Meta-analyysi ja systemoitu katsaus ovat näytön aatelia.
Satunnaistettujen tutkimusten rajoitteena on, että niiden perusteella voidaan antaa vastaus vain ja ainoastaan tutkimukseen valitun henkilöryhmän ja vain tarkasti kyseisen hoidon osalta. Lisäksi otoskoko voi rajoittaa tutkimuksen voimaa merkittävästi.
Satunnaistettu tutkimus voidaan tehdä esim. vain 20 potilaalla, jotka satunnaistetaan kahteen hoitoryhmään. Tällaisen tutkimuksen voima on tietenkin aivan eri kuin, jos mukana olisi ollut kaksi tuhatta potilasta.
Lisäksi tilastollisessa käsittelyssä hyväksytään viiden prosentin virhe. Se tarkoittaa periaatteessa, että joka kahdeskymmenes tutkimus voi antaa poikkeavan tuloksen muihin 19 verrattuna.
Näiden rajoitteiden vuoksi satunnaistettujen tutkimusten tuloksia tavataan koota yhteen ja analysoida. Tällaista tutkimustietoa kokoavaa tietopakettia kutsutaan
m e t a -analyysiksi.
M e t a-analyysin ohessa tehdään usein niin kutsuttu systemoitu katsaus, johon pyritään keräämään kaikki mahdollinen tutkimusnäyttö yllä kuvatun kolmion alueelta (kuva on linkissä) . Systemoidussa katsauksessa mukana on satunnaistettujen tutkimusten lisäksi myös tapaus-verrokkitutkimuksia ja väestötutkimuksia.
Meta-analyysitkään eivät anna täysin aukotonta kuvaa todellisuudesta. Meta-analyysien tulos perustuu vain ja ainoastaan mukaan otettujen satunnaistettujen tutkimusten tietoihin. Tällainen kooste ei siis voi olla koskaan parempi kuin siihen valittujen alkuperäistutkimusten laatu.
Usein satunnaistetuista tutkimuksista vain osa kelpaa mukaan meta-analyysiin. Keskeinen vaihe meta-analyysien tekemisessä on etukäteen asetettujen kriteerien perusteella tehty laatuanalyysi alkuperäistutkimuksille. Tämä valintaprosessi on niin keskeinen, että se kuvataan julkaisuissa huolellisesti ja läpinäkyvästi.
Vaikka meta-analyysit ovat arvokas lisä heikkovoimaisten satunnaistettujen tutkimusten yhdistämisessä, kaikkein paras tilanne on silloin, kun ilmiötä on tutkittu useassa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa ja nämä tulokset ovat samansuuntaisia.
https://www.vastalaake.fi/vl_puheenvuorot/nain-loydat-luotettavaa-tutkimustietoa/
Satunnaistettujen tutkimusten rajoitteena on, että niiden perusteella voidaan antaa vastaus vain ja ainoastaan tutkimukseen valitun henkilöryhmän ja vain tarkasti kyseisen hoidon osalta. Lisäksi otoskoko voi rajoittaa tutkimuksen voimaa merkittävästi.
Satunnaistettu tutkimus voidaan tehdä esim. vain 20 potilaalla, jotka satunnaistetaan kahteen hoitoryhmään. Tällaisen tutkimuksen voima on tietenkin aivan eri kuin, jos mukana olisi ollut kaksi tuhatta potilasta.
Lisäksi tilastollisessa käsittelyssä hyväksytään viiden prosentin virhe. Se tarkoittaa periaatteessa, että joka kahdeskymmenes tutkimus voi antaa poikkeavan tuloksen muihin 19 verrattuna.
Näiden rajoitteiden vuoksi satunnaistettujen tutkimusten tuloksia tavataan koota yhteen ja analysoida. Tällaista tutkimustietoa kokoavaa tietopakettia kutsutaan
m e t a -analyysiksi.
M e t a-analyysin ohessa tehdään usein niin kutsuttu systemoitu katsaus, johon pyritään keräämään kaikki mahdollinen tutkimusnäyttö yllä kuvatun kolmion alueelta (kuva on linkissä) . Systemoidussa katsauksessa mukana on satunnaistettujen tutkimusten lisäksi myös tapaus-verrokkitutkimuksia ja väestötutkimuksia.
Meta-analyysitkään eivät anna täysin aukotonta kuvaa todellisuudesta. Meta-analyysien tulos perustuu vain ja ainoastaan mukaan otettujen satunnaistettujen tutkimusten tietoihin. Tällainen kooste ei siis voi olla koskaan parempi kuin siihen valittujen alkuperäistutkimusten laatu.
Usein satunnaistetuista tutkimuksista vain osa kelpaa mukaan meta-analyysiin. Keskeinen vaihe meta-analyysien tekemisessä on etukäteen asetettujen kriteerien perusteella tehty laatuanalyysi alkuperäistutkimuksille. Tämä valintaprosessi on niin keskeinen, että se kuvataan julkaisuissa huolellisesti ja läpinäkyvästi.
Vaikka meta-analyysit ovat arvokas lisä heikkovoimaisten satunnaistettujen tutkimusten yhdistämisessä, kaikkein paras tilanne on silloin, kun ilmiötä on tutkittu useassa kunnollisessa satunnaistetussa tutkimuksessa ja nämä tulokset ovat samansuuntaisia.
https://www.vastalaake.fi/vl_puheenvuorot/nain-loydat-luotettavaa-tutkimustietoa/
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tietoa päättyneistä opiskelijoiden ideoista
Vastalääke
yhdistyksen toiminta on päättynyt 5/2025
https://www.vastalaake.fi › mika-v...
Vastalääke ry on Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustama yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on lääke- ja terveystieteen popularisointi.
Osaahan ne vaikka mitä.
Testit on kattavia.
Juhani Knuuti on luotettava erikoislääkäri, joka on kirjoittanut kirjan
millä kaikilla luontaistuotteilla väitetään olevan terveysvaikutuksia,
mutta ei ole mitään. Joistakin voi olla jopa haittaa.
Juhani Knuutin kirjassa kirjoitetaan myös uskomushoitojen valheellisuudesta.
Se on hyvä kirja, Sen nimi on "Kauppatavarana terveys: Selviydy terveysväitteiden
viidakosta".
Sitä saa lainata kirjastostakin.
Kirja opettaa miten erottaa oikea terveystieto huuhaasta, toimivat neuvot virheellisistä väittämistä? Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti opastaa kirjassaan ymmärtämään ja tulkitsemaan ympärillämme vellovia, usein varsin ristiriitaisia terveysväittämiä.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on nykyisin verkossa runsaasti. Tiedon laadun ja oikeellisuuden arvioiminen on siksi yhä haastavampaa. Parhaimmillaan jaettu informaatio innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja saa aikaan terveyttä edistäviä muutoksia elintavoissa. Pahimmillaan se on harhaanjohtavaa tai jopa hengenvaarallista.
Kirjassa arvioidaan suosittuja terveysväitteitä tutkitun tiedon valossa. Kirjassa on analysoitu 72 erilaista terveysteemaa tai hoitoa ja niihin liittyvää yli 250 terveysväitettä. Analyysi perustuu tieteellisen kirjallisuuden huolelliseen arviointiin yleistajuisesti ja ymmärrettävästi - ja viesti on vastaansanomaton.
Samalla kirjassa pohditaan tutkimukseen ja terveysväitteisiin liittyviä muita ilmiöitä. Miksi erikoiset terveysväitteet ovat niin suosittuja? Millä tavalla oma tulkintamme tiedosta syntyy? Mikä selittää virheellisten terveysuskomusten itsepintaisuutta? Miten tehdään lääketieteellistä tutkimusta?
Kirja kannustaa oman arkijärjen tehokkaampaan käyttämiseen sekä kriittisen lukutaidon kehittämiseen. Kirjan järeän tietopaketin luettuaan lukija ymmärtää paremmin terveysväitteiden luotettavuutta sekä terveysviestinnän ilmiöitä.
Monipuolinen tiedonhaku on tärkeää.
Hyvä sekin.
USKOOKO ENÄÄ kukaan tuohon sivuun. Ei kai.
Miksei uskoisi, tosin muitakin sivuja on.
Kirjassa osoitetaan huuhaaksi luontaistuotekauppojen sahanpurut.
Lumetestit eri tavoin kertoo paljon.
Ne pitää vain olla meta-analysoitu, että niihin voisi luottaa.
Metafysiikka on vain sanoilla pallottelua.
Jotkut kandidaatit ovat vapaaehtoisesti koekaniineja uusille lääkkeille.