Kerro

Katseltiin yhdessä auringonlaskua ja purjeveneitä kallioisella rannalla. Niin.. siellä tavattiin sinä iltana.

Hän ei ollutkaan vapaa. No, se taisikin olla liian hyvää ollakseen totta.

niin,muistan sen viipyvän lämpimän halauksen,kun näimme pitkästä aikaa. Yhä lämmittää sisälläni...

kun aloit lämmittelemään minua postin kautta ja tajusin viimein pelin hengen- aika kuuma fiilis.

ja me kahdestaan pakkasessa

luentojen välissä.

menin kahvilasta hakemaan mehua ja sämpylän, meinasin liukastua jäähän, hassusti horjuen jatkoin ja vilkasin uudelleen.

ja sinä hymyilleen edelleen katsoit.

tulin takaisin ja seisoit edelleen samassa paikassa ystäväsi kanssa.

taas katsottiin, suoraan silmiin.

miksi se ei voinut kestää.

en pysty unohtamaan. enkä halua, vaikka sitä koko ajan tahdon.

Sade sai minut tänään viime kesää muistelemaan. Kaipuuni heräsi, tunnelmiin lämpöisiin, sinuun. Lentosuukon sinulle sateessa lähetin. Kahvilaan kävelin, yksin.

sitte kun ihminen, jota en ollut pitänyt lainkaan kiinnostavana katsoi minuun sen ruokalan yli loistavin silmin ja kaikki muu vain katosi.

toinen..
uniset simmut.haukotus.sydän tipahti jo.

kun toisena tapaamispäivänä hänen luonaan...asunto oli siivottu...oli kuohuviiniä, mansikoita ja kermavaahtoa....ja sain lahjankin! Se oli enemmän kuin ansaitsin ja sai minut tuntemaan erittäin halutulta. olen enemmän kuin pahoillani, että minun oli kuitenkin lähdettävä. olet vieläkin sydämessäni! Pus!