Itsenäisyyspäivä kotona

Kun taas 6.12.2025 Itsenäisyyttä juhlimaan kokoontuu presidentin linnaan kutsun saanutta julkista väkeä. Suomenliput liehuu ja presidentin linnan ikkunoiden kyntteliköt tuikkivat valoaan tummaan marraskuiseen iltaan.
Illan hämärtyessä, syttyvät myös muutamien kotien ikkunoilla kynttilät ja pihoilla loimuaa ulkotulia ja tervapatoja. Osa kansaa juhlii kotonaan ja alkaa katsomaan perinteisesti televisiosta linnan juhlia.

Niin myös minä. Sytytän kynttilöitä ja varaan illaksi herkkuja.
Pukeudun mukavaan kotiasuun ja rentoudun sohvalla. Olen siis tavallaan mukana hengessä juhlimassa. Katsellessani linnan juhlien vieraita ja juhlan tunnelmia television välityksellä.

Mutta fiilikseni on varmaan paljon rennompi ja mukavampi, kuin juhliin kutsun saaneiden. Jotka jännittävät illan aikana eteen tulevia tilanteita. Presidenttiparin kättelyäkin. Vieraat jännittävät, töppäilevätkö jotenkin ja näkeekö joku töppäyksen televisiossakin?

Vieraat hikoilevat siellä tungoksessa ja tuntevat olonsa ehkä kiusalliseksi hienoissa juhlakostyymeissaan. Äänekkään puheensorinan läpi on ehkä vaikeaa keskustella ja kuulla toisen puhetta selvästi.
Kaikkialle jonotetaan, vessoihinkin jonotetaan. Syötävääkään ei saa helposti. Tungosta riittää sielläkin, mistä saa syötävää ja juotavaa. Istumapaikkojakaan ei varmasti helpolla löydy. Saati pikku pöytiä, mihin laskea lasinsa tai kakkulautasensa, tai iltalaukkunsa.

Seistä tönötetään siellä jossain hulinassa, tärkeän näköisenä skumppapikari kädessä.
Tanssiakin yritetään, vaikka parketilla ei ole tilaa, kuin keinahdella pareittain paikoillaan.
Jalatkin on kai loppuillasta aivan turtana juhlakengistä. Minulla taitaa siis olla paljon mukavampaa juhlia kotona.

*Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!