Onko lieksalaiset ufontuomia?

”Ja minä näin, ja katso: myrskytuuli tuli pohjoisesta, suuri pilvi ja leimahteleva tuli, ja pilveä ympäröitsi hohde, ja tulen keskeltä näkyi ikäänkuin hehkuvaa malmia… Ja sen keskeltä näkyivät neljän olennon hahmot. Ja näöltänsä ne olivat tällaiset: niillä oli ihmisen hahmot… neljät kasvot kullakin ja neljä siipeä kullakin… säärivarret niillä olivat suorat ja jalkaterät kuin vasikansorkat, ja ne välkkyivät kuin kiiltävä vaski. Ja siipiensä alla niillä oli, neljällä eri puolellansa, ihmiskädet… Mutta siivet niillä oli levällään ylöspäin. Kullakin kaksi, jotka koskettivat toisen siipiä, ja kaksi joilla ne peittivät ruumistansa. Ja ne kulkivat suoraan eteenpäin, minne henkivatti niitä kulkemaan, sinne ne kulkivat. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet” (Hes. 1.4–14).

Näin siis profeetta kuvailee näkyään. Ainoa, mikä tässä herättää ihmetystä, on se, että hän myös kuvailee näkemilleen neljälle hahmolle neljät kasvot: ihmisen, leijonan, härän ja kotkan kasvot. Kyseessä on kuitenkin Blumrichin mukaan neljä roottorigondolia, joita Hesekiel kuvailee. Koska hänen kohtaamansa ilmiö oli tavaton ja sen maailman aikaan tietenkin yliluonnollinen, täytyi hänen jotenkin asiaa selittää. Kuitenkin tämä jotenkin sotkee kuvaa, jonka mukaan profeetta oli tarkka havainnoija. Blumrichin mukaan yllättävän hyvä, joten hän olettaa, että papin pojan on täytynyt olla joissakin tilanteissa hypnoottisen vaikutuksen alainen.

Hesekiel kohtasi noin 20 vuoden aikana neljä kertaa vierailijat. Nebukadnesar oli karkoittanut monia juutalaisia pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan n. v. 597 e.Kr. ja näiden joukossa oli myös Hesekiel, joka kuningas Joojakinin viidentenä pakkosiirtolaisuuden vuotena kohtasi vierailijat ensimmäisen kerran. Toisin sanoen n. v. 592 e.Kr. Tämä tapahtui Kaldeassa, Kebar-joen rannalla.


Vierailijoiden emäalus kiersi maata 300-400 kilometrin korkeudella olevalla kiertoradalla, joka kulki napojen kautta. Laskeutumisaluksen roottorigondolit ovat ilmakehässä syöksyttäessä käännetty yli 180° verran taakse. Pintaa lähestyttäessä alus heitetään ympäri ja gondolit käännetään laskeutumisasentoon, koska ne samalla toimivat tukijalkoina. Päämoottorilla suoritetaan viimeinen jarrutus, jonka jälkeen lopullinen lasku on roottorien varassa.
Pilvi, josta profeetan näkemät hahmot työntyivät, syntyi Blumrichin mukaan siten, että rakettimoottorin polttoaineena käytetty nestemäinen vety työntyi avaruusaluksen jarrutusvaiheen aikana järjestelmän läpi kuljettuaan ilmakehään hyvin kylmänä kaasuna ja aiheutti ilman kosteuden kiteymisen jääkiteiksi, jotka aiheuttavat samanlaisen ilmiön kuin esimerkiksi korkealla lentävä suihkukone, joka jättää jälkeensä valkoisen vanan. Suurella nopeudella laskeutuva alus kehitti joka puolelle leviävän pilven, josta se näytti laskeutuvan. Leimuvat lieskat olivat jotain samanlaista, jota monet ovat nähneet seuratessaan raketin lähtöä avaruuteen Cape Kennedystä. Näin siis ”taivas aukeni” profeetalle ja pilvestä tuli jumalainen näky.

Kirjan mukaan Hesekiel näki ensimmäisellä kerralla laskeutumisaluksen (Apollo-ohjelman kuumodulin), joka saapui emäalukselta maata kiertävältä radalta. Kolmella myöhemmällä kerralla hän näki aluksen liikkuvan vain roottoreilla helikopterien tapaan.

Hesekiel mainitsee tekstissään nähneensä ”eläviä olentoja tulessa”, mikä tarkoittaa roottorisiipien pyörimistä ennen kuin päämoottori oli sammunut. Pilvet ja tulet liittyivät Hesekielin ensimmäiseen näkemäänsä alukseen: myöhemmissä yhteyksissä hän ei enää kuvaa näitä ilmiöitä, joten muilla kerroilla hän ei nähnyt aluksen laskeutuvan kiertoradalta ilmakehään. Blumrich olettaa hänen nähneen laskeutuneen avaruusaluksen kilometrin etäisyydeltä.

Ei ihme, että ihminen, joka ei ole ennen nähnyt mitään konetta varsinkin mikä on ollut vain mahdollista viimeisen 50 vuoden tekniselle kehitykselle pitää näkemäänsä yliluonnollisena ja yrittää inhimillisillä tiedoillaan ja kokemuksillaan selittää näkemäänsä..

Hesekiel ei pitäydy teksteissään näyissä, vaan kuvailee, kuinka vierailijat ottivat hänet mukaan lyhyille lentomatkoille. Ensimmäisen vierailun yhteydessä hänet otettiin lyhyelle esittelylennolle. Toisen vierailun aikanakin hän pääsee lennolle, mutta sen päämäärästä eikä ajasta ole selvyyttä. Sen sijaan kolmannella kerralla hänet vietiin luultavasti Jerusalemiin Tel Abibista, jossa hän oleili karkoitettuna. Siis Kaldeasta Kebar-joen varrelta.

Avaruusalus lensi temppelin sisäpihalle pohjoisen portin luo, jossa heitä odottaa seitsenhenkinen miehistö, joilla yhdellä on päällään asbestimainen puku. Aluksen komentaja lähtee profeetan kanssa temppelin itäportille, jonne hän lennättää komentokapselin kauko-ohjauksella perässä. Hesekiel katselee, kun suojapukuinen poistaa avaruusaluksen jäähdyttäjästä mekaanisen käden avulla jonkun osan ja vie sen pois, jonka jälkeen komentokapseli lennätetään avaruusalukselle kiinnittymään ja alus lentää heidän luokseen itäportille. Molemmat astuvat alukseen, joka suuntaa kulkunsa kaupungista itään olevalle vuorelle (jota arvellaan Öljymäeksi) ja sieltä Hesekiel viedään takaisin Tel Abibiin.

Viimeinen vierailu tapahtuu parikymmentä vuotta ensimmäisen jälkeen. Tällä kertaa matka suuntautuu tuntemattomaan kaupunkiin, joka sijaitsi hyvin korkealla vuorella ja sen temppelin ulkopihalla. Sisäpiha oli erotettu korkealla muurilla, jonne hän lennähtää vaskipukuisen seuralaisensa kanssa suihkukäyttöisellä ”selkärepulla”. Avaruusalus siirtyy myös sinne ja tähän päättyy profeetan matkakertomukset.

Arvailla saattaa, mitä Hesekiel on aikanaan nähnyt, mutta järjekkäitä kuvia häneltä on jäänyt. Hyvin paljon häntä kiinnosti jotkut yksityiskohdat, kuten pyörät, jotka kulkivat kaikkiin suuntiin kääntymättä ”kerubien” mukana.

NASA-insinöörin tekstien tulkinta teknisen tietämyksen pohjalta on kuitenkin verraton yritys ja omaleimainen, vaikka vastausta ei tulekaan. Eräs Blumrichin huomio kannattanee puukata, sillä hän huomauttaa, että avaruusalus ilmestyi pohjoisesta profeetan näkökenttään, mikä merkinnee emäaluksen lentämistä maan napojen kautta kulkevalla radalla. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että rata on edullisin maapallon eri osien havainnointiin.

Tähtien takaa?
Paha on tietysti mennä vannomaan mitään ulkoavaruudesta tulleen vierailun puolesta tai vastaan, mutta nykyisen tiedon valossa tuntuu tietysti epätodennäköiseltä. Kuin sekin, että maapallo olisi ainoa sivilisaatio tässä linnunratajärjestelmässä. Päin vastoin mahdollisuudet kohoavat aina miljardiin saakka.

Meitä lähin aurinko on 9 000 000 000 000 km:n (4.3 valovuotta) päässä. Tämän matkan taittaminen suhteutettuna poistumisnopeuteen omasta aurinkokunnastamme ja auringon vetovoiman voittaminen siis vaatii nopeutta 17.2 km/s, joka tietää 62 000 km:n tuntinopeutta, millä vauhdilla avaruusalus kulkisi Alfa Kentaurin lähettyville 76 000 vuotta. Ovat lukuja, jotka ihmisen iällä, fysiikalla ja mekanismilla ovat tavoittamattomia.

Toisaalta taas, jos Alfa on kaksoistähti, kuten on arveltu, niin naapureitten etsintämatka pitenee jo paljon, sillä tuplatähtien läheisyys ei suosi planeettakuntia fysikaalisin perustein. Tämän ei tarvitse yksiselitteisesti pudottaa pohjaa kahden ja puolen tuhannen vuoden takaisilta kuvauksilta, vaikka toista yhtä realistisen tuntuista ei olekaan. Paljon tietoa on edessä päin viimeiset viisitoista vuotta ovat aika tavalla poistaneet silmälappuja. Ja tahti jatkuu.

Lieksan tiedeseura taas ahkeroinut ☝️

Monissa kunnissa on junan tuomia, mutta lieksalaiset ovat ufon tuomia! 🤣

Pääsenkö minäkin ufon kyytiin...? 🙋‍♂️

Lieksalaiset on ainakin tuotu joltain kaukaiselta random galaksilta.

Ufot on kyllä totta, tässä varma todiste!
https://www.youtube.com/watch?v=MZzJGM661D0