Menisitkö vielä johonkin leikkaukseen ?

Kunto ratkaisee, ei ikä.

Se onkin kovan pohdinnan paikka,
minullaki on tiedossa 1/2 puolen vuoden kuluttua todella kivulias leikkaus,
se 3 kerta samasta kohdasta
se huolettaa,
toivottavasti kuolen ennen sitä, vaikea päättää kun lääkäri äkäsesti määräsi sen leikkuksen tehtäväksi, ja ikä painaa päälle,
ole alottajaa huomattavasti vanhempi,

kyllä tämä vanhuksen loppuelämä on " helvettiä "
olen ehdottomasti eutanasian kannataja,
ottaisin itsekki sen pillerin jo valmiiksi lääkekaappiini jos sen saisi,

kuhan jaksaisin mennä kunnoliseen lääkärin tarkastukseen ajattelin rohkaista itseni kysymään sitä euta-pilleriä
vai visköhän ne heti hullujen huoneelle vanhuksen jos uskaltaa ääneen kysellä tommosta, onko jollaki asiata parempaa tietoa, voiko vanhus tommosta kysyä lääkäriltä
kiitos jos joku tietää ja vastaa.

Alottajalle sanoisin, jos kunto on jokseenki hyvä niin kannataa mennä lonkkaleikkaukseen, se kuitenki on helpoimmasta päästä, ja varmasti onnistuu, ja siitä on todella hyötyä vanhan ihmisen elämään,

joten ehdottomasti kannataa leikata lonkka.

Riippuu siitä kuinka suuri leikkaus olisi ja olisiko se pakko tehdä.
Lonkassani on nivelrikkoa. Se on viikkoja pahasti kipeä, mutta en mene
leikkaukseen enkä pääsisikään varmaankaan ikäni takia.
Tuttuni meni polvileikkaukseen. Hän oli 83 vuotias. Lääkäri arvioi,
että leikkaus voidaan tehdä. Hän menehtyi leikkauksen komplikaatioihin.

Riippuu asiasta, mitä pitäisi leikata.

Lonkka leikattiin 81v ikäisenä. Yleinen jonotusaika oli 6 - 7kk mutta ystävällismielinen tuontilekuri järjesti leikkaukse hieman yli 2kk päähän.
Nyt tapahtumaan on aikaa vajaa 6kk.
Parin viikon takainen tarkistuskäynti kertoi kaiken olevan kunnossa.
Liikkuvuus on vielä rajallista. Sukan vetäminen jalkaan ja muu vastaava akrobatia.
Oman painon liikuttelussa ei ole ongelmaa mutta varsinaisen kuormituksen kohdatessaan se alkaa ilmoitella itsestään.
Esimerkiski rappujen nous 96 askelmaa asuntoomme sopii kyllä lonkalle mutta vastapuolen polvi pahoitti mielensä joutuessaan kompensoimaan leikkauksen edeltänyttä lonkkaa pahoitti mielensä ja ryhtyi oikkuilemaan.
Menen kuitenkin tapani mukaan huomennakin salille ja teen maastavetoja 10:n sarjoja pienillä painoilla. Jos lonkka varoittelee niin siirryn matalalta penkiltä nousuihin kahvakuulat kourissa.
Pelkään, että kuormitusasteikkoni ei välttämättä avaudu asiaa harrastamattomalle.

96 askelmaa asuntoon ?!

Rappujen nousu hyvää kuntoilua, jos luut ja nivelet kestävät.
Luin jostakin, että kun ihminen nousee rappuja hän nostaa painonsa verran
painoa joka askelmalla. Sehän on valtava "painonnosto".

Tuttavani jonotti lonkkaleikkaukseen kaksi vuotta ja leikattiin viime keväänä , ikä vähän vaille 85v. Leikkaus ja toipuminen mennyt hyvin, mutta hänellä olikin pohjalla todella hyvä kunto kun liikkui paljon. Liikkumista jatkoi myös sairaalasta päästyään ja vajaan viikon päästä meni jo täysin ilman keppejä.

Anopille vaihdettiin lonkkanivel, kun kaatui ja mursi lonkkansa. Yli 90 oli.

Mammukoille on vaihdettu 90-iässä jopa lonkat sekä polvilumpiot. Ei ole ollut määrärahoista pulaa, tiedossa ei ole, paljonko mammukalla elonpäiviä.

Jos olisi tilaisuus, niin voisin mennä sellaiseen ryhmään leikkaajaksi, joka leikkaisi eläkkeistä ainakin puolet, eläkkeen suuruudesta riippumatta!
T. Nallesetä.

Nivustyrä ja suurentunut eturauhanen riesana ,mutta pelkään leikkausta :(

Gubbe 76

On tulossa leikkaus ja pelottaa niin pirusti. (menee varmaan kevääseen)
Pelottaa itse leikkaus, kuin myös nukutus.

Olen todennäköisesti, jos kaihileikkaus lasketaan mukaan.