Putkiremontti ja isännöinti

On purettu valtavasti kelvollisia viemäreitä ja vaihdettu ne uusiin lyhytikäisiin, vesijohdoissa riskit ovat suurempia, eikä niiden uusiminen tarkoita kylppärin purkua, joten idiootti taidat ollakin sinä.

Vanhassa kiinteistössä voi perustellusti uusia ihan mitä haluaa. Kuinka laajasti tahansa. Siksi olisi hyvä kun olisi ammattitaitoa että katsottaisiin vain tarpeelliset ja ne mitä voi tehdä helposti myöhemmin jätetään myöhemmäksi.

Anonyymi kirjoitti:

On purettu valtavasti kelvollisia viemäreitä ja vaihdettu ne uusiin lyhytikäisiin, vesijohdoissa riskit ovat suurempia, eikä niiden uusiminen tarkoita kylppärin purkua, joten idiootti taidat ollakin sinä.

Lue lisää

Kiitoksia, wc ja kylppäreitä on remontoitu aikojen saatossa. Samoin asuntojen sähkökalustoa on uusittu - tottakai. Mutta antennijäerjestelmä on lähes alkuperäinen jne.
Sahköryhmäkeskusta on uusittu mittareiden osalta, asuntojen ryhmäkeskukset ja syöttökaapelit alkuperäiset ja toimivat.
Ylisuurilla kertaremonteilla nousevat kustannukset aika rajusti ja sitä myöten korkokustannukset. Kun taas remontit pienissä erissä säästävät

Anonyymi kirjoitti:

Kiitoksia, wc ja kylppäreitä on remontoitu aikojen saatossa. Samoin asuntojen sähkökalustoa on uusittu - tottakai. Mutta antennijäerjestelmä on lähes alkuperäinen jne.
Sahköryhmäkeskusta on uusittu mittareiden osalta, asuntojen ryhmäkeskukset ja syöttökaapelit alkuperäiset ja toimivat.
Ylisuurilla kertaremonteilla nousevat kustannukset aika rajusti ja sitä myöten korkokustannukset. Kun taas remontit pienissä erissä säästävät

Lue lisää

Remontit pienissä erissä tekevät ihan kaikkea muuta kuin säästävät, mutta sitähän ei maallikko ymmärrä. Kokonaislainamäärä on kymmeniä ellei satoja tuhansia vuodessa suurempi, kun parin vuoden välein tehdään vain vähän jotain. Lisäksi joka kerta pankki ottaa ylimääräiset rahat välistä kun nostetaan uusi laina, pankki ottaa jokaisesta erikseen nostetusta lainasta joka lyhennyksestä yms omat rahansa. Korko on kuitenkin käytännössä sama riippumatta siitä otetaanko lainaa kerran vai 10 kertaa.

Taloyhtiö maksaa 15 vuoden aikana ihan järkyttävän määrän enemmän, jos lainaa otetaan aina parin vuoden välein vähän, kun mitä se maksaisi, jos tekisi kaiken kerralla.

Mutta tein vähän kerralla ja säästin, on klassinen kuvitelma, joka pätee vain jos tekee itse, eikä koskaan ota lainaa.

Anonyymi kirjoitti:

Remontit pienissä erissä tekevät ihan kaikkea muuta kuin säästävät, mutta sitähän ei maallikko ymmärrä. Kokonaislainamäärä on kymmeniä ellei satoja tuhansia vuodessa suurempi, kun parin vuoden välein tehdään vain vähän jotain. Lisäksi joka kerta pankki ottaa ylimääräiset rahat välistä kun nostetaan uusi laina, pankki ottaa jokaisesta erikseen nostetusta lainasta joka lyhennyksestä yms omat rahansa. Korko on kuitenkin käytännössä sama riippumatta siitä otetaanko lainaa kerran vai 10 kertaa.

Taloyhtiö maksaa 15 vuoden aikana ihan järkyttävän määrän enemmän, jos lainaa otetaan aina parin vuoden välein vähän, kun mitä se maksaisi, jos tekisi kaiken kerralla.

Mutta tein vähän kerralla ja säästin, on klassinen kuvitelma, joka pätee vain jos tekee itse, eikä koskaan ota lainaa.

Lue lisää

Herran jestas saatanan tomppeli lainaa ei tarvita hyväkuntoisessa yhtiössä tai REMONTTIEN KUSTANNUKSET OVAT JÄRKYTTÄVÄN PALJON PIENIÄ PIKKUREMONTEISSA, ETKÖ KÄSITÄ IDIOOTTI.

TEHDÄÄN JUURI OIKEAAN TARPEESEEN, JOT. EI ISÄNNÖITSIJÄN JA URAKOITSIJAN PETOSKARTELIIN.

Anonyymi kirjoitti:

Herran jestas saatanan tomppeli lainaa ei tarvita hyväkuntoisessa yhtiössä tai REMONTTIEN KUSTANNUKSET OVAT JÄRKYTTÄVÄN PALJON PIENIÄ PIKKUREMONTEISSA, ETKÖ KÄSITÄ IDIOOTTI.

TEHDÄÄN JUURI OIKEAAN TARPEESEEN, JOT. EI ISÄNNÖITSIJÄN JA URAKOITSIJAN PETOSKARTELIIN.

Lue lisää

Kyllä. Juurikin näin, jos ne remontit olisi oikeasti alunperinkin tehty pikkuhiljaa hoitovastikerahoilla ilman että lainaa tarvitsee ottaa. Ikävä kyllä todellisuudessa kukaan ei koskaan tee näin, koska hoitovastiketta ei koskaan kerätä tarpeeksi ennakkoon, että edes pikkuremontteihin olisi tilillä rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä. Juurikin näin, jos ne remontit olisi oikeasti alunperinkin tehty pikkuhiljaa hoitovastikerahoilla ilman että lainaa tarvitsee ottaa. Ikävä kyllä todellisuudessa kukaan ei koskaan tee näin, koska hoitovastiketta ei koskaan kerätä tarpeeksi ennakkoon, että edes pikkuremontteihin olisi tilillä rahaa.

Lue lisää

Kaikki tekee näin, koska ylimääräisiä yhtiövastikkeita on kerätty pitkään ja säännöllisesti, jos raha sitten on mennyt puheenjohtajan leluihin tai isännöitsijän omille tileile, se on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä. Juurikin näin, jos ne remontit olisi oikeasti alunperinkin tehty pikkuhiljaa hoitovastikerahoilla ilman että lainaa tarvitsee ottaa. Ikävä kyllä todellisuudessa kukaan ei koskaan tee näin, koska hoitovastiketta ei koskaan kerätä tarpeeksi ennakkoon, että edes pikkuremontteihin olisi tilillä rahaa.

Lue lisää

Ei ole kovin mielekästä kerätä rahaa etukäteen. Inflaatiopeikon popsittavaksi.

Toki sen verran pitää kassaa olla, että pystytään pienet korjaukset ja kiireelliset työt hoitamaan. Ilman 6-12 kk viivettä (kun pitää lainavaltuutus nuijututtaa ylimääräisessä yhtiökokouksessa).

Isommat remontit siis lainarahalla. Tai lainaosuuksilla, jolloin osakkaat voi maksaa oman osuutensa pois tai olla maksamatta. Yksityishenkilöt yleensä saa lainaa paremmin ehdoin kuin as oy, joten oma velkaosuus kannattaa lunastaa pois - vaikka pitäisi hlökohtainen laina ottaa.

Remontit kannattaa tehdä ajallaan. Kun liikaa vetkutellaan, ei enää korjata, vaan uusitaan kokonaan. Esim liian happamaksi päästettyä viemäreitä ei voi sukittaa, kun ne hajoaa käsiin puhdistettaessa. Kun kylppäriremontteja vetkutetaan, päästään maksamaan 2 vesivahinkokorjausta (hinta useita kymppitonneja /laaki) joka vuosi. Ja sitten se remonttikin kestää ja kestää, kun pitää purkamisen jälkeen kuivata rakenteita joka puolella taloa...

Jos vetkutetaan, niin saattaa myös kasaantua monta isoa ja kallista juttua, esim julkisivut, putkiremontti, pysäköintialueet... kaikki yhdellä kertaa tehtäväksi. Tässä kohtaa kustannuksetkin ampuu komeasti yli 1000 €/m² eli saatetaan mennä yli talon arvon. Sitten vasta säästöä tuleekin, kun ei saa lainaa = "ei tarvi" remontoida.

Kannattaa muistaa, ettei sähköiseksi muutettuja osakekirjoja voi käyttää edes vessapaperina.

Ovelta ovelle kauppiaskin pisti lusikkansa soppaan.

Taas yksi kääkkä yrittää viedä talon mukanaan hautaan. Onneksi muut osakkaat eivät ole kääkän johdateltavissa.

Nythän on jo nähty, mihin kääkkien toimitan johtaa. Tehdään vain purkkapaikkauksia, kunnes koko talo muuttuu arvottomaksi. Kaikki paikat hajoamassa käsiin ja korjauskulut >> talon arvo. Jolloin remontteihin ei enää saa lainaakaan. Maksukykyiset osakkaat kaikkoaa ja kämpät päätyy epämääräisille sijoittajille, jotka ostavat niitä muutamalla tonnilla, keräävät vuokrat JOS onnistuvat vuokralaisia samaan ja jättävät vastikeet maksamatta. Pian onkin kaukolämpö yms. poikki, kun laskut maksamatta ja jäljellä on enää 1 askel, konkurssi. Jossa kaikki osakkeen muuttuvat arvottomiksi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Taas yksi kääkkä yrittää viedä talon mukanaan hautaan. Onneksi muut osakkaat eivät ole kääkän johdateltavissa.

Nythän on jo nähty, mihin kääkkien toimitan johtaa. Tehdään vain purkkapaikkauksia, kunnes koko talo muuttuu arvottomaksi. Kaikki paikat hajoamassa käsiin ja korjauskulut >> talon arvo. Jolloin remontteihin ei enää saa lainaakaan. Maksukykyiset osakkaat kaikkoaa ja kämpät päätyy epämääräisille sijoittajille, jotka ostavat niitä muutamalla tonnilla, keräävät vuokrat JOS onnistuvat vuokralaisia samaan ja jättävät vastikeet maksamatta. Pian onkin kaukolämpö yms. poikki, kun laskut maksamatta ja jäljellä on enää 1 askel, konkurssi. Jossa kaikki osakkeen muuttuvat arvottomiksi.

Lue lisää

Purkkapaikkauksia kuuluisi tehdä joka kevät ja aina tarvittaessa että paikat pysyy kunnossa ja siisteinä. Muussa tapauksessa kääkät alkaa teettämään turhanpäiväisiä ovi, ikkuna, aita, julkisivu ja vaikka mitä remontteja kun maalit hiukan repsottaa.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Purkkapaikkauksia kuuluisi tehdä joka kevät ja aina tarvittaessa että paikat pysyy kunnossa ja siisteinä. Muussa tapauksessa kääkät alkaa teettämään turhanpäiväisiä ovi, ikkuna, aita, julkisivu ja vaikka mitä remontteja kun maalit hiukan repsottaa.

Lue lisää

taitaa PANKKI sanella kasvukeskuksien ulkopuolella mitä rempataan vai rempataanko
yhtään mitään kun vakuuusarvo NOLLA

Anonyymi00021 kirjoitti:

taitaa PANKKI sanella kasvukeskuksien ulkopuolella mitä rempataan vai rempataanko
yhtään mitään kun vakuuusarvo NOLLA

Se on ihan oikein. Ei pidä miljoonalainoja myöntää kohteille, jotka on päästetty rapistumaan arvottomiksi ja joissa omistajatkin PA (huoneistoja tyhjillään tai huijarisijoittajilla, joilla ei aikomustakaan maksaa vastikkeita).

Anonyymi00021 kirjoitti:

taitaa PANKKI sanella kasvukeskuksien ulkopuolella mitä rempataan vai rempataanko
yhtään mitään kun vakuuusarvo NOLLA

Just sen vuoksi ei pidä laiminlyödä jatkuvia huoltoja ja odottaa että katastrofi kaatuu päälle.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Just sen vuoksi ei pidä laiminlyödä jatkuvia huoltoja ja odottaa että katastrofi kaatuu päälle.

Ei haja-asutusalueilla pankeilta mitään miljoonia irtoo, jos parisataatuhatta saa niin se pitää
lyhennelllä paljon ennen uuden lainan nostamista. Vuosihuollot on eri asia kun isommat
korjaukset. Pankki ei ymmärrä korjauksista mitään muuta kun hinnan.