Heinäveden tulevaisuus ei ratkea megahankkeilla
Heinävedellä käydään nyt keskustelua energiahankkeista ja suurista investoinneista. Samalla jää liian usein kysymättä peruskysymys: millaiset elinkeinot todella sopivat Heinäveden kaltaiselle kunnalle pitkällä aikavälillä?
Heinäveden vahvuudet ovat selviä: puhdas luonto, vesistöt, hiljaisuus ja maisema. Nämä eivät ole kehityksen esteitä, vaan arvoja, joiden varaan elinvoimaa voidaan rakentaa. Kaikki elinkeinot eivät sovi kaikkiin kuntiin, eikä raskas infrastruktuuri tai suuret ulkopuoliset hankkeet ole automaattisesti järkevin ratkaisu harvaan asutulle luontokunnalle.
Kestävä kehitys syntyy useista toisiaan tukevista elinkeinoista, ei yksittäisistä megahankkeista. Luontoon ja vesistöihin perustuva matkailu, kalatalous, etätyöhön ja hitaaseen asumiseen nojaava kehitys sekä hoiva- ja hyvinvointipalvelut ovat esimerkkejä toimialoista, jotka sopivat Heinäveden ympäristöön ja väestörakenteeseen. Ne tuottavat tuloa paikallisesti ja pitkällä aikavälillä ilman, että kunta sitoo tulevaisuuttaan korkeisiin riskeihin.
Energiaratkaisuissakin mittakaava on ratkaiseva. Paikalliset, hajautetut ratkaisut hyödyttävät kuntalaisia. Sen sijaan suuret hankkeet, joiden omistus ja päätösvalta ovat muualla, jättävät riskit paikallisiksi ja hyödyt usein rajallisiksi.
Heinäveden tulevaisuus ei ole kiinni siitä, kuinka paljon megawatteja tuotetaan, vaan siitä, osaammeko rakentaa elinvoimaa omien vahvuuksiemme varaan. Luonto-, vesi- ja hiljaisuuspohjainen kehitys ei ole kehityksen vastustamista se on harkittua ja Heinävedelle sopivaa tulevaisuuden rakentamista.
Heinävedellä käydään nyt keskustelua energiahankkeista ja suurista investoinneista. Samalla jää liian usein kysymättä peruskysymys: millaiset elinkeinot todella sopivat Heinäveden kaltaiselle kunnalle pitkällä aikavälillä?
Heinäveden vahvuudet ovat selviä: puhdas luonto, vesistöt, hiljaisuus ja maisema. Nämä eivät ole kehityksen esteitä, vaan arvoja, joiden varaan elinvoimaa voidaan rakentaa. Kaikki elinkeinot eivät sovi kaikkiin kuntiin, eikä raskas infrastruktuuri tai suuret ulkopuoliset hankkeet ole automaattisesti järkevin ratkaisu harvaan asutulle luontokunnalle.
Kestävä kehitys syntyy useista toisiaan tukevista elinkeinoista, ei yksittäisistä megahankkeista. Luontoon ja vesistöihin perustuva matkailu, kalatalous, etätyöhön ja hitaaseen asumiseen nojaava kehitys sekä hoiva- ja hyvinvointipalvelut ovat esimerkkejä toimialoista, jotka sopivat Heinäveden ympäristöön ja väestörakenteeseen. Ne tuottavat tuloa paikallisesti ja pitkällä aikavälillä ilman, että kunta sitoo tulevaisuuttaan korkeisiin riskeihin.
Energiaratkaisuissakin mittakaava on ratkaiseva. Paikalliset, hajautetut ratkaisut hyödyttävät kuntalaisia. Sen sijaan suuret hankkeet, joiden omistus ja päätösvalta ovat muualla, jättävät riskit paikallisiksi ja hyödyt usein rajallisiksi.
Heinäveden tulevaisuus ei ole kiinni siitä, kuinka paljon megawatteja tuotetaan, vaan siitä, osaammeko rakentaa elinvoimaa omien vahvuuksiemme varaan. Luonto-, vesi- ja hiljaisuuspohjainen kehitys ei ole kehityksen vastustamista se on harkittua ja Heinävedelle sopivaa tulevaisuuden rakentamista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kaunis luonto on Suomessa valtti muuallakin. Miten markkinoit just Heinäveden luontoa?
Heinäveden ydin: mitä täällä on, mitä muualla ei ole?
Heinäveden luonto ei ole “vain kaunista”, vaan poikkeuksellinen yhdistelmä:
Vesistöjen jatkumo
Saimaa + Heinäveden reitti + kanavat
luonnon ja kulttuurihistorian yhdistelmä
liikkuminen veden kautta, ei vain rantojen katselu
Harvassa paikassa vesistö on reitti, ei vain maisema.
Hiljaisuus ja pimeys
ei massaturismia
ei liikenteen jatkuvaa melua
aidosti pimeät yöt (tähtitaivas)
Tämä on harvinaistuva luonnonresurssi, jota voi markkinoida.
Erämaisuus ilman erämaaetäisyyttä
Koloveden läheisyys
saaristoisuutta, mutta saavutettavasti
“erämaa ilman tuntureita”
Monelle kaupunkilaiselle tämä on juuri sopiva kynnys.
Mitä Heinävesi EI ole – ja miksi se kannattaa sanoa ääneen
Markkinoinnissa rajaukset ovat valtteja.
Heinävesi ei ole:
bilekohde
massamatkailupaikka
tapahtumakeskus
Tämä ei karkota oikeaa kohderyhmää, vaan houkuttelee sen.
Kenelle Heinäveden luontoa markkinoidaan?
Oikeat kohderyhmät (ei “kaikille”)
Rauhaa hakevat aikuiset
40+
työelämässä kuormittuneet
arvostavat hiljaisuutta enemmän kuin aktiviteettia
Luontoharrastajat
melojat
kalastajat
lintuharrastajat
retkeilijät
Etätyöläiset ja “paikkariippumattomat”
haluavat asua tai olla pidempään
eivät etsi viikonloppuelämystä
Miten Heinävesi puhuu – kieli ratkaisee
Huono markkinointikieli:
“Kaunista luontoa, puhtaat vedet, hyvät marjamaat”
Tätä sanovat kaikki.
Heinävedelle sopiva kieli:
“Reitti, ei ranta”
“Hiljaisuus, jota ei tarvitse etsiä”
“Paikka, jossa ei tapahdu liikaa”
“Vesi kuljettaa, ei melu”
Konkreettiset markkinointiteemat
Vesireitit ja hitaus
Markkinoidaan:
melontavaelluksia
veneilyä ilman kiirettä
useamman päivän reittejä
Hitaus on tuote, ei puute.
Pimeys ja yö
tähtitaivaskohde
revontulien katselu
yömelonta
Harva kunta uskaltaa tehdä tästä ydinteeman.
Elävät vedet ja kalastus
vaelluskalat
perhokalastus
kalastus osana luontokokemusta, ei saaliskilpailua
Palautuminen ja hiljaisuus
“offline-lomat”
stressipalautuminen
luontoperustainen hyvinvointi
Mikä tekee markkinoinnista uskottavaa?
Tärkein sääntö:
Älä markkinoi sellaista, mitä aiot heikentää.
Jos:
maisemaa rikotaan
melu lisääntyy
luonto pirstoutuu markkinointi menettää uskottavuutensa.
Heinäveden vahvuus on se, että lupaus ja todellisuus voivat olla sama asia.
Ydinviesti yhdellä lauseella
Jos pitäisi kiteyttää:
Heinävesi ei ole paikka, jossa tapahtuu paljon – vaan paikka, jossa ihminen ehtii olla.
Lopuksi: tämä on valinta, ei kampanja
Heinäveden luontoa ei “myydä” mainoslauseilla, vaan:
johdonmukaisella päätöksenteolla
maiseman ja hiljaisuuden suojelemisella
pitkäjänteisellä identiteetillä
Kun kunta on uskollinen omalle luonteelleen, markkinointi seuraa perässä.
Mutta onko kunta uskollinen kuten kirjoitat?
Ei. Tuulivoimalaketjusta sen näkee.
Tuulimyllyt ja kaivos. Hyvästi hiljaisuus, luonnonrauha ja puhtaat vedet.
Tää on "älykköjen" kosteiden päiväunien unelmahöttöä parhaimmillaan; pakoa todellisuudesta; ettei vaan olis nautittu jotain teetä, sieniä tms.
Miksi hitossa pöhköt päättäjät vei meidät Pohjois-Karjalaan Savon sijasta? Ollaan kyllä savolaisia eikä karjalaisia. Varkaus olisi ollut sopiva pääpaikka eikä kaukainen Joensuu!
No ei mitään merkitystä nuo rajat on vaidellu pitkin vuosisatoja.
Pian ollaan osa Joensuuta.kuntaliitos on edessä.
Tottakai puhdas luonto, rauhallisuus ja vesistöt. Niitä tietysti on muuallakin. Lintula ja Valamo ovat tärkeimmät retriitteineen. Moni on innokas talkoolainen ja saa samalla tutustua luostarielämään.
Ei Valamo ja Lintula riitä. Ne ovat tärkeitä, mutta eivät tuo elinvoimaa koko kuntaan. Vesireitti on paikalllisille itsestäänselvyys, eivät ymmärrä sitä.
Sitä paitsi Karvion koulukin ajetaan alas. Ei lisää vetovoimaa, että siellä asuvan lapsiperheen lapsen on kuljettava kymmenien kilometrien päähän joka koulupäivä.
Kyllähän tuo koulun alasajo ja lukion alasajo vie kunnan houkuttelevuutta. Vuonna 2040 kunnassa asuu n. 2300 ihmistä, tiedä onko sekin yläkanttiin arvioitu.
Pienet kyläkoulut ovat hävinneet muualtakin Suomesta, kuin vain Karviosta. Lukiota ei olla ajamassa alas, jos oppilaita riittää. Vanhempien kannattaisi puhua pienen lukion hyödyistä ja mahdollisuuksista, jotta saataisiin nuoret jäämään oman kotikylän lukioon.
Mutta ikävä tosiasia on se, että nytkin kunta on supistamassa nuoriin kohdistuvia palveluita suuresti.
Kaikenlaisia koordinaattoreita palkataan, mutta nuoriin ei haluta satsata.
Miten niin nuoriin ei satsata? Perustelepas vähä.
Joko kunta sai palkattua mopolla ajelevan nuorisotyöntekijän? Vai vieläkö palkataan kj:n kavereita kordinaattoreiksi? 😜
Hmm.... onhan pehkusuolla eli H-vedellä lähiaikoina kuntaan tulleita kutukiimaisia ("kalaexpertti") ja valkokaulusköyhällistöön ("koulutusarvioija") kuuluvia "älykköjä". Heiltä näyttäisi tulevan vahvaa inspiroivaa ja tuloksellista panosta pehkusuon kunnan kehittymiseen/kehittämiseen pusikoitumisen ja ennallistamisen suuntaan.
Näiden uudiskuntalaisten kannattaisi pikemminkin kohdentaa kiimaansa lisääntymiseen homo sapiensin alueella eikä tavoitella kunnan viemistä takaisin kivikauteen.
Pehkusuon väkeä on helppo höynäyttää kulttuuri-marxilaisilla tuottamattomilla hankkeilla, joihin käytetään yhteisiä valtion varoja. Projektithan tiedetään.... OMG.