Vasemman aivopuoliskon maailma

Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.

Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.

Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.

Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.

Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.

Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.

Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?

Lue lisää

Tapahtui Espanjassa - hevonen on hevonen espanjaksi. Yksi nimi.

Entä suomeksi? On polle, humma, heppa, koni, kaakki, tamma, ruuna, ja monta lisää.

Espanjalaisen hämmästys: miksi ihmeessä hevoselle on näin monta nimeä?

No, siksi, kun nimi kuvaa myös hevosen luonteen tai kunnon, kuten pollen ja kaakin kohdalla on ero.

Espanjalainen mietti syvään ja hartaasti ja totesi, että nyt hän ymmärtää, kun Suomessa on niin kylmä, että kädet on pidettävä tiukasti kehon ympäri, ja naamakin on jäässä, niin ei voi käyttää käsiä, eikä myöskään ilmeitä puheen lisäksi.

Todistettavasti siis myös ilmastolla on merkitys kielen muodostumiseen.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.

Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.

Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.

Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?

Lue lisää

Ja samankaltaisuudet.

Hindulaisuuden Sat-Chit-Ananda kuulostaa kristinuskonkin kolminaisuudelta. AI-yhteenvedosta:

Sat (सत्): Olemassaolo, todellisuus, pysyvyys – se, mikä on muuttumatonta ajan kaikissa kolmessa muodossa (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus).

Chit (चित्): Tietoisuus, ymmärrys, itse-tietoisuus – jumalallinen valo, joka mahdollistaa havaitsemisen ja ymmärtämisen.

Ananda (आनन्द): Autuus, ylin ilo, täydellinen onni – jumalallisen olemassaolon lähde.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tapahtui Espanjassa - hevonen on hevonen espanjaksi. Yksi nimi.

Entä suomeksi? On polle, humma, heppa, koni, kaakki, tamma, ruuna, ja monta lisää.

Espanjalaisen hämmästys: miksi ihmeessä hevoselle on näin monta nimeä?

No, siksi, kun nimi kuvaa myös hevosen luonteen tai kunnon, kuten pollen ja kaakin kohdalla on ero.

Espanjalainen mietti syvään ja hartaasti ja totesi, että nyt hän ymmärtää, kun Suomessa on niin kylmä, että kädet on pidettävä tiukasti kehon ympäri, ja naamakin on jäässä, niin ei voi käyttää käsiä, eikä myöskään ilmeitä puheen lisäksi.

Todistettavasti siis myös ilmastolla on merkitys kielen muodostumiseen.

Lue lisää

Espanjasta tuli mieleen joidenkin kielien (meistä outo) tarve antaa kaikille asioille suku. Esimerkiksi silta on joko maskuliini tai feminiini eikä vain sukupuoleton siltä. Saksassa silta on feminiini ja espanjassa maskuliini.

Kun sakasaa äidinkielenään puhuvia pyydetään kuvaamaan suurta kaarisiltaa he käyttävät paljon enemmän feminiinejä adkektiiveja: kaunis, tyylikäs, elegantti, kun taas espanjalaisille silta on usemmin vahva, pitkä, luja jne.

Minusta on etu meille suomenkielisille, että me emme suvuta sukupuolettomia asioita. Emme edes aidosti suvullisia, kun meille hän on vain hän eikä she/he. Näimmekö me sillan enemmän siltana kuin saksankielinen tai espanjankielinen?

Anonyymi00003 kirjoitti:

Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.

Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.

Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.

Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?

Lue lisää

Viittaat kielelliseen suhteellisuuteen eli Sapir–Whorf-hypoteesiin, jonka mukaan kieli, jota puhumme, muovaa tapaamme havainnoida maailmaa. Vaikka se hypoteesina kiehtova, niin siihen liittyy monia ongelmia, minkä takia ainakin sen vahvaa versiota (eli tuota mitä tarjoat) pidetään aika yleisesti kumottuna.

Tutkimus, johon viittaat (mm. Jonathan Winawerin ryhmän tutkimus vuodelta 2007), osoitti, että venäjänkielisillä on pieni kielellinen etulyönti tiettyjen sinisen sävyjen erottamisessa. He eivät erota värejä tarkemmin vaan nopeammin.

Ryhmän tutkimuksessa näytettiin venäläisille ja englantilaisille värillisiä neliöitä. Neliöiden värisävyt olivat sellaisia, sinisen kohdalla siten että toinen oli venäläisittäin kielessä goluboj ja toinen siniy (=suomen sininen).

Venäjänkieliset suoriutuivat tehtävästä nopeammin kuin englantilaiset. Jos koehenkilöille annettiin samalla häiriötehtävä, joka vaati kielellistä päättelyä (esim. numerosarjojen muistamista), tämä nopeusetu katosi.

Tämä viittaa siihen, että aivot käyttävät kielikeskusta avuksi visuaalisessa tunnistamisessa. Koska venäläisillä on "valmiit lokerot" näille sävyille, aivot pystyvät luokittelemaan ne nopeammin eri sanakategorioihin.

On tärkeää huomata, että kyse ei ole siitä, etteikö suomalainen tai englantilainen näkisi eroa kuten venäläinen Jos laitat vaaleansinisen ja tummansinisen vierekkäin, me kaikki näemme ne eri sävyinä. Ero on reaktioajassa ja kategorisoinnissa. Venäjänkielisten aivot reagoivat herkemmin juuri siihen rajapintaan, jossa vaaleansininen muuttuu tummansiniseksi ja heillä on valmiit sanat niille.

On todennäköisempää, että kieli heijastaa aina yhteisön tarpeita, ei heidän tapaansa havainnoida. Saamelaisilla esimerkiksi on kymmeniä sanoja lumelle, koska se on heidän elinympäristössään elintärkeää.

Lunta ei kuitenkaan "nähdä" useammalla tavalla kielen takia, vaan kieli on kehittynyt tarkaksi, koska ympäristö on vaatinut sitä. Saamelainen osaa kiinnittää huomiota lumen yksityiskohtiin enemmän kuin vaikkapa englantilainen, mutta se ei ole ero ihmisten havainnon tai ajattelun välillä vaan kokemuksen tuomaa osaamista.

Joko tutkit, että jos puoliskot yhdistävä aivokurkiainen puuttu tai on katkaistu, niin mitä tapahtuu?

Anonyymi00005 kirjoitti:

Joko tutkit, että jos puoliskot yhdistävä aivokurkiainen puuttu tai on katkaistu, niin mitä tapahtuu?

Esimerkkinä seuraavanlainen koe muutamalle henkilölle. Paperille oli kirjoitettu seuraavaa:

• Kaikki apinat kiipeilevät puissa
• Piikkisika on apina
• Piikkisika kiipeää puissa.

Normaalitilainen henkilö ja henkilö, jonka vasen aivopuolisko oli tukahdutettu, vastasivat, että ei pidä paikkaansa. Sen sijaan henkilö, jonka oikea aivopuolisko oli tukahdutettu vastasi, että väite on tosi. Kun hänelle huomautettiin, että eihän piikkisika ole apina, niin hän vastasi, että paperissa sanottiin niin. Sisäinen johdonmukaisuus oli hänelle tärkeää. Muut ottivat huomioon laajemman kokonaisuuden kuin vain se paperilla oleva.

Lisää Peltolalta:

"4.. Ajatukset ovat kollektiivisia. Ajatukset liikkuvat ihmisten välillä muodostaen systeemin, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ajatuksissamme ei ole mitään - tai todella vähän - alkuperäistä. Omaksumme joitakin ideoita ja torjumme toiset irrationaalisesti. "

Täältä nousevat sitten ilmestyskirjan pedot? Mielenkiintoista on myös se, että sekä Augustinusta, että Bohmia on syytetty determinismistä.

Armo perustuisi siis kokonaisharkintaan.

Niin. Jeesus ei todellakaan tullut tekemään lakia tyhjäksi, vaan täydentämään sen. Lukee evankeliumiteksteissä.
Ajattelin tätä asiaa, ja tuli yksi pohdinta mieleeni. Jotta vasen ja oikea aivopuolisko pystyvät kyllä tekemään "yhteistyötä" keskenään, ja tekevätkin. Siis kaksi puoliskoa ihmisparkojen päässä. Kuitenkin, mikä voisi olla se kolmas elementti ihmisessä, kun ajatellaan ihmistä kokonaisuutena, eräänlaisena kolminaisuutena.?
Päteekö se kaikkien kohdalla, jotta naisen logiikka on naisen logiikkaa ja miehen logiikka, miehen logiikkaa, jos kuitenkin tuo kolmas elementti on samankaltainen?
Raamatussa lukee paljonkin armottomuudesta ja armahtavaisuudesta, laista ja kuninkaista.
Siis kyllä siellä eräänlaiset "piuhat" menee, vaikka puhuttaisiin pelkästään aivoista.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Niin. Jeesus ei todellakaan tullut tekemään lakia tyhjäksi, vaan täydentämään sen. Lukee evankeliumiteksteissä.
Ajattelin tätä asiaa, ja tuli yksi pohdinta mieleeni. Jotta vasen ja oikea aivopuolisko pystyvät kyllä tekemään "yhteistyötä" keskenään, ja tekevätkin. Siis kaksi puoliskoa ihmisparkojen päässä. Kuitenkin, mikä voisi olla se kolmas elementti ihmisessä, kun ajatellaan ihmistä kokonaisuutena, eräänlaisena kolminaisuutena.?
Päteekö se kaikkien kohdalla, jotta naisen logiikka on naisen logiikkaa ja miehen logiikka, miehen logiikkaa, jos kuitenkin tuo kolmas elementti on samankaltainen?
Raamatussa lukee paljonkin armottomuudesta ja armahtavaisuudesta, laista ja kuninkaista.
Siis kyllä siellä eräänlaiset "piuhat" menee, vaikka puhuttaisiin pelkästään aivoista.

Lue lisää

Tarkoitat varmasti periaatteessa triolismia? Joka ei ole duo-, eikä monoa.?
Kuitenkin meillä on käsiä, jalkoja, korvia, silmiä kaksi, ja parillinen määrä. Sydämiä ainoastaan yksi.

Tuo oli hyvä pointti. Juutalaisuudessa yksi Jumala ja Kristinuskossa yksi kolmiyhteinen Jumala.
Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Puhutaan Taivaallisesta Isästä, Taivaan Isästä. Kuten Jeesuskin puhui Taivaallisesta Isästä.

Jana on kokonaisuus, joka voi kokoontua peräkkäin painetusta pisteistä.
Kuitenkin pitemmän päälle ajateltuna, tietoteknisesti, sanakin ja virkkeet kokoontuvat sarjasta numeroita. Molemmat aivopuoliskot ovat siis oikeassa.
Vanha sanontakin kuuluu: "Näkemättä metsää puilta."

Yksi isäntä näkee komean kuusikon tai mäntymetsän. Toinen isäntä hyvää sahatavaraa. Kolmas hoitoa ja perkausta vaativan työkentän.
Kolmas isäntä siis ajattelee asian pitemmän päälle ja aikoo vielä kasvattaa metsäänsä ja käy hoitamaan sitä. Saaden polttoon menevää puuta. Ja myöhemmin korjaa hoitaen metsänsä hedelmät. Kuka heistä tekee oikein?

Sillä valhetta on se, minkä itse uskot valheeksi. Huomasin kirjasin eron.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Sillä valhetta on se, minkä itse uskot valheeksi. Huomasin kirjasin eron.

Vasen aivopuolisko on järjellinen , oikea tunteille ja kuville .