Ankarien sakkomaksujen pitäisi kannustaa kuntia työllistämään. Siinä onnistuminen näyttää nyt mahdottomalta.
Suomen työttömyyskriisi ajaa kunnat yhä ahtaammalle.
Kuntien maksamat sakkomaksut työttömyyden pitkittymisestä ovat nousseet tänä vuonna jo yli 700 miljoonaan euroon, kertovat Kelan tilastot tammi-marraskuulta.
Koko vuoden lasku kunnille voi kohota jopa 800 miljoonaan euroon, arvioi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
”Sakkomaksuissa” on kyse siitä, että kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy. Vuoden alussa näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti.
Ankarien sakkomaksujen olisi tarkoitus kannustaa kuntia nopeuttamaan työllistymistä.
Mehtosen mukaan nyt malli on kääntynyt kuntia vastaan huonon talous- ja työllisyystilanteen takia.
Tällä hetkellä yhtälö vaikuttaa mahdottomalta. Kunnat eivät voi taikoa työllisyyttä tyhjästä.
Avoimia työpaikkoja on monta kertaa vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Moni työpaikka pysyy piilossa, koska yritykset pelkäävät hakemustulvaa.
Samaan aikaan kuntien sakkomaksut juoksevat.
https://yle.fi/a/74-20200335
Suomen työttömyyskriisi ajaa kunnat yhä ahtaammalle.
Kuntien maksamat sakkomaksut työttömyyden pitkittymisestä ovat nousseet tänä vuonna jo yli 700 miljoonaan euroon, kertovat Kelan tilastot tammi-marraskuulta.
Koko vuoden lasku kunnille voi kohota jopa 800 miljoonaan euroon, arvioi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen.
”Sakkomaksuissa” on kyse siitä, että kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy. Vuoden alussa näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti.
Ankarien sakkomaksujen olisi tarkoitus kannustaa kuntia nopeuttamaan työllistymistä.
Mehtosen mukaan nyt malli on kääntynyt kuntia vastaan huonon talous- ja työllisyystilanteen takia.
Tällä hetkellä yhtälö vaikuttaa mahdottomalta. Kunnat eivät voi taikoa työllisyyttä tyhjästä.
Avoimia työpaikkoja on monta kertaa vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Moni työpaikka pysyy piilossa, koska yritykset pelkäävät hakemustulvaa.
Samaan aikaan kuntien sakkomaksut juoksevat.
https://yle.fi/a/74-20200335
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rahat eivät riitä hyvinvointialueisiinkaan. Ovat olleet heti rahoituskriiseissä, jonka tähden palvelut niiltäkin osin ovat ilmeisesti hiipuneet ja uhataan myös hyvinvointialueidenkin määrän vähentämisellä. Hyvinvointialueet ja työllistymispalveluiden siirtyminen kunnille ja kaupungeille on varmaankin valtion juoni saada kuntia ja kaupunkeja entistä enemmän yhteen tiukkojen taloustilanteiden vuoksi. Tehokas keino pienentää näitä menoja olisi, jos hallinnollisten nykymaakuntien, ELY-keskusten, aluehallintovirastojen ja hyvinvointialueiden sijaan Suomessa olisi valtiotason ja paikkakuntatason välissä vain yksi hallinnollinen aluejako. Tuo aluejako voisi perustua vaikkapa sitten lääneihin tai maakuntiin. Johtajien virkoja kun saadaan tämän kautta yhdisteltyä, saataisiin säästettyä melkoiset summat rahaa niihin peruspalveluihinkin. Varsinkin kun johtajienkaan palkat eivät ole sieltä pienimmästä päästä. Viimeistään silloin ei pitäisi olla ainakaan rahasta kiinni, jotta jokaisella paikkakunnalla saataisiin ilman paikkakuntaliitoksia pidettyä mahdollisimman monipuoliset palvelut.
Hallinnollisen nyky-Satakunnan alueella Pori, Rauma, Huittinen, Kankaanpään kaupunki ja ehkä myös Eura olisivat selkeimmät valinnat paikkakuntarajat ylittävien asiointialueiden keskuksiksi. Toki myös semmosiksi keskuksiksi, mikäli paikkakuntia pitäisi keskenään yhdistellä. Yksi vaihtoehto olisi unohtaa nykyiset paikkakuntarajat ja jakaa maakunta sen mukaan, mikä noista viidestä on näppärimmän matkan päässä. Jos kokonaiset paikkakunnat yhdistellään keskenään, päästäisiin periaatteessa helpommalla. Tällöin jäisi helpommin kuitenkin tietyille paikkakunnille semmosia alueita, mistä olisi näppärämpi matka naapuripaikkakunnan keskukseen kuin oman paikkakunnan keskukseen. Jonkin verran puntaroitavaa siis näiltä osin olisi, mikäli kuntia ja kaupunkeja keskenään yhdisteltäisiin missä tahansa.
https://www.suomenuutiset.fi/elinkeinoministeri-sakari-puisto-jaanmurtajatilausten-eteneminen-on-merkittava-taloussignaali-suomelle/
hyvin menee
PS
Marttinen sai arvosanakseen 5,87/10:
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000011720826.html
Täällä on muutamassa vuodessa tullut eläkeläisiä hirveä määrä lisää. Nyt jo suhteessa yksi työssäkäyvä maksaa noin 2 ihmisen eläkettä. Tähän päälle sitten vielä sosiaalitukien saajat joiden joukossa valitettavasti myös niiden väärinkäyttäjiä.