Eläimille oma joulurauha. voisimmeko vähentää konflikteja ruokinnan avulla?

Joulun alla puhumme paljon rauhasta ja välittämisestä. Silti luonnoneläinten asema unohtuu helposti, vaikka juuri talvi on niille kovin koettelemus. Nälkä ajaa sudet, karhut ja muut eläimet samoille alueille, joilla kulkevat koiramme, lemmikkimme ja me itse. Tämä synnyttää pelkoa ja turhia vastakkainasetteluja.

Ehdotan keskustelun avaamista uudesta näkökulmasta: voisiko harkitulla talviruokinnalla vähentää konfliktien riskiä? Ajatus on yksinkertainen. Nälkäinen peto etsii ravintoa sieltä, mistä sitä voi löytää – mutta kylläinen eläin ei hakeudu koirien, kotipihojen tai navettojen lähettyville. Jos eläimille tarjottaisiin talvella ravintoa turvallisissa paikoissa, esimerkiksi takapihojen reunoilla tai muilla sovituilla alueilla, ne voisivat oppia yhdistämään ihmisasutuksen rauhaan, eivätkä uhkaan. Jopa koirien läsnäolo voisi tällöin muuttua vähemmän houkuttelevaksi kohteeksi, kun petojen ei tarvitsisi kilpailla niistä ravinnon lähteenä.

Tiedän, että villieläinten ruokkiminen on nykykäytännöissä rajoitettua, ja juuri siksi aiheesta pitäisi keskustella avoimesti. Voisiko valvottu, suunniteltu ja luonnon tasapainoa kunnioittava ruokinta vähentää niitä tilanteita, joissa sudet tai karhut kohtaavat koiria metsässä? Voisiko se tuoda kaikille enemmän turvallisuutta – sekä eläimille että ihmisille?

Joulurauha ei ole vain kaunis sana. Se on lupaus siitä, että pyrimme ymmärtämään myös niitä, joiden ääni ei kuulu. Ehkä olisi aika pohtia uusia tapoja elää rinnakkain luonnon kanssa niin, että joulurauha toteutuisi metsissäkin.