Kotona luen ainakin minä

Mies, joka löysi unissaan kultaa

Yksissä illanistujaisissa muuan ystäväni kertoi juttua, kuinka oli unissaan löytänyt kultaa. Siihen sanoi joku läsnäolijoista: "Toivottavasti sinulle ei käynyt kuten naapurilleni, joka löysi kultaa sontaläjästä." Kun vaadimme häntä kertomaan tuon tarinan, mies jatkoi: "Naapurini näki unta, että paholainen vei hänet jollekin pellolle kaivamaan kultaa. Sitä löytyikin runsaasti, ja paholainen sanoi silloin: 'Sinä et voi nyt viedä sitä mukanasi, mutta merkitse paikka niin, että vain sinä yksin voit sen tunnistaa.' Toinen kysyi, minkälaista merkkiä tulisi käyttää. 'Paskanna siihen paikkaan, sillä kukaan ei osaa silloin epäill, että siinä paikassa voisi olla kultaa, ja vain sinä olet siitä tietoinen', paholainen neuvoi. Mies teki työtä käskettyä. Pian sen jälkeen hän heräsi ja huomasi tehneensä tarpeet sänkyynsä. Siitä hän nousi lemun ja sonnan keskeltä ja teki lähtöä ulos pannen päähänsä hupun, johon kissa oli samana yönä ulostanut. Sietämättömän hajun ahdistamana hän pesi törkyiset kasvonsa ja tukkansa. Unessa nähty kulta oli muuttunut sonnaksi.

Canterbury Tales vai jotain muuta?

Täällä oli myös hyvä juttu papeista, jotka riitelivät siitä, miten pyhimys Franciscus tulisi maalata, mitään ratkaisua ei tullut, kaikki painuivat nukkumaan, joten maalari, joka ajatteli, että hänen maalauskeikkansa on peruttu maalasi pyhimyksen soittamassa huilua niin, että tämä näytti siltä, kuin olisi hirttäytymäsä. Seuraavana päivänä papit yrittivät etsiä taiteilijaa käsiinsä.