Säilötty leski

Satuin kuulemaan sanonnan "säilötty leski" (ei säilötty läski), joka
oli käytännössä Ruotsi-Suomessa 1527:stä lähtien, kun reformaation
jälkeen voivat papitkin mennä naimisiin.
Jos pappi kuoli ennen vaimoaan, niin leskellä oli ns. "armovuosi", jolloin
haettiin uutta pappia. Seurakuntalaiset yrittivät löytää papin, joka suos-
tuisi menemään naimisiin edellisen papin lesken kanssa. Tietysti leskikin
yritti esittää omia toivomuksiaan, varsinkin jos oli orvoksi jääneitä lapsia.

Noita säilöttyjä leskiä on jäänyt myös harvinaisempien käsityöläistenkin
jälkeen, niin myös armeijan palveluksessa olevien jälkeen. Sotilailla oli
palkkaetuna torppa ja jos sotilas oli kaatunut, oli uusi sotilas tulossa asut-
tamaan torppaa, jossa ehkä tuli luontaisetuna myös vaimo ja lapsikatras.

Yritin googlettaa "konserverad änka" suomeksi, mutta sieltä tuli vaan
tavallisia säilöntäohjeita. AI ei vissiin vielä tunne mitä käsite pitää
sisällään.
6146
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

On nää maailmamme lakipykälät olleet merkillisiä, mutta noina entisaikoina käytännöllisiäkin.

Äänestä

Jos näin on ollut moniko mies todellisuudessa halusi elätettäväkseen lesken
ja lapsikatraan ?
En sanoisi, että on käytännöllistä. Naisella ei ollut mitään arvoa.
Nainen lapsineen siirtyi kuin karja seuraavalle omistajalle.

Äänestä

Tekoälyn vastaus:

Papin lesken asema muuttui 1500-luvulla reformaation myötä merkittävästi, kun luterilaisuus salli papiston avioitumisen. Sitä ennen katolisen ajan Suomessa papeilla saattoi olla epävirallisia ”avovaimoja”, mutta heillä tai heidän lapsillaan ei ollut laillista perintöoikeutta.

Papin kuoleman jälkeen lesken kohtalo määräytyi usein seuraavien tekijöiden mukaan:
-Konservointi: Yleinen tapa oli, että papinvirkaan nimitettävä uusi mies "konservoi" eli meni naimisiin edeltäjänsä lesken (tai joskus tyttären) kanssa. Tämä varmisti lesken ja mahdollisten lasten toimeentulon sekä sen, ettei heidän tarvinnut muuttaa pois pappilasta.
-Armovuosi: Leski sai yleensä asua pappilassa ja nauttia sen tuloista yhden "armovuoden" ajan miehensä kuoleman jälkeen, mikä antoi aikaa järjestellä tulevaisuutta.
-Omaisuus ja perintö: Vauraammat papit saattoivat ostaa omia maatiloja turvatakseen leskensä tulevaisuuden, jos konservointia ei tapahtunut. Jos leski meni uusiin naimisiin ennen pesänositusta, hän saattoi menettää osan perinnöstään lapsille.
-Yhteiskunnallinen asema: Papin lesket muodostivat uuden ja usein arvostetun säätyläisryhmän. Heidän toimeentulonsa oli kuitenkin epävarmaa ilman uutta avioliittoa tai omaa maata, ja monet elivät lopulta suhteellisen vaatimattomissa oloissa.

Äänestä
  • Kiitos Ano 00003 tietojen täydennyksestä!

    Naisten asema muutamia satoja vuosia sitten ei ollut hääppöinen.
    Äänioikeuden sai suomalaiset naiset ensimmäisinä pohjoismaissa.
    1906, ruotsalaiset saivat vasta 1921.

    Tavallisen lesken kohtalo lapsikatraansa kanssa ei ole ollut kahdehdittava.
    Varsinkin, jos mies oli jäänyt leskeksi lapsikatraan kanssa, niin on pitänyt
    löytää nopeasti uusi puoliso, jos on halunnut pitää lapset yhdessä niin
    pitkälle kuin se oli mahdollista.
    Esimerkiksi, kun oman mummoni äiti kuoli, niin mummo ja pari vuotta
    nuorempi siskonsa pääsivät puolestaan omien isovanhempiensa hoitoon.
    Neljä nuorempaa sisarusta seurasivat isänsä mukana ja saivat äitipuolen
    ja lisää sisaruksia vuosien kuluessa.

    Naisleskillä saattoi olla vielä vaikeampaa, jos oli useita lapsia. Lapset eivät
    taatusti saaneet olla lapsia, vaan oli opittava kantamaa kortensa kekoon.
    Oli pikkupiikoja ja renkipoikia, kerjäläisiä.

    Äänestä

Aloittaja ei osannut kysyä tekoälyltä.

Äänestä
  • Kysymyksenasettelusta riippuu minkälaisia vastauksia saa tai saako ollenkaan.

    1Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Satuin kuulemaan sanonnan "säilötty leski" (ei säilötty läski), joka
oli käytännössä Ruotsi-Suomessa 1527:stä lähtien, kun reformaation
jälkeen voivat papitkin mennä naimisiin.
Jos pappi kuoli ennen vaimoaan, niin leskellä oli ns. "armovuosi", jolloin
haettiin uutta pappia. Seurakuntalaiset yrittivät löytää papin, joka suos-
tuisi menemään naimisiin edellisen papin lesken kanssa. Tietysti leskikin
yritti esittää omia toivomuksiaan, varsinkin jos oli orvoksi jääneitä lapsia.

Noita säilöttyjä leskiä on jäänyt myös harvinaisempien käsityöläistenkin
jälkeen, niin myös armeijan palveluksessa olevien jälkeen. Sotilailla oli
palkkaetuna torppa ja jos sotilas oli kaatunut, oli uusi sotilas tulossa asut-
tamaan torppaa, jossa ehkä tuli luontaisetuna myös vaimo ja lapsikatras.

Yritin googlettaa "konserverad änka" suomeksi, mutta sieltä tuli vaan
tavallisia säilöntäohjeita. AI ei vissiin vielä tunne mitä käsite pitää
sisällään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu