Toisaalta käy kateeksi teitä syömishäiriöisiä siinä mielessä että uskallatte sentään oksentaa vapaaehtoisesti!
Onko ketään jolla emetofobiaa eli oksentamiskammoa?
Miten selviätte/olette selvinneet pahoinvoinnista/oksentamisista?
Itselläni ollut tuo tietääkseni koko ikäni ja vieläkin etovan-/pahanolon vatsalaukussa tuntiessani iskee "kauhu" ja yritän pidätellä huonoa oloa, ettei vain tarvitsisi oksentaa vaikka haluaisin tosi pahan olon takia!
Viimeksikin tuntiessani tuon pahoinvoinnin pidättelin oksennusta miltei itku kurkussa nukkumaanmenoon saakka useita tunteja, koko loppuillan (vaikka kaikki tuoksut/hajut meinasi saada laatan lentämään ja miehenikin ihmetteli miksen vain laita sormia kurkkuun ja oksenna pahaa oloa pois jolloin tulee taas parempi olo). No mutta minkäs teet kun se on jotenkin niin vaikeasti selitettävän kauheaa!
Joskus lapsena muistan kun oli etova olo, ja päätin mutsilleni esittää rohkeaa: työnsin sormen kurkkuun ja oksennin. Mutta se jäi kauhistuttavana mieleen, kun oksentaminen sitten kestikin 2vrk:tta ja tuntui että sisuskalutkin tulee ulos ja mä tukehdun, kuolen!
Selvisi sitten että oli ollut vatsatautia liikkeellä.
Nuoruudessani tuli alkoholia kokeillessa väkisin oksennettua, joten jonkinlainen kammo jäi siihenkin:
en enää ikinä enää krapulaa itselleni juo!
Olenkin monesti ajatellut että "sitten seuraavalla kerralla oksennan varmasti, vaikka väkisin" ja sitä kautta rohkaistun loppuiäkseni, mutta eiiih, en uskallakaan ja myöhemmin harmittaa ja syyllisyys painaa.
Järjellähän toki pitäisi ajatella koko oksentaminen (sehän on vain elimistön tapa puhdistaa vatsalaukku jostain pöpöstä) ja yrittää päästä siitä kammosta eroon, mutta kun tietäisi miten?
En tiedä pelottako siinä sitten loppujenlopuks se inhottava hallitsemattoman tuntuinen "kouristus" joka oksennuksen tullessa iskee, "tukehtumisen" tunne, vai mikä..
Onko muita samasta (jonkun mielestä tyhmästäkin)kammosta kärsiviä ja miten kestätte pahoinvoinnin? Turhaanko pelkään..
Onko ketään jolla emetofobiaa eli oksentamiskammoa?
Miten selviätte/olette selvinneet pahoinvoinnista/oksentamisista?
Itselläni ollut tuo tietääkseni koko ikäni ja vieläkin etovan-/pahanolon vatsalaukussa tuntiessani iskee "kauhu" ja yritän pidätellä huonoa oloa, ettei vain tarvitsisi oksentaa vaikka haluaisin tosi pahan olon takia!
Viimeksikin tuntiessani tuon pahoinvoinnin pidättelin oksennusta miltei itku kurkussa nukkumaanmenoon saakka useita tunteja, koko loppuillan (vaikka kaikki tuoksut/hajut meinasi saada laatan lentämään ja miehenikin ihmetteli miksen vain laita sormia kurkkuun ja oksenna pahaa oloa pois jolloin tulee taas parempi olo). No mutta minkäs teet kun se on jotenkin niin vaikeasti selitettävän kauheaa!
Joskus lapsena muistan kun oli etova olo, ja päätin mutsilleni esittää rohkeaa: työnsin sormen kurkkuun ja oksennin. Mutta se jäi kauhistuttavana mieleen, kun oksentaminen sitten kestikin 2vrk:tta ja tuntui että sisuskalutkin tulee ulos ja mä tukehdun, kuolen!
Selvisi sitten että oli ollut vatsatautia liikkeellä.
Nuoruudessani tuli alkoholia kokeillessa väkisin oksennettua, joten jonkinlainen kammo jäi siihenkin:
en enää ikinä enää krapulaa itselleni juo!
Olenkin monesti ajatellut että "sitten seuraavalla kerralla oksennan varmasti, vaikka väkisin" ja sitä kautta rohkaistun loppuiäkseni, mutta eiiih, en uskallakaan ja myöhemmin harmittaa ja syyllisyys painaa.
Järjellähän toki pitäisi ajatella koko oksentaminen (sehän on vain elimistön tapa puhdistaa vatsalaukku jostain pöpöstä) ja yrittää päästä siitä kammosta eroon, mutta kun tietäisi miten?
En tiedä pelottako siinä sitten loppujenlopuks se inhottava hallitsemattoman tuntuinen "kouristus" joka oksennuksen tullessa iskee, "tukehtumisen" tunne, vai mikä..
Onko muita samasta (jonkun mielestä tyhmästäkin)kammosta kärsiviä ja miten kestätte pahoinvoinnin? Turhaanko pelkään..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä uskallan oksentaa, jos olen syönyt jotain, eli siis sormet kurkkuun, mutta jos voin pahoin, pelkään oksentamista aivan kamalasti, ja pidän kaiken sisälläni niin kauan, että paha olo menee pois, vaikka tiedän, että oksentaminen helpottaisi. Aika outoa. Pelkään mahatautia eniten.
moi,mullakin on sama kammo,on ollut jo pienestä asti! eka kerta kun näen,että joku aiheesta kirjoittelee...:o oksentaminen on kamalin asia,mitä voi tapahtua mulle; mielummin kuolisin kuin oksentaisin! pienenä mulla oli ehkä 2 kertaa oksennustauti ja silloinkin laattasin vain kerran/tauti, mut silti on jäänyt aivan järkyttävä kammo...muistan,kun jo tarhaikäisenä opin juomaan vettä yöllä,jos oksetti: vesi "siirsi" oksennuksen tuloa aina vähän ja sitten hypin taas yksin vessaan juomaan,kun tuntui pahalta. lopulta oksensin lavuaariin vähän ja tauti oli sillä ohi. "jälkitautina" tuli kuitenkin isompi kammo yökkäilyä kohtaan ja se näkyy vieläkin; tuskafestarit jäi välistä,koska pelkäsin että tulee paha olo siellä kuumuudessa(kärsin myös ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä).
Tuosta kouristelusta ym. tuli mieleen,että kun pari vuotta sitten sairastin mahataudin, muistan ne kouristelut ja etenkin ne hirvittää vieläkin...;(. Kamala mahakipu ei ollut mitään verrattuna siihen yökkäilyyn ja pelkoon että "apua, mä oksennan!!". Eniten ehkä oksentamisessa pelottaa se,että tulee hirveä olo just ennen ja sit ne kouristelut ja...x(. No,varsinainen oksentaminen ei niinkään,enemmänkin juuri ne oireet joita tulee ennen laattaamista..?
Tuleeko sullekin paha olo,jos näet että joku oksentaa? Mun olo muuttuu sietämättömäksi ja joudun poistumaan paikalta...Onkohan meidänlaisille jotain yhdistystä tms.? :p
tuolla pelot/fobiat-palstalla olen muistaakseni törmännyt samasta vaivasta kärsiviin..käykääpä siellä!
järkyttävää että joku voi "kadehtia meitä syömishäiriöisiä"...
sairasta...ole onnellinen että sinulla on tuo fobia..selviät ainakin tästä sairaudesta helpolla..
(anteeksi jo nyt jos sanoin ilkeästi.olen ehkä katkera kun itse haluaisin lopettaa oksentelun)
Mulla on kans sama fobia! Varsinki ku joudun sellaiseen paikkaan, missä ei ole vessaa kovin lähellä! Esim. kaupassa=)
En syö enää makkaraakaa, kun olen ne mahataudissa monta kertaa oksentanu pihalle!
Mut mä en vois ees kuvitella oksentavani vapaaehtoisesti!
Ei millään pahalla oikeasti sairaita kohtaan..
en oksenna vaikka mikä olisi. onneksi olen saanut lääkäriltä lääkkeitä vaivaan mitkä estää oksentelua jos tauti iskee.
menkääpäs etsimään msn:ltä ryhmä "emetofoobikot" siellä on monia oksennuskammoisia ja tukevat toisiaan.