vähän erilainen:
z < 0.6: Hyvä yhteensopivuus.
z = 0.7–1.1: ΛCDM ennustaa liian suuren radiaalisen etäisyyden (H(z) liian pieni)."

DESI:ssä ei ole radiaalia etäisyyttä. Ei oikeaa sellaista eikä D_H:ta suoraan kuten sanoin. DESI:n tuloksen tulkitseminen johtuvaksi H(z):sta koskisi vain tiettyä mallia. Missä siis sanottaisiin, että dataa noudattava H(z) on mallin mukaan X (z). Sitten sanottaisiin, että malli on väärässä, koska sen laskelma on itse liian kaukana X:stä. Jolloin et kuitenkaan ole päätynyt tietoon, mikä käyrä H(z) tulee olemaan, kun ensin on löydyttävä oikea malli.

Pelkkää D_H:ta koskeva Parallel BAO Distance on DESI DR2:n tulosten mukaan huonoin 0.7:ssa ja 0.5:ssä. Tätä alempaa z:taa ei ole mitattu. Korkeammat z:t ovat kaikki samoissa rajoissa kuin LCDM.

"z = 1.1–1.5: Poikkeama pienenee, radiaalinen etäisyys hieman liian suuri."

Sanot nyt siis, että molemmat etäisyydet olivat LCDM:ssä suuria.

"DESI DR2:n BAO-bineissä ΛCDM ennustaa liian suuren kulmakoon. Poikkeama ei ole suurin 0,7 kohdalla, vaan kasvaa suuremmilla punasiirtymillä. z < 0.6 arvoilla yhteensopivuus on vielä hyvä, ja z > 2.1 Lyman-α forest havainnoilla poikkeama on suurin."

Normalisoidussa Perpendicular BAO Distancessa poikkeamaa on vähän enemmän 0.9:ssä kuin 0.7:ssa. Sitten 1.3:ssa ja siitä eteen päin kaikki arvot ovat LCDM:n rajojen sisäpuolella. Alle z = 0.6 dataa ei ole kuin yhdessä pisteessä.

Siitä että tulokset ovat oikein korkeilla z:toilla voit veikata, mitä kosmologialle on viimeksi tehty. Eli tulisiko jollekin asialle tapahtumaan jotain ja milloin se alkoi tapahtua.

"Tässä on Hubble-parametrin H(z) ja radiaalisen etäisyyden D_H arvot. Ne on otettu suoraan DESI-kollaboraation virallisesta julkaisusta:"DESI DR2 Results II: Measurements of Baryon Acoustic Oscillations and Cosmological Constraints":"

Vaikka se ei muuta lineaarisuutta, niin olet ehkä saanut H:n keksimällä jonkun lukuarvon äänihorisontille, joka vastaa vain yhtä universumia. Siihen ei pidä verrata toisia. Sen jälkeen olet käyttänyt aivan eri z-arvoja, kuin mitä DESI:n paperissa tarkoitetaan käytettäväksi. Heidän mukaansa taulukossa IV sivulla 14 olevan Lyα-joukon (z: 1.8 - 4.2) datan efektiivinen z on kuvaajia varten 2.33. Eikä pienimmästä joukosta ollut D_H -dataa, vaikka olet merkinnyt jotain myös kohdassa z = 0.3.

"Jos H(z) sattuu osumaan kohdalleen tietyllä z-alueella, D_H näyttää hyvältä. LCDM:n H(z) on kohtalaisen hyvä alueella 1.1-1.5, mutta se kuitenkin kasvaa epälineaarisesti ja H(z):n arvo on väärä muilla punasiirtymän alueilla."

Kaikki tämä toisten H(z):jen arvostelu on perusteetonta. Sinulla ei ole siihen mitään dataa DESI:ssä. Jos käyttäisit sitä, mitä oli Sanejoyandilla, niin saisit siihen tosiasiassa jopa LCDM:n H(z):n erittäin kohdilleen . Nimenomaan korkeat z-arvot sopisivat paremmin, koska Sanejoyandin suora kulkee kaikkien suurten z:iden mittauspisteiden alla, ja LCDM:n H(z) on ikäänkuin korkeampaa potenssia kuin yksi.

Jos löydät jostain sen H(z):n mitä on Sanejoyandin dataan verrattu ja haluaisit arvostella sitä huonommaksi kuin hänen suoransa, niin sinun pitäisi sanoa, että LCDM:n H(z) on liian suuri. Mikä on loogisesti ristiriidassa edellisen katsauksesi kanssa varsinkin kun puhutaan aivan samasta kohdasta kuten: "z > 1.5 Poikkeama kasvaa taas voimakkaasti (ΛCDM ennustaa liian suuren D_H)."

"BAO-data ja laajenemishistoriaa mittaavat kosmiset galaksikronometrit sopivat hyvin ainoastaan sellaisiin malleihin, joissa H(z) kasvaa lineaarisesti."

Kronometriassa saattoi olla jotain tarvetta määritellä kosmologia ennen kuin siitä sai datapisteitä. Mutta data on nimenomaan pistekohtaista eikä suorana annettua.

"Mallissa inflaatio tarvitaan, jotta voidaan tuottaa primordiaaliset tiheysvaihtelut, jotka myöhemmin johtavat rakenteiden muodostumiseen."

Ei pidä paikkaansa. Wetterich ottaa inflaatiosta kaikki samat hyödyt irti kuin muutkin mallit.

4

Anonyymi kirjoitti:

"Inflaatioteorioissa ei ole mitään ominaisuutta joka pakottaisi universumin jatkamaan laajenemista inflaation päätyttyä, jolloin lopputulos inflaation jälkeen on tiivistymällä syntyvä universumi jossa punasiirtymä johtuu TL:stä eikä pimeän energian työntövoimasta."

Tiivistyvässä universumissa ei ole mitään ominaisuutta, joka pakottaisi käyttämään TL:ää punasiirtymän selitykseen. Sen sijaan selitysarkkua voi alkaa penkomaan esim. atomien massojen muuttumisesta ajassa.

Pimeäenergia ei ole ainoa punasiirtäjä, mitä FLRW-avaruuksissa on.

"Radiaalisen etäisyyden tapauksessa tilanne on vähän erilainen:
z < 0.6: Hyvä yhteensopivuus.
z = 0.7–1.1: ΛCDM ennustaa liian suuren radiaalisen etäisyyden (H(z) liian pieni)."

DESI:ssä ei ole radiaalia etäisyyttä. Ei oikeaa sellaista eikä D_H:ta suoraan kuten sanoin. DESI:n tuloksen tulkitseminen johtuvaksi H(z):sta koskisi vain tiettyä mallia. Missä siis sanottaisiin, että dataa noudattava H(z) on mallin mukaan X (z). Sitten sanottaisiin, että malli on väärässä, koska sen laskelma on itse liian kaukana X:stä. Jolloin et kuitenkaan ole päätynyt tietoon, mikä käyrä H(z) tulee olemaan, kun ensin on löydyttävä oikea malli.

Pelkkää D_H:ta koskeva Parallel BAO Distance on DESI DR2:n tulosten mukaan huonoin 0.7:ssa ja 0.5:ssä. Tätä alempaa z:taa ei ole mitattu. Korkeammat z:t ovat kaikki samoissa rajoissa kuin LCDM.

"z = 1.1–1.5: Poikkeama pienenee, radiaalinen etäisyys hieman liian suuri."

Sanot nyt siis, että molemmat etäisyydet olivat LCDM:ssä suuria.

"DESI DR2:n BAO-bineissä ΛCDM ennustaa liian suuren kulmakoon. Poikkeama ei ole suurin 0,7 kohdalla, vaan kasvaa suuremmilla punasiirtymillä. z < 0.6 arvoilla yhteensopivuus on vielä hyvä, ja z > 2.1 Lyman-α forest havainnoilla poikkeama on suurin."

Normalisoidussa Perpendicular BAO Distancessa poikkeamaa on vähän enemmän 0.9:ssä kuin 0.7:ssa. Sitten 1.3:ssa ja siitä eteen päin kaikki arvot ovat LCDM:n rajojen sisäpuolella. Alle z = 0.6 dataa ei ole kuin yhdessä pisteessä.

Siitä että tulokset ovat oikein korkeilla z:toilla voit veikata, mitä kosmologialle on viimeksi tehty. Eli tulisiko jollekin asialle tapahtumaan jotain ja milloin se alkoi tapahtua.

"Tässä on Hubble-parametrin H(z) ja radiaalisen etäisyyden D_H arvot. Ne on otettu suoraan DESI-kollaboraation virallisesta julkaisusta:"DESI DR2 Results II: Measurements of Baryon Acoustic Oscillations and Cosmological Constraints":"

Vaikka se ei muuta lineaarisuutta, niin olet ehkä saanut H:n keksimällä jonkun lukuarvon äänihorisontille, joka vastaa vain yhtä universumia. Siihen ei pidä verrata toisia. Sen jälkeen olet käyttänyt aivan eri z-arvoja, kuin mitä DESI:n paperissa tarkoitetaan käytettäväksi. Heidän mukaansa taulukossa IV sivulla 14 olevan Lyα-joukon (z: 1.8 - 4.2) datan efektiivinen z on kuvaajia varten 2.33. Eikä pienimmästä joukosta ollut D_H -dataa, vaikka olet merkinnyt jotain myös kohdassa z = 0.3.

"Jos H(z) sattuu osumaan kohdalleen tietyllä z-alueella, D_H näyttää hyvältä. LCDM:n H(z) on kohtalaisen hyvä alueella 1.1-1.5, mutta se kuitenkin kasvaa epälineaarisesti ja H(z):n arvo on väärä muilla punasiirtymän alueilla."

Kaikki tämä toisten H(z):jen arvostelu on perusteetonta. Sinulla ei ole siihen mitään dataa DESI:ssä. Jos käyttäisit sitä, mitä oli Sanejoyandilla, niin saisit siihen tosiasiassa jopa LCDM:n H(z):n erittäin kohdilleen . Nimenomaan korkeat z-arvot sopisivat paremmin, koska Sanejoyandin suora kulkee kaikkien suurten z:iden mittauspisteiden alla, ja LCDM:n H(z) on ikäänkuin korkeampaa potenssia kuin yksi.

Jos löydät jostain sen H(z):n mitä on Sanejoyandin dataan verrattu ja haluaisit arvostella sitä huonommaksi kuin hänen suoransa, niin sinun pitäisi sanoa, että LCDM:n H(z) on liian suuri. Mikä on loogisesti ristiriidassa edellisen katsauksesi kanssa varsinkin kun puhutaan aivan samasta kohdasta kuten: "z > 1.5 Poikkeama kasvaa taas voimakkaasti (ΛCDM ennustaa liian suuren D_H)."

"BAO-data ja laajenemishistoriaa mittaavat kosmiset galaksikronometrit sopivat hyvin ainoastaan sellaisiin malleihin, joissa H(z) kasvaa lineaarisesti."

Kronometriassa saattoi olla jotain tarvetta määritellä kosmologia ennen kuin siitä sai datapisteitä. Mutta data on nimenomaan pistekohtaista eikä suorana annettua.

"Mallissa inflaatio tarvitaan, jotta voidaan tuottaa primordiaaliset tiheysvaihtelut, jotka myöhemmin johtavat rakenteiden muodostumiseen."

Ei pidä paikkaansa. Wetterich ottaa inflaatiosta kaikki samat hyödyt irti kuin muutkin mallit.

4

Lue lisää

"Sen sijaan, että inflaatio merkitsisi eksponentiaalista avaruuden laajenemista, kuten ΛCDM-mallissa, slow freeze -teoriassa avaruus ei laajene geometrisesti. Havaittu punasiirtymä ja kosmologinen skaalaus syntyvät siitä, että hiukkasten massat kasvavat ja gravitaatiovakio pienenee ajan myötä. "

Ei pidä paikkaansa. Koska kukaan ei ole havainnut inflaatiota tai mitään punaista siitä. Eikä ketään ole vedetty inflaation puoleen gravitatiivisesti (tosin lähinnä siksi ettei mitään ehtisi vetää siinä laajenemissessa ja siksi että siinä laajenemisessa avaruus on alussa niin pieni, että se ei sisällä mitään). Tarkoitan sitäkin että mistään mitä sanot atomeista ja gravitaatiosta ei ikinä tapahdu (jollekin, koska emme ole siitä samaa mieltä mitä silloin on olemassa, vaikka Wetterich yritti sanoa, että silloin on olemassa X... ja g_mu_nu) mitään inflaation kaltaista. Kuten että tulisi primordiaalista vaihteluakaan.

Maailmassa voi olla kaksi punasiirtymän aiheuttavaa efektiä yhtä aikaa. Sekä geometrinen että(todella monelle heti mieleen tuleva) atomien massojen muuttuminen. Wetterichin mallissa kumpikin näistä on koko ajan pöydällä tai odottamassa, ja hän on tehnyt sellaisen FLRW-universumin, jonka geometria jähmettyy kerran paikoilleen muutamaksi miljardiksi vuodeksi (sekä ikuisuudeksi deSitter-avaruuden aivan alkupäässä). Hän on tehnyt näin, jotta toinen punasiirtymä alkaisi varmasti toimeen melkein yksinään. Jos uusi data, kuten se data, mikä tuli hänen kirjoitustensa jälkeen on vähänkin erilaista, niin odotettavissa on, että tämä tasapaino kumpi punasiirtää enemmän on nyt vähän muutettava geometrisemmaksi (Tosin ei ole mitään syytä olettaa, että tämä pelastaisi mallin nykyisessä datassa).

"Näin universumi näyttää laajenevalta, vaikka todellisuudessa mittakaava muuttuu, koska “mittatikku” eli massat muuttuvat. "

Ai geometrinen mittakaava?

Atomin mittakaavan muutos pienemmäksi ei koskaan voi tuottaa samaa ilmiötä kuin avaruuden venyminen. Jos atomit säteellä r ovat toisistaan etäisyydellä d, niin niiden maksimietäisyys reunasta reunaan (d - 2 r) on universumin loputtua d. Laajenevassa avaruudessa se on esim. ääretön. Toisekseen atomin reunalla olemisella ei tee mitään, kun atomin elektronin pitäisi päästä siihen ulkopuolelta ja mennä s-aalto tilaan eli pallomaiseksi joka suuntaan ytimestä.

Atomien mittatikku ei siis ole etäisyyden tikku, joka esim. määrittelisi avaruuden ja aineen tasoituksen sileäksi ja primordiaalisen vaihtelevaksi. Vaan se on ainoastaan tikku atomin valon värin katsomiselle.

"Inflaatio on siis kentän dynamiikkaa, ei avaruuden venymistä, ja sen jälkeen universumi jatkaa kehitystään ilman varsinaista geometrisen tilan kasvua."

Voitko keskittyä lauseen loppuun asti siihen universumiin, jota ei ole vielä jatkettu. Atomien koko ei ole kentän dynamiikkaa, vaan korrelaatio kentän kanssa. Vaikka lueteltaisiin mistä vuorovaikutuksesta se johtuu. Sitten vaikka saataisiin mainittua cosmon kenttä ja joku toisista kentistä yhtäaikaa vuorovaikutuksessa, niin jos tämä toinenkin kenttä on inflaation hetkellä tyhjiötä ja jos sen tyhjiö ei vaikuta mihinkään (se mihin influensoidaan on avaruuden geometria, mutta keksi vapaasti jokin toinen kohde, koska olet toisen inflaation luoja) niin tämäkään dynamiikka ei hallitse ilmiötä. Tai tätä voidaan kysyä sitenkin, että miksi Wetterich ei esittele koko standardimallia sellaisessa vaikutuksessa (action), joka tuottaa universumin useimmat vaiheet.

"Wetterichin mallissa avaruus ei laajene, ja lisäksi cosmon-kentän värähtely voi tuottaa laajan skaalan tiheysvaihteluita eri mekanismilla kuin BB-mallissa oletetaan."

Missä se mekanismi on ja vaatiko se esim. kaksi kenttää ollakseen olemassa?

"Rakenteet syntyvät samalla tavalla kuin esim. tsunami-aallot, joita mallinnetaan myös Eulerin yhtälöillä."

Eulerin yhtälöt eivät todennäköisesti kuvaa edes tsunamia. Jos kuvailet yhtälöllä se-ja-se tsunamia, niin et ole vielä todennäköisesti kuvaillut sitä, miten tsunami syntyy. Tsunami ei synny tyhjiössä ja tyynellä järven pinnalla. Siihen tarvitaan kovaa auringon poltetta, gravitaatiota, kiertoliikettä, maanpintaa veden yllä, tuulta ja veden faasitransitiota.

"Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttiin mutta mittakentät sen sijaan eivät vaikuta cosmon-kenttään,

Tämä ei pidä paikkaansa. Syy miksi tällä hetkellä olemassa oleva atominen aine ei vaikuta cosmon kenttään, johtuu sitä, että cosmon kvantteja eli hiukkasia ei ole olemassa missään, vaan cosmon on vakuumina, ja sen arvo vakuumissa on kaiken kanssa vuorovaikutuksessa. Jos piirtäisit tälle virtuaalihiukkasten diagrammeja, niin niissä cosmonit olisivat myös ottavana osapuolena. Samoista syistä johtuen kaksi fermionia ei käytä cosmonia vuorovaikuttaakseen toisiinsa varsinkaan etäältä, minkä vuoksi cosmon ei ole toinen SM-kenttä, jonka ominaisuudet fermionit mukamas luovat ympärilleen. Mutta jos hiukkasia kiihdytetään tarpeeksi ja ne vaikuttavat toisiinsa äärimmäisen läheltä, niin cosmon on myös osa tätä vuorovaikutusta.

5

Anonyymi kirjoitti:

"Sen sijaan, että inflaatio merkitsisi eksponentiaalista avaruuden laajenemista, kuten ΛCDM-mallissa, slow freeze -teoriassa avaruus ei laajene geometrisesti. Havaittu punasiirtymä ja kosmologinen skaalaus syntyvät siitä, että hiukkasten massat kasvavat ja gravitaatiovakio pienenee ajan myötä. "

Ei pidä paikkaansa. Koska kukaan ei ole havainnut inflaatiota tai mitään punaista siitä. Eikä ketään ole vedetty inflaation puoleen gravitatiivisesti (tosin lähinnä siksi ettei mitään ehtisi vetää siinä laajenemissessa ja siksi että siinä laajenemisessa avaruus on alussa niin pieni, että se ei sisällä mitään). Tarkoitan sitäkin että mistään mitä sanot atomeista ja gravitaatiosta ei ikinä tapahdu (jollekin, koska emme ole siitä samaa mieltä mitä silloin on olemassa, vaikka Wetterich yritti sanoa, että silloin on olemassa X... ja g_mu_nu) mitään inflaation kaltaista. Kuten että tulisi primordiaalista vaihteluakaan.

Maailmassa voi olla kaksi punasiirtymän aiheuttavaa efektiä yhtä aikaa. Sekä geometrinen että(todella monelle heti mieleen tuleva) atomien massojen muuttuminen. Wetterichin mallissa kumpikin näistä on koko ajan pöydällä tai odottamassa, ja hän on tehnyt sellaisen FLRW-universumin, jonka geometria jähmettyy kerran paikoilleen muutamaksi miljardiksi vuodeksi (sekä ikuisuudeksi deSitter-avaruuden aivan alkupäässä). Hän on tehnyt näin, jotta toinen punasiirtymä alkaisi varmasti toimeen melkein yksinään. Jos uusi data, kuten se data, mikä tuli hänen kirjoitustensa jälkeen on vähänkin erilaista, niin odotettavissa on, että tämä tasapaino kumpi punasiirtää enemmän on nyt vähän muutettava geometrisemmaksi (Tosin ei ole mitään syytä olettaa, että tämä pelastaisi mallin nykyisessä datassa).

"Näin universumi näyttää laajenevalta, vaikka todellisuudessa mittakaava muuttuu, koska “mittatikku” eli massat muuttuvat. "

Ai geometrinen mittakaava?

Atomin mittakaavan muutos pienemmäksi ei koskaan voi tuottaa samaa ilmiötä kuin avaruuden venyminen. Jos atomit säteellä r ovat toisistaan etäisyydellä d, niin niiden maksimietäisyys reunasta reunaan (d - 2 r) on universumin loputtua d. Laajenevassa avaruudessa se on esim. ääretön. Toisekseen atomin reunalla olemisella ei tee mitään, kun atomin elektronin pitäisi päästä siihen ulkopuolelta ja mennä s-aalto tilaan eli pallomaiseksi joka suuntaan ytimestä.

Atomien mittatikku ei siis ole etäisyyden tikku, joka esim. määrittelisi avaruuden ja aineen tasoituksen sileäksi ja primordiaalisen vaihtelevaksi. Vaan se on ainoastaan tikku atomin valon värin katsomiselle.

"Inflaatio on siis kentän dynamiikkaa, ei avaruuden venymistä, ja sen jälkeen universumi jatkaa kehitystään ilman varsinaista geometrisen tilan kasvua."

Voitko keskittyä lauseen loppuun asti siihen universumiin, jota ei ole vielä jatkettu. Atomien koko ei ole kentän dynamiikkaa, vaan korrelaatio kentän kanssa. Vaikka lueteltaisiin mistä vuorovaikutuksesta se johtuu. Sitten vaikka saataisiin mainittua cosmon kenttä ja joku toisista kentistä yhtäaikaa vuorovaikutuksessa, niin jos tämä toinenkin kenttä on inflaation hetkellä tyhjiötä ja jos sen tyhjiö ei vaikuta mihinkään (se mihin influensoidaan on avaruuden geometria, mutta keksi vapaasti jokin toinen kohde, koska olet toisen inflaation luoja) niin tämäkään dynamiikka ei hallitse ilmiötä. Tai tätä voidaan kysyä sitenkin, että miksi Wetterich ei esittele koko standardimallia sellaisessa vaikutuksessa (action), joka tuottaa universumin useimmat vaiheet.

"Wetterichin mallissa avaruus ei laajene, ja lisäksi cosmon-kentän värähtely voi tuottaa laajan skaalan tiheysvaihteluita eri mekanismilla kuin BB-mallissa oletetaan."

Missä se mekanismi on ja vaatiko se esim. kaksi kenttää ollakseen olemassa?

"Rakenteet syntyvät samalla tavalla kuin esim. tsunami-aallot, joita mallinnetaan myös Eulerin yhtälöillä."

Eulerin yhtälöt eivät todennäköisesti kuvaa edes tsunamia. Jos kuvailet yhtälöllä se-ja-se tsunamia, niin et ole vielä todennäköisesti kuvaillut sitä, miten tsunami syntyy. Tsunami ei synny tyhjiössä ja tyynellä järven pinnalla. Siihen tarvitaan kovaa auringon poltetta, gravitaatiota, kiertoliikettä, maanpintaa veden yllä, tuulta ja veden faasitransitiota.

"Cosmon-kenttä vaikuttaa mittakenttiin mutta mittakentät sen sijaan eivät vaikuta cosmon-kenttään,

Tämä ei pidä paikkaansa. Syy miksi tällä hetkellä olemassa oleva atominen aine ei vaikuta cosmon kenttään, johtuu sitä, että cosmon kvantteja eli hiukkasia ei ole olemassa missään, vaan cosmon on vakuumina, ja sen arvo vakuumissa on kaiken kanssa vuorovaikutuksessa. Jos piirtäisit tälle virtuaalihiukkasten diagrammeja, niin niissä cosmonit olisivat myös ottavana osapuolena. Samoista syistä johtuen kaksi fermionia ei käytä cosmonia vuorovaikuttaakseen toisiinsa varsinkaan etäältä, minkä vuoksi cosmon ei ole toinen SM-kenttä, jonka ominaisuudet fermionit mukamas luovat ympärilleen. Mutta jos hiukkasia kiihdytetään tarpeeksi ja ne vaikuttavat toisiinsa äärimmäisen läheltä, niin cosmon on myös osa tätä vuorovaikutusta.

5

Lue lisää

"joten sitä voi pitää peruskallion tyyppisenä rakenteena jonka pienen mittakaavan värähtelyt johtavat laajan skaalan tiheysvaihteluihin."

Kaikkea voi pitää kaikkena, jos kirjoittaa kaiken kaikeksi muuksi, mutta millään tällä ei ole ollut mitään tekemistä Wetterichin kanssa, jonka aikeet ovat aivan selkeät.

"BAO-rakenteet ovat tällöin syntyneet kun cosmon-kentän arvo on ollut jonkin verran pienempi kuin nykyisin"

Wetterich ei olisi missään tekemisissä tämän kanssa. Jos yrittäisit kopioida aikaskaalat häneltä, ja tehdä BAO-rakenteet jonain hetkenä, niin ne ovat todennäköisesti aivan väärässä verrattuna dataan.

"mutta mitään äärimmäistä inflaatiota vastaavaa kasvua ei tarvitse olettaa."

Ei kukaan ole väittänytkään, että TL-kosmologia, joka on ilman CCC:tä tms., hyötyisi mitään inflaatiosta. Äärettömän monta galaksiparametria pystyy kaikkeen, mihin inflaatio pystyy.

"Universumin ei tarvitse paukahtaa tyhjästä kuin sormia napauttamalla, vaan se voi olla pitkäaikaisen hitaan kasvun tulos."

Ai avaruuden geometrisen kasvun? Jos väität sen sijaan, että se on hitaan atomisen välimatkan kasvun tulos, niin ei Wetterich ole väittänyt, että hidas kasvu ylipäänsä on riittävää, vaan oli kasvu minkä kasvua hyvänsä, niin vähintään sinun on tulkittava häntä niin, että nopea ja usean mittaluokan kasvua vastaava inflaatio on pakollinen. Jos mietit esim. kaikkia sanomisiasi tsunameista, niin jos odottaa äärettömän kauan hidasta kasvua, ja luo koko sen ajan tsunameja, niin universumin ja esim CMB:n datan pitäisi olla tsunaminen eikä tasainen.

Kaikissa muissakin LCDM:ää tai sen edeltäjiä ja seuraajia varten tehdyissä inflaatiokandidaateissa on usein niin kuin on Wetterichin esittelemässä universumin alussa, että se on deSitterin universumi, jossa on napsautettu sormea äärettömän pitkä aika eikä alussa ole singulariteettia.

"Wetterichin lause viittaa siihen, että hänen slow freeze -mallinsa perustuu kvanttitehokkaaseen toiminnalliseen kuvaan (quantum effective action), joka on kenttäteoreettinen lähtökohta."

Efektiivinen viittaa siihen, että on approksimoitu pois kaikki yksityiskohdat, jotka eivät vaikuta tietyllä energiatasolla. Se on lisäksi viittaus GR:ään, koska GR on kenttäteoria, mutta joka saattaa olla ei-fundamentaalinen approksimaatio kvanttigravitaatiosta. Kirjoitetun vaikutuksen käyttö johtaa todennäköisesti ainoastaan klassisiin GR yhtälöihin.

Vertaa Wetterichiä yhtälöön numero (1):
https://en.wikipedia.org/wiki/Einstein–Hilbert_action#Derivation_of_Einstein_field_equations

"Tämä toiminnallinen kuva sisältää sekä kosmonin (dynaaminen kenttä, joka ohjaa massojen ja gravitaatiovakion muutosta) että gravitaation."

Gravitaatio on dynaaminen ja kenttä. Se ohjaa cosmonin aaltoja, jos sellaisia olisi koskaan paikalla. Varsinkin pudottamalla, koska cosmonilla on suurimman osan ajasta massa.

"Tämä on sama menetelmä kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa, jossa Einstein-yhtälöt saadaan variaatiosta metrin suhteen."

Jotta yhtälössä olisi materiaa, niin ei ole pelkästään metriikan suhteen variointia.

"Toisin sanoen, vaikka slow freeze -mallissa havaittu laajeneminen ei johdu avaruuden venymisestä, sen matemaattinen rakenne on edelleen kaarevuuteen perustuva, ja metrisen avaruuden dynamiikka määräytyy tästä toiminnallisesta."

Avaruus laajenee inflaatiossa ja muissa vaiheissa on siis väite, joka sinun pitää perustaa laskuun, jonka teet geometrialle. Kuten että saat kaikkina eri hetkinä - cosmonin potentiaalista ja universumin tiheyksistä ja paineista riippumatta - tuloksen a (t) = vakio.

"Kun Wetterich sanoo, että kaarevuusskalaarin R arvo menee nollaan äärettömässä menneisyydessä, se tarkoittaa, että spacetime on asymptoottisesti tasainen (flat) siinä rajassa. "

Ai miten siitä rajasta poistutaan geometrisesti?

Riccin kaarevuusskalaari R ei ole skaalakerroin a. Kaarevuusskalaari R voi olla eri kuin nolla vaikka universumi on litteä (FLRW-yhälön tila-avaruuden Gaussin kaarevuus k = 0). Tämä johtuu siitä, että neljäs dimensio on aika. EIkä ajassa laajeneva avaruus ole kuin euklidisesti litteä 4D. deSitterin avaruuden R ei ole menneisyydessäkään ja asymptoottisestikaan euklidinen, vaikka laajenemisnopeus ja kiihtyvyys ovat silloin nollia, vaan R on aina vakio.

Wetterich ei ole välttämättä sitoutunut mihinkään yksittäiseen k:n arvoon. Kokonaisten universumien k-kaarevuus ei muutu ajassa siten, että eri hetkinä on tasainen ja toisina ei.

"Tämä ei automaattisesti tee avaruudesta täysin euklidista kaikilla hetkillä, vaan kaarevuudella on hyvin pieni positiivinen arvo kaikkina ajanhetkinä myös mielivaltaisen kaukana menneisyydessä."

Asymptoottisesti nollassa oleva a (joka ei ole kaarevuus) on erittäin nollassa verrattuna R:ään tai näiden välillä voi olla tuhansia ja miljardeja desimaaliyksiköitä siitä, miten nollassa a on, kun R ei ole lähelläkään.

6

Anonyymi kirjoitti:

"joten sitä voi pitää peruskallion tyyppisenä rakenteena jonka pienen mittakaavan värähtelyt johtavat laajan skaalan tiheysvaihteluihin."

Kaikkea voi pitää kaikkena, jos kirjoittaa kaiken kaikeksi muuksi, mutta millään tällä ei ole ollut mitään tekemistä Wetterichin kanssa, jonka aikeet ovat aivan selkeät.

"BAO-rakenteet ovat tällöin syntyneet kun cosmon-kentän arvo on ollut jonkin verran pienempi kuin nykyisin"

Wetterich ei olisi missään tekemisissä tämän kanssa. Jos yrittäisit kopioida aikaskaalat häneltä, ja tehdä BAO-rakenteet jonain hetkenä, niin ne ovat todennäköisesti aivan väärässä verrattuna dataan.

"mutta mitään äärimmäistä inflaatiota vastaavaa kasvua ei tarvitse olettaa."

Ei kukaan ole väittänytkään, että TL-kosmologia, joka on ilman CCC:tä tms., hyötyisi mitään inflaatiosta. Äärettömän monta galaksiparametria pystyy kaikkeen, mihin inflaatio pystyy.

"Universumin ei tarvitse paukahtaa tyhjästä kuin sormia napauttamalla, vaan se voi olla pitkäaikaisen hitaan kasvun tulos."

Ai avaruuden geometrisen kasvun? Jos väität sen sijaan, että se on hitaan atomisen välimatkan kasvun tulos, niin ei Wetterich ole väittänyt, että hidas kasvu ylipäänsä on riittävää, vaan oli kasvu minkä kasvua hyvänsä, niin vähintään sinun on tulkittava häntä niin, että nopea ja usean mittaluokan kasvua vastaava inflaatio on pakollinen. Jos mietit esim. kaikkia sanomisiasi tsunameista, niin jos odottaa äärettömän kauan hidasta kasvua, ja luo koko sen ajan tsunameja, niin universumin ja esim CMB:n datan pitäisi olla tsunaminen eikä tasainen.

Kaikissa muissakin LCDM:ää tai sen edeltäjiä ja seuraajia varten tehdyissä inflaatiokandidaateissa on usein niin kuin on Wetterichin esittelemässä universumin alussa, että se on deSitterin universumi, jossa on napsautettu sormea äärettömän pitkä aika eikä alussa ole singulariteettia.

"Wetterichin lause viittaa siihen, että hänen slow freeze -mallinsa perustuu kvanttitehokkaaseen toiminnalliseen kuvaan (quantum effective action), joka on kenttäteoreettinen lähtökohta."

Efektiivinen viittaa siihen, että on approksimoitu pois kaikki yksityiskohdat, jotka eivät vaikuta tietyllä energiatasolla. Se on lisäksi viittaus GR:ään, koska GR on kenttäteoria, mutta joka saattaa olla ei-fundamentaalinen approksimaatio kvanttigravitaatiosta. Kirjoitetun vaikutuksen käyttö johtaa todennäköisesti ainoastaan klassisiin GR yhtälöihin.

Vertaa Wetterichiä yhtälöön numero (1):
https://en.wikipedia.org/wiki/Einstein–Hilbert_action#Derivation_of_Einstein_field_equations

"Tämä toiminnallinen kuva sisältää sekä kosmonin (dynaaminen kenttä, joka ohjaa massojen ja gravitaatiovakion muutosta) että gravitaation."

Gravitaatio on dynaaminen ja kenttä. Se ohjaa cosmonin aaltoja, jos sellaisia olisi koskaan paikalla. Varsinkin pudottamalla, koska cosmonilla on suurimman osan ajasta massa.

"Tämä on sama menetelmä kuin yleisessä suhteellisuusteoriassa, jossa Einstein-yhtälöt saadaan variaatiosta metrin suhteen."

Jotta yhtälössä olisi materiaa, niin ei ole pelkästään metriikan suhteen variointia.

"Toisin sanoen, vaikka slow freeze -mallissa havaittu laajeneminen ei johdu avaruuden venymisestä, sen matemaattinen rakenne on edelleen kaarevuuteen perustuva, ja metrisen avaruuden dynamiikka määräytyy tästä toiminnallisesta."

Avaruus laajenee inflaatiossa ja muissa vaiheissa on siis väite, joka sinun pitää perustaa laskuun, jonka teet geometrialle. Kuten että saat kaikkina eri hetkinä - cosmonin potentiaalista ja universumin tiheyksistä ja paineista riippumatta - tuloksen a (t) = vakio.

"Kun Wetterich sanoo, että kaarevuusskalaarin R arvo menee nollaan äärettömässä menneisyydessä, se tarkoittaa, että spacetime on asymptoottisesti tasainen (flat) siinä rajassa. "

Ai miten siitä rajasta poistutaan geometrisesti?

Riccin kaarevuusskalaari R ei ole skaalakerroin a. Kaarevuusskalaari R voi olla eri kuin nolla vaikka universumi on litteä (FLRW-yhälön tila-avaruuden Gaussin kaarevuus k = 0). Tämä johtuu siitä, että neljäs dimensio on aika. EIkä ajassa laajeneva avaruus ole kuin euklidisesti litteä 4D. deSitterin avaruuden R ei ole menneisyydessäkään ja asymptoottisestikaan euklidinen, vaikka laajenemisnopeus ja kiihtyvyys ovat silloin nollia, vaan R on aina vakio.

Wetterich ei ole välttämättä sitoutunut mihinkään yksittäiseen k:n arvoon. Kokonaisten universumien k-kaarevuus ei muutu ajassa siten, että eri hetkinä on tasainen ja toisina ei.

"Tämä ei automaattisesti tee avaruudesta täysin euklidista kaikilla hetkillä, vaan kaarevuudella on hyvin pieni positiivinen arvo kaikkina ajanhetkinä myös mielivaltaisen kaukana menneisyydessä."

Asymptoottisesti nollassa oleva a (joka ei ole kaarevuus) on erittäin nollassa verrattuna R:ään tai näiden välillä voi olla tuhansia ja miljardeja desimaaliyksiköitä siitä, miten nollassa a on, kun R ei ole lähelläkään.

6

Lue lisää

"Slow freeze -kosmologiassa metrisen avaruuden geometria ei ole sama kuin standardissa FLRW-mallissa, vaikka molemmat pohjautuvat yleiseen suhteellisuusteoriaan."

Pointti on varmaan, että stressi-energia-tensori on eri ja alkuarvot erilaiset sille ja geometrialle yhdellä hetkellä.

"FLRW-metrinen muoto perustuu oletuksiin homogeenisuudesta ja isotrooppisuudesta"

Wetterich olettaa ne myös. Hänen on pakko tai muuten yksi parametri a avaruudelle ja yksi parametri aineelle X ei kuvailisi koko universumia.

", ja sen kaarevuustensori (Riemannin ja Riccin tensorit) määräytyvät skaalatekijän a(t) ajallisesta kehityksestä. Tämä johtaa Friedmannin yhtälöihin, joissa laajeneminen on olennainen osa geometriaa."

Pointti on kuitenkin, että kaarevuudet ovat metrisen tensorin g_mu_nu määrittelemiä ja yhtälöt ovat g_mu_mu:n yhtälöitä. Äskeisistä oletuksista seuraa, että metriikan kaikki arvot universumissa kaikissa kohdissa ja kaikkina aikoina ovat parametrisoitavissa a:lla.

"Slow freeze -mallissa sen sijaan avaruuden mittakaava pysyy käytännössä vakiona tai muuttuu hyvin hitaasti"

Pointti on että tuo on tapahtuessaan (eli muutamia miljardeja vuosia) ratkaistu Friedmannin yhtälöistä.

"havaittu punasiirtymä johdu avaruuden venymisestä vaan hiukkasten massojen kasvusta ja gravitaatiovakion pienenemisestä."

Gravitaatiovakio ei edelleenkään muuta minkään väriä.

"Tämä tarkoittaa, että kaarevuustensori ei kehity samalla tavalla kuin FLRW:ssä, koska skaalatekijän rooli on erilainen."

Riccin kaarevuustensoria ei ole mainittu missään kohtaa, mutta siitäkin saisi tietoa ajan ja tila-avaruuden muutoksista. Jos haluat avaruuden olevan laajentumatta FLRW:ssä, riittää kuitenkin, kun sanotaan, että skaalatekijä ei kehity. Skaalatekijät muutuvat eri tavoilla, kun universumin materia on erilaista, ja siksi Wetterich on tehnyt lisää materiaa nimeltä cosmon ja tehnyt atomisesta materiasta oudompaa kuin se on muilla. Jos hän olisi vain voinut antaa a:lle erilaisen roolin, niin miksi hän olisi olettanut mitään näistä muista asioista?

"Wetterichin mallissa voidaan käyttää konformista kuvausta, jossa metrisen avaruuden muoto on lähes staattinen ja kosmologinen dynamiikka ilmenee kenttien ominaisuuksien muutoksina, ei geometrian laajenemisena."

Jos tämä on kuin koordinaatisto, joka laajenee, niin silloin se on olettanut, että on syytäkin laajentaa koordinaatistoa. Koordinaatiston vaihto ei ole mikään fyysinen muutos.

"Näin ollen kaarevuustensori on matemaattisesti lähellä staattista tilaa, eikä siinä ole samaa ajan mukana kasvavaa termiä kuin FLRW-metrikassa."

FLRW ei määrittele minkään termin olevan ajan mukana kasvava. Mutta se määrittelee, että kaarevuustensorissa on tuntemattomia a-termejä, ja kun Wetterichin avaruus on FLRW-avaruus, niitä on hänelläkin.

Huomaa vielä, että Wetterichillä on FLRW-metrikassa jonkun aikaa aloillaan pysyvä tai ainakin hitaaksi jarrutettu a, ja että tämä on fyysisesti jotain tarkoittava lause.

7

Paljon tiedetään ja kokoajan opitaan lisää. Lopullinen vastaus on vaan niin pirun kaukana miljoonien vuosien takana ettei varmuutta saada ehkä koskaan, mutta onko sillä niin väliä?

Anonyymi kirjoitti:

Paljon tiedetään ja kokoajan opitaan lisää. Lopullinen vastaus on vaan niin pirun kaukana miljoonien vuosien takana ettei varmuutta saada ehkä koskaan, mutta onko sillä niin väliä?

Lue lisää

Tiedon määrän ja laadun lisääntyessä ollaan törmätty ikävään paradoksiin, joka on kuin ikuista opiskelijain ilonpilaajaseuraa... 'mitä enemmän opitaan, sitä enemmän ollaan opittu tietämään, ettemme tiedä mitään'. Todellisuudessa me elämme itsemme rakentamassa havaintoperusteisessa käsitetodellisuudessa. Nähdään ja koetaan asioita, annetaan niille nimiä, keksitään niille selityksiä ja määritelmiä, mutta kun mennään perimmäisten kysymysten äärelle, niin silloin hahmottuu se, miten vähän me lopulta tiedetään. Ja onko luomamme tieto edes tietoa, vaan vain sopivan kuuloiseksi puettuja fraaseja?

Ihminen ja älykkyys on vaikea ja haasteellinen alue. Mitä enemmän haastamme itseämme uusilla kysymyksillä, sitä haasteellisemmaksi se tulee. Nyt kun tätä ajatellaan 'totuuden etsimisen' näkökulmasta, se lisää tyytymättömyyttä, koska tiedämme, ettemme kykene löytämään, saati edes luomaan tyydyttäviä vastauksia. "Tieteellisen konsensuksen" takana ei ole ainoastaan "paras mahdollinen", vaan myös ymmärrys, että ihmisen luoman tiedon täytyy pysyä tiedollisesti, taloudellisesti, tuotannollisesti ja psykologisesti kurinalaisessa linjassa. 'Absoluuttinen totuus' on sarvikuono posliinikaupassa.

Tieteen historiassa multiversumiteorioita on aiemminkin osoitettu tosiksi, ja on mahdollista ja todennäköistäkin että myös jatkossa jokin multiversumiteoria pystytään empiirisesti todistamaan. Sen jälkeen sanan "universumi" määritelmää laajennetaan ja rinnakkaisuniversumeille keksitään jokin muu nimi.

1800-luvulla kehitettiin multiversumiteoria ("Island Universe Theory"), jonka Edwin Hubble osoitti oikeaksi vuonna 1923. Sitä ennen konsensus oli, että esim. Andromeda ja muutamat muut spiraalisumut ovat vain Linnunradan sisäisiä sumuja. Myös Hubble itse kutsui niitä sumuiksi, ja vaihtoehtokosmologian kannattajat saariuniversumeiksi jotka olisivat Linnunradan kaltaisia tähdistä koostuvia kaukaisia rakenteita. Termi galaksi on vakiintunut vasta paljon myöhemmin.

Vain jos luettu aiheuttaa ääniä lukijan päässä?