Säilötty leski

Anonyymi-ap

Satuin kuulemaan sanonnan "säilötty leski" (ei säilötty läski), joka
oli käytännössä Ruotsi-Suomessa 1527:stä lähtien, kun reformaation
jälkeen voivat papitkin mennä naimisiin.
Jos pappi kuoli ennen vaimoaan, niin leskellä oli ns. "armovuosi", jolloin
haettiin uutta pappia. Seurakuntalaiset yrittivät löytää papin, joka suos-
tuisi menemään naimisiin edellisen papin lesken kanssa. Tietysti leskikin
yritti esittää omia toivomuksiaan, varsinkin jos oli orvoksi jääneitä lapsia.

Noita säilöttyjä leskiä on jäänyt myös harvinaisempien käsityöläistenkin
jälkeen, niin myös armeijan palveluksessa olevien jälkeen. Sotilailla oli
palkkaetuna torppa ja jos sotilas oli kaatunut, oli uusi sotilas tulossa asut-
tamaan torppaa, jossa ehkä tuli luontaisetuna myös vaimo ja lapsikatras.

Yritin googlettaa "konserverad änka" suomeksi, mutta sieltä tuli vaan
tavallisia säilöntäohjeita. AI ei vissiin vielä tunne mitä käsite pitää
sisällään.

6

124

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      On nää maailmamme lakipykälät olleet merkillisiä, mutta noina entisaikoina käytännöllisiäkin.

    • Anonyymi00002

      Jos näin on ollut moniko mies todellisuudessa halusi elätettäväkseen lesken
      ja lapsikatraan ?
      En sanoisi, että on käytännöllistä. Naisella ei ollut mitään arvoa.
      Nainen lapsineen siirtyi kuin karja seuraavalle omistajalle.

    • Anonyymi00003

      Tekoälyn vastaus:

      Papin lesken asema muuttui 1500-luvulla reformaation myötä merkittävästi, kun luterilaisuus salli papiston avioitumisen. Sitä ennen katolisen ajan Suomessa papeilla saattoi olla epävirallisia ”avovaimoja”, mutta heillä tai heidän lapsillaan ei ollut laillista perintöoikeutta.

      Papin kuoleman jälkeen lesken kohtalo määräytyi usein seuraavien tekijöiden mukaan:
      -Konservointi: Yleinen tapa oli, että papinvirkaan nimitettävä uusi mies "konservoi" eli meni naimisiin edeltäjänsä lesken (tai joskus tyttären) kanssa. Tämä varmisti lesken ja mahdollisten lasten toimeentulon sekä sen, ettei heidän tarvinnut muuttaa pois pappilasta.
      -Armovuosi: Leski sai yleensä asua pappilassa ja nauttia sen tuloista yhden "armovuoden" ajan miehensä kuoleman jälkeen, mikä antoi aikaa järjestellä tulevaisuutta.
      -Omaisuus ja perintö: Vauraammat papit saattoivat ostaa omia maatiloja turvatakseen leskensä tulevaisuuden, jos konservointia ei tapahtunut. Jos leski meni uusiin naimisiin ennen pesänositusta, hän saattoi menettää osan perinnöstään lapsille.
      -Yhteiskunnallinen asema: Papin lesket muodostivat uuden ja usein arvostetun säätyläisryhmän. Heidän toimeentulonsa oli kuitenkin epävarmaa ilman uutta avioliittoa tai omaa maata, ja monet elivät lopulta suhteellisen vaatimattomissa oloissa.

      • Anonyymi00006

        Kiitos Ano 00003 tietojen täydennyksestä!

        Naisten asema muutamia satoja vuosia sitten ei ollut hääppöinen.
        Äänioikeuden sai suomalaiset naiset ensimmäisinä pohjoismaissa.
        1906, ruotsalaiset saivat vasta 1921.

        Tavallisen lesken kohtalo lapsikatraansa kanssa ei ole ollut kahdehdittava.
        Varsinkin, jos mies oli jäänyt leskeksi lapsikatraan kanssa, niin on pitänyt
        löytää nopeasti uusi puoliso, jos on halunnut pitää lapset yhdessä niin
        pitkälle kuin se oli mahdollista.
        Esimerkiksi, kun oman mummoni äiti kuoli, niin mummo ja pari vuotta
        nuorempi siskonsa pääsivät puolestaan omien isovanhempiensa hoitoon.
        Neljä nuorempaa sisarusta seurasivat isänsä mukana ja saivat äitipuolen
        ja lisää sisaruksia vuosien kuluessa.

        Naisleskillä saattoi olla vielä vaikeampaa, jos oli useita lapsia. Lapset eivät
        taatusti saaneet olla lapsia, vaan oli opittava kantamaa kortensa kekoon.
        Oli pikkupiikoja ja renkipoikia, kerjäläisiä.


    • Anonyymi00004

      Aloittaja ei osannut kysyä tekoälyltä.

      • Anonyymi00005

        Kysymyksenasettelusta riippuu minkälaisia vastauksia saa tai saako ollenkaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      99
      2433
    2. Kysy jotain kaivatultasi

      Tämä ketju on sitä varten.
      Ikävä
      225
      1996
    3. Huomenna sähkö maksaa jo yli 60 snt/kWh. Milloin ALV putoaa?

      Kysynkin persuilta, että milloin aiotte pudottaa sähkön arvonlisäveron kuten Marinin hallitus teki sähkön hinnan noustes
      Maailman menoa
      176
      1782
    4. Tapettu

      On joku kangaskadulla perjantaina
      Sotkamo
      38
      1394
    5. Persut päättivät hiilivoimaloiden alasajosta

      Persut ovat Suomen kansan vastainen putinistiporukka, josta nyt maksamme kovaa hintaa.
      Maailman menoa
      103
      1359
    6. Mitä ajattelet hänestä

      Millaisena pidät kaivattuasi?
      Ikävä
      122
      1138
    7. Onko jollekin vielä epäselvää Raamatun kanta homoseksuaaliseen käytökseen?

      😺 On oma mielipiteesi mikä tahansa on hyvä muistaa, mikä on Jumalan mielipide. Edelliset ketjut ovat tulleet täyteen jo
      Luterilaisuus
      278
      869
    8. Mietin sua liikaa

      Mietin nytkin sitä, että millaista se olisi tulla kotiin, kun sinä olisit täällä vastassa. Tai niin päin, että sinä tuli
      Ikävä
      60
      771
    9. 90kW kulutus

      Joku kirjoitti sellaisesta tehomaksuaiheen yhteydessä. Tuollainen kulutushan vaatisi pääsulakkeiden kooksi jo vaikka mit
      Maailman menoa
      181
      723
    10. Vanhemmassa miehessä

      on sellaista elämän mukana tullutta viehättävää charmia. Hän paranee iän myötä niinkuin hyvä viini tai juusto! Tuli tuo
      Ikävä
      53
      718
    Aihe