Ilmaisesta sähköstä ovat jotkut valmiita maksamaan mitä vain. Varmaan ihan toimivia systeemeitä tuol

Ilmainen: sama kuin maksuton, vai onko sittenkään?
Vaikka yleensä ilmainen tarkoittaa samaa kuin maksuton, sanat eivät ole täysiä synonyymeja. Ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’. Lisäksi väitetään usein, että esimerkiksi maksuton koulutus ei ole ilmaista, koska joku (veron­maksaja) sen kuitenkin maksaa. Tässä siis pyritään lähinnä esittämään poliittisia ajatuksia erään­laisella sana­pelillä.

Kielitoimiston sanakirja selittää ilmainen-sanaa kahtalaisesti: ”maksuton, vapaa; ilman vaivan­näköä saatu”. Ensin mainittu, paljon tavallisempi merkitys tarkoittaa, että jostakin ei tarvitse maksaa mitään. Sana­kirjan esimerkit siitä ovat Ilmainen pääsy­lippu, matka, lääkärin­hoito. Toisesta merkityksestä esimerkkinä on Joukkue sai miltei ilmaisen voiton. Toinen merkitys lienee myöhä­syntyisempi ja selittynee sillä, että siinäkin on kyse maksuttomuudesta, mutta maksuksi ajatellaan vaivan­näkö. Suomen murteiden sana­kirjan kuvaus ilmainen-sanasta esittää useita merkityksiä, mutta useimmille yhteistä on maksuttomuus. Mukana on kyllä myös merkitys ’jotakin vailla tai ilman oleva’, mutta ei merkitystä ’ilman vaivan­näköä saatava’.

Sanakirjassa on myös selitys, jonka mukaan ilmainen esiintyy myös yhdys­sanojen jälki­osana, esimerkkeinä Kuiva-, raskas­ilmainen. Kyse on kuitenkin ilma-sanan johdoksesta, tai oikeammin sellaiseen sana­liittoon kuin kuiva ilma on liitetty johdin -inen ja kokonaisuudesta on tehty yhdys­sana.

Sanojen ilmainen ja maksuton käytössä on kyllä eroja. Joissakin yhteyksissä voi käyttää kumpaa tahansa, joissakin taas vain toinen saattaa tuntua sopivalta. Ilmainen sisäänpääsy tuntunee useimmista sopivammalta ilmaukselta kuin maksuton sisäänpääsy, kun taas maksuton oikeuden­käynti on laki­kielen termi, joten ilmainen oikeuden­käynti ei tunnu sopivalta. Toisaalta ilmainen koulutus ja maksuton koulutus ovat molemmat käytössä olevia ilmauksia.

Muun muassa ilmaisesta koulutuksesta tai ilmaisesta joukko­liikenteestä puhumista on kuitenkin paheksuttu. Esimerkiksi Kansallis­gallerian pää­johtajan blogi­kirjoitus Mikään ei ole ilmaista, mutta jokin on maksutonta (7.12.2021) esittää:

Rahoituksesta käyty keskustelu osoitti kaikille selkeästi sen, että kulttuuri on arvokasta, mutta ei ilmaista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kulttuuri­toimijat, Kansallis­galleria niiden mukana, korvaa ”ilmainen” sanan ”maksuttomalla” tilanteissa, joissa asiakas ei suoraan maksa saamastaan palvelusta.
Tässä viitataan siihen, että palvelut pitää kuitenkin rahoittaa jollakin tavalla, kuten valtion avustuksilla. Halulle kieltää ilmainen-sana voidaan ajatella kahden­laisia motiiveja:

Koska ilmainen tarkoittaa myös ’ilman vaivan­näköä saatu’, puheen ilmaisista palveluista (tai tuotteista) ajatellaan johtavan harhaan. Palvelut (ja tuotteet) pitää kuitenkin tuottaa, eivätkä ne ole ilmaisia siinä mielessä kuin esimerkiksi ilma ja auringon­paiste.
Sanan ilmainen voidaan ajatella häivyttävän myös maksamisen kokonaan pois, vaikka todellisuudessa kuitenkin joku maksaa, useimmiten viime kädessä veron­maksaja.
On kyseenalaista, onko mikään ilmaista siinä ehdottomassa mielessä, että kenenkään ei tarvitse nähdä mitään vaivaa sen tuottamiseksi eikä millään tavoin maksaa siitä mitään. Usein sanotaan, että ilma olisi sellaista, mutta saatetaan tehdä paljonkin työtä, jotta saadaan käyttöön sopivaa ilmaa ilmastoinnilla, puhdistuksella tai muuten. Auringon­paisteesta sinänsä ei tarvitse maksaa, mutta aurinkoon pääseminen voi vaatia ponnistuksia ja rahaakin.

Suomen etymo­logisen sanakirjan mukaan ilman ja ilmainen ovat sanan ilma johdoksia. Muodostuksen kannalta tämä näyttää ilmeiseltä, mutta merkityksen kannalta asia on epäselvä. Alkujaan ehkä ilman on viitannut jonkin puuttumiseen niin, että tilalla on ilmaa. Sana ilmainen on ehkä merkityksen kannalta ilman-sanaan pikemminkin kuin suoraan ilma-sanaan liittyvä, suunnilleen ’ilman rahaa t. vaivannäköä saatava’.

Ainakin on selvää, että ihmisten tuottamat tavarat ja palvelut eivät koskaan ole mainitussa ehdottomassa mielessä ilmaisia, vaikka ne voivat hyvinkin olla maksuttomia eli ilmaisia sanan tavallisessa merkityksessä. Siksi sellaiset teesit kuin ”kouluruoka on maksutonta, mutta ei ilmaista” ovat tehoton tapa esittää sellaisia sinänsä oikeita ajatuksia kuin että maksuttomien asioiden tuottaminen vaatii yleensä rahaa ja vaivaa. Koska ilmainen ja maksuton ovat yleis­kielessä aika lailla samaa tarkoittavia, yritys määritellä niille ero ja käyttää tätä eroa argumenttina jollekin tuskin vaikuttaa paljoakaan.

Kirjoitettu 23.10.2024.
Tämä sivu kuuluu koosteeseen Kirjoituksia suomen sanoista.

Sähkön hinta ennen pörssihähköä pyöri neljän sentin pinnassa. Nyt toistakymmentä pahimmillaan nämä jatkuvat sopimukset. Ennen EU:ta maksoi sähkö kymmenen pennin tienoilla, eikä ollut mitään siirtomaksuja, eikä muitakaan perusmaksuja. No, ei ollut kiinteistöveroakaan aikaisemmin, vaan katumaksu, jota kerättiin, jotta kadut saatiin pidettyä kunnossa. Nyt on kiinteistövero ja katujen kunnossapitoa ei ole.