ja mustasukkaisuudesta vielä...Toi "Garyn" tekxti oli tossa alapuolella tosi hyvä. Kiitos sulle siitä jos luet tätä :-)
Niin mun ongelma on luottamus, mustasukkaisuus. Ollaan oltu mieheni kans kohta pari vuotta ja tälläkään hetkellä en pysty luottamaan häneen eikä hän minuun. Suhteemme alkuaikana valehtelin hänelle (koska olen aina valehdellut) ja nyt olen opetellut rehelliseksi. Muutenkin kaikki oli silloin alussa hyvin epäselvää; ollaanko vaiko eikö olla yhdessä, ollanko kavereita tms. Mutta se on niin pitkä juttu ettei sitä voi tässä nyt spekuloida...
Mutta alussa kaikki oli siis epäselvää ja tällä hetkellä on käynyt niin että olen aina luvannut hänelle että niin tai näin, ja kuitenkaan en ole lupauksiani pystynyt pitämään. Ei siis ihme että mieheni ei luota minuun. Minulla on varmaan päässä vikaa...Se tuntuu pahalta, kun ei voi luottaa, ainoa asia mitä mieleen tulee on ERO. Sitä tässä on venytetty.
Itse puolestani olen mustis hänestä, kun hän lähtee poikien kanssa baariin, tuntuu että sekoan. Ja tiedän että hän on silloin viettänyt yhteisiä öitä jonkun kanssa "tekemättä mitään". Viime vkl hän oli 2 päivää ilman minua jossakin, ties kenen kanssa. Nämä asiat saavat minut hulluksi ja itken tämän tästä.
Toisaalta inhoan itseäni koska olen tuottanut hänelle pettymyksiä lupaamalla maat ja taivaat ja sitten tuohoamalla kaiken. Toisaalta en kestä tätä kun koko ajan mielessäni pyörii että sillä on kuitenkin joku muu ja se on ihan varmaan pettänyt mua jne.
Itse en ole pettänyt häntä ja hänkään ei omien sanojensa mukaan ole minua. Mutta pahalta tuntuu ja ahdistaa. Voiko sen luottamuksen saada joskus takaisin? Onko kokemuksia? Tämä on yhtä helvettiä mutta kun ei haluaisi erotakaan ihanasta miehestä...
Niin mun ongelma on luottamus, mustasukkaisuus. Ollaan oltu mieheni kans kohta pari vuotta ja tälläkään hetkellä en pysty luottamaan häneen eikä hän minuun. Suhteemme alkuaikana valehtelin hänelle (koska olen aina valehdellut) ja nyt olen opetellut rehelliseksi. Muutenkin kaikki oli silloin alussa hyvin epäselvää; ollaanko vaiko eikö olla yhdessä, ollanko kavereita tms. Mutta se on niin pitkä juttu ettei sitä voi tässä nyt spekuloida...
Mutta alussa kaikki oli siis epäselvää ja tällä hetkellä on käynyt niin että olen aina luvannut hänelle että niin tai näin, ja kuitenkaan en ole lupauksiani pystynyt pitämään. Ei siis ihme että mieheni ei luota minuun. Minulla on varmaan päässä vikaa...Se tuntuu pahalta, kun ei voi luottaa, ainoa asia mitä mieleen tulee on ERO. Sitä tässä on venytetty.
Itse puolestani olen mustis hänestä, kun hän lähtee poikien kanssa baariin, tuntuu että sekoan. Ja tiedän että hän on silloin viettänyt yhteisiä öitä jonkun kanssa "tekemättä mitään". Viime vkl hän oli 2 päivää ilman minua jossakin, ties kenen kanssa. Nämä asiat saavat minut hulluksi ja itken tämän tästä.
Toisaalta inhoan itseäni koska olen tuottanut hänelle pettymyksiä lupaamalla maat ja taivaat ja sitten tuohoamalla kaiken. Toisaalta en kestä tätä kun koko ajan mielessäni pyörii että sillä on kuitenkin joku muu ja se on ihan varmaan pettänyt mua jne.
Itse en ole pettänyt häntä ja hänkään ei omien sanojensa mukaan ole minua. Mutta pahalta tuntuu ja ahdistaa. Voiko sen luottamuksen saada joskus takaisin? Onko kokemuksia? Tämä on yhtä helvettiä mutta kun ei haluaisi erotakaan ihanasta miehestä...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhu miehelles kaikista asioista avoimesti tai
sitten vaihdat miestä ja otat opiks edellisestä suhteesta.