Kun vammainen purkaa työsuhteen

Jatkuva yhteisillä varoilla hyysäys saattaa johtaa siihen, että vammainen kuvittelee elävänsä pumpulissa. Mistään ei tarvitse ottaa vastuuta. Mitä tahansa saa tehdä. Sillä varjolla, että eihän oikeuslaitos kehtaisi vammaista syyttää.

Koko tämä systeemi, että vammaiselle tuodaan kaikki eteen, ja hyssytellään, ja sitten toisaalta imarrellaan häntä 'työnantajaksi', vaikka itse asiassa vammainen on sosiaalielätti, on kieroutunut. Työnantajamallissa on hyviäkin puolia, mutta se toimii vain jos vammaisella toimii pää ja itsekuri. Ei kaikista ole työnantajiksi. Jos vammainen on varakas, hänen pitäisi tosiaan maksaa henkilökohtaiset avustajat omalta pullealta pankkitililtään. Silloin hän ymmärtäisi heidän arvonsa paremmin, ja tajuaisi senkin, että jos hän mokaa, hän maksaa.

Eikä pidä syyttää vammaisen avustajarinkiä, jos hän irtisanoo yhden heistä laittomasti. Ei pidä heille kiukutella, kunb eivät neuvoneet, mitä laki sanoo. Avustajan tehtävä ei ole olla vammaisen äiti ja elämänhoitaja, vaan he toimivat vammaisen ohjeiden mukaan, käsinä ja jalkoina. Jos vaaditaan, että avustajien tulisi toimia myös vammaisen aivoina, mennään liian pitkälle. Sellainen vammainen kuuluu laitokseen.

Millaisia korvauksia olette saaneet laittomista työsuhteen purkamisista tai irtisanomisista? Varmaan kuuluitte liittoon, jotta pystyitte riitauttamaan asian ilman suurempaa riskiä kuin se omavastuu?

Vammainen tosiaan on heikommilla, koska joutuu itse maksamaan virheestään. Työntekijällä tällä alalla harvoin on varaa viedä asiaa käräjäoikeuteen, ellei kuulu liittoon ja ole oikeusturvavakuutettu heidän kauttaan. Silloin omavastuu on vain 15%. Mikä sekin saattaa nousta yli tonniin, mutta ei kuitenkaan tuhansiin, niin kuin vammaisella 'työnantajalla', joka tyrii; vuoden palkka, irtisanomisajan palkka, molempien oikeudenkäyntikulut tuhansia kummallakin.

Osa-aikatyötäkin tekevän kannattaa liittyä liittoon tai kassaan. Jo alle viidensadan euron kuukausitulot kartuttavat ansiosidonnaista. Ja kannattaa maksaa oikeudenkäyntivakuutuksesta. Ilman sitä voi olla hyvin heikoilla vammaisen aiheuttamien sotkujen kanssa.

Miten pitkään teillä on asianajaja odotellut ennen kuin on laittanut jutun vireille käräjäoikeuteen? Onko teidät pidetty koko ajan mukana kuvioissa, vai tekeekö lakimies koko homman yksin?

Heta-liiton sivuilla neuvotaan vammaisia näin:

Työnantajamalli on poikkeuksellinen tapa järjestää sosiaalipalvelu. Työnantaja-asemaan liittyvien vastuiden vuoksi sosiaalipalvelun asiakkaalla tuleekin olla aito mahdollisuus kieltäytyä työnantajamallista ja saada palvelu tällöin järjestettyä muulla vammaispalvelulain mukaisella järjestämistavalla. Vammaispalveluiden viranhaltijan tulisi arvioida myös vaikeavammaisen henkilön kykyä työnantajana toimimiseen realistisesti jo palvelusuunnitelmavaiheessa.

Ja näin:

Työsopimuksen perusteettoman päättämisen seurauksista
Työsopimuslain nojalla työntekijä on oikeutettu korvauksiin, jos työnantajan suorittamalle työsopimuksen päättämiselle ei ole ollut lainmukaista perustetta. Yksinomaisena korvauksena on suoritettava pääsääntöisesti vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Tiedossamme olevan oikeuskäytännön perusteella henkilökohtaisen avustajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on pääsääntöisesti tuomittu korvattavaksi 4-5 kuukauden palkka. On kuitenkin korostettava, että harkinta on aina tapauskohtaista ja korvaussumma voi olla tätä merkittävästi suurempikin

Jos riita-asia etenee tuomioistuimeen, tulevat tällöin yleensä korvattavaksi myös voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Taloudellisista riskeistä kertoo se, että voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut ovat saattaneet henkilökohtaisen avustajan työsuhderiidassa nousta lähes 20 000 euroon, kun asiaa on käsitelty sekä käräjä- että hovioikeudessa (ks. RHO 23.11.2007, Dnro S 06/1022). Yksinään käräjäoikeudessakin vastapuolen oikeudenkäyntikulut ovat kuitenkin saattaneet nousta yli 10 000 euroon.

Ainakin silloin, kun häviön riski oikeudessa vaikuttaa työnantajan näkökulmasta suurelta, onkin usein järkevää neuvotella sovintoratkaisusta.

On syytä myös korostaa, että vaikka työnantajuus henkilökohtaisen avustajan työsuhteessa perustuu sosiaalihuollon asiakkuuteen, ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, että työlainsäädännössä asetettuja velvoitteita arvioitaisiin toisin kuin tavanomaisessa työsuhteessa. Heta-Liiton tiedossa on vain yksi tuomioistuinratkaisu, jossa henkilökohtaisen avustajan työsuhteen erityislaatuisuudelle annettiin varsinaisesti merkitystä irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaessa (THO 10.7.2006, Dnro S 05/2765).

Raivokohtauksen saanut vammainen voi saada 'palkakseen' kymmenien tuhansien eurojen laskun. Onneksi joillakin vammaisilla makaa tilillään satoja tuhansia. On ihan oikeudenmukaista, että osa niistä siirtyy avustajille, jotka ovat joutuneet kärsimään epämiellyttävän vammaisen käyttäytymistä joskus vuosiakin. Eli raivotkaa, vammaiset. Irtisanoskelkaa. Ja avustajat, liittykää liittoon, ellette jo ole, niin voitte hakea oikeutta, jos tuonkin kurjan työpaikkanne menetätte vastoin lakia.

Jos työntekijä ei löydä uutta työpaikkaa heti entisen menetettyään, hän ei hyödy laittomasta irtisanomisesta saamastaan korvauksesta lainkaan. Hän menettää oikeutensa saada päivärahaa tai työmarkkinatukea niin moneksi kuukaudeksi kuin korvaussumma kattaa.

Ainut hyöty on työttömyyskorvauksen maksajalle.

Rangaistusvaikutus tulee työnantajalle, ja se tietysti on hyvä asia.

Erotettu työntekijä stressaa korvaushakemuksen kanssa ja ottaa taloudellisen riskin tuomioistuimeen joutumisen kanssa, mutta ei lopulta hyödy korvauksesta mitenkään, ellei heti löydä uutta työtä. Ja jos työpaikkoja olisi noin vain otettavaksi, hänhän olisi sellaiseen vaihtanut jo aikoja sitten.

Kuinkahan moni työttömäksi ajettu tietää tämän? Minä en tiennyt. Luulin, että korvauksen saa pitää työttömyyskorvauksen päälle.