tämä olotila raastaa minut kappaleiksi, niin pieniksi, etten enää pysty itseäni kasaamaan. helpotusta ei ole tiedossa, tai ehkä on. saan taukoa tähän sairaaseen tilanteeseen. mutta auttaako se, en tiedä. kaipuun, epätietoisuuden ja hämmennyksen sekainen epätoivo valtaa minut, tai on jo vallannut. kukaan ei tiedä missä mennään. keneltäkään en voi kysyä tietä. vain aika ja kohtalo voivat joskus paljastaa todellisen tarkoituksen.. sitä ennen.. kärsin..
ahdistaa!
Aniliini
51536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kuin suoraan mun kynästä...
kärsitään yhdessä
Ei aika mitään muuta. Sen kun meet ja teet! Valitettavasti asiat eivät selviä muuten kuin puhumalla, tuntuipa se kuinka vaikealta tahansa.
kumpa se olisi niin helppoa.. matkassa on vaan pari "pikku" juttua.. olisin muuten mennyt ja tehnyt temppuni, mutta en voi.. ja itseluottamuksesta tämä ei kiikasta..
Samantyylinen tilanne myös. Sattuu ja niin kovaa, mutta selvää ei vain saa...
Milloin tulet takaisin?