jäin yksinhuoltajaksi muutama kk sitten ja katkeroiduin. ex ottaa kyllä lapsen, reilu vuoden ikäinen mutta aika valikoivasti. ei olla tehty tapaamispapreita, nyt tosin tulossa et joka toinen vkonloppu.
olen väsynyt lapseen koska lähes yksin hänet hoidan. poika on mitä ihanin mutta yöt ovat yhtä helvettiä. nytkin jo tunnin huutanut tuolla. ei ole kiukkuhuutoa vaan kaikki o nhyvin kun olen luona.
päivisin leikitän, luetaan ja ollaan yhdessä. mielestäni poika saa tarpeeksi hellyyttä ja rakkautta mutta mikään ei tunnu riittävän. huuto tulee jos ei aina pääsekään syliin.
päivisin olen väsynyt kun yöt on todella levottomia. odotan vain koska poika menee päivä- ja yöunille. nukutanko poikaa liian paljon? nukutan pojan 2x päivässä, nukkuu tunnista pariin tuntiin ja yöllä nukkuu noin 10tuntia joista osa menee kähisemiseen.
olosuhteet nukkumiseen pitäisi olla hyvät, ruokaaa ja juomaa masussa eikä liian kuuma. sänky tosin voi käydä jo pieneksi. hampaitakin pukkaa mutta se on erilaista itkua silloin.
mitä teen että yömme olisivat rauhalliset?olen niin väsynyt tähän. vaikuttaako mielialani pojan nukkumiseen?hän on kuitenkin nukkunut suht hyvin yönsä esim. kun yöpullo vieroitettiin 10kk iässä ja vähän aikaa meni hienosti.
väsyttää ja ahdistaa kaikki yöt aina etukäteen.kenelläkään muulla vastaavaa?
olen väsynyt lapseen koska lähes yksin hänet hoidan. poika on mitä ihanin mutta yöt ovat yhtä helvettiä. nytkin jo tunnin huutanut tuolla. ei ole kiukkuhuutoa vaan kaikki o nhyvin kun olen luona.
päivisin leikitän, luetaan ja ollaan yhdessä. mielestäni poika saa tarpeeksi hellyyttä ja rakkautta mutta mikään ei tunnu riittävän. huuto tulee jos ei aina pääsekään syliin.
päivisin olen väsynyt kun yöt on todella levottomia. odotan vain koska poika menee päivä- ja yöunille. nukutanko poikaa liian paljon? nukutan pojan 2x päivässä, nukkuu tunnista pariin tuntiin ja yöllä nukkuu noin 10tuntia joista osa menee kähisemiseen.
olosuhteet nukkumiseen pitäisi olla hyvät, ruokaaa ja juomaa masussa eikä liian kuuma. sänky tosin voi käydä jo pieneksi. hampaitakin pukkaa mutta se on erilaista itkua silloin.
mitä teen että yömme olisivat rauhalliset?olen niin väsynyt tähän. vaikuttaako mielialani pojan nukkumiseen?hän on kuitenkin nukkunut suht hyvin yönsä esim. kun yöpullo vieroitettiin 10kk iässä ja vähän aikaa meni hienosti.
väsyttää ja ahdistaa kaikki yöt aina etukäteen.kenelläkään muulla vastaavaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
nukkuu,jos nukkuu 10 tuntia yössä,ja kahdet päiväunet.Minulla saman ikäisenä lapsi nukkui yhdet päiväunet,ja yöunet n,8 tuntia.Tuli mieleeni ensimmäisenä,että olisiko syynä tämä kuumuus,kun aikuisillakin on vaikea nukkua vaikka olisi ikkuna auki?Olisiko sinulla mahdollista saada lapsi joskus hoitoon,vaikka ystävillesi,tai jonkun sukulaisen luokse?Kyllä mieliala vaikuttaa.Lapsi vaistoaa,aika paljon.Voisitko jutella neuvolassa?Olisitko masentunut?
juuri niin kuin minun suusta..kahdesti nukutaan päivässä,yöllä minua kaivataan,ja perään itkun kanssa jos vaikka vessaaan menen...yöt todella levottomia...yritä nukkua päivällä,ja pitemmän päälle jos tuntuu raskaalta ja mielessä itellä paljon asioita niin yritä jollekkin puhua ite yritän kerätä rohkeutta ammattiauttajalle...
joka kestää jonkin aikaa kahdet päikkärit vähän liikaa yhdet liian vähän mut ajan kanssa se oikea rytmi löytyy.yritä jaksaa =) voi olla myös eroamisen itkua ei halua nukkua koska joutuu olemaan äidistä erossa tulee tietyssä iäs ja lähtee itsestään.yritähän jaksaa ja pyydä sukulaisia tai ystäviä yökylään jotta he voisivat olla välis "korvikkeena" jotta saat levätä.
Hei miia!
Aloittaisin oman olosi kohentamisesta. Lause "kun äiti voi hyvin, lapsetkin voivat hyvin" pätee erinomaisesti. Selvästi sulla on vaikea ja raskas elämäntilanne just nyt; ero ja pojan valvomiset öisin. Yhtäkkiä olet yksin (tai en tiedä kuinka paljon exäsi osallistui lapsenhoitoon aiemmin) hoitamassa pientä poikaasi ja univaje on yhtä helvettiä pidemmän päälle! Onko sun mahdollista viedä poikaa isovanhemmille tai isälleen tai kummille tms. vaikka viikonlopuksi, että saisit itse levättyä kunnolla? Ainakin sitten kun pojan isällä on viikonloppuhoito, keskity täysin itseesi. Tee sitä mikä sinut parhaiten rentouttaa ja saa hyvälle mielelle sekä nuku, nuku ja nuku. Kävelylenkki, kylpy, sauna, hyvää ruokaa, lukemista, mitä vain.
Kun olet saanut purettua univelkaasi on taas voimia jaksaa katkonaisia öitäkin.
Poikasi nukkumisista.. Minulla on 1-vuotias tyttö, joka jätti toiset päiväunet pois jo ennen 10kk.. Mielellään olisin nukuttanut kaksille päikkäreille aina 1-vuotiaaksi (ja melkein 2kk tätä päivittäin yritinkin..), mutta eipä onnistunut. MUTTA. Mielestäni 1-vuotias kyllä pärjäisi jo yksillä päikkäreillä ja ehkä auttaisi yöuneenkin? Meillä rytmit on tälläiset: aamulla herätään klo 7(-8), syödään klo 11 ja päiväunille klo 12 (helteillä olen nukuttanut sisälle). Nukkuu 1½-2½ tuntia. Illalla nukahtaa tuttujen iltarutiinien jälkeen klo 20.30 maissa. Vuorokauteen tulee unta siis n. 12-14 tuntia, yleensä lähempänä 12 tuntia. Myös meillä on viime öinä heräilty muutaman kerran, silloin kyllä riittää kun laittaa tutin suuhun. Heräilyjen syyksi olen laittanut helteet.
Kun olet voimissasi, sinun kannattaa ottaa lapsen nukkuminen suurennuslasin alle ja lempeän päättäväisesti noudattaa tiettyä ennalta miettimääsi kaavaa nukkumisen suhteen. Kysy vaikka neuvolasta vinkkejä! Kuulemani ja kokemani perusteella univaikeudet ovat aika yleisiä juuri tuollaisilla yli 1v - alle 1½v ikäisillä.
1-vuotiaskin ymmärtää yllättävän paljon asioita ja ehkä poikasikin reagoi eroonne. Olet itse varmasti erilainen, isä on poissa ja rutiinitkin ehkä muuttuneet? Koita tehdä päivittäiset askareet (syömiset, ulkoilut, nukkumiset jne) mahdollisimman rutiininomaisesti. Lapset, varsinkin pienet, rakastavat rutiineja.
Iso sylillinen voimia! :o)
Yksinhuoltaja ei pääse helpolla, ja arvostan sinua kovasti. Lapsi huutaa yleensä, jos hän huomaa että sillä saavuttaa jotakin. Eli täytyy olla lujana, vaikka huutaisi kuinka. Jos kaikki on hyvin, niin anna lapsen huutaa. Tarvittaessa kääny lääkärin puoleen. Toivotan voimia jaksaa. Missään tapauksessa älä syllistä itseäsi, sillä teet parhaasi.
Hmm.. Miksikäs sillä itkulla ei sitten saisi saavuttaa haluamaansa? Kuten lohtua tai ymmärrystä.
Äidilläni oli tapana minulle pikkutyttönä sanoa aina kun itkin, että "älä ole marttyyri!", sitten häipyi. Yhden ainoan kerran hän minua lohdutti ja sen muistan kuin eilisen päivän! En todellakaan karaistunut tuosta huomioimatta jättämisestä, päin vastoin!
Lapsi ei huuda huvin vuoksi.Huudattaminen luo lapsessa epävarmuutta ja ahdistusta. Tilanteen korjaaminen niin, että lapsella on turvallinen ja hyvä nukkua on parempi keino kun huudattaminen.
Hienoa kuitenkin, että kannustit aloittajaa :)
Jaksamista sinulle ja tsemppiä tosi paljon! Äläkä katkeroidu, niitä katkeroituneita äitejä on tässä maassa jo varmasti ihan tarpeeksi. Ole iloinen ja nauti lapsestasi, kyllä se hyvä olo / huono olo taatusti heijastuu lapseesi ja ne fiilikset mitä tunnet, vaikket niitä ulospäin näyttäisikään.
Voi olla että kohta olisi aika siirtyä vain yksiin päiväuniin. Omat lapseni on ainakin olleet aina todella vähäunisia ja liika nukkuminen päivällä on taatusti kostautunut yöuniin.
SITÄ SAA MITÄ TILAA,mutta silti olen katkera kun en saa kokea samaa kun akka jätti. T: MIES
Suosittelisin jättämään toiset päiväunet pois, tuon ikäinen ei enää kaksia tarvitse.
Hyvin tärkeää on luoda rytmi päivään, silloin yötkin sujuvat paremmin(asiat toistuvat suunilleen samanlaisina samaan aikaan)Olethan tarkistanut, että korvat ovat terveet tai että lapsesi ei kärsi esim. allergiasta(esim.kutina voi vaikeuttaa nukkumista)
Sinulla on raskas tilanne, tarvitsisit varmaan keskusteluapua ja tukea, soita ensikotiin tai lastensuojelutyöntekijällesi, sieltä saat apua.
Ja muistathan, että neuvolassakin pystyvät auttamaan.
Oikein hyvää jatkoa sinulle, uskothan, että asiat selkiytyvät ja helpottuvat kun haet apua!
Moiks vaan,
10 tunnin yöuni on todella riittävä yksien päiväunien lisäksi, meillä tytär nukkui vuoden iän paremmalla puolella yhdet pitkät päiväunet ja reilut yöunet.
Kahdeksalta herättiin, laitoin yhden tai kahden maissa päiväunille, herätin ellei herännyt, ja illalla 10 maissa taas nukkumaan, ja kahdeksalta ylös. Toimi loistavasti, siihen asti huudettiin joko päivällä tai yöllä sängyssä kun ei vaan väsyttänyt :)
Tsemppiä, kokeile ainakin, rytmi saattaa sopia sinunkin naperollesi!
Hei olen itse sairastanut masennuksen synnytyksen jälkeen,vaikka olin naimisissa niin tuntui että kaikki kaatuu päälle...
Olo oli mitä hirvittämin kukaan ihminen ei voi uskoa miltä toisesta tuntuu..
Onneksi meidän neuvolan täti puutui asiaan kun en jaksanut edes neuvolaan mennä,vaan iskä, hoidin lapset koton ja kaikki meni muuten hyvin, mutta tämä hiivatin synnytys.
Ensinnäkin tyttö syntyi 2 viikkoa yli aja eli mulla "pehmeni"pää jo raskaus aikana.
Aloin loppupäivän kuvitelle ettei sitä ikinä tulekkaan,sitten kun se lopulta tuli oli tämmöinen pikku yö-ihminen olin yöt hereillä ja vanhempi 1,5 vuotias nousi kuin tikka pystyyn säännöllisesti joka aamu 6.00
No nyt asiaan pelkäsin hirveesti että vaavi kuolee mun käsiin koska olin jo päässäni kuvitellut sen olevan kuollut kohtuun ennenkuin edes syntyi,elikkä kannoin tätä tyyppiä kainalossa 24tuntia vrkja lopputulos oli mikä oli.
Nyt jälkeenpäin kun funtsin näitä juttuja neiti on 4,5v
ja olemme vielläkin molemmat hengissä mihmetyttää että kuin voi ihmisen pää mennä noin sekaisin.
Onko sulla ketään joka vois auttaa sua.
Mulla ei ollut muita kuin neuvolantäti,ja lääkäri.
Ilman niitä en olis ikinä selvinnyt,ainakin luulen niin ei ole haluja lähteä kokeileen,,,
Mutta kuitenkin älä tykkää nyt huonoa jos annan pikku-vinkin!
Älä anna muksun nukkua 2kertaa päivässä päikkäreitä jos on vuoden vanha osaa varmaan jo teputella pihalla.
Vie ennen iltaa kävelylle jos ei osaa kävellä niin "pakota"eli älä auta kyllä siinä väsy tulee pikkuhiljaa kun aikansa taistelee,sitten parin tunnin ulkoilun jälkeen iltapuuro ja maate
Joten haluaisin kiittää meidän omaa neuvolan tätiä Paula Järvistä H:linnan neuvolassa joka oli niin fiksu että ymmärsi että jotain on pilalla Päivi Myllykankaalle kätilölle joka jaksoi mun kiukuttelua kuunnella ,on ihanaa kun on tommoisia ihmisiä, joten sä tiedät ettet ole yksin,,
TERVEISIN AMANDAN JA EVITAN ÄITI