Noin kuukausi sitten tarjouduin pitämään kursseja jännittäjille. Melkein 700 on katsonut kirjoituksen, mutta aniharva on ollut kiinnostunut ilmoittautumaan/kysymään lisää. Puuttuuko rohkeutta edes siihen? - Nyt vasta muuten huomasin, että keskustelu-ohjeissa kielletään markkinoimasta palveluja. Mutta kun en tee tätä elinkeinomielessä enkä kaupallisin perustein (kurssit ovat halpoja), uskallan vielä uudistaa kutsuni.
Itselläni määrätynlainen ujous ja jännittäminen oli iso MÖRKÖ vuosikaudet. Täytyy myöntää, että se suorastaan pilasi elämäni tiettyyn pisteeseen saakka. Silti ne harvat, joillen mainitsin ujoudestani, sanoivat: "SINÄKÖ? Ei ikinä uskoisi, teet niin rohkean vaikutelman". Sisällä kuitenkin läpätti se suunnaton jännitys ja epävarmuus. Sitten oli vain pakko käydä sinnikkäästi sen kimppuun. Kursseja ja kirjoja, harjoitusta, harjoitusta, harjoitusta. Nyt olisin innokas kertomaan kaiken, mitä olen vuosien varrella oppinut. Ettei SINULLA olisi yhtä vaikea ja pitkä tie edessäsi.
Ei ihmisen tarvitse olla yhtä itsevarmasti esiintyvä kuin monet julkkikset ja TV-juontajat ovat. Ujous on ihan ok. Ei jokaisesta vain ole seuran keskipisteeksi, ei ole tarvetta, se ei tunnu luonnolliselta. Mutta paniikkia ei saa tulla, jos joskus sellaiseen tilanteeseen joutuu. Saati sitten, että ihan välttelee sosiaalisia tilanteita. Joku kirjoitti, ettei vain keksi sanottavaa kaikille. En minäkään. Ei sitä vain ole samalla aaltopituudella kaikkien kanssa. Mutta sellaisestakin tilanteesta selviää.Elämä on NIIN paljon antoisampaa, kun pystyy olemaan luontevasti ihmisten seurassa.
Kurssilleni otan pienen ryhmän kerrallaan (max n. 10), tehdään kivoja harjoituksia, rentoudutaan, opetellaan NLP:tä, itsetuntemusta, tässä ja nyt olemista. Tule ihmeessä mukaan!
[email protected]
" Voit päästä aina korkeammalle,
sillä sisimmässäsi olet suurempi kuin
kuvitteletkaan"
(Norman Vincent Peale)
Itselläni määrätynlainen ujous ja jännittäminen oli iso MÖRKÖ vuosikaudet. Täytyy myöntää, että se suorastaan pilasi elämäni tiettyyn pisteeseen saakka. Silti ne harvat, joillen mainitsin ujoudestani, sanoivat: "SINÄKÖ? Ei ikinä uskoisi, teet niin rohkean vaikutelman". Sisällä kuitenkin läpätti se suunnaton jännitys ja epävarmuus. Sitten oli vain pakko käydä sinnikkäästi sen kimppuun. Kursseja ja kirjoja, harjoitusta, harjoitusta, harjoitusta. Nyt olisin innokas kertomaan kaiken, mitä olen vuosien varrella oppinut. Ettei SINULLA olisi yhtä vaikea ja pitkä tie edessäsi.
Ei ihmisen tarvitse olla yhtä itsevarmasti esiintyvä kuin monet julkkikset ja TV-juontajat ovat. Ujous on ihan ok. Ei jokaisesta vain ole seuran keskipisteeksi, ei ole tarvetta, se ei tunnu luonnolliselta. Mutta paniikkia ei saa tulla, jos joskus sellaiseen tilanteeseen joutuu. Saati sitten, että ihan välttelee sosiaalisia tilanteita. Joku kirjoitti, ettei vain keksi sanottavaa kaikille. En minäkään. Ei sitä vain ole samalla aaltopituudella kaikkien kanssa. Mutta sellaisestakin tilanteesta selviää.Elämä on NIIN paljon antoisampaa, kun pystyy olemaan luontevasti ihmisten seurassa.
Kurssilleni otan pienen ryhmän kerrallaan (max n. 10), tehdään kivoja harjoituksia, rentoudutaan, opetellaan NLP:tä, itsetuntemusta, tässä ja nyt olemista. Tule ihmeessä mukaan!
[email protected]
" Voit päästä aina korkeammalle,
sillä sisimmässäsi olet suurempi kuin
kuvitteletkaan"
(Norman Vincent Peale)
Vastaukset 6
Vanhimmat
En minä ainakaan uskalla. Tuntuu kamalalta ja hirveältäettä pitäisi tulla johonkin ryhmään ja olla siellä muiden silmien alla ja näkyvissä ja vielä puhua jotain. Kamala ajatus.
Niin, se ON kamalaa. Niin oli minullekin. Varsinkin ryhmässä, jossa monet olivat rohkeita ja ulospäin suuntautuneita. Jo itseni esittely oli ylivoimainen tehtävä. Ääni salpautui. Mutta, jos aikoo saada muutosta aikaan elämässä, on vain pistettävä itsensä likoon. Ihan vähän kerrallaan. Minun kurssillani ketään ei pakoteta mihinkään, ketään ei nolata.
On kuin olisi saanut uuden elämän, kun löytää itsestään sittenkin vähän rohkeutta. Ja se rohkeus kasvaa aina, kun onnistuu. Mieti vielä. Toivon kuitenkin, että elämä tarjoaa sinulle parastaan.
Olen koko ikäni kärsinyt siitä, että jännitän ryhmissä ja yleensä uusien ihmisten seurassa, enkä keksi puhuttavaa. Se on rajoittanut suunnattomasti kohta 25-vuotista elämääni.
Tiedän ne fiilikset. Asiaan löytyy kuitenkin apua, tiedän sen. Käden käänteessä se ei käy, mutta harjoittelemalla tulee onnistumaan. Kirjoita suoraan sähköpostiini, niin kerron lisää.
Hei Kaarina!
Missä päin maailmaa kurssejasi pidät? Olisin kiinnostunut, mutten voi matkata kovin kauas pääkaupunkiseudulta.
Heippa.
Itse asun pääkaupunkiseudulla, joten Helsinki on luontevin paikka. Myös Turku käy, jos tulijoita olisi. Tähän mennessä on ollut muutama kiinnostunut.