Jo kuudes tuulipuisto suunnitteilla Kärsämäelle! Hallelujaa!

Epätoivoiset tekee epätoivoisia asioita.

Mielipidekirjoitus: Kuudes tuulipuisto Kärsämäelle ei ole järkevä ratkaisu

Kärsämäki näyttää olevan matkalla kohti tilannetta, jossa iso osa kunnan maapinta-alasta on tuulivoimaloiden hallussa. Kuudennen tuulipuiston kaavoittaminen voi jonkun mielestä olla taloudellisesti houkuttelevaa, mutta kokonaiskuvassa hanke herättää vakavia kysymyksiä järkevyydestä.

Ensimmäinen ongelma on vaikutusten kasautuminen. Yksittäinen tuulipuisto ei vielä muuta maisemaa ratkaisevasti, mutta usean puiston muodostama kokonaisuus tekee sitä. Kunnan identiteetti ja maaseutumaisuus muuttuvat pysyvästi, eikä muutosta voi enää perua. Ihmisten oikeus viihtyisään elinympäristöön on yhtä tärkeä kuin puhdas energia.

Toinen keskeinen huoli liittyy asukkaiden kohtuullisuuteen. Hyödyt – kiinteistöverot ja investoinnit – jakautuvat laajasti kunnalle. Mutta haitat – melu, välke, turbiinien näkyvyys, mökkien arvon lasku – kohdistuvat kapealle joukolle, usein samoille ihmisille kerta toisensa jälkeen. On ymmärrettävää, että moni kokee tämän epäoikeudenmukaisena.

Myös sähköverkon kapasiteetti on käytännön ongelma. Jos verkko on jo valmiiksi kuormittunut, uudet hankkeet eivät pääse tuotantoon vuosikausiin. Silloin kaavoitus ei ole toimintaa yhteisen hyvän vuoksi, vaan spekulatiivista varautumista, jonka hyödyt ovat epävarmoja mutta haitat varmoja.

Lisäksi on huomioitava luonto ja linnusto. Vaikka yksittäisen hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida pieniksi, usean puiston yhteisvaikutus voi olla merkittävä. Kärsämäen ja lähialueiden metsät ovat monille eläinlajeille tärkeitä alueita, eikä jatkuva rakentaminen voi olla vaikuttamatta niihin.

Kärsämäellä on jo tehty paljon osansa Suomen energiapolitiikassa. Nyt olisi syytä kysyä: missä kulkee kohtuullinen raja? Kunnan ei tarvitse eikä pidä toimia pelkkänä tuulivoimayhtiöiden kasvualueena. Kehitystä on mahdollista tehdä myös harkiten – ja joskus se tarkoittaa sitä, että seuraava hanke jätetään hyväksymättä.

Tuulivoimaloiden on havaittu vaikuttavan esimerkiksi kurkiin, pöllöihin ja poroihin jopa viiden kilometrin päässä.

Tuulivoimalat näyttävät häiritsevän esimerkiksi metsäkanalintujen, kuten metson, soidinta ja lisääntymistä.

Linnut ja lepakot voivat törmäillä voimaloihin mutta monet lajit myös pakenevat niitä.

Hyvä että myllyjä tullee!! Sähköä tarvii..

Norsut ja tuulivoima liittyvät toisiinsa sen kautta, että molemmat hyödyntävät matalataajuista infraääntä: norsut kommunikointiin pitkien matkojen päähän, kun taas tuulivoimalat tuottavat sitä (vaikka ihmiset eivät sitä kuule), mikä on herättänyt keskustelua mahdollisista terveysvaikutuksista eläimiin ja ihmisiin.

Riitamaan-Nurmesnevan hanke etenee vakaasti eteenpäin suunnitelmien mukaan ja ensi vuonna siirrytään toteutukseen. Sopeutumattomilla on varmasti vaikeuksia sopeutua muuttuvaan kaukomaisemaan mutta me muut näemme sen huimana ansaintamahdollisuutena ja ainahan poloinen voi vetää verhot ikkunaan ja pipon tiukemmin pääntynkään.

On Kirkkoherran myynti taas ilman nettiä tappo ja kuoleman julistus uusi kirkkoherra Kärsämäki,Rainer Vnen Kurvis3 nöysi Rovaniemi
Kärsämäki nurkka calehtel u kuitit
Rajavartioston kahvit Juustoportti