Taidat olla jo

Ju.

On vielä rippeet.

joo.

Mihin tämä olettamuksesi perustuu?

Jep. Meidän juna meni jo. Surettaa kun ei kumpikaan noussut samaan aikaan kyytiin

En, mutta elämää pitää rakentaa uusiksi jossain vaiheessa.

En ole luovuttanut. Odotellut ,jos kaljupää tulisi järkiinsä vähitellen sieltä vihastaan🤭🤗

En ole luovuttaja.

tää on mulle vaan vilkkaan mieleni tuottamaa shittiä. eli älä ota nokkiis mikäli en irl ees kato sua.

Eijei, turha into vain on tasaantunut maltillisesti kaipailuksi. Like wise man says, only fool's rush in...☝️

Noh, ehkä valitset sen A-naisen.

Sulla oli yli 5 vuotta aikaa

Oikein arvasit. Oikeastaan luovutin jo kuusi ja puoli vuotta sitten!

En ole luovuttanut, odotan sinua ❤️

Mun tuskin tarvitsee edes vastata.

Ehkä hän testaa tunteen vahvuutta verrattuna siihen toiseen?

En oikeastaan. Keskityn nyt muihin juttuihin, jotten jää liikaa miettimään sua ja meitä. Katsotaan sitten ensi vuonna, miten tää jatkuu.

Jos olet mies niin en ole.

Olen koska olitkin varattu.

kyllä vois sanoo.. tämä neiti eij naimisiin mene! loppuun asti tyttönä keikutaan jymäläytä . menee justiin niinko kuuluukin ✍️

Niin mä olen. Vielä kesällä elättelin toiveita, mutta nyt tuntuu siltä, että haluan voida paremmin ja keskittyä oman jaksamisen parantamiseen. Tämä palsta ei tue sitä.

https://www.youtube.com/watch?v=nS_o-_vjVbk&list=RDnS_o-_vjVbk&start_radio=1
.. .

Tähän taloon muuttaessani päätin, että jos elämääni yhä häiritään minua suuresti ahdistavalla ja stressaavalla esityksellä, en halua enää ketään elämääni! Ne ensimmäiset vuodeta olivat todella kauheita, koska en ymmärtänyt mistään mitään! Oli suuri virhe aloittaa projekti kysymättä minulta mitään! En tiedä vielä sitäkään haluanko edes ikäistäni ystävää, koska minulla on takana elämäni rankimmat vuodet, alkaen siitä hetkestä, kun sain kuulla menettääneeni vakituisen työpaikan! Työ on minulle tärkeää ja sitä täytyy saada tehdä rauhassa!

Meillä on ikäeroa (n. 7v)sen verran, että näkyy jo päällepäin ja vauhkoajille tiedoksi, olemme täysi-ikäisiä. Meillä on erilaiset taustat. Tarkoitan, että olen vanha sinkku. En oikeastaan tiedä hänen yleisasennettaam mutta itselläni se on hieman kyyninen, tulevaisuuteen uskomaton ja luottamuspulasta kärsivä. Hän elää avoimempaa elämää, minä sulkeutuneempaa. Tunnen mutta nykyään on vaikeuksia tuoda sitä julki. Hän juttelisi tiiliskivelle. Realistina olen luovuttanut.

Olen aikoja sit ei oo tunteita ei enää ikävä en tunne edes sääliä sua kohtaan olet niin blondi bimbo aivoiltasi no en voi mitään kun pelleilit

Onko se ihmekään...

Olen luovuttanut.

Kuka luovuttanu ja minkä suhteen en mä ole edes mitään alottanu kun ny kuluttan lähinnä aikaa mu jos mä jotain päätän ei sitä mikään pyörrä ettekö ole kuullu että virvelillä kalastettaessa jos on iso kala koukussa sekin väsytetään ennen kuin nostetaan ylös muuten taas ennitse tykkää virvelöinnistä vaatii multa liikaa kärsivällisyyttä odotella ja heitellä ennen kun edes saa kalan koukkuun

Hyväksynyt tosiasiat, hyväksynyt myös itseni ja sut.

pakko on luovuttaa, yhteydenottooni ei ole vastattu

Olen sellainen ihminen, joka herää eloon yhteistyökykyisten ihmisten kanssa - moottoritie on kuuma.

Olen fyysisesti aivan rikki kiputiloja on paljon hengenahdistusta mustelmia ja sydänoireilua vatsaoireilua silmäoireita. Olen löytänyt muutoksia en ole ollut muutamiin vuosiin oma itseni. Kun löysin ne tiesin ettei se ole normaalia enkä ole tehnyt mitään asialle.

Toivon että sairaus vie minut aiemmin

Tässä keskinäisessä epäluottamuksessa on jotain niin köyhdyttävää emmekä tiedä, miten nousta sen yläpuolelle. Silti kaipaamme samaa asiaa, rakkautta, tai ainakin fantasiaa siitä.

Haluaisin tämän jo tosiaan loppuvan, ei enää ajattelua ajatuksen tuolla puolen, pettävää jäätä silmänkantamattomiin ja kiusallista hypertietoisuutta itsestä. Naamiointia, matkimista tai ajattelematonta peilaamista. Ei enää koskaan yhtään minua.

Luulen olevani tauon tarpeessa sillä en osaa enää kompastua iloon vaan teen pelkkiä vakavia siirtoja.

Mitä minulla olisi annettavaa, mitä meistä jäljellä.

Menetin jo itseni. Hän uhrasi minut ruokkiakseen asioita jotka vainosivat itseään. Olen varjo entisestäni. Pitää kai sitä parhaakseni tehtynä. Saada rakastaa saamatta mitään vain menettäen. Nyt on vain elettävä tämän ei minkään kanssa.