Seurustelin n. vuoden yh-äidin kanssa, mutta tänä aikana uskovaiset sukulaiseni (eivät hyväksy toista liittoa) tekivät asiat niin vaikeiksi, että päätin päättää suhteen.
Jouduin valitsemaan jätänkö sukuni vai tyttöystäväni, jonka olin tuntenut vasta vuoden ajan. Suku voitti.
En halua mitään "Et sä sit rakastanutkaan"-juttuja teiltä, koska ette tiedä kuinka vaikeiksi asiat voivat uskovaisessa suvussa mennä... Mä rakastan heitä edelleen, mutta meillä ei ole yhteistä tulevaisuutta... :(
Jouduin valitsemaan jätänkö sukuni vai tyttöystäväni, jonka olin tuntenut vasta vuoden ajan. Suku voitti.
En halua mitään "Et sä sit rakastanutkaan"-juttuja teiltä, koska ette tiedä kuinka vaikeiksi asiat voivat uskovaisessa suvussa mennä... Mä rakastan heitä edelleen, mutta meillä ei ole yhteistä tulevaisuutta... :(
Vastaukset 23
Vanhimmat
Olen itsekin ns. uskissuvusta.Mutta olen myös aikuinen.Yritä sinäkin jo päästä irti mamman helmoista.
Olen samaa mieltä Millan kanssa. Olet aikuinen ja sinä itse päätät omasta elämästäsi. Sinun itse on tultava sinuiksi omien päätöksiesi kanssa. Mikäli rakastat tätä sinun ystävääsi, jonka olet tuntenut vuoden, niin älä hylkää häntä. Hänen kanssaan sinulla on tulevaisuus. Mikäli sinun uskovainen sukusi sinut hylkää sinun valintojesi takia, eivät he kunnioita ja arvosta sinun elämääsi.
Uskovainen kasvatus tarkoittaa vanhempien sanan kunnioittamista.
Aiotko siis koko ikäsi antaa vanhempien päättää elämästäsi?
Eikö vanhempien tarvitse kunnioittaa sinun henkilökohtaisia ratkaisujasi ja valintojasi?
Elämä ei ole niin mustavalkoista, että jokin yksi taho voi sanella, mikä on ainoa oikea tapa elää. Mutta jos haluat elää muiden sanelemaa elämää, omahan on asiasi.
Ymmärrän oikein hyvin ajatuksesi. Minunkin OLISI pitänyt ymmärtää, ettei yksi pääsky kesää tee ja olla ottamatta yh-äitiä avovaimokseni. Menetin oman perheeni, koska välit katkesivat sukuuni liittoni myötä.
Jokainen ihminen tarvitsee toisia ja juurettomana ilman turvaverkkoa on hankala elää.
Maksan siitä kalliisti, varsinkin, kun avoliittoni on nykyään jo ohi. Kerran eronnut eroaa herkästi uudelleen -sekin on eräs syy olla ottamatta yh-äitiä puolisokseen.
Tsemppiä sulle. Elä sen mukaan, mikä on sinulle tärkeintä. Jos se on sukusi, kunnioita silloin sitä. Ei se ole mitenkään tuomittavaa eikä tarkoituksetonta. Kaikille ei tarvitse käydä kuten minulle. En minäkään toistamiseen tekisi samaa virhettä.
Jos mies on päätöksensä tehnyt, mitä sitä tänne sivulle tulee enää kitisemään.
saattaa olla, ettei sinulla ole elämässäsi ollut rypyn ryppyä, mutta se ei tee tyhjäksi jonkun muun ryppyjä!
Oletko koskaan kuullut tuen hakemisesta muilta? Miksi se on mielestäsi kitinää? Eikö muka mies saa kitistä? Naisten etuoikeusko se vaan on?
Ymmärtäisin pohdinnan uskonnon vaikutuksesta yksinhuoltajuuteen ja uusioperheen syntyyn, jos aloittaja olisi ollut tuo ko. yksinhuoltajaäiti, jota vuoden seurustelun jälkeen nk. pantiin halvalla. Eiköhän aloittajan pohdinnot kuulune jollekin hihhuleiden sivustolle, eikä tänne jossa pohditaan yksinhuoltajuuden arkea ;)
Mutta miksi suku ei ota vastaan yksinhuoltajaa? Minä olen aina luullut uskovaisten olevan avaramielisiä ja hyviä ihmisiä mutta hehän arvotstelevat ja pitävät joitakin ihmisiä itseään huonompina. Hyi kamala.
Siinä on oikein Jumalan lähettiläitä.
Jänää että aikuinen äijä antaa perheensä tehdä puolestaan päätökset, uskoivat he mihin vain. Yleensä kun napanuora katkaistaan jo laitoksella. Ja minä ymmärrän kyllä, että kunnioitetaan vanhempien ihmisten sanomisia, niin minäkin teen, mutat omat vanhempani eivät ikimaailmassa arvostele ihmisiä tuolla tavoin tai käske minun tehfä tai olla tekemättä jotain. Joku kunnioitus lastakin kohtaan, tai no aikuista kohtaan tässä tilanteessa.
Ei jessus.
Anteeksi kirjotusvirheet.
Ymmärtäisin väitteesi suvun painostuksesta
1. jos olisit teini-ikäinen
2. jos olisit nainen
Aikuinen, omillaan toimeentuleva mies ei nai suvun päätösten mukaan missään hihhulipiireissä.
Mutta omapa on ratkaisusi, jos et ymmärrä, että tosirakkauksia kävelee vastaan todella harvoin, ehkä vain kerran elämässä.
ps. onko teidän piireissänne hyväksyttävää naida leski?
Outoa, jos sinut on kasvatettu kunnioittamaan vanhempiasi (kuten minutkin vaikka en uskovainen olekaan) ja olet varmasti tiennyt uskosi kannan tuosta asiasta, niin miksi edes olet aloittanut suhteen yh-äidin kanssa? Satuttanut tahallasi toista ihmistä, tietäen ettei suhde voi jatkua. Uskontoosi siis ei kuulu kunnioitus muita kuin vanhempiasi kohtaan? En tiedä mitä sympatiaa täältä hait vai oliko tuo provo..?
siloo paskankaa tekemistä jumalan kaa mut mäkyl en vakavissaa sekaantus yhteenkään yhon kylhä niitä voi nussiis käydä mut noihi perhe hommii kyllä kannattaa hankkii kunnolliset naiset kyllä niitäkin tähän maailmaan mahtuu
että mikäli joskus pääset naimisiin ja saat lapsia ja tämä nainen löytääkin uuden miehen itselleen, jättää sinut ja sinusta tulee yksin-/yhteishuoltaja niin sinäkään et enää kelpaa kuin panopuuksi "kunnon" naisille?
Kannattaapi siis olla varovainen sinunkin =)
ei ne yhoot haluu muutaku munaa ja elättäjän niille ja niitten äpäräpennuille
sun tapaisille mutta nyt teen. Jos lasten isä jättää lapset ja vaimo ja nainen jää yksinhuoltajaksi, niin pitääkö koko elämä olla yksin? En ota itseeni koska minulla tilanne ei ole se. Voisitko miettiä mikä sinua mättää kun lähettelet tällaisia viestejä???
Vai olet sinä noin kseken kasvunen ajatus naailmasi kanssa.
Minä en ainakaan ole hakemassa yhtään mitään ja ite tienaan rahani työlläni ja työni on kunnallinen verokortin kanssa.
Se että saan korotetun lapsilisän 36e ei ole yhteiskunnalta paljon joten lopettakaa yh-äitejen ja isien mollaaminen ja heti.
Älä viitsi! Ite olen ollut poikani kanssa kaksin odotusajasta asti. Ja hyvin olen pärjännyt rahallisesti. jos soku minut joskus huolii niin en kyllä ota häntä rahan vaan ihan muiden seikkojen vuoksi! Ei hän ole lapsen isä eikä silloin meidän taloudessa tartte maksumieheksi joutua!
omaasi vai suvun elämää? Oletko hyvä mies ottamassa puolisoa itsellesi vai suvullesi?
Aikamoista tuonkaltainen uskovaisuus että nostetaan tietynkaltaiset ihmiset muitten yläpuolelle ja muut ovat pohjasakkaa. Erittäin ahdaskatseista. No, nyt kun olet päätöksesi tehnyt olet vastuussa siitä tuletko onnelliseksi tai ei.
Olin itse samassa tilanteessa. Mutta ajattelin asiaa niin, että kumman elämästä tässä on kyse: suvun vai minun. Tulin siihen lopputulokseen, että seuraavakaan tyttöystävä ei suvulle kelpaisi joten jätin suvun. En ole koskaan ollut onnellisempi.
Vinkki: jos jätät suvun, jätä se myös oikeasti. Itse en ole pitänyt mitään yhteyksiä. Minuun taas yritettiin vaikuttaa vielä vuoden päivät ratkaisuni jälkeen. Kaikkea paskaa sai silmille puhelimitse, kirjeitse ja yllätysvierailujen muodossa. Loppujen lopuksi tuo painostus vain sai minut ymmärtämään kuinka oikean ratkaisun tein ja kuinka vieraita olivat omien vanhempienkin ajatusmaailmat ja asenteet.
No johan uskovaiset jengiä, ei ole tottakaan hehhee. :)
Jokanen AIKUISTEN oikeesti elää omaa elämäänsä, ei muiden, ja on lähinnä säälittävää jos aikuisen ihmisen vanhemmat tekevät päätökset. Ja vielä säälittävämpää on että aikuinen ihminen ei itse omassa kolossaan osaa sanoa juuta eikä jaata. Eipä vaikuta kovin rakastavalta ja tiiviiltä tuo uskovaisten piiri.
Ihmeellisintä on että vanhemmat edes haluaa olla tuollasia nipoja etteivät anna lapsensa päättää omasta elämästään.
Huhheijaa mitä sakkia.
Entisenä lestadiolaisena voin sanoa, että luonnollisesti isä on perheen pää. Perheen päänä hän päättää myös lastensa asioista. Naisella ei ole lupa vaikuttaa asioihin.
Onneksi ketjun aloittaja jätti yh-tyttöystävänsä, koska muuten hänen suku olisi kohdannut aikamoista "sitomista" ja kunnian menetyksen.
Suvun kunnia on tärkeä ja siitä pidetään huolta vl-yhteisössä (vl=vanhoillislestadiolainen).
Kirkko on ihan p..stä. Siellä mollataan yh:ta ja ollaan niin tekopyhiä.
Toi ap:n viesti ei muutakuin naurata. Hyvä kun jätit yh:n. Hänkin pääsi sinusta eroon ja voi etsiä normaalin miehen eikä hullua joka kuuntelee sukuunsa..nyt happee oikeesti.