Sähköauto töpselistä sähköä imurilla.

Mikä on suukon liitiin

⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:

sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.


Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset

Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.

Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:

soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:

Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä

Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?

Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.

Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.


Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:

suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.

Usein kysyttyä

Millaisen arvon sait maadoitukseen jatkuvuudelle

Kait mittasit suojamaadoituksen

Anonyymi kirjoitti:

Millaisen arvon sait maadoitukseen jatkuvuudelle

Kait mittasit suojamaadoituksen

Ilmeisesti hyvä jatkuvuus kun pölynimuri toimii normaalisti.

Anonyymi kirjoitti:

Millaisen arvon sait maadoitukseen jatkuvuudelle

Kait mittasit suojamaadoituksen

Pölynimuri kaksoiseristetty, ei tarvitse suojamaata.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti hyvä jatkuvuus kun pölynimuri toimii normaalisti.

Pölynimuri?

Tässähän puhuttiin sähköimurista, jolla imetään sähköä sähköauton töpselistä.

vrt. imetään letkulla bensat pysäköityjen autojen tankeista

Toivottavasti kukaan ei polta autoaan kun se kytkimesi on väärässä asennossa.

Anonyymi kirjoitti:

Toivottavasti kukaan ei polta autoaan kun se kytkimesi on väärässä asennossa.

Testattu, kytkimen asento ei polta autoa.

Anonyymi kirjoitti:

Testattu, kytkimen asento ei polta autoa.

Akku vain palaa kun olet ohittanut kontaktorin.

Pistorasia on mutta pölynimuri ei. Ei ongelmia.

Teoriassa noin... ja käytännössäkin, jos muutokset ovat senlaatuisia, että turvallisuus vaarantuu.

Vaan tässäpä yksi idea:

Markkinoilla myydään sähköauton latauslaitetta, jossa on seuraavat toiminnot (pakollisten lisäksi)

1. lataustehon asetus. Tämä on kuitenkin tarkoitettu tehtäväksi tasan kerran, eli asennuksen yhteydessä ja on toteutettu DIP -kytkimillä (eli laitteessa on oma sisäinen digitaalinen ohjaus).

2. Vuorottelukytkentä mallia tyhmä. Eli tuolla vuorottelukytkennällä EI saa tehoa pienemmäksi, vaan sillä voi ainoastaan tilapäisesti estää auton latauksen kokonaan, esim. silloin, kun sähkökiuas on päällä.

Tässä mahdollinen modausehdotus:

Modaussuunnitelma:

1. Koska autolatauslaitteen oma piirilevy saattaa olla (ja todennäköisesti onkin) suunniteltu niin, että se on verkkojännitteen kanssa tekemisissä, niin kaikki omat kytkennät tuon piirilevyn välillä pitää tehdä niin, että siinä on optoerotus, eli signaali liikkuu valon muodossa, ei sähkön. Tämä ohje estää sekä sähköiskun että oikein tehtynä laitevaurion riskin.

2. Iisäkytkentä tarvitsee sähköä - kannattaa ensin selvittää, saisiko lisäosalle sähköt alkuperäiseltä piirilevyltä - jos ei, niin tulee olla eristettyä mallia oleva teholähde lisäosalle.

Ja mitäkö tuo lisäosa sitten tekisi?

3. Lisäosa saa optoerotettuna tiedon muualta rakennuksesta, paljonko on senhetkinen maksimilatausteho - huom: moni autolaturi on tehty niin, että se ottaa aina saman tehon kultakin 3:sta vaiheesta, eli lataustehon rajoitus joudutaan tekemään sen vaiheen mukaan, jossa tehoa on niukimmin tarjolla.

4. Lisäosa voisi toimia näin:

* Tauottaa latauksen hetkeksi hyödyntäen jo alkuperäisessä laturissa olevaa "Lataus tauolle" -toimintoa

* Katkaisee sähkönsyötön laturille kokonaan

* Simuloi DIP -kytkimiä asettaen uuden maksimilataustehon

* Aloittaa uudelleen sähkönsyötön laturille

* Lataus pois tauolta, jolloin lataus jatkuu. HUOM: koska alkuperäisen laturin DIP -kytkimiä EI OLE tarkoitus näpelöidä muulloin kun asennuksen yhteydessä ilman sähköjä, niin siksi DIP -kytkimien simuloidun vääntelyn tulee tapahtua kun laturi on virrattomana.

Tuo tauotus hyödyttää sekä siten, että kontaktori jolla katkotaan virtaa latauslaitteelle, kestää kauemmin kun päälle-/poiskytkentää EI tehdä virran kulkiessa vaan tauotustoiminnolla saadaan ensin latausvirta nollaksi ennen kuin laturilta katkaistaan virta.
Vastaavasti, tauotus edelleen aktivoituna kun virta laturille palautetaan -> latausvirta pysyy nollana kunnes taukotila passivoidaan -> lataus jatkuu.

Vaatii siis:

1) kontaktorin katkomaan latauslaitteen syöttövirtaa

2) elektroniikkaa ohjaamaan laturin "tauotus" -toimintoa

3) elektroniikkaa simuloimaan alkuperäisiä DIP -kytkimiä.

JOS kaikki DIP -kytkimet jätetään OFF -asentoon (0), niin silloin alkuperäisiä DIP -kytkimiä ei tarvitsisi edes poistaa, vaan niiden rinnalle elektronisesti ohjattu vaihtoehto.
Jos mittaa huolellisesti, että mihin mikäkin DIP -kytkin on verrannollinen (vertailujännitetaso) niin ehkä voi toteuttaa transistoreillakin - laiskoille mittaajille jää vaihtoehdoksi rele (jos ei viitsi tai osaa mitata vertailujännitetasoja oikein).

Lisäbonuksena voi kokeilla, miten laturi toimii, jos sille syöttää vain 1 tai 2 kaikkien 3 vaiheen sijasta. Lataako aliteholla vai kieltäytyykö lataamasta ollenkaan.

Jos on todella heikkolaatuinen laturi, niin voi toki hajotakin 1 tai 2 vaiheen käytöstä 3 vaiheen sijasta, mutta JOS noin on, niin lyhytikäiseksi jää muutenkin - koska ainahan voi tulla häiriötilanne, jossa on osittainen vain 1 tai 2 vaihetta koskeva sähkökatko, mutta niin että vähintään 1 (tai jopa 2) vaihetta toimii edelleen.

Miten muuten on: onko sähköauton latauslaitteissa suojauskytkentä mahdollista nollavikaa vastaan (jos nollajohto on jostain poikki, niin silloin kukin vaihejännite voi olla mitä tahansa 0V ja 400V väliltä) ? Eli meneekö latauslaite tuosta rikki, vai osaako joko toimia aliteholla tai sitten katkaiseeko turvatoimenpiteenä latauksen ja näyttää vikakoodia tai vikamerkkivaloa ?