Sitä sielujen sympatiaa

Joob

En tajunnut mitään

Oli ilmeisesti naisen kirjoitus miehelle..

Vain harhakäsityksiä ja mielikuvitusta.
Mitään todellista ei koskaan ollutkaan.

Erinomainen teksti. Kaikki tulevat tuohon johtopäätökseen jossain vaiheessa. Ei välttämättä vielä, mutta jossain vaiheessa tuo vaihe tulee.

Kerrot itsekin tuon täällä. Ei tuohon auta kuin puhuminen kasvotusten.

Ei sinun tarvitse minua rakastaa.
Ei se haittaa. Kaikki on hyvin.

Joob

Silläkin muuten on varmaan oma sanomansa, että kaikki lopulta johti tänne, "kaikki tiet vievät ikävä palstalle". Sekin liittyy itseasiassa sinun sanomaasi asiaan ja senkin kyllä muistan.
Kuulostanko? Täällä kyllä tehdään paljon samoja juttuja. Kait täällä voisi sekoittaa päänsä ihan kunnolla.

Haluan ajatella, että hyvyyttäsi olet tehnyt asioita. Olisin voinut käyttää aikani toisin. Koen kuitenkin kaiken sinun kanssa vietetyn ajan olleen tärkeää, kasvattavaa, ihan sen rakkauden kautta. Kuinka paljon ihminen onkaan valmis rakkaudesta. En koe olevani traumatisoitunut uhri. En ole mistään katkera, eikä minun kuulukaan olla. Uskon, että olet pohjimmiltasi mukava ja kiltti, etkä ole tahtonut minua satuttaa ainakaan tietoisesti ja, jos niin olisikin käynyt, se on mennyttä.

Olen haaveillut. Sinulta tulisi viesti. Mitä kuuluu? Sitten odottaisin ainakin päivän, etten vaikuttaisi liian innokkaalta (tosiasiassa vastaisin saman päivän aikana). Laittaisin. Kaikenlaistahan sitä elämään mahtuu, elämä on. Sellaisia ympäripyöreitä fraaseja. Kysyisin sitten, mitä sinulle kuuluu? Onko teillä pakkasta? Eikö olisi aika tylsän kuuloinen haave? Ehkä tarvitset jotain jännempää elämääsi? Haaveissani minä nimittäin toivotan hyvää syntymäpäivää tai hyvää joulua. Jota et ytä huomaavasi tai vastaa takaisin. Ymmärrän, tylsyyteenhän sinä kuolisit. Menihän ne, jutut joskus melko villillä laukalla, kieltämättä. Oikeasti, olen supertylsä. Ja oikeasti minun kanssa olisi tylsää, ei yhtään jännää. Olen laiska ja en innostu asioista. Minulle laatuaikaa on palautuminen sosiaalisista ärsykkeistä, jotka kuormittavat minua. Saatan katsella niitä tylsiä netflix sarjoja ja syödä purkista ja miettiä, mitähån sulle mahtaa kuulua. Niin, ettei todellakaan mikään haaveiden rinsesssa. Et sinäkään taida olla mikään haaveiden rinssi tai mistäpä sitä tietänee.

Älä sitten ole liian ankara itsellesi. Ja kiitos, että kuljit kanssani matkaa. Se on merkinnyt minulle jotain, todella paljon. Ehkä myös sinulle? Kaikki on hyvin.
:)

Kaunis hyvin kirjoitettu teksti, kirjailijan - runoilijan työkaluja!

Jep eli et olisi edes kestätut tommoisessa hasvemasilmassa
Asioita joiden kanssa elän elämääni .!

Jossa ei ole mitää onneen .
Terveyttä .iloa hymyä ja nauria.
Vaan jokapäiväinen selviämistaistelua köyhyydessä
Osittain rikkinäisellä keholla
Sairauksien ja kivun kanssa .

Jossa väkisin. Jää. toisen tarpeet ja huomiointi vähemmälle .
Kun ei vain voi olla siinä täydellisyys ja kivapumpulissa muille eläen !

Kun oma todellinen maailma on aivan muuta
Surullista kamalaa ja kurjas useimmiten
Kun tuota vitun haaveilua ja unelmointia .

Jos on pilalle hemmoteltu ja elämän paapoma johon porukka rikkauksineen ja kivoine eläminen voi sukeltaa joka päivä.
Eikä sekään riitä vaa te parmmat ihmiset voitte lentää maailman ääriin erilaisin paratiisei...
Mulla ei oo öull mahdollisuutta käydä lomalla
Ulkomaille edes yhtä kertaa vaikka olen yrittänyt
Järjestää asioita niin 😭😭
Helvetti elää vittu joltakin pumpulla läpi .

Siksi en aina ymmärrä sinua
Olet päässyt elämässä nii kivalla ja vähällä mies
Sinulla ei oikein oo ollu haasteita eikä oikeita ongelmia!
Sen lisäksi sua on koko elämän hemmoteltu
Kauniillla ja ihanulla ihmisillä ympärilläsi.
Sua palvottu jumaloitu huomiota ja kohdattu
ainakin tahdot ja toivot niin mies.
Et ole ikinä joutunut oikeasti
Kestämään mitää yksin
Tai siirtämään haaveita pois
Kun ei ketään joka sut kohtaisi
On aina joku pillu joka sut tahtoo!

Olet lähinnä joutunut keksimään niitä
Ongelmiamuista ihmisistä kun ei oikeita haasteita!
Minäkin haluaisin edes. Yhden
Päivän elämässä että voisin elää vielä unelmia
Läpi mutta sitä ei suostu

Mitää iloa ja enna tai raukkautta
Minulle tai minua varten ei ollut
Oli vain tuollainen tyhjäpäinennhasveilis
Joka välitti vain omasta onenelisujdestaan .
Olisitko todella halut ja kestänyt minun
Maailnsni mies ..
Enpä usko ... Olit aivan liian Herkkä !
Ja lian pilalle hemmoteltu!
Sori miltei tuolaista sinisilmaistä ja naivia
20 vee kakaran ajattelun tason
hasvemasilmas enää oo
Mä joudun ajattelemaan realistsemmin
Ja elämään terveyden asettamissa rajoissa
Taloudellisesti tiukkojen resurssien kanssac

Naiselta rakkaudesta tosi lapsellisellevyli 40 V miehelle !

Näimpä, lätkäisee sen 40-50 vuotta keheen tahansa ja silleen. Tosi upea määrätietoisuus btw, tosi hyvä, seksikäs.

Tällä palstalla, monen on vaikea luopua siitä kaipauksen kohteesta. Olen sen huomannut, miettinyt, sitäkö se sitten vain olikin.

Aikoinaan hyvin helposti tuli laitettua, hyvästejä. Kohta palasin, kun en voinutkaan. Minä ajattelin vain omien tunteideni kautta. En ehkä ymmärtänyt, että sellainen toiminta voisi sattua myös sinuun ja on satuttavaa. Sehän on tunnepuolella toisen jatkuvaa kiduttamista. Väittää rakastavansa ja sitten, kun menettää hermonsa, käskee toisen "suksia suolle". Kenen pitäisi sietää sellaista? Käyttäydyin hyvin lapsellisesti. Toimintamallimi olivat vääränlaiset. Joskus kerroit vertauksen. Onhan se tyhmää, jos ei näe omia huonoja toimintamallejaan ja pyytää aina anteeksi ja jatkaa amalla tavoin silti.

Minä, en halua sanoa sinulle hyvästi. En halua luopua sinusta. Se on perimmäinen totuus. Minä en vain tiedä, haluaisitko antaa enempää mahdollisuuksia minulle ja uskotko, että yritän parhaani. Muuttuisiko asiat, kuka ennalta tietää. Elämä on vähön sellainen, että osa asioista, ne vaan kulkeutuu johonkin suuntaansa, ainahan se.

En kuitenkaan halua myöskään olla ikäväpalsta -nainen, joka tuhlaa vuotensa ja kyyneleensä.

Haluan kunnioittaa sinun rajojasi.
En halua ajaa omaa etuani, vaan toivon osaavani kuunnella sinua. Olen ollut itsekäs. Jos koet, että yhteydenpitoni loukkaisi rajojasi. Hyväksyn senkin asian niinkuin se on. Ei sille mitään kait voisi.

Minun sisimpämi haluaisi kertoa, että rakastat kuten minä sinua. Entä, jos olenkin pelkkä ikäväpalsta nainen, jolla on vain pahasti oireileva riippuvuus?

Olen kirjoittanut hyvin eri tyylisesti aloituksen ja lopetuksen. Kumpikin on totta omalla tavallaan.
Haluan uskoa ettet irvaile kustannuksellani ja se on joku toinen.

Tee, mikä itsestäsi tuntuu parhaalle asioiden kanssa.

Haluan sanoa. En näe sinua hyvänä tai pahana. Epäilen, että on mahdollista,että on asioita, joita ei monikaan ymmärtäisi yleisen moraalikäsityksen kannalta. En kauhistu, en pelkää , en moralisoi. Hyväksyn sinut. Älä luule, että päästäisin ketään muuta niillä ominaisuuksilla lähelleni mitä luulen näkeväni. En muilta hyväksyisi kaikkea. Sinähän koet samoin kohdallani? Ehkä tarkoituksesi oli se, että se vaikuttaisi niin, että en voisi välittää sinusta ja ymmärtäisin paeta. Ei se toiminut. Vastuu on yhä sinulla.

Milloin näet totuuden. Olen se ainoa ihminen, johon oikeasti voisit luottaa. Elämä on epäoikeudenmukainen sillä tavoin. Nimittäin kaikille sitä ei anneta.

Minulla riitäisi kerrottavaa varmaan vaikka kuinka kauan. Tällä palstalla oli kerran viesti, jossa pyydettiin luottamaan palstan ulkopuolella. En tiedä, oliko se sinulta, mutta... tahdon luottaa. Myös siihen, että ymmärrät näkökantojani ja tulisit hieman vastaan. Että olet sellainen, joka ei kuitenkaan oikeasti ketään jätä tahallisesti epätietoisuuteen. Ettet minulle niin tekisi, olkoon syysi ollut mikä onkin. Haluan olla myös sinun luottamuksesi arvoinen. En vaadi, aja nurkkaan ja pyrin ymmärtämään mitä haluat kertoa.

Olen varmasti ollut monista asioista väärässä. Elämä on oppimista varten. Toivon sinun hyväksyvän rauhantarjoukseni, jos nyt koskaan on riidoissa oltukaan.

Toivotan myös kaikille muille ikäväpalstalaisille hyvää jatkoa.