Finnmarkin asioista Lapin Kansaan raportoiva Olavi Hoikka kirjoitti maanantaina (11.7.2005), että alueella pitkään jatkuneeseen ylilaidunnukseen on tarkoitus puuttua kovalla kädellä.
Ministeriön laskelmien mukaan Finnmarkin laitumet kestäisivät noin 64 300 poron laidunnuksen, mutta tällä hetkellä poroja on 90 000.
Poromiehet myöntävät laitumien heikon tilan, mutta eivät ylilaidunnuksen osuutta asiaan. Heidän mielestään "huonot kesät" ovat syynä tilanteeseen.
Linkki karttaan:
http://www.naturforvaltning.no/wbch3.exe?p=2636&print=1
Ministeriön laskelmien mukaan Finnmarkin laitumet kestäisivät noin 64 300 poron laidunnuksen, mutta tällä hetkellä poroja on 90 000.
Poromiehet myöntävät laitumien heikon tilan, mutta eivät ylilaidunnuksen osuutta asiaan. Heidän mielestään "huonot kesät" ovat syynä tilanteeseen.
Linkki karttaan:
http://www.naturforvaltning.no/wbch3.exe?p=2636&print=1
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samoin kun ihmisiäkin alkaa olla maailmassa liikaa - juoppoja ja kovaäänisiä remuajia vasta onkin liikaa.
Sitäpaitsi sääskiä on aivan liikaa tänä kesänä. Miksei hallitus puutu tähän isoon epäkohtaan kovalla kädellä?
millä tavalla sääskiongelmaan voisi puuttua?
lentokoneista maastoon miljoona tonnia.
Palkataan kaikki työttömät huitomaan ja läpsimään.
Jalostetaan ihmisrotu, jolla on pahanmakuinen veri.
- Onhan näitä konsteja...
ei käy kieltäminen ja vastaavanlaisia kuvia Suomen ja Norjan rajalta on ollut esillä jo perikymmentä vuotta sitten (mm.Suomen Luonnossa).
Yksi ongelma ei kuitenkaan oikeuta toista ongelmaa. Porojen määrä vaatii sitä suurempaa harvennusta, mitä enemmän laidunmetsia hakataan.
Koska laajamittainen metsänhakkuu noilla leveysasteilla on perustaltaan järjetöntä, hyvä kompromissi olisi lopettaa Metsähallituksen hakkuut alueella ja vähentää poromäärä kohtuulliseksi.
Tästä hyötyisivät kaikki.
Poronhoidon kannattavuus kasvaisi talviruokintatarpeen poistuessa. Parantunut kannattavuus korvaisi varmasti volyymin laskun.
Alueen aidosti tuottavat elinkeinot hyötyisivät selvästi, koska niiden toimintaedellytykset ja kasvupotentiaali ovat todellisuudessa hyvin riippuvaisia alkuperäisen luonnon säilymisestä mahdollisimman suuressa mittakaavassa.
Nyt tukityölistetyt metsurit voitaisi samalla rahalla työllistää vaikkapa maisemanhoitotöihin. Ainakin niiltä osin, kun he heivät sovellu matkailualan tehtäviin.
Metsähallitus on sinun silmissäsi iso ja paha, mutta ei sentään tee hakkuita Norjan puolella. Ei myöskään Suomen tunturipaliskunnissa. Silti laitumet ovat heikossa kunnossa. Onko noin vaikeaa myöntää selvää tosiasiaa?
Sattuisiko kukaan tietämään, ovatko Norjan ympäristöjärjestöt ottaneet kantaa tilanteeseen? Vai onko saamelainen tehoporotalous niille samanlainen tabu kuin se on meidän Gp:lle ja SLL:lle.
myöntäminen selkeämmin, kuin sen edellisessä viestissäni tein, on ainakin minulle hyvin vaikeaa.
Mielestäni totesin hyvin yksiselitteisesti, että ylilaidunnusta ei voi kiistää.
Metsähallitus ei toimi Norjassa, ja Norjan laitumet ovat kulumisesta huolimatta selkeästi paremmassa kunnossa kuin rajan tällä puolella olevat laitumet.
"Norjan laitumet ovat kulumisesta huolimatta selkeästi paremmassa kunnossa kuin rajan tällä puolella olevat laitumet."
Mitähän alueita mahdat tarkoittaa? No, joka tapauksessa myönnät laitumien olevan myös Suomen puolella valitettavan heikossa kunnossa, mutta et ymmärrä mistä tilanne johtuu. Mietitäänpä yhdessä.
Saamelaisalueen kuluneimmat porolaitumet löytyvät Enontekiön ja Utsjoen tunturipaliskunnista. Kuten sanottu, paljon parjattu metsätalous ei ainakaan voi olla syntipukki, koska sitä ei näissä paliskunnissa harjoiteta. Tekoaltaitakaan ei kannata syyttää, koska ne sijaitsevat Sodankylän puolella. Massaturismi - sikäli kun sellaista Suomen Lapissa ylipäätään voidaan puhua - rajoittuu tunturikeskusten lähiympäristöön.
Todellinen syy laitumien kulumiseen on meillä aivan sama kuin Norjassakin: poroja on liikaa. Ilman porojen määrän radikaalia vähentämistä laitumet eivät pääse elpymään. Jos vähennyksiin ei haluta suostua, lisäruokinnasta on turha valittaa.
Toivottavasti meni perille.
on mielestäni liikaa ja laitumet ovat siksi kuluneet.
Poroja on mielestäni liikaa ja laitumet ovat siksi kuluneet.
Poroja on mielestäni liikaa ja laitumet ovat siksi kuluneet.
Jos onnistut ohittamaan kaikki kolme ensimmäistä lausetta, niin kyse ei voi olla vahingosta.
Olen kanssasi samaa mieltä myös siitä, että metsähallitus ei voi olla osasyyllinen laitumien huonoon tilaan sellaisilla alueilla, joilla se ei toimi. Niillä alueilla se voi minun puolestani jatkaa toimintaa kuten ennenkin.
Sitten on sellaisia alueita, jolla metsähallitus hävittää poronhoidon edellytyksiä tuhoamalla porot kevättalven vaikeiden aikojen yli auttavia luppometsiä. Tämä toiminta on taloudellisesti järjetöntä ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitallista. Tämä toiminta olisi parempi lopettaa.
Kirjoitat, että "metsähallitus ei voi olla osasyyllinen laitumien huonoon tilaan sellaisilla alueilla, joilla se ei toimi".
Kiitos Nebulosa tästä merkittävästä myönnytyksestä. Olisivatpa luontojärjestöjen "asiantuntijat" ja saamelaispoliitikot yhtä oppivaisia!
Inarin paliskuntien keskinäinen vertailu osoittaa, että laitumien tila, poronhoidon tuottavuus ja lisäruokinnan tarve ei riipu hakkuista. Tämän kun vielä ymmärtäisit.
riippuu niitä käyttävistä otuksien määrästä.
Siltikin satojen vuosien ikäinen metsä on aika harvinaista koko maan mitassa ja joutaisi mielestäni säästyä. Suomella on siihen kyllä varaa, rahasta ei todellakaan asia ole kiinni.
Ongelmahan on siinä että metsammattilaisen silmissä vanha metsä on pelkkä vajaatuottoinen tuotantoyksikkö ja jonkun muun silmissä ihan jotain muuta.
Ei ihan äkkiä uskoisi , että poju on yli 40 veee.
Voi hattu mitä söpötystä ( taas kerran ). Kasva aikuiseksi tai anna lapsesi jonkun muun huostaan - PELLE.
MUtta saamelainen luulee et SAKsasta tulee apu.
Riimppiiis tulee apuun,kotirouva Saksas syöttää
cernobiilin tähteet perheelleen. Hieno yhdiste