Määräaikainen astma?

En nyt ole varma onko kyseessä se että astma diagnosia ei saa pelkkien tutkumusten perusteella.
Astma diaknosoidaan silloin kun oireet ja lääkitys on ollut pitkään.
Astman kaltaisia vaivoja on muitakin jotka katoavat lyhyen lääkeihoidon jälkeen.
Itsekin luulin että astmani katosi kun käytin lääkkeitä n. 6 kuukautta, mutta oireet palasivat muutaman kuukauden jälkeen kun olin lopettanut lääkkeet.
Nyt olen käyttänyt 3v astmalääkkeitä.

Koronan jälkeen on monenlaista keuhko-oiretta, joita virustauti on voinut pahentaa. Jossain hyvinvointialueella oli kirjattu pysyvää hengitysvajetta. Nyt ilmeisesti kaikilla on vaan määräaikaista astmaa. Itsellä ei ollut, mitään pahaa koronaa, mutta hengenahdistusta kyllä. Tehty spirometria, ei se ihan normaali ole, on jo aiemmin ollut pieni obstruktio. Astmaan viittaavaa ei ole löytynyt, Silti astmalääke on ehkä se hoito. Itse epäilen fribroosia tai ahtaumaa, joka pahenee pikkuhiljaa.

Pitkittynyt yskä
Yskä on tavallista lähes minkä tahansa hengitystieinfektion jälkeen. Pitkittyneen yskän määritelmä vaihtelee kestoltaan kolmesta viikosta kahdeksaan viikkoon. Anamneesissa on syytä kartoittaa sairastetun infektion lisäksi muutkin yskän mahdolliset syyt. Huolellisella anamneesilla ja perustutkimuksilla päästään monesti pitkälle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vaaran merkkeihin (TAULUKKO) (21).

Astma on väestössä yleinen sairaus, ja astmaa tulisi epäillä etenkin, jos potilaalla on yöaikaan painottuvaa yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa tai astman riskitekijöitä. Pitkään tupakoineiden osalta tulee pitää mielessä keuhkoahtaumataudin ja keuhkosyövän mahdollisuus. Yskä voi olla myös ylähengitystie- tai refluksiperäistä. Jotkin lääkkeet, kuten angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät, voivat myös olla pitkittyneen yskän taustalla.

Pitkittyneen yskän perusselvittelyihin kuuluvat keuhkojen natiiviröntgenkuvaus, spirometria ja astmaa epäiltäessä kahden viikon diagnostinen PEF-seuranta (TAULUKKO). Laboratoriotutkimukset suunnataan tilannekohtaisesti, mutta yleensä ainakin täydellinen verenkuva kuuluu perustutkimuksiin. Harkitse myös poskionteloiden kuvantamista sekä korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin arviota, jos herää epäily ylähengitystieperäisestä yskästä.

Erikoissairaanhoitoon lähettämisen käytännöt vaihtelevat paikallisesti. Keuhkopoliklinikan lähete lienee suositeltava ainakin, jos yskä kestää yli kaksi kuukautta eikä perustutkimuksissa ole löytynyt selittävää. Tarvittaessa lähete tehdään jo aiemmin, jos herää epäily vakavasta sairaudesta, yskään liittyy muita oireita kuten hengenahdistusta tai keuhkokuvalöydös on poikkeava eikä perusterveydenhuollossa löydetä selittävää ja hoidettavaa syytä.

https://www.duodecimlehti.fi/duo18389

Minäkin olisin halunnut ainoastaan tietää, mistä huono vastustuskykyni johtuu, kun kesän alusta asti on ollut sahaavaa flunssaa, siis muitakin oireita kuin yskää.
Ja tuntuu, että aina tulee joku flunssa päälle, kun liikun jossain ihmisten parissa ja rasitun.
Alettiin kuitenkin selvittää mahdollista keuhkoahtaumaa, spirometriassa ei selvinnyt varsinaisesti ahtaumaa. Nyt olisi edessä vielä tuo PEF-mittaus.
Vaan tuskin noilla testeillä heikon vastustuskyvyn syy selviää.....?