Pihassa on vanha talli johon tulee vanhalla maakaapelilla sähkö, jossa on kolme vaihejohtoa ja nolla kuparissa, ja tallin pistorasiat (maadoitettu) on nollattu.
Maakaapeli lähtee talon ulkoseinältä jossa tulee vanha nelikarvainen MMJ sisältä keskukselta ja rasiassa liitetty maakaapeliin, nykyinen kolme vaihetta ja nolla.
MMJ on hapertunut vuosikymmenten aikana auringossa ja kuori halkeilee, ja seinän maalauksen takia piti irrottaa joten on nyt aika huonossa kunnossa ja pitäisi vaihtaa uuteen.
Jos uusi MMJ on viisikarvainen, ja maakaapelia ei vaihdeta niin liitetäänkö maakaapeliin lähtevä nolla (joka on nollattu tallin päässä) siniseen vai keviin uudessa MMJ:ssä jotta menee määräysten mukaan?
Jätetäänkö MMJstä ylimääräiseksi jäävä johto kytkemättä molemmista päistään vai kytketäänkö molemmat nollakiskoon keskuksessa (olettaisin että näin koska irtonaisia johtoja ei saa jättää)?
Jos maakaapeli pitää päättää uudelleen niin minkä väristä teippiä kuparin ympärille laitetaan? Nykyinen teippi on väriltään harmaa mutta tuleeko siihen nyt sininen vai keltavihreä? Pitääkö toisesta päästä vaihtaa myös uusi teippi vai voiko jättää sen ennalleen.
Maakaapeli lähtee talon ulkoseinältä jossa tulee vanha nelikarvainen MMJ sisältä keskukselta ja rasiassa liitetty maakaapeliin, nykyinen kolme vaihetta ja nolla.
MMJ on hapertunut vuosikymmenten aikana auringossa ja kuori halkeilee, ja seinän maalauksen takia piti irrottaa joten on nyt aika huonossa kunnossa ja pitäisi vaihtaa uuteen.
Jos uusi MMJ on viisikarvainen, ja maakaapelia ei vaihdeta niin liitetäänkö maakaapeliin lähtevä nolla (joka on nollattu tallin päässä) siniseen vai keviin uudessa MMJ:ssä jotta menee määräysten mukaan?
Jätetäänkö MMJstä ylimääräiseksi jäävä johto kytkemättä molemmista päistään vai kytketäänkö molemmat nollakiskoon keskuksessa (olettaisin että näin koska irtonaisia johtoja ei saa jättää)?
Jos maakaapeli pitää päättää uudelleen niin minkä väristä teippiä kuparin ympärille laitetaan? Nykyinen teippi on väriltään harmaa mutta tuleeko siihen nyt sininen vai keltavihreä? Pitääkö toisesta päästä vaihtaa myös uusi teippi vai voiko jättää sen ennalleen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
MMJ:n kevi ja sininen rinnan eli molemmista päistä yhteen, teippaa maakaapelin vaippa kevillä ja laita siihen lisäksi sininen rengas ellei sitten ihan PEN teippiä satu olemaan.
Mikä on tämän kertaisen kyselyikäisen tekemän aloituksen tarkoitus ?
Kuule häirikkö. Kyselyn tarkoituksena oli saada ohjeita johdon kytkemiselle. Jos et kestä lukea tätä palstaa, niin pysy poissa.
⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Oikea kytkentätapa riippuu siitä lähteekö se viisijohtoinen MMJ sellaisesta keskuksesta jossa on erilliset nolla- ja suojamaakiskot vai ei.
Molemmille tapauksille on piirretty omat esimerkkikuvat.
Joo, tunnustan hieman oikoneeni tuon keskuksen pään suhteen ja olettaneeni sen olevan joku vanhempi yhdellä kiskolla.
Ja tosiaan joo ohjekuvat löytyy standardista, joka oltava saatavilla että homman saa tehdä.
Ei mene paljon metsään, kun kytkee keskuksella sinisen ja kevin siihen ainoaan nollakiskoon, ja rasialla sininen ja kevi molemmat maakaapelin nollavaippaan.
No sen verta meni että maakaapelissa ei ole tällöin mitään "nollavaippaa" vaan se vaippa on PEN johdin eli yhteinen suoja ja nolla johto PE+N.
> "No sen verta meni että maakaapelissa ei ole tällöin mitään "nollavaippaa""
>
Hah hah.😁
Kuka ottaa vastuun täältä saatujen "varmojen ohjeiden" oikeellisuudesta ja lain mukaisuudesta ??
Mikäs taho sellaista on vaatimassa???
Nolla ja kebihän mene aina samaan paikaan maahan ja generaattorin nollapiste Essen jota vasteen vaihe jännite muodostuu
Ja taasko on vähän otettu.
Milläköhän promillelukemalla tuo "generaattorin nollapiste" kumpuaa esiin?
Kerropa sitten missä välissä yleensä on pääjännite ja vaihe jännite.
Tästä dokumentista EI saa tehdä kopioita, jotka näkyvät Internetissä muussa kuin ylläolevassa osoitteessa!
Of this document it is FORBIDDEN to make copies, which can be seen on the Internet at any other than the original address!
Niin pääjännitehän on peräisin normaalissa yleisessä sähköverkossa jakelumuuntajan a,b ja c - napojen väliltä.
Vaihejännite taas sitten näiden napojen ja muuntajan n - navan eli tähtipisteen väliltä, tämä n- napa maadoitettu heti muuntamolla ja vähintään määräysten mukaisissa paikoissa verkkoa sekä liittymän pääkeskuksella.
Nollanavan ja voimalaitosten välillä ei mitään muuta suoraa yhteyttä ole kuin mitä maan kautta sattuu muodostamaan ja tällä yhteydellä ei mitään toiminnallista merkitystä ole joten nollanavan yhteys generaattorille on pelkkää p-puhetta
Eri muuntajien tai generaattoreiden maadoitetuilla nollapisteillä ei ole keskenään mitään potentiaalieroa, joten maassa ei kulje mitään erovirtoja näiden maadoitusten väleillä. Muuntajien ensiö- ja toisiokäämien välinen eristys pitää siitä huolen.
Edes jakeluverkossa n. kilometrin välein olevien muuntajien maadoitukset ovat ihan omia saarekkeitaan ilman tasoitusvirtoja, ainoastaan muuntajan maadoituksen ja kuluttajamaadoituksen välillä voi kulkea maassa virtaa.
Ei muuten pidä käytännössä paikkaansa.
Noh kerro?
No justhan kerrottiin että pidä paikkaansa juttusi, vaan kyllä mittari jotain vaan käytännössä näyttää - ja jos on ymmärrystä niin ymmärtää että miksikin
"Jokin mittari jotakin näyttää", siinäkö oli sinun ymmärrys asiasta?
Itseasiassa toteamiseen ei tarvita edes mitään mittaria
Annas kun arvaan, pajunvarvulla tutkailet. 😁
Koitappa arvata uusiksi -niin arvaamaanhan joudut lopuikäs kun tietoa ja ymmärrystä ei selvästikään ole
Oletko joku Ina kun et tiedä että gen nollapiste on juurikin maa ja nollapiste j
Sen olin jo huomannutkin ettei sinulla ole mitään käsitystä miten eri muuntajien maadoitukset vaikuttavat toisiinsa tai ovat vaikuttamatta.
Niin se on sen generaattorin jo, mutta mitään tekemistä sillä ei jakeluverkon kanssa olie eli sen sähkön mitä sinäkin seinästäsi saat.
Teillä kaikilla on ollut sama opettaja, joka on opettanut teidät kirjoittamaan.
Sen näkee selvästi.
En tiennytkään että Rovaniemi noin pieni paikka on.
Terveisiä opettajallenne. Hänen tunneillaan on kurista pidetty kiinni.
Äänestä
Ei se nolla mihinkään maahan mene vaan generaattorin nollaoisteesen
Miten se sinne on vedetty - satojen kilometrien etäisyydelle?
Ei kolmiokytkennässä mitään nollaa ole.