Vika on aina muissa. Syytän muita

Kadehdin ja levitän muiden asiota. Puhun pahaa selän takana ja urkin uteliaana muiden asiat vain levittääkseni ne eteenpäin. Kyylään ja kyttään ja jos epäonnistun, on se aina jonkun toisen vika, ei milloinkaan esim omassa käytöksessä mitään korjaamisen aihetta.

Mielummin kadehdin ahkeria kuin yrittäisin itse mitään. Jos joku jotain edes aikoo yrittää, jo valmiiksi dissaan ja mitätöin hankkeen koska itsetuntoni on niin nollassa etten voi sietää muiden onnistumisia.

Jos joku on työssään onnellinen niin sitäkään ei voi sietää koska kateus on elämänvoimani ja tärkein asia minulle elämässä.

Jos sovin urakasta jossa luon lumet 20 euroa kerta jonkun pihalta, laskuttamisen tultua ajankohtaiseksi poikeankin yksipuolisesti sovitusta ja laskutan 40euroa kerrasta. Näin siksi että olen niin nokkela ja se asiakas on niin tyhmä. Uskon että se on niin tyhmä että se ostaa mielihyvin tottakai uudelleenkin pallveluitani koska olin niin nokkela ja fiksu että poikkesin sopimuksesta. Näin uskon että töitä riittää ja maine kasvaa. Ja jos työt loppuisikin, olisi se asiakkaiden vika.

Minä voin moittia muita heidän virheistään ja ne kyllä huomaankin nopeasti mutta minua ei saa arvostella mistään koska en voi erehtyä.

Logiikkaani ja asenteeni on erheetön ja koko maailma onnistuisi jos kaikki noudattaisi näitä periaatteita.. Eli kerrataan vielä neuvot:

- syytä aina muita, silloinkin kun vika on itsessäsi niin et koskaan kasva aikuiseksi
- kadehdi ahkeria mutta ole itse laiska
- et muista pienetkin virheet mutta älä huomioi koskaan omia vääryyksiäsi
- älä missään nimessä ole rehellinen vaan pilaa maineesi kieroilulla niin pääset leivättömän pöydän ääreen
- valehtele kaikesta myös itsellesi ja pakene aina totuutta, näin et kasva aikuiseksi
- älä ota vastuuta mistään niin pysyn ihan kakarana
-juorua juoruamisen jälkeenkin niin saat juoruilijan maineen ja sinuun ei luoteta



p.s oli sarkasmia