tässä tapauksessa mies juo,"jemmailija,salajuoppo,tuurijuoppo,alkoholisti".Kieroileva,häikäilevä,valehteleva ja manipuloiva ja mitä suurimmassa määrin näyttelijä.Selkärangaton,vastuuton,alistaja.
Tuhojaja,hävittäjä.Ei ystäviä,ei kavereita.
Tässä tapauksessa nainen on apsolutisti,nainen rakastaa kotiaan hänelle koti on pyhä,koti jossa hän on ottanut vastuun,kasvattanut,suojellut,rakkaudellaan lapsensa,valistanut ja ohjannut oikean ja oikeuden mukaiseen elämään,näyttänyt mallin ahkeruudesta,näkee nyt kuinka ohjaus ei ole mennyt hukkaan.Lapset on nyt aikuisia,olleet aina läheisimpiä äidilleen.
Tässä tapauksessa mies on pohjalla,mutta ei niin pohjalla etteikö pystyisi tekemääm vielä sen mitä hän on kaikki nämä vuodet yrittänyt.Siis mitä?Erottaa naisen lämpöisiä,rakkauden täyteisiä tunteita lapsiinsa.
Nyt hän on päässyt tavoitteeseensa,vihdoin hän keinon keksi.
Kertomuksen nainen on edelleen ja aina apsolutisti.Kolaus on kova mutta vahva kun tämä nainen on,sitä rakkauden tunnetta minkä nainen sisällään pystyy pitämään ja tuntemaan,tämän tapauksen mies ei pysty sitä ikinä irrottamaan.
Tuhojaja,hävittäjä.Ei ystäviä,ei kavereita.
Tässä tapauksessa nainen on apsolutisti,nainen rakastaa kotiaan hänelle koti on pyhä,koti jossa hän on ottanut vastuun,kasvattanut,suojellut,rakkaudellaan lapsensa,valistanut ja ohjannut oikean ja oikeuden mukaiseen elämään,näyttänyt mallin ahkeruudesta,näkee nyt kuinka ohjaus ei ole mennyt hukkaan.Lapset on nyt aikuisia,olleet aina läheisimpiä äidilleen.
Tässä tapauksessa mies on pohjalla,mutta ei niin pohjalla etteikö pystyisi tekemääm vielä sen mitä hän on kaikki nämä vuodet yrittänyt.Siis mitä?Erottaa naisen lämpöisiä,rakkauden täyteisiä tunteita lapsiinsa.
Nyt hän on päässyt tavoitteeseensa,vihdoin hän keinon keksi.
Kertomuksen nainen on edelleen ja aina apsolutisti.Kolaus on kova mutta vahva kun tämä nainen on,sitä rakkauden tunnetta minkä nainen sisällään pystyy pitämään ja tuntemaan,tämän tapauksen mies ei pysty sitä ikinä irrottamaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
???..oon utelias tai sitten
tyhmä.
sinä et ole utelias tai tyhmä,,.Tämän tarinan mies oli tyhmä,tiesi ottaneensa antabussia,
mutta,mitä tekee alkoholisti?
Avaa korkin ottaa yhden,kävelee hetken,pysähtyy,
kivut ja kouristukset valtavia,pysähtyy,levähtää..pitkän tovin..istuu..
tämän tarinan nainen,sanoo vain,tiesit mitä aamulla otit,-ja on hiljaa,odottaa ja seuraa,sitähän se on ollut pitkät 35vuotta.
Ahkerasti työssä käynyt nainen,-ahkera,tunnollinen ja lojaali.
Kotiasiat unohtaen.Rakkautta,läheisyyttä ja lämpöä vanhuksille jaellen.
siitä voimaa itselleen imien.
Nainen tulee kotiaan,koti joka on pyhä,
minun työlläni ansaittu ja laitettu,on häväisty,-röyhkeästi murtauduttu,rakkaita esineitä viety.
Alkoholisoituneet henkilöt teki sen,"ei kumminkaan tämän tarinan mies".
Siitä alkoi tämän tarinan naisen "alamäki",
pelkoa,unettomia öitä.
Kunnes terveys petti,halvaukset,infartit ja kuulon menetykset.
Sisukas nainen,-itse itsensä kuntouttain,vain kuulo on poissa.
Mutta ei sama nainen,-yksin yksinäinen,työelämä taakse jäänyttä aikaa.
Tämä nainen on tekstiviestien,kynän ja paperin armoilla.
Naisen nuorimmainen sairastuu!Menen useasti katsomaan/halaamme/juttelemme ja itkemme,-kuinka
katkerasti hän itkee,katkeruus tämän tarinan miestä kohtaan.Ei sana isä vaan ukko,sana sanoo paljon.Tarinan mies tietää rakkauteni ja huoleni lapsiaan kohtaan,itse hän ei ole milloinkaan sanonut tai näyttänyt tunteitaan,vain halveksuntaa ja komentelua.
Tarinan mies istuu ja kirjoittaa lappuja kuurolle!Lapuissa lukee:Kävelen niin kaus metsään kuin jaksan,minua ei löydä kukaan,ammun itseni,en jaksa enää elää!
Tiedän ettei ole oikeutta tehdä päätöstä,mutta teen sen kuitenkin.
Olen vaikuttanut lasteni ja tarinan naisen elämään tuhoisasti.
Tarinan nainen ajattelee,-ei jaksa keskustella ja jälleen maaritella,sillä sitähän hän on käyttänyt hyväkseen.
Mies avaa pullon ja jatkaa juomistaan!
Tarinan nainen viestittää nuorimmaiselleen.
Kysymyksiä vastauksia.Viesti tulee vaimolta?
Kysyy;missä hän nyt on?Kotona kuinka niin,miksi sinä sitä kyselet(töykeä kysymys minulta).
Paljon on naiselle sattunut,joten heti suuri hätä ja pelko,mitä tapahtunut nuorimmaiselleni.
Olen viestittämässä.
Kunnes ovesta tulee Polisi,sydän pomppaa,mitä on tapahtunut?Hän kirjoittaa,lapsesi ilmoitti,mitä täällä tapahtuu?Kerroin ,pitää paikkansa.
Polisi vie tarinan miehen suojaan,pyynöstäni,pyydän vielä,tarkkailkaa.
Viestiä lähtee ja tulee nuorimmaisen kanssa.
Tarinan nainen ihan pihalla,-ei auta mikään,
oli hädissään Isästä ei Ukosta!
Tarinan nainen ei edelleenkään ymmärrä,miten ja missä vaiheessa loukkasi sydänjuuria myöten oman lapsensa,oma lapsi sivaltaa äitiään sanoillaan,
Ei koskaan halua kuulakkaan tarinan naisesta.
Hyvästi,sanoi äidilleen.
Näin siis tarinan mies sai erotettua kaun haluamansa!
Tarinan mies jatkaa juomistaan edelleen!
Mutta tarinan naisella on vielä yksi suojeltava.
Pieni koira joka ymmärtää,juttelen hänelle niin surut kuin pienen pienet iloni.
Me itkemme,suukottelemme ja silittelemme.
Siinä minun terapiani.
Tilanne on sellainen, että Ukolla ja minulla on sama sairaus, eli pibolaarihäiriö, eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, eli maanisdepressiivisyys. Siihen kuuluu voimakas ajoittainen itsetuhovietti.
Sekä mania, mutta se ei nyt tähän asiaan liity mitenkään.
Ilman lääkitystä ja terapiaa se ei tule koskaan paranemaan. Eikä edellämainitut nykypäivänä mikään häpeä ole.
Ukko ei ole tullut meidän väliin, vaan soitin poliisit saatuani tekstiviestisi hänen suisidaalisuudestaan.
Perheessämme on jostain syystä aina pidetty poliisia tabuna ja tästä syystä yritin pitkittää
viestien väliä pitääkseni tilanteen siellä puolella Suomea rauhallisena. Mikäli olisin kertonut heidän sinne tulosta, olisi Ukko luultavasti häipynyt paikalta.
Mikäli näin olisi päässyt käymään, epäilen seurausten olleen tuhoisat.
Se on hullua miten epätoivoiselta ja mahdottomalta kaikki tuntuu kun aivojen kemikaalikuppi pääsee kallistumaan sille "kukaan ei tarvitse minua" ja "olen pelkkänä taakkana" puolelle.
Yksin metsässä poliisien etsimänä tällaiset ajatukset saattavat helpostikkin pulpahtaa pinnalle.
Siksi- jopa silläkin uhalla, että saatan loukata läheisimpiäni (tai ketä vaan apua tarvitsevaa)pyrin auttamaan parhaan kykyni mukaan tähän asiaan liittyen.
Tämä ei ole teini-ikäisen klopin lässytystä, vaan kahden lapsen perheen isän kertomaa.
Olen itse herännyt kolmesti tarkkailuosastolta,-
olen siis jatkoajalla ja ainoastaan läheisteni avustamana.
Ylitsevuotavat kiitokset heille ja teille.
Kerrottakoon ihan vaan kiusaksi, ettei siellä mitään valoja näy.
Paitsi ehkä krematoriossa.
Kyllä mä Äiti sua rakastan ja Isä sua myös.
Tilanne vain oli niin hektinen, ettei siinä paljoa joutanut hempeilemään.
On sitä lapsellakin oikeus säikähtää vanhempiensa puolesta. Säikähdyksen jälkiseuraus usein on hermostuneisuus- ainakin minulla kävi näin. Perun siis hyvästini. Oletan, että se sopii.
Kaikella kunnioituksella ja ystävällisyydellä
Ukko ( jos nyt olet tänne asti viitsinyt lukea)
hae apua. Ei se mikään häpeä ole, vaan henkivakuutus.
Mulla ainakaan sellasta hinkua susta eroon ole päästä, ku oot niin nuivasti tota perittävääki haalinu ;)
(Onko lotto viety?)
Äläkä välitä siitä mitä puhelimessa sanoit- unohettu jo.
Usko tai älä niin mä tiedän, että sen mörrimöykkymäisen riuskan partapapan sisällä pumppaa sydän ainoastaan emännälles, pojilles ja lapsenlapsilles.
Olkaahan ihmisiksi ja yrittäkää keskustella asioista. Tiedän, että helppoahan se on sanoa, mutta vaikea toteuttaa.
Niin myös täällä meilläpäin.
Tästä nyt tuli tällanen julkinen kirje, kun en viittiny tällasta litaniaa tekstareillakaan naputella.
Ja tiedä vaikka tästä olis jollekki muullekkin apua.
Mainittakoon vielä se, minkä olen niin monen lääkärin suusta kuullut: Ei ole pystytty todistamaan kumpi on syy ja kumpi seuraus- depressiivisuus vai alkoholismi...
En tässä puolustele alkoholisteja, vaan näin olen antanut itselleni kertoa.
Kaunista kesän jatkoa. Tullaan kylään kun keritään. Koittakaahan olla morkkistelematta ja hengissä.
Terveisin rakastava poikanne Joni.
Ps. Terveisiä P:lle ja J:lle
Kummallista kyllä, tunnen yhä kuuluvani jonkinlaisena osana myös tähän perheeseen, vaikka erottu onkin jo vuosia sitten. Perheestä jäi minulle kuitenkin hienoja ystäviä, joista olen yrittänyt edes jollain tavoin pidellä kiinni vuosien aikana ja ehkä ollut joskus hiukan avuksikin.
Mielestäni Juniori on oikeassa, sanoessaan, että jossain pohjalla siellä on syvää rakkautta, joka ei koskaan katoa.., mutta kun ei koskaan ole ollut kykyjä sen näyttämiseen.
Suurinta surua tunnen kuitenkin aina oman lapseni vuoksi, koska se samanlainen häiriö taitaa olla myös veljelläsi, koska puhdasoppinen alkkis hän ei ainakaan ole. Ja toivon, että itse jaksaisin tukea ja kannustaa lastani, ettei sama tie veisi mennessään. Onneksi olette kaikki olleet minulle tukena lapseni ongelmien selvittelyssä ja tällä hetkellä asiat ovatkin hyvässä järjestyksessä. Vielä kun saisin isänsä ymmärtämään, ettei rahalla ja tavaralla voi korvata rakkautta ja läsnäoloa.
Tänään oli taas aivan huono päivä...lapseni kotiutui sieltä isänsä luota, saapui satamaan humalainen isänsä vanavedessään. Kyllä se niin on, että vaikka kuinka on erottu eikä humalatilan syvyyden tulisi minulle kuulua enää, niin pakkohan siihen on puuttua ja kaikkensa yrittää. Ei vaan taas yritykset onnistuneet...ja kyllä siitä raivo niin lujasti kasvoi, että mieli teki nuijia entinen mies maan rakoon, varsinkin sen jälkeen kun oli häpeällisesti solvannut äitiään ja pelottanut lapsensä itkemään. Enpäs kuitenkaan lyönyt ja hyvä niin, olisi voinut tulla iso vahinko!
Toivottavasti kaveri siitä taas selviää ja palautuu kunnollisille raiteille, eikä ennen sitä hölmöile itselleen suurempia vaikeuksia kuin mistä pystyy sitten vastuun kantamaan.
Terveisiä vain teille kaikille, yritetään yhdessä!
se sitten on,kaaoksen keskellä yleensäkkin asiat tahtovat kärjistyä ja ajattelemattomasti sanottua.
Oletat ihan oikein Juniori!
Anteeksi on annettu!
Hyvin kirjoitettu,olet hyvä ja rakas poika.
Halauksin rakastava äitisi!
Tapasimme juuri tänä aamuna ja minulla on vieläkin lämmin, mutta itkettävä olo. Viimeksi näin sinua viisi vuotta sitten ja vaikka olit pirteämpi ja laihempi ;) niin silti sinä olit minulle juuri SINÄ. Näin sinun tulevan kädet levällään ottamaan minut, tätisi, pitkään syleilyyn ja minua ihan itketti. Itsesi vuoksi en halunnut sitä silti näyttää vaan yritin pirteällä tavalla kysellä kuulumisia (mitkä eivät olleet parhaimpia). Ajattelin vain, että eiköhän kaikki vuosien varrella kertyneet vastainkäymiset olisi riittäneet, miksi vielä lisää?? Valitettavasti tapaamisemme oli ihan liian lyhytaikainen, olisin halunnut istahtaa alas ja antaa sinun määrätä ajankulun, mutta samalla ajatukseni perheestäni, joka istuu ja odottaa meitä (et lähtenyt mukaani) kiirehti minua sanomaan hyvästit liian nopeasti. Viimeinen pitkä halaus ja jouduin melkein pakenemaan paikalta. En katsonut perääni pelkäessäni, että näytän sinulle kuinka liikuttunut olin.
Olet aina ollut tärkä minulle, samoin veljesi. Ehkä äitisi takia, äitisi joka on minua yhdeksän vuotta vanhempi, mutta joka välillä kaikkien vastoinkäymisien vuoksi tuntuu minua vähintään 20 vuotta vanhemmalta. Äitisi ja minä, olemme aina olleet läheisiä toisillemme. Juuri me kaksi, vaikka meitä on 12 sisarusta. Tiedän, että ei ole ketään muuta kuin minä, joka tietää niin paljon teidän elämästänne. Kuinka te, äitinne, sinä ja veljesi olette saaneet taistella isääsi vastaan ja hänen puolesta. Isäsi on hieno ihminen, taitava ja hauska. Sääli vain, että hän on sallinut viinalle rakkautensa ja voimansa, jotka on tarkoitettu teille, koko perheelle. Olette taistelleet häntä vastaan ja hänen puolestaan, mutta vielä ette ole onnistuneet. Yritän parhaani auttaakseni teitä, vaikka asunkin täällä lahden toisella puolen. Toivottavasti ymmärrätte, että vaikka mitä sanon (olen äidillesi sanonut, että ei se siitä paremmaksi tule, pane välit poikki ja elä oma elämääsi) niin olette kaikki aina minulle yhtä tärkeitä kuin oma perheeni ja toivon/uskon, että tulee päivä jolloin tekin viimein saatte rauhan elämäänne ja voitte nauttia yhdessä olostanne.
Joni, haluaisin jatkaa yhteydenpitoa kanssasi, jos jaksat. Haluan tietää kuinka voit ja mitä ajattelet. Haluan sinun tietävän, että olen täällä jos tarvitset myös minua. Äidilläsi on osoitteeni.
Rakkain, kyynelten täyttämien terveisin,
Päivi-tätisi.