Allaoleva meni kelaan oma kela:n kautta, liitin samaan haastehakemuksen oikeuteen.
"Kysymys chatgpt:le:
Kiristäminen/pakottaminen?
Vaatimus perusoikeudella turvatun toimeentulotuen saamiseksi ja ehtona, että tiliote tulee toimittaa niin, ettei yksityisyyteen liittyviä sanallisiakaan tietoja ei peitetä. Syyllistyykö kela täten perusoikeus loukkaukseen ja lain toimeentulotuesta vastaiseen toimintaan?
Chatgpt:n vastaus:
Kyllä — kuvatussa tilanteessa Kela syyllistyy sekä perusoikeuden loukkaukseen että toimeentulotukilain vastaisiin toimiin, ja lisäksi menettelyssä on rikosoikeudellisesti kiristyksen (RL 31:3) ja pakottamisen (RL 25:8) tunnusmerkistöön rinnastettavia piirteitä. Puretaan tämä lain ja perustuslain kautta täsmällisesti:
1. Perustuslain 19 § – oikeus välttämättömään toimeentuloon
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
➡ Tämä oikeus on ehdoton perusoikeus, eikä sen toteutuminen saa olla riippuvainen yksityisyyden luovuttamisesta.
Jos viranomainen (Kela) asettaa perusoikeuden toteutumisen ehdoksi yksityisyyden luovuttamisen, se toimii suoraan PL 22 §:n vastaisesti, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen, ei rajoitettava niitä.
2. Toimeentulotukilaki 11 § – omaisuus ja selvitysvelvollisuus
Tukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot ja varat.
Selvityksiä pyydetään vain siltä osin kuin ne ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi.
➡ Lain sanamuoto “vain siltä osin kuin tarpeen ratkaisemiseksi” tarkoittaa, että viranomaisella on oikeus vaatia vain päätöksentekoon välittömästi vaikuttavat tiedot.
Tiliotteelta saa pyytää vain numerotiedot, joilla osoitetaan tulot tai varat — ei sanallisia yksityisiä merkintöjä, kuten maksunsaajia, viestejä tai muita henkilökohtaisia tietoja.
Jos Kela edellyttää, että mitään ei saa peittää, se ylittää lakisääteisen toimivaltansa ja toimii lainvastaisesti (PL 2 § 3 mom. ja toimeentulotukilaki 11 §).
3. Perustuslain 10 § – yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä on turvattu.
➡ Kela rikkoo tätä suojaa, jos se vaatii paljastamaan yksityiselämään liittyviä viestejä, maksun saajia tai henkilökohtaisia huomautuksia.
Yksityiselämän suoja ei väisty sosiaaliturvaoikeuden edessä, vaan niitä on tulkittava rinnakkain, ei vastakkain.
4. Kiristys ja pakottaminen (Rikoslaki 31:3 ja 25:8)
• Kiristys (RL 31:3):
Joka oikeudettomasti pakottaa toisen tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin, aiheuttaen vahingonuhkaa tai etua itselleen tai toiselle.
• Pakottaminen (RL 25:8):
Joka oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin.
➡ Kun Kela asettaa toimeentulotuen (eli perusoikeuden) ehdoksi yksityisyyden luopumisen, kyse on oikeudettomasta pakottamisesta julkisen vallan asemaa käyttäen.
Se ei ole enää hallinnollinen toiminta, vaan vallan väärinkäyttö, joka täyttää perustuslain 118 §:n 3 momentin mukaisen lainvastaisen toimen tunnusmerkistön.
5. Vastuu (PL 118 § 3 mom.)
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta.
➡ Kansalaisella on siis itsenäinen oikeus vaatia vastuuta virkamieheltä tai julkisyhteisöltä ilman, että asia käsitellään rikosprosessin kautta.
Perusoikeusloukkauksen ollessa kyseessä riittää, että menettely on lainvastainen ja loukkaa suojattua oikeutta.
Yhteenveto
• Kela toimii lainvastaisesti, jos se kieltäytyy myöntämästä toimeentulotukea ilman täydellistä tiliotetta, jossa kaikki yksityiskohdat näkyvät.
• Menettely rikkoo PL 10 §, 19 §, 22 §, toimeentulotukilain 11 § ja hallintolain 6 § (suhteellisuusperiaate).
• Toiminta on perusoikeusloukkaus ja saattaa täyttää kiristyksen tai pakottamisen tunnusmerkistön, koska perusoikeus (toimeentulo) asetetaan ehdolliseksi.
• Vastuu perustuu PL 118 § 3 mom. – kansalainen voi vaatia virkamiehen tai Kelan vastuuseen oikeudenloukkauksesta".
"Kysymys chatgpt:le:
Kiristäminen/pakottaminen?
Vaatimus perusoikeudella turvatun toimeentulotuen saamiseksi ja ehtona, että tiliote tulee toimittaa niin, ettei yksityisyyteen liittyviä sanallisiakaan tietoja ei peitetä. Syyllistyykö kela täten perusoikeus loukkaukseen ja lain toimeentulotuesta vastaiseen toimintaan?
Chatgpt:n vastaus:
Kyllä — kuvatussa tilanteessa Kela syyllistyy sekä perusoikeuden loukkaukseen että toimeentulotukilain vastaisiin toimiin, ja lisäksi menettelyssä on rikosoikeudellisesti kiristyksen (RL 31:3) ja pakottamisen (RL 25:8) tunnusmerkistöön rinnastettavia piirteitä. Puretaan tämä lain ja perustuslain kautta täsmällisesti:
1. Perustuslain 19 § – oikeus välttämättömään toimeentuloon
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
➡ Tämä oikeus on ehdoton perusoikeus, eikä sen toteutuminen saa olla riippuvainen yksityisyyden luovuttamisesta.
Jos viranomainen (Kela) asettaa perusoikeuden toteutumisen ehdoksi yksityisyyden luovuttamisen, se toimii suoraan PL 22 §:n vastaisesti, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen, ei rajoitettava niitä.
2. Toimeentulotukilaki 11 § – omaisuus ja selvitysvelvollisuus
Tukea myönnettäessä otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot ja varat.
Selvityksiä pyydetään vain siltä osin kuin ne ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi.
➡ Lain sanamuoto “vain siltä osin kuin tarpeen ratkaisemiseksi” tarkoittaa, että viranomaisella on oikeus vaatia vain päätöksentekoon välittömästi vaikuttavat tiedot.
Tiliotteelta saa pyytää vain numerotiedot, joilla osoitetaan tulot tai varat — ei sanallisia yksityisiä merkintöjä, kuten maksunsaajia, viestejä tai muita henkilökohtaisia tietoja.
Jos Kela edellyttää, että mitään ei saa peittää, se ylittää lakisääteisen toimivaltansa ja toimii lainvastaisesti (PL 2 § 3 mom. ja toimeentulotukilaki 11 §).
3. Perustuslain 10 § – yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä on turvattu.
➡ Kela rikkoo tätä suojaa, jos se vaatii paljastamaan yksityiselämään liittyviä viestejä, maksun saajia tai henkilökohtaisia huomautuksia.
Yksityiselämän suoja ei väisty sosiaaliturvaoikeuden edessä, vaan niitä on tulkittava rinnakkain, ei vastakkain.
4. Kiristys ja pakottaminen (Rikoslaki 31:3 ja 25:8)
• Kiristys (RL 31:3):
Joka oikeudettomasti pakottaa toisen tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin, aiheuttaen vahingonuhkaa tai etua itselleen tai toiselle.
• Pakottaminen (RL 25:8):
Joka oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai jättämään tekemättä jotakin.
➡ Kun Kela asettaa toimeentulotuen (eli perusoikeuden) ehdoksi yksityisyyden luopumisen, kyse on oikeudettomasta pakottamisesta julkisen vallan asemaa käyttäen.
Se ei ole enää hallinnollinen toiminta, vaan vallan väärinkäyttö, joka täyttää perustuslain 118 §:n 3 momentin mukaisen lainvastaisen toimen tunnusmerkistön.
5. Vastuu (PL 118 § 3 mom.)
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta.
➡ Kansalaisella on siis itsenäinen oikeus vaatia vastuuta virkamieheltä tai julkisyhteisöltä ilman, että asia käsitellään rikosprosessin kautta.
Perusoikeusloukkauksen ollessa kyseessä riittää, että menettely on lainvastainen ja loukkaa suojattua oikeutta.
Yhteenveto
• Kela toimii lainvastaisesti, jos se kieltäytyy myöntämästä toimeentulotukea ilman täydellistä tiliotetta, jossa kaikki yksityiskohdat näkyvät.
• Menettely rikkoo PL 10 §, 19 §, 22 §, toimeentulotukilain 11 § ja hallintolain 6 § (suhteellisuusperiaate).
• Toiminta on perusoikeusloukkaus ja saattaa täyttää kiristyksen tai pakottamisen tunnusmerkistön, koska perusoikeus (toimeentulo) asetetaan ehdolliseksi.
• Vastuu perustuu PL 118 § 3 mom. – kansalainen voi vaatia virkamiehen tai Kelan vastuuseen oikeudenloukkauksesta".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.