Putkiremontti ja isännöinti

Miten voisi saada voimakastahtoinen, ovelasanainen isännöitsijä raiteille ja uskomaan taloyhtiön määräysvaltaa.
Taloyhtiön kokouksessa päätettiin putkiremontista. Vain käyttövesiputkiremontista - ei muusta.
Nyt isännöitsija kerää kaikenmaailman hommia niin, että alkuperäinen arvioitu 300000 € putkiremontti lisukkeineen on vajaa miljoonaluokkaa. Ilman rahoituskorkoja. Rahoituskorkoja ei isännöitsijän mukaan voida määritellä kun ei tiedetä korkoprosenttia 20 vuoden ajalle.
Oli niin tai näin, kuitenkin tiedämme että pankit ottaa myymälleen rahalle korkoa.
Talouyhtiön hallitus nyökkäilee isännöitsijän toujuille, samaa pelkään yhtiökokouksessa käyvän.
Ja ollaan päänuppia myöten velassa.
Mistä saisi apua....oikeammin järjellistä tukea
huolestunut
20693
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Vain idiootit tekevät pelkän käyttövesiputkiremontin ja jättävät samalla kertaa kaiken muun olennaisen "odottamaan", koska säästäminen kannattaa.

Äänestä
  • On purettu valtavasti kelvollisia viemäreitä ja vaihdettu ne uusiin lyhytikäisiin, vesijohdoissa riskit ovat suurempia, eikä niiden uusiminen tarkoita kylppärin purkua, joten idiootti taidat ollakin sinä.

    Äänestä

  • Vanhassa kiinteistössä voi perustellusti uusia ihan mitä haluaa. Kuinka laajasti tahansa. Siksi olisi hyvä kun olisi ammattitaitoa että katsottaisiin vain tarpeelliset ja ne mitä voi tehdä helposti myöhemmin jätetään myöhemmäksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    On purettu valtavasti kelvollisia viemäreitä ja vaihdettu ne uusiin lyhytikäisiin, vesijohdoissa riskit ovat suurempia, eikä niiden uusiminen tarkoita kylppärin purkua, joten idiootti taidat ollakin sinä.

    Kiitoksia, wc ja kylppäreitä on remontoitu aikojen saatossa. Samoin asuntojen sähkökalustoa on uusittu - tottakai. Mutta antennijäerjestelmä on lähes alkuperäinen jne.
    Sahköryhmäkeskusta on uusittu mittareiden osalta, asuntojen ryhmäkeskukset ja syöttökaapelit alkuperäiset ja toimivat.
    Ylisuurilla kertaremonteilla nousevat kustannukset aika rajusti ja sitä myöten korkokustannukset. Kun taas remontit pienissä erissä säästävät

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Kiitoksia, wc ja kylppäreitä on remontoitu aikojen saatossa. Samoin asuntojen sähkökalustoa on uusittu - tottakai. Mutta antennijäerjestelmä on lähes alkuperäinen jne.
    Sahköryhmäkeskusta on uusittu mittareiden osalta, asuntojen ryhmäkeskukset ja syöttökaapelit alkuperäiset ja toimivat.
    Ylisuurilla kertaremonteilla nousevat kustannukset aika rajusti ja sitä myöten korkokustannukset. Kun taas remontit pienissä erissä säästävät

    Remontit pienissä erissä tekevät ihan kaikkea muuta kuin säästävät, mutta sitähän ei maallikko ymmärrä. Kokonaislainamäärä on kymmeniä ellei satoja tuhansia vuodessa suurempi, kun parin vuoden välein tehdään vain vähän jotain. Lisäksi joka kerta pankki ottaa ylimääräiset rahat välistä kun nostetaan uusi laina, pankki ottaa jokaisesta erikseen nostetusta lainasta joka lyhennyksestä yms omat rahansa. Korko on kuitenkin käytännössä sama riippumatta siitä otetaanko lainaa kerran vai 10 kertaa.

    Taloyhtiö maksaa 15 vuoden aikana ihan järkyttävän määrän enemmän, jos lainaa otetaan aina parin vuoden välein vähän, kun mitä se maksaisi, jos tekisi kaiken kerralla.

    Mutta tein vähän kerralla ja säästin, on klassinen kuvitelma, joka pätee vain jos tekee itse, eikä koskaan ota lainaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Remontit pienissä erissä tekevät ihan kaikkea muuta kuin säästävät, mutta sitähän ei maallikko ymmärrä. Kokonaislainamäärä on kymmeniä ellei satoja tuhansia vuodessa suurempi, kun parin vuoden välein tehdään vain vähän jotain. Lisäksi joka kerta pankki ottaa ylimääräiset rahat välistä kun nostetaan uusi laina, pankki ottaa jokaisesta erikseen nostetusta lainasta joka lyhennyksestä yms omat rahansa. Korko on kuitenkin käytännössä sama riippumatta siitä otetaanko lainaa kerran vai 10 kertaa.

    Taloyhtiö maksaa 15 vuoden aikana ihan järkyttävän määrän enemmän, jos lainaa otetaan aina parin vuoden välein vähän, kun mitä se maksaisi, jos tekisi kaiken kerralla.

    Mutta tein vähän kerralla ja säästin, on klassinen kuvitelma, joka pätee vain jos tekee itse, eikä koskaan ota lainaa.

    Herran jestas saatanan tomppeli lainaa ei tarvita hyväkuntoisessa yhtiössä tai REMONTTIEN KUSTANNUKSET OVAT JÄRKYTTÄVÄN PALJON PIENIÄ PIKKUREMONTEISSA, ETKÖ KÄSITÄ IDIOOTTI.

    TEHDÄÄN JUURI OIKEAAN TARPEESEEN, JOT. EI ISÄNNÖITSIJÄN JA URAKOITSIJAN PETOSKARTELIIN.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Herran jestas saatanan tomppeli lainaa ei tarvita hyväkuntoisessa yhtiössä tai REMONTTIEN KUSTANNUKSET OVAT JÄRKYTTÄVÄN PALJON PIENIÄ PIKKUREMONTEISSA, ETKÖ KÄSITÄ IDIOOTTI.

    TEHDÄÄN JUURI OIKEAAN TARPEESEEN, JOT. EI ISÄNNÖITSIJÄN JA URAKOITSIJAN PETOSKARTELIIN.

    Kyllä. Juurikin näin, jos ne remontit olisi oikeasti alunperinkin tehty pikkuhiljaa hoitovastikerahoilla ilman että lainaa tarvitsee ottaa. Ikävä kyllä todellisuudessa kukaan ei koskaan tee näin, koska hoitovastiketta ei koskaan kerätä tarpeeksi ennakkoon, että edes pikkuremontteihin olisi tilillä rahaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Kyllä. Juurikin näin, jos ne remontit olisi oikeasti alunperinkin tehty pikkuhiljaa hoitovastikerahoilla ilman että lainaa tarvitsee ottaa. Ikävä kyllä todellisuudessa kukaan ei koskaan tee näin, koska hoitovastiketta ei koskaan kerätä tarpeeksi ennakkoon, että edes pikkuremontteihin olisi tilillä rahaa.

    Kaikki tekee näin, koska ylimääräisiä yhtiövastikkeita on kerätty pitkään ja säännöllisesti, jos raha sitten on mennyt puheenjohtajan leluihin tai isännöitsijän omille tileile, se on eri asia.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Kyllä. Juurikin näin, jos ne remontit olisi oikeasti alunperinkin tehty pikkuhiljaa hoitovastikerahoilla ilman että lainaa tarvitsee ottaa. Ikävä kyllä todellisuudessa kukaan ei koskaan tee näin, koska hoitovastiketta ei koskaan kerätä tarpeeksi ennakkoon, että edes pikkuremontteihin olisi tilillä rahaa.

    Ei ole kovin mielekästä kerätä rahaa etukäteen. Inflaatiopeikon popsittavaksi.

    Toki sen verran pitää kassaa olla, että pystytään pienet korjaukset ja kiireelliset työt hoitamaan. Ilman 6-12 kk viivettä (kun pitää lainavaltuutus nuijututtaa ylimääräisessä yhtiökokouksessa).

    Isommat remontit siis lainarahalla. Tai lainaosuuksilla, jolloin osakkaat voi maksaa oman osuutensa pois tai olla maksamatta. Yksityishenkilöt yleensä saa lainaa paremmin ehdoin kuin as oy, joten oma velkaosuus kannattaa lunastaa pois - vaikka pitäisi hlökohtainen laina ottaa.

    Remontit kannattaa tehdä ajallaan. Kun liikaa vetkutellaan, ei enää korjata, vaan uusitaan kokonaan. Esim liian happamaksi päästettyä viemäreitä ei voi sukittaa, kun ne hajoaa käsiin puhdistettaessa. Kun kylppäriremontteja vetkutetaan, päästään maksamaan 2 vesivahinkokorjausta (hinta useita kymppitonneja /laaki) joka vuosi. Ja sitten se remonttikin kestää ja kestää, kun pitää purkamisen jälkeen kuivata rakenteita joka puolella taloa...

    Jos vetkutetaan, niin saattaa myös kasaantua monta isoa ja kallista juttua, esim julkisivut, putkiremontti, pysäköintialueet... kaikki yhdellä kertaa tehtäväksi. Tässä kohtaa kustannuksetkin ampuu komeasti yli 1000 €/m² eli saatetaan mennä yli talon arvon. Sitten vasta säästöä tuleekin, kun ei saa lainaa = "ei tarvi" remontoida.

    Kannattaa muistaa, ettei sähköiseksi muutettuja osakekirjoja voi käyttää edes vessapaperina.

    Äänestä

Tässä olisi varmaankin aihetta useampaan palstan aktivointiin...

Äänestä
  • Ovelta ovelle kauppiaskin pisti lusikkansa soppaan.

    Äänestä

Et saa mistään apua jos osakkaat tolloja eikä mikään kiinnosta. Yleensä fiksut osakkaat valitsevat fiksun hallituksen ja se hyvän isännöitsijän. Näyttää siltä että osakaslaumanne nielee ja hyväksyy kaike

Äänestä

Hullu purkaa ehyttä, mutta hulluja on taloyhtiökolhooseissa paljon ja tyhjänpäiväisiä kerrostalokyttääjä-ämmiä.

Äänestä
  • Taas yksi kääkkä yrittää viedä talon mukanaan hautaan. Onneksi muut osakkaat eivät ole kääkän johdateltavissa.

    Nythän on jo nähty, mihin kääkkien toimitan johtaa. Tehdään vain purkkapaikkauksia, kunnes koko talo muuttuu arvottomaksi. Kaikki paikat hajoamassa käsiin ja korjauskulut >> talon arvo. Jolloin remontteihin ei enää saa lainaakaan. Maksukykyiset osakkaat kaikkoaa ja kämpät päätyy epämääräisille sijoittajille, jotka ostavat niitä muutamalla tonnilla, keräävät vuokrat JOS onnistuvat vuokralaisia samaan ja jättävät vastikeet maksamatta. Pian onkin kaukolämpö yms. poikki, kun laskut maksamatta ja jäljellä on enää 1 askel, konkurssi. Jossa kaikki osakkeen muuttuvat arvottomiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Taas yksi kääkkä yrittää viedä talon mukanaan hautaan. Onneksi muut osakkaat eivät ole kääkän johdateltavissa.

    Nythän on jo nähty, mihin kääkkien toimitan johtaa. Tehdään vain purkkapaikkauksia, kunnes koko talo muuttuu arvottomaksi. Kaikki paikat hajoamassa käsiin ja korjauskulut >> talon arvo. Jolloin remontteihin ei enää saa lainaakaan. Maksukykyiset osakkaat kaikkoaa ja kämpät päätyy epämääräisille sijoittajille, jotka ostavat niitä muutamalla tonnilla, keräävät vuokrat JOS onnistuvat vuokralaisia samaan ja jättävät vastikeet maksamatta. Pian onkin kaukolämpö yms. poikki, kun laskut maksamatta ja jäljellä on enää 1 askel, konkurssi. Jossa kaikki osakkeen muuttuvat arvottomiksi.

    Purkkapaikkauksia kuuluisi tehdä joka kevät ja aina tarvittaessa että paikat pysyy kunnossa ja siisteinä. Muussa tapauksessa kääkät alkaa teettämään turhanpäiväisiä ovi, ikkuna, aita, julkisivu ja vaikka mitä remontteja kun maalit hiukan repsottaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Purkkapaikkauksia kuuluisi tehdä joka kevät ja aina tarvittaessa että paikat pysyy kunnossa ja siisteinä. Muussa tapauksessa kääkät alkaa teettämään turhanpäiväisiä ovi, ikkuna, aita, julkisivu ja vaikka mitä remontteja kun maalit hiukan repsottaa.

    taitaa PANKKI sanella kasvukeskuksien ulkopuolella mitä rempataan vai rempataanko
    yhtään mitään kun vakuuusarvo NOLLA

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    taitaa PANKKI sanella kasvukeskuksien ulkopuolella mitä rempataan vai rempataanko
    yhtään mitään kun vakuuusarvo NOLLA

    Se on ihan oikein. Ei pidä miljoonalainoja myöntää kohteille, jotka on päästetty rapistumaan arvottomiksi ja joissa omistajatkin PA (huoneistoja tyhjillään tai huijarisijoittajilla, joilla ei aikomustakaan maksaa vastikkeita).

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    taitaa PANKKI sanella kasvukeskuksien ulkopuolella mitä rempataan vai rempataanko
    yhtään mitään kun vakuuusarvo NOLLA

    Just sen vuoksi ei pidä laiminlyödä jatkuvia huoltoja ja odottaa että katastrofi kaatuu päälle.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Just sen vuoksi ei pidä laiminlyödä jatkuvia huoltoja ja odottaa että katastrofi kaatuu päälle.

    Ei haja-asutusalueilla pankeilta mitään miljoonia irtoo, jos parisataatuhatta saa niin se pitää
    lyhennelllä paljon ennen uuden lainan nostamista. Vuosihuollot on eri asia kun isommat
    korjaukset. Pankki ei ymmärrä korjauksista mitään muuta kun hinnan.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miten voisi saada voimakastahtoinen, ovelasanainen isännöitsijä raiteille ja uskomaan taloyhtiön määräysvaltaa.
Taloyhtiön kokouksessa päätettiin putkiremontista. Vain käyttövesiputkiremontista - ei muusta.
Nyt isännöitsija kerää kaikenmaailman hommia niin, että alkuperäinen arvioitu 300000 € putkiremontti lisukkeineen on vajaa miljoonaluokkaa. Ilman rahoituskorkoja. Rahoituskorkoja ei isännöitsijän mukaan voida määritellä kun ei tiedetä korkoprosenttia 20 vuoden ajalle.
Oli niin tai näin, kuitenkin tiedämme että pankit ottaa myymälleen rahalle korkoa.
Talouyhtiön hallitus nyökkäilee isännöitsijän toujuille, samaa pelkään yhtiökokouksessa käyvän.
Ja ollaan päänuppia myöten velassa.
Mistä saisi apua....oikeammin järjellistä tukea
huolestunut

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu