siitä syystä, ettei minulla ole RIITTÄVÄSTI seikkailumieltä.
Minulla ei käy flaksi
Putkiratio
192368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
vajota näin alas...
ketä hahmoa muistuttaisit,kuka olisit?
Aasi, nalle puhista? Ihaa?
lesbojen suosikkeja, nämä Nalle Puhit sun muut. Minä en heitä tunne, kun ei ole ollut sillä tavalla kiinnostusta tuollaisia satuhahmoja kohtaan, vaikka ne hellyyttäviä varmasti ovatkin.
Niitä puolen hehtaarin metsän asukkaita...
Ole huoleti, ei minullakaan käy minkäänlanen ,,,mikä se nyt oli,,,ai ni flaksi.
Pöllö ei varmaan ole kovin suosittu ????
Mikäs pöllössä on vikana? Miksi pöllö ei kelpaa?
muilla on meininkiä ;)
Kesäisin olisin virkeä ja iloinen. Ulkoilsin ja marjastasin ja söisin hunajaaaaaaa..
Syksyllä kun alkaisi syysmyrskyt, lehdet tippuisi maahan ja päivät harmaantuu.. Mä ryömisin pesääni ja ottaisin tosi pitkät unet......
Kävisin kylpylässä Puhina talven synkimpään aikaan. Kirjoittelisin myös runoja, tutkisin taivaan merkkejä, tekisin kynttiläillallisia toverieläimille, rakastelisin heti aamulla, joka aamu ennen töihin menoa, lumityöt tekisin reippaasti nallen ottein, ja salkussa olisi aina purkillinen hunajaa.
ei hassumpaa
Eipä käy minullakaan... Minulta puuttuu seikkailumielen lisäksi myös oikeanlainen ulkonäkö. Olen ulkonäöltäni ilmeisesti vääränlainen; naisellisuuteni saa muut katsomaan minua kieroon. Pitkät hiukset saattavat todellakin saada olon tuntumaan todella ulkopuoliseksi. Jotenkin aina tulen törmänneeksi tähän samaan yleistykseen; lyhyet kertovat olevasi kiinnostunut naisista ja pitkät taas kertovat sinun olevasi niuhottava hetsku, joka on eksynyt täysin väärään paikkaan... :(
siitä ulkonäöstäkään oo kiinni?
On paljon kauniita ja naisellisia naisia liikkeellä, joilla on pitkät hiukset, ja flaksi käy..
Enemmän se on asennekysymys??
Eli jos oot "just fuck and go tyyppiä" = aina valmiina kuin partiolainen lähteen naisen ku naisen matkaan - niin varmasti flaksi käy..
Jos oot hiljaisempi, kriittisempi ja vakavamielisempi - joudut varmasti odotteleen tilaisuuttasi aika kauan..
olet eksynyt? Jonnekin, missä sinua ei arvosteta sinun oman itsesi takia, vaan tuijotellaan ennakkoluuloisesti pelkästään ulkonäköä-kö? Jotkut ihmiset arvostelevat toisia ihmisiä ulkonäön perusteella, näin se on. Hekin ovat pinnallisia ihmisiä, vaikka yleensähän asiasta ajatellaankin niin, että omasta ulkonäöstä huolehtiminen on jotenkin pinnallista. Eihän se niin ole. Minusta omasta ulkonäöstä ja terveydestä huolehtiminen kuuluu jokaiselle ihmiselle. Tietysti yksi pitää yhdenlaisista, mutta toinen toisenlaisista. Ei täällä ulkonäön takia kukaan ole yksin jäänyt. Syyt on jossakin muualla.
niin kuin elämäkin, jos sitä jää liian pitkään pelkästään odotuskannalle. Jotakin pitää tehdäkin. Pitää olla rohkea ja lähteä tutustumaan uusiin ihmisiin. Minä olen kai vain niin pettynyt, etten oikein jaksa innostua enää mistään... Olen pettynyt lähinnä itseeni - siis. En voi reissuta kaiken aikaa siellä täällä. Ei voi oikein kunnolla ihastuakaan, kun ihmisiä näkee niin harvoin. Onni pitäisi löytyä jostakin lähempää. En nyt tarkoita, että ihan pelkästään omasta itsestä ja oman pään sisältä, vaikka sekin kuuluu tietysti asiaan. Ehkä joskus voi olla hyväkin, ettei pariudu ihan heti kättelyssä, vaan katselee maailmaa ja tutustuu ihmisiin.
Onhan se tietysti välillä vähän orpoa, kun kaikilla muilla tuntuu olevan joku ja sitten sitä ajattelee olevansa itse jotenkin huonompi kuin muut. Eihän ihminen voi olla aina onnellinen, vaikka seurustelisikin. Huonojakin hetkiä pitää opetella kestämään eikä niitä tarvitse sen takia yrittää heti muuttaa joksikin muuksi... eli ei mitään seikkailuja tällaisen syyn takia! Minunkin pitäisi hyväksyä se tosiasia, ettei minun elämäni voi olla samanlaista kuin jonkun toisen eikä tarvitsekaan. Jos toisilla on hauskaa keskenään, ei se ole minulta pois. Minulla voi olla ihan hyvä elämä yksinkin.
Ja voihan se olla, että joku toinen ajattelee minua joskus, silloin kun luulen, ettei kukaan välitä tai ole kiinnostunut. Eihän sitä tiedä! Sehän se tekeekin elämästä mielenkiintoista. Minulla on ihastus myös, mutta en ole kertonut hänelle mitään omista tunteistani. En ole uskaltanut. En usko, että kertominen edes muuttaisi mitään. Ei taideta kuitenkaan olla toistemme tyyppiä.
..ethän? olet aikas ihanuus. ;)
ihanuuksia riittää.
mulla..???
yleensä.
vain kranttu naisten suhteen..tai ihmisten yleensä..? tervetuloa kerhoon. ymmärrän nyt miksi vituttaa, flaksi ehkä kävisikin, mutta oma pää jarruttaa. joskus se lienee hyväkin asia, mutta että aina ja aina. ja sitten ei enää tiedä mistä kiinnostuu ja mitä on. onko näin? mulla ainakin. mutta silti sun rivien välissä on jotain, mikä vetoaa. ihan kivaa vielä näin etäältä..
sen krantumpi kuin toisetkaan. Jotenkin tutulta kuulostaa nuo sinun tuntemuksesi.
Monille taitaa olla kehittynyt jonkinlainen suojamuuri, niin ettei ihmiset uskalla antautua kunnolla edes tekemään tuttavuutta. Se nyt minusta vaatii vähän enemmän kuin säästä puhuminen tai satunnaiset tapaamiset silloin tällöin kahvikupin merkeissä.
Minuakin pelottaa joskus, että minulta voisi mennä maine (!), jos vastapuoli vaikka flirttailee liikaa. Silloin muutun pyhäkoululaiseksi, eikä se aina oikein edistä suhteiden hoitoa parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Joskus innostunun itsekin flirttailemaan toisten mukana ja siitä saan jälkeen päin moraalisen krapulan ja päätän, että nyt tästä lähtien käyttäydyn kunnolla, tai muuten kohta ei enää kukaan voi ottaa minua vakavasti.
Ei oo aina helppoo itsensäkään kanssa ei...
Luin just Christer Kihlmanin kirjasta, jonka mun nykyiseni ex, jonka sain kammettua suhteesta ulos mun nykyiseni kanssa omistaa ja on lainannut mun rakkaalleni silloin kun hän nukkui hänelle niin rakkaan miehensä vieressä että homoseksuaalit hakevat suhteessaan turvallisuutta.
Minäkin haen suhdetta turvalliseen naiseen. Ei mitään seikkailuja, eiks je.