Apua

milla kirjoitti:

Ollaan seurusteltu kaksi vuotta. Suhde alkoi mahtavalla seksillä, jota oli kymmeniä kertoja päivässä. Pitkän aikaan, kunnes jossain kai vuoden jälkeen tasaantui hieman siihen 1-3kertaan päivässä. Nyt olen viikkojen ajan syyllistynyt haluttomuuteen; miestäni kohtaan. Seksiä ajattelen yhtä usein kun ennenkin, ja haluan enemmänkin. Jossain vaiheessa ongelma oli se että halusin liikaa, eikä mies jaksanut (harrastimme aina näihin päiviin saakka 1-3kertaa päivässä). Sain kuulla miten sairasta on ajatella jatkuvasti seksiä, miten täytyisi lopettaa ynm. Meni kauan ennenkuin sain tasattua halujani mieheen sopivammaksi. Jo silloin oli tämä ongelma mikä nytten aiheuttaa haluttomuuteni; en kerkeä saada orgasmia.. Saisin orgasmin helpostikkin jos mieheni yrittäisi vähän enemmän, eikä siitäkään aina ole kiinni, usein on vain siitä etten yksinkertaisesti kerkeä saamaan. Silloin kun halusin miehen mielestä liikaa seksiä, halusin sitä siksi että saisin oman orgasmini. Minun seksini ei siis loppunutkaan siihen kun mies sai, vaan vasta kun itse sain. Joten kiehnäsin vaikka koko päivän miehessä kiinni tarjoten perää, jotta vain saisin edes tilaisuuden saada. Ja sitten on kauhea kiire hoitaa itse itteni samalla, koska esileikit eivät ole miehen alaa. Seksipuheet tai muutkaan eivät miestä innosta.. Hän laukeaa kun laukeaa, ja nousee pois. Jään makaamaan spermat päälläni sängylle ja kyllä vähitellen on alkanut itettämään jo. Mies sanoo; unohda se orgasmi. mitä helvettiä, eikö ole oikeuttaa saada sitä?? Ei kuitenkaan vaatisi mieheltä kun ehkä esileikin, tai edes hieman huomioimista omassa laukeamis-ajassaan. Eilen olin juuri laukeamassa, aivan sekunnin päässä, kun mieheni ottaa munan pois ja laukeaa. Tunnin päästä runkkaan itse. Ja tänään taas samoin, runkkasin itse miehen seksin jälkeen. sitähän se on, miehen seksiä.. ei minun.. ja siksi olen haluton. Haluan seksiä aivan mielettömästi, nautin siitä ja rakastan sitä. mutta minua suututtaa ja loukkaa se, ettei mieheni huomioi minua.. Eikä ymmärrä jos loukkaanun tai suutahdankin kun olen kuukausia näin kituutellut. Liian monesti menen suihkuun runkkaamaan seksin jälkeen tai jään sänkyyn. En tiedä mikä muu auttaa, joten olen joutunut sanomaan.. josta tietysti mies loukkaantuu. toivon että hän ymmärtäisi haluttomuuteni johtuvan juuri siitä.. voi kuinka haluaisin kiehnätä taas koko päivän kiinni hänessä, mutta enään en halua. Mietin vain; Ei helmiä sioille. Ja pysyn kaukana.. Olenko aivan väärässä? Enkö saisi saada orgasmia? Tai jopa joskus vaatia miestä se minulle antamaan rakastelulla? Ei sen tarvitse edes joka kerta, vaikka joka toinen tai joka kolmas päivä.. muuten voisi naidakkin vain miehelle, hänen orgasmin tähden. Joka ei kuulema ole miehelle tärkein, silti jos joskus seksi jääkin kesken ilman että hän laukeaa kyllä sitä munaa ollaan kokoajan heiluttemassa edessä, ehdottelemassa päälle laukeamista suihinottoa ja vaikka mitä. Mutta minun pitäisi unohtaa oma orgasmini! Mieheni on joskus sanonut että ajattelee kaikki asiat oman itsensä kautta, että keskittyykö liikaa itseensä. Kyllä tosiaan taitaa niin olla, minä ajattelen mieheni kautta meidän asiat. Minä en voisi päästää miestä sängystä laukeamatta, olisinhan epäonnistunut. ja muutenkin ,orgasmi on kiva, miksei sitä antaisi toiselle?? Eikä tämä siis todellakaan haittaisi satunnaisesti, mutta on jatkunut jo kuukausia! On vaikea olla ajattelematta muita, tai himoita muiden sänkyyn, mutta viimeiseen asti kiellän ajattelut ja himoitsemisen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä