Lueskelin kirjan The Master and his Emissary (Mestari ja hänen lähettiläänsä) kirjoittajan Iain McGilchristin sivustoa Channel McGilchrist.
Hänen pointtinaan on, että oikean aivopuoliskon pitäisi olla isäntä ja vasemman aivopuoliskon renki, mutta nykyisin vasen aivopuolisko on anastanut vallan maailmassa.
Sivustolla hän tiivistää kirjoissaan esittämiään pointteja. Asiaa hänellä on valtavasti.
Vasemman aivopuoliskon tapauksessa maailma on yksinkertaistunut manipuloinnin palveluksessa: se on tehty erillisistä, staattisista "asioista"; asioista, jotka ovat lisäksi jo tunnettuja, tuttuja, ennalta määrättyjä ja kiinteitä; ne ovat fragmentteja, jotka ovat mikä tärkeintä, kontekstittomia, ruumiittomia ja merkityksettömiä; abstrakteja, luonteeltaan geneerisiä, mitattavissa olevia, korvattavissa olevia, mekaanisia: lopulta verettömiä ja elottomia.
Elämme nyt maailmassa, jonka ymmärrys rajoittuu suurelta osin alemman vasemman aivopuoliskon ymmärrykseen.
Seuraava kuulostaa hieman pelottavalta.
Kuten lähes kaikki, mitä ennen sanottiin aivopuoliskojen eroista, ajatus vasemman aivopuoliskon tunteettomuudesta on väärä: voimakkaimmin lateralisoitunut tunne on viha, ja se lateralisoituu vasempaan aivopuoliskoon.
Toisin kuin oikea aivopuolisko,, vasen aivopuolisko ei koskaan epäile olevansa oikeassa. Se ei ole koskaan väärässä eikä koskaan syyllinen: joku muu on aina syyllinen.
Tämä liittynee jollain lailla perinteiseen jaottelùun henki-sielu-ruumis tai ykseys-kvaliteetti-kvantiteetti tai temppelivertaukseen. Nyt siis kvantiteetti on ottamassa vallan.
Vasemman aivopuoliskon maailma
10
134
Vastaukset
- Anonyymi00001
Aivopuoliskot yhdistää aivokurkiainen, ehkä sinun kannattaa perehtyä vielä sen tehtävään? Toinen tärkeä aivotoimintaan liittyvä asia on tietysti mantelitumakereaktio, ja tietysti liittyen aivokemiaan. Löytynee neurobiologiasta.
- Anonyymi00002
Semmosta se on luterilaisuus.
Dosentin kammiossa Timo Eskola kirjoitti seuraavaa:
Postmodernismi tänään 1: Mikä synnytti postmodernismin?
"Postmodernismin lähtökohtana on ranskalainen jälkistrukturalismi erityisesti siinä muodossa, jossa fenomenologi Jacques Derrida sen esitti. Kyseessä on kielifilosofia, jonka mukaan sanat ovat pelkkiä koetuille ilmiöille annettuja nimiä. Kielen ei uskota tavoittavan todellisuutta. Sanat viittaavat vain toisiin sanoihin, ja merkityksen katsotaan muodostuvan järjestelmässä (tästä jälki/strukturalismi). Kun puhumme, puhumme Derridan mukaan vain kielestä, emme todellisuudesta. Filosofian tehtävänä pidettiin vakiintuneiden käsitysten purkamista (dekonstruktiota)."
Tämähän sopii vallan mainiosti vasemman aivopuoliskon toimintaan. Vasen aivopuolisko luo malleja, pilkkoo niitä osiin, analysoi ja rakentaa kokonaisuuden luomistaan osista. Mallit voivat irtaantua pahastikin todellisuudesta.- Anonyymi00003
Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.
Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.
Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.
Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut? - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.
Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.
Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.
Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?Tapahtui Espanjassa - hevonen on hevonen espanjaksi. Yksi nimi.
Entä suomeksi? On polle, humma, heppa, koni, kaakki, tamma, ruuna, ja monta lisää.
Espanjalaisen hämmästys: miksi ihmeessä hevoselle on näin monta nimeä?
No, siksi, kun nimi kuvaa myös hevosen luonteen tai kunnon, kuten pollen ja kaakin kohdalla on ero.
Espanjalainen mietti syvään ja hartaasti ja totesi, että nyt hän ymmärtää, kun Suomessa on niin kylmä, että kädet on pidettävä tiukasti kehon ympäri, ja naamakin on jäässä, niin ei voi käyttää käsiä, eikä myöskään ilmeitä puheen lisäksi.
Todistettavasti siis myös ilmastolla on merkitys kielen muodostumiseen. Anonyymi00003 kirjoitti:
Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.
Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.
Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.
Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?Ja samankaltaisuudet.
Hindulaisuuden Sat-Chit-Ananda kuulostaa kristinuskonkin kolminaisuudelta. AI-yhteenvedosta:
Sat (सत्): Olemassaolo, todellisuus, pysyvyys – se, mikä on muuttumatonta ajan kaikissa kolmessa muodossa (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus).
Chit (चित्): Tietoisuus, ymmärrys, itse-tietoisuus – jumalallinen valo, joka mahdollistaa havaitsemisen ja ymmärtämisen.
Ananda (आनन्द): Autuus, ylin ilo, täydellinen onni – jumalallisen olemassaolon lähde.- Anonyymi00006
Anonyymi00004 kirjoitti:
Tapahtui Espanjassa - hevonen on hevonen espanjaksi. Yksi nimi.
Entä suomeksi? On polle, humma, heppa, koni, kaakki, tamma, ruuna, ja monta lisää.
Espanjalaisen hämmästys: miksi ihmeessä hevoselle on näin monta nimeä?
No, siksi, kun nimi kuvaa myös hevosen luonteen tai kunnon, kuten pollen ja kaakin kohdalla on ero.
Espanjalainen mietti syvään ja hartaasti ja totesi, että nyt hän ymmärtää, kun Suomessa on niin kylmä, että kädet on pidettävä tiukasti kehon ympäri, ja naamakin on jäässä, niin ei voi käyttää käsiä, eikä myöskään ilmeitä puheen lisäksi.
Todistettavasti siis myös ilmastolla on merkitys kielen muodostumiseen.Espanjasta tuli mieleen joidenkin kielien (meistä outo) tarve antaa kaikille asioille suku. Esimerkiksi silta on joko maskuliini tai feminiini eikä vain sukupuoleton siltä. Saksassa silta on feminiini ja espanjassa maskuliini.
Kun sakasaa äidinkielenään puhuvia pyydetään kuvaamaan suurta kaarisiltaa he käyttävät paljon enemmän feminiinejä adkektiiveja: kaunis, tyylikäs, elegantti, kun taas espanjalaisille silta on usemmin vahva, pitkä, luja jne.
Minusta on etu meille suomenkielisille, että me emme suvuta sukupuolettomia asioita. Emme edes aidosti suvullisia, kun meille hän on vain hän eikä she/he. Näimmekö me sillan enemmän siltana kuin saksankielinen tai espanjankielinen? - Anonyymi00007
Anonyymi00003 kirjoitti:
Kieli määrää kuvaamme todellisuudesta, koka kieli on myös ajattelun kieli (eikä vain kommunikaation) ja on useita tutkimuksia, joissa kielen rakenteet vaikuttavat myös ajattelun ja jopa haivainnoinnin rakenteeseen.
Esimerkiksi venäjässä (ja ehkä muissa slaavilaisissa kielissä) on väreille enemmän sanoja. Venäjässä ei ole sinistä ja punaista, vaan eri sinisen ja punaisen sävyille on omat nimensä. Ruusunpunainen on eri kuin tiilenpunainen. Tutkimuksissa on havaittu, että venäjää äidinkielenään puhuvat erottavat värisävyjä paremmin kuin esimerkiksi englantia puhuvat. Kun kysytään onko tämä lappu täsmälleen saman värinen kuin äsken näytetty venäläiset näkevät eron (tai samanlaisuuden) tarkemmin, koska kielellistävät näköhavaintonsa täsmällisemmin. Toisessa ääripäässä on kielet joissa ei ole esimerkiksi sanaa "vihreä" lainkaan. On keltainen ja sininen ja vihreä on joko kellertävän sinistä tai sinertävän keltaista.
Kieli voi vaikuttaa myös maailmankuvaan. On kieliä, joissa ei ole käsitteitä "vasen ja oikea" (esimerkiksi samojedit ja jotkun Australian aboriginaalien kielet) Silloin ympäristöä ei voi hahmottaa suhteessa minuun, vaan sitä koko ajan hahmottaa absoluuttisesti. Kahvikuppi ei ole minun oikealla puolellani, vaan se on minusta itään. Tämä aiheuttaa sen, että jo 5-vuotiaat aboriginaalilapset sisätiloissakin kulkiessaan ja pitkän aikaa oleiltuaan osaavat erehtymättömästi sanoa missä on itä tai pohjoinen, kun useille länsimaisille aikuisillekkin se on vaikeaa.
Selittääkö kieli eri uskontojen eroa on mielenkiintoinen kysymys. En tiedä onko sitä kukaan tutkinut?Viittaat kielelliseen suhteellisuuteen eli Sapir–Whorf-hypoteesiin, jonka mukaan kieli, jota puhumme, muovaa tapaamme havainnoida maailmaa. Vaikka se hypoteesina kiehtova, niin siihen liittyy monia ongelmia, minkä takia ainakin sen vahvaa versiota (eli tuota mitä tarjoat) pidetään aika yleisesti kumottuna.
Tutkimus, johon viittaat (mm. Jonathan Winawerin ryhmän tutkimus vuodelta 2007), osoitti, että venäjänkielisillä on pieni kielellinen etulyönti tiettyjen sinisen sävyjen erottamisessa. He eivät erota värejä tarkemmin vaan nopeammin.
Ryhmän tutkimuksessa näytettiin venäläisille ja englantilaisille värillisiä neliöitä. Neliöiden värisävyt olivat sellaisia, sinisen kohdalla siten että toinen oli venäläisittäin kielessä goluboj ja toinen siniy (=suomen sininen).
Venäjänkieliset suoriutuivat tehtävästä nopeammin kuin englantilaiset. Jos koehenkilöille annettiin samalla häiriötehtävä, joka vaati kielellistä päättelyä (esim. numerosarjojen muistamista), tämä nopeusetu katosi.
Tämä viittaa siihen, että aivot käyttävät kielikeskusta avuksi visuaalisessa tunnistamisessa. Koska venäläisillä on "valmiit lokerot" näille sävyille, aivot pystyvät luokittelemaan ne nopeammin eri sanakategorioihin.
On tärkeää huomata, että kyse ei ole siitä, etteikö suomalainen tai englantilainen näkisi eroa kuten venäläinen Jos laitat vaaleansinisen ja tummansinisen vierekkäin, me kaikki näemme ne eri sävyinä. Ero on reaktioajassa ja kategorisoinnissa. Venäjänkielisten aivot reagoivat herkemmin juuri siihen rajapintaan, jossa vaaleansininen muuttuu tummansiniseksi ja heillä on valmiit sanat niille.
On todennäköisempää, että kieli heijastaa aina yhteisön tarpeita, ei heidän tapaansa havainnoida. Saamelaisilla esimerkiksi on kymmeniä sanoja lumelle, koska se on heidän elinympäristössään elintärkeää.
Lunta ei kuitenkaan "nähdä" useammalla tavalla kielen takia, vaan kieli on kehittynyt tarkaksi, koska ympäristö on vaatinut sitä. Saamelainen osaa kiinnittää huomiota lumen yksityiskohtiin enemmän kuin vaikkapa englantilainen, mutta se ei ole ero ihmisten havainnon tai ajattelun välillä vaan kokemuksen tuomaa osaamista.
Oikean aivopuoliskon maailmasta hän kirjoitti muun muassa, että todella tärkeä on implisiittisesti tiedossa; ainutlaatuisuuden maailma, jossa laatu (kvaliteetti) on tärkeämpää kuin määrä (kvantiteetti) – maailma, joka on pohjimmiltaan elävä.
- Anonyymi00005
Joko tutkit, että jos puoliskot yhdistävä aivokurkiainen puuttu tai on katkaistu, niin mitä tapahtuu?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
6 kW saunan lämmityksestä kohta 10 euron lisämaksu / kerta
Kokoomuslainen sähköyhtiöiden hallitsema Energiavirasto ehdottaa 5 kW:n rajaa, jonka ylittämisestä tulee lisämaksu. Tark2206891Minja jytkyttää vas.liiton kannatusta ylöspäin
Alkaa raavaat duunarimiehetkin palaamaan vasemmistoliiton kannattajiksi. Eduskunnassahan on vain kaksi työntekijöiden p3194801"Mitä sä nainen tuot sitten pöytään" ?
Jos mies provaidaa ja suojelee... Pitääkö miesten kysyä tuollaisia?1483643Duunarit hylkäsivät vasemmistoliiton, siitä tuli feministinaisten puolue
Pääluottamusmies Jari Myllykoski liittyi vasemmistoliittoon, koska se oli duunarien puolue. Sitä samaa puoluetta ei enää1173454Ekologinen kommunismi tulee voittamaan fossiilikapitalismin
Kiina on mahtitekijä uusiutuvien energialähteiden kehityksessä, ja Trump osoitus viimeisestä öljyn perään itkemisestä, m693418Mies, kerro minulle vielä jotakin aivan uniikkia
ja ainutlaatuista minkä vain me kaksi voisimme ymmärtää jos olemme sen kokeneet ja eläneet, jotta ihan varmasti tietäisi492886Hyviäkin uutisia tulossa, hallinto-oikeus asettaa toimeenpanokieltoon
Hyvinvointitalon työmaa pysähtyy. Rillankivi+energia ja vesi kytkyrahanpesu stoppaa. Tytäryhtiöiden hallitusjäsenet+kon2702739Oikeistopuolueiden kannatus vain 37,8 %, vasemmiston 43,0 %
Keskustaan jää 17,4 prosenttia ja loput ovat sitten mitä ovat. Mutta selvästikin Suomen kansa on vasemmalle kallellaan.842460- 252376
Gallup: Mikä on ollut mielestäsi paras tv-sarja ikinä?
Gallup: Mikä on ollut mielestäsi paras tv-sarja ikinä? Onko se joku suomalainen viihdepläjäys, brittirikossarja, amerikk1011951