Ikävöin mummon karjalanpiirakoita ja sen radiota, joka soi aina liian kova
Ikävöin aikaa kun kahvi maksoi alle euron ja ihmiset hymyili vahingossa
Ikävöin naapuria. Se muutti. Nyt talo on liian hiljainen ja liian selväjärkinen
Ikävä lapsuutta, kun suurin huoli oli että karkkipussi loppuu ja mistä seuraava
Ikävöin maailmaa ennen älypuhelimia ja itsesäälipostauksia (tämä mukaan lukien)
Ikävöin aikaa kun kahvi maksoi alle euron ja ihmiset hymyili vahingossa
Ikävöin naapuria. Se muutti. Nyt talo on liian hiljainen ja liian selväjärkinen
Ikävä lapsuutta, kun suurin huoli oli että karkkipussi loppuu ja mistä seuraava
Ikävöin maailmaa ennen älypuhelimia ja itsesäälipostauksia (tämä mukaan lukien)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla taas ikävä on muuttunut lempeydeksi kaikkea luotua kohtaan. Menetyksen, surun ja muun sellaisen jälkeen pidän itseni itselläni. Ulkoinen osa kuitenkin välittää paljon kaikesta missä inhimillisyys näkyy tässä maailmassa. Tämä on jokseenkin outoa.
Hauska kirjoitus. Kaiken hyvän sinä saat takaisin, kunhan uskot vain Jeesukseen. Tämä ei ollut siis mitään naljailua, vaan ihan todellisuutta. Kaikkea hyvää!
Itse ikävöin mummon mustikkapiirakkaa ja vanhoja kunnon sahoja, joissa oli paremmat kestävämmät terät.