Lieksan kunnioitettavin henkilö

Tämä ei selityksiä kaipaa.



Mannerheim-ristin ritarit

Syvällä itärajan takana suomalainen partio – siviilivaatteissa mutta täysissä aseissa. Sen johtajana oli 22-vuotias vänrikki Jorma Hämäläinen Lieksasta. Tehtävänä oli kunnianhimoinen: Stalinin kanavan sulkujen räjäyttäminen.
Päivä oli 22. kesäkuuta 1941. Samana aamuna Saksa oli hyökännyt Neuvostoliittoon, mutta jatkosota alkoi virallisesti vasta muutama päivä myöhemmin.
Saksalaisilta oli saatu aseet ja lentokuljetus, mutta onnettomuudekseen partio pudotettiin aivan väärään paikkaan – lähes sata kilometriä kohteestaan.
Karttoja ei ollut. Hämäläisen miehiltä kului viikko koroumarssiin ennen kuin he saavuttivat operaatioalueen. Laskeutuminen oli kuitenkin havaittu, ja pian vihollinen lähti heidän jäljilleen.
Räjäytystehtävä ei lopulta onnistunut. Sen sijaan paluumatkalla partiolle annettiin uusi määräys: Muurmannin radan tuhoaminen. Partio pääsi radalle ja ehti panostaa sen, mutta veturi, jonka perässä oli 40 vaunua, saapui lähes yllättäen. Veturinkuljettaja pysäytti junan, ja sotilaita alkoi purkautua penkalle. Yksi heistä veti laukaisunarusta, ja räjähdys katkaisi radan. Seurasi kiivas tulitaistelu, jossa suomalaiset joutuivat vetäytymään.
Kolme viikkoa kestänyt reissu päättyi uupuneina paluuseen omille linjoille. Yksi mies oli kaatunut ja toinen kadonnut.
Jorma Hämäläinen oli taistellut ennenkin. Hän oli joutunut talvisotaa varusmiehenä. Hän palvelu konekiväärimiehenä Hämeen Ratsurykmentissä Kanneljärvellä ja Summassa. RUK:n käytyään hänet ylennettiin reservivänrikiksi keväällä 1940.
Jatkosodan alkaessa Hämäläinen liittyi Päämajan kaukopartioihin ja teki useita retkiä Osasto Marttinassa. Kesän ja syksyn 1941 aikana hän johti useita partioita Muurmannin radalle – joskus tiedustelutehtäviin, usein tuhoamaan junia ja ratoja. Hänen johtamansa partiot aiheuttivat viholliselle merkittäviä tappioita, ja useita junia suistui kiskoilta hänen suunnittelemissaan iskuissa.
Hämäläisen toiminta sai tunnustusta:
”Luutnantti Hämäläisen suorittamat retket osoittavat, kuinka pienilläkin voimilla voidaan tuottaa viholliselle huomattavaa häiriötä ja menetyksiä, kun niiden päällikkönä on taitava ja varovainen, mutta vaadittaessa häikäilemättömän uhkarohkea johtaja – todellinen sissipäällikkö.”
Näillä sanoilla Jorma Hämäläistä esitettiin Mannerheim-ristin saajaksi. Hänet nimitettiin ritariksi numero 49 helmikuussa 1942, pian sen jälkeen kun hänen johtamansa partio oli tuhonnut Petrovski Jamin huoltokeskuksen.
Sodan aikana Hämäläinen palveli myös joukkueenjohtajana JR 10:ssä ja komppanianpäällikkönä Erillisessä Pataljoona 7:ssä Rukajärvellä.
Sodan jälkeen hän palasi Lieksaan ja ryhtyi viljelemään kotitilaansa. Hän oli naimisissa, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Vuonna 1956 avioliitto päättyi eroon.
Jorma Hämäläinen kuoli Lieksassa 14. huhtikuuta 1962, 43 vuoden iässä. Hänet on haudattu Lieksaan Mähkön hautausmaalle.